53 vuotta korista Laukaassa · DIGI

Tekstiä taitaa olla jo toivottua enemm än, mutta vielä muuan muisto, joka liittyy Pernasaareen.

Siellä oli tosi hyvä urheilukenttä.

Laukaan poikien ja tyttöjenkin oli mentävä -4 0 luvun lopulla kan­

sakoulun jälkeen muualle, pää­

osin Jyväskylään koulunkäyntiä jatkam aan. Siellä leppävetiset, liepeeläiset ja vihtavuorelaiset junankulkijat tutustuivat toisiinsa.

Täm än p o h jalta syntyi tuum a omien yleisurheilukisojen toteut­

tamisesta maaottelujen tapaan Virin, Kisan ja Pamauksen poiki­

en kesken.

O rg a n iso im m e muuten kaiken itse, paitsi toimitsijat saimme Per­

nasaaresta. Kilpailut sujuivat hy­

vin. Urheiluhenki oli korkealla.

Muuta kisoista en muista. En, mitä lajeja meillä oli, kuka seu­

roista oli paras, miten kävi omas­

sa lajissani, mikä juoksumatka se oli. Silti se on muistojen kultaama tapahtuma.

Erkki Turunen

Mainetta niittänyt kokoonpano: Takana vas. Hannu Miettinen, Tapani Kuukkanen, Jouko Lepistö, Leon Johnsson, Juha Lindell, Heikki Kuukka- nen, Heikki Miettinen, Markku Kinnunen, Teuvo Paatelainen. Kesk. Ismo Sinkkonen. Edessä vas. Jouko Lukkarinen, Aimo Sinkkonen ja Raino Rinne.

Kuvasta puuttuu Ahti Räisänen, joka pelasi muutaman kauden Honsussa.

53 vuotta korista

Laukaassa

Syksyllä 1950 nuorison urheiluttamiseen innostunut opettaja Jaakko Heikkilä toi Saralinnan tanssisaliin korit. Kesällä 1951 kirkonkylän kansakoulun pihalle tulivat palloa koriin heittämään Jaakon kaveriksi Jyväs­

kylän lyseota käyneet Hirvisen veljekset ja Teuvo Kantola. Koripalloilu tuli Laukaaseen siis kahta tietä.

Liukas lattia ja kattokruunujen helinä säestivät harjoi­

tuksia Saralinnassa vuoden 1953 kevääseen saakka, jolloin vasta valmistunut yhteiskoulun voimistelusali, jossa nykyisin on kuvaamataidon luokka, saatiin käyt­

töön. Kotiottelut jouduttiin pelaamaan vuoteen 1961 saakka Äänekoskella, koska oma sali oli pahasti alamittainen. Nykyinen yläaste-lukion sali valmistui siis

1961 ja siellä oli tunnelma varsinkin 1960-70-lukujen vaihteessa mainio, kun saliin ahtautui 300 ihmistä.

Pistetaulukin oli ”irtomallia” ja taisipa se joskus lennellä pelin tuoksinassa lattiallekin.

4 0 Laukaan Joulu 2003

Jaakon jälkeen vastasi valmen­

nuksesta vuonna 1954 Laukaa­

seen voimistelunopettajaksi tullut v a lta k u n n a llis e s tik in tu n n e ttu pesä- ja koripalloilija Antti Elo­

maa. E nsim m äinen suurem pi laukaalainen koripallomenestys oli kuitenkin Päivikki Elomaan va lm e n ta m a n ty ttö jo u k k u e e n vuonna 1956 Helsingissä voit­

tam a Suomen suurkisam esta- ruus. Naiskoripalloilu ei kuiten­

kaan Laukaassa ole m issään vaiheessa noussut tämän jälkeen kovin korkealle tasolle.

Vuonna 1958 LU nousi ensim ­ mäisenä maaseutuseurana Suo- mi-sarjaan, joka oli silloin toisek­

si ylin sarjataso. Joukkueessa pelasivat Antti Elomaa, Pentti Muinonen, Pentti Tammela, Esko Tikka, Pertti Paksunen, Reijo Vuorimies, Ismo Sinkkonen, Pert­

ti Torikka ja Teuvo Kantola.

Ensimmäiset vuodet vuoteen 1961 olivat koripalloilun opettelun aikaa. Jakso 1960-luvun alusta 1970-luvun vaihteeseen oli Suo­

mi-sarjassa pelaamista ja junio­

rityön tekoa. V alm ennuksesta vastasi Elomaan lähdettyä 1960 Suolahteen suurelta osin Ismo S inkkonen, jo ka oli a lo itta n u t H e ikkilän ta llis s a 1950-luvun alussa. 1970-luvun alusta alkaen menestys oli jo hyvää. LU pysyi Suomi-sarjassa kolmen parhaan joukossa ja juniorijoukkueet al­

koivat menestyä sekä piiri- että koulusarjoissa. Vuonna 1971 oli LU:n nousu ylimmälle sarjatasol­

le mestaruussarjaan enemmän kuin lähellä. Helsinkiläinen Kar­

hun Pojat oli nousuottelussa pa­

rempi Laukaassa pistein 89-83.

Vuonna 1977 LU nousi sitten vii­

mein ylemmäksi vasta perustet­

tuun l-divisioonaan, mutta nyt jo amerikkalaisvahvistuksen autta­

mana. Nousujoukkueessa pela­

sivat pitkään yhdessä olleet Jou­

ko Lukkarinen, Aimo Sinkkonen, Raino Rinne, Hannu Miettinen, Tapani Kuukkanen, Jouko Lepis­

tö, Juha Lindell, Heikki Kuuk­

kanen, Heikki Miettinen, Markku Kinnunen, Leon "Leksa” Johsson ja valmennuksesta vastasi Ismo

Sinkkonen.

Harjoitukset ja ottelut pidettiin vuonna 1974 va lm istu n e e ssa Peurungan UKK-kupolissa, joka kohensi huomattavasti harjoitus- ja peliolosuhteita. Vierasjoukku­

eiden oli äärim m äisen vaikeaa sopeutua Peurungan uimahalli- oloihin ja kotijoukkue hyötyikin salistaan huomattavasti. LU saat­

toi voittaa viikonlopun sunnuntai- pelissä kotonaan joukkueen, jol­

le oli edellisenä päivänä hävin­

nyt vieraissa 30 pistettä, l-divisi- oonaan nousuun vaikutti oleelli­

sesti Leksan mukaan tulo. Hän oli todellinen joukkuepelaaja ja yksi parhaista tuolloin Suomessa ol­

leista takamies-laitahyökkääjistä.

Iloisen ja taistelevan vahvistuk­

sensa johdolla LU pelasi l-divaria hyvällä menestyksellä ja selviy­

tyi useana vuotena myös mes- taru ussarjaka rsinto ihin, joissa etelän rikkaat suurseurat "hoiti­

vat homman kotiin” kotiedullaan.

Viiden kauden 140:stä ottelusta voittoja otti LU 54 koripisteiden ollessa 15 216-15 947.

Harjoittelu ja pelaaminen oli 50- ja 60-luvuilla ollut lähinnä talvi­

ajan harrastus. Harjoituksia oli muutaman kerran viikossa eikä esim erkiksi vo im a h a rjo itu ksia juurikaan ollut. Useimmat pelaa­

jista harrastivat kuitenkin yleisur­

heilua tai jalkapalloilua ja tämä antoi hyvän pohjan talvea varten.

70-luvulla harjoitusmäärät lisään­

tyivät ja l-divisioona-aikana oli jo myös voimaharjoittelua. Ensim­

mäiset donkit esitteli Laukaassa Hannu Miettinen, joka oli myös lahjakas korkeushyppääjä.

LU:n ulkomaalaisvahvistukset ovat kaikki olleet amerikkalaisia.

Leon Johsson pelasi Laukaassa 1977-79 ja uudestaan kauden 1981-82 keväällä. Elton Gross väänsi koreja 1979-81 ja viimei­

senä vahvistuksena oli 1981-82 Dan Boyd. Elton Gross oli jä r­

kälemäinen korinaluspelaaja, jo ­ ka oli yliopistoaikanaan pelannut amerikkalaista jalkapalloa. Koris sujui ” E:ltä” kuitenkin hyvin ja hän oli todellinen joukkuepelaaja ja urheilija, jolle esimerkiksi olut ei maistunut lainkaan. Dan Boyd oli lahjakas pitkä laitahyökkääjä, joka esitteli harjoituksissa donk- kaamista kahdella pallolla yhtä aikaa. Boyd ei nuorena pelaaja­

na kuitenkaan sopeutunut Lau­

kaaseen.

Kauden 1981-82 lopuksi LU pu­

tosi l-divisioonasta ja tämän jäl­

keen on nousua ylemmäksi yri­

tetty kolmesti ilman tulosta. Ame- rikkalaisvahvistusten palkkaa­

misesta aiheutunut velkaantumi­

nen lamaannutti koripallotoimin-

41

taa huomattavasti ja samanaikai­

sesti tapahtui myös muita muu­

toksia. Harjoitusmäärät lisääntyi­

vät valtakunnallisesti huomatta­

vasti eikä Laukaassa myöskään onnistuttu kasvattamaan riittä­

västi pelaajia jatkuvasti muualle opiskelemaan ja töihin lähtevien tilalle. Mainittakoon, että B-ikäi- set juniorit harjoittelevat tällä het­

kellä lähes yhtä paljon kuin mie­

het 70-luvulla. Kilpailu on siis ki­

ristynyt paljon.

Valmentajina ovat toimineet mo­

net henkilöt, jotka ovat halunneet olla ta rjoam assa liiku n ta m a h ­ dollisuuksia laukaalaisille nuoril­

le. Tässä listaa, joka ei ole var­

m astikaan täydellinen: Jaakko H e ikkilä , A n tti E lom aa, Ismo Sinkkonen, Pentti Puttonen, Ka­

levi Inha, Pertti Torikka, Ismo Kukkonen, Arvo Tammela, Arvo Rom anainen, Sakari P uuppo­

nen, Seppo Puttonen, Martti Koi­

vula, Aku Naukkarinen, Heikki M iettinen, Teuvo Paatelainen, Jouko Lepistö, Keijo Niemi, Jar­

mo Sinkkonen, O lli Puttonen, Heikki Kuukkanen, Markku Nie­

mi, Jouko Lukkarinen, Heikki Yli- Pentilä, Eeva Puttonen, Päivikki Elomaa, Anssi Kuoppala, Leeni Miettinen, Esa Puttonen, Heikki P u tto n e n , P etri P u u p p o n e n , Heikki Mononen, Hannu Mietti­

nen, Risto Lepistö, Pasi Puuppo­

nen.

Parhainta laukaalaista koripal­

loilijaa on vaikeaa ellei mahdo­

tonta valita. Kaikki mukana olleet ovat omalta osaltaan vaikuttaneet onnistumiseen parhaalla mahdol­

lisella tavallaan. Muutama pelaa­

ja voidaan kuitenkin nostaa esil­

le. Hannu M iettinen on ainoa laukaalainen, jolla on maaottelu- edustus tilillään. Nuorten maa­

joukkueessa esiintynyt tarkka- kätinen "N aulapoika” olisi niin halutessaan m ahtunut etelän

seuroihin. Heikki Miettisen pelin- johtotaidot ja muu osaaminen oli­

vat myös aikansa parasta tasoa myös valtakunnallisesti verta il­

tuna. Tapani ”Sompe” Kuukkanen siirtyi kauden 1981-82 jälkeen Huimaan ja pelasi myöhemmin m yös H o N s lL s s a m uutam an vuoden. Sompen tavaramerkki oli vapaaheittoviivan seudulta lähte­

nyt korkea hyppyheitto tai kulje­

tus korille. Jouko Lepistö edusti LU:n lisäksi myös naapuriseura Hongikkoa mestaruussarjassa.

Laten bravuuri oli - ja on edellenn - jopa yhdeksästä metristä läh­

tenyt kaukoheitto. Tuulennopea laitahyökkääjä Heikki Kuukkanen edusti koko uransa ajan kasvat- tajaseuraansa vaikka ottajia olisi ollutkin. Ura jatkuu edelleen ja Kuiva on varmastikin eniten ko­

reja tehnyt LU:n pelaaja.

Nuoremmista pelaajista oli vuon­

na 1966 syntynyt Anssi Kuoppala mukana maajoukkuevalmennuk- sessa kaudella 1982-83. Valitet­

tavasti Anssi oli juuri se 12. pe­

laaja, joka pudotettiin pois B-poi- kien EM-kisajoukkueesta. Edelli­

sen kevään EM-karsinnat jäivät väliin loukkaantumisten vuoksi.

Anssi oli esimerkillinen harjoitte­

lija ja hän pelasi m yöhem min m e n e stykse llä H ongikossa ja VVeikoissa.

Ilkka Homanen pelasi muutaman kauden Laukaassa l-divisioonaa ja ja tk o i H e lsin g issä K irissä.

Tarkkakätisen laiturin ura päättyi kuitenkin varhain loukkaantumi­

seen. Jani Venäläinen kehittyi 1990-luvulla kaikessa hiljaisuu­

dessa pelimieheksi ja siirtyminen Jyväskylään toi mukanaan myös muutaman mestaruussarjapelin.

Ennakkoluuloton laituri ei pelän­

nyt isompiakaan vastustajia.

Vuoden 1977-ikäluokasta aluksi L U :ssaja myöhemmin hongikon

B- ja A-pojissa SM-sarjaa pela­

sivat Jussi ja Mikko Tupamäki, Miika Teiskonen ja Jarno Nissi­

nen. Näistä on Nissisellä taka­

naan jo useamman vuoden ura HoNsU:n ja Kouvolan Kouvojen S M -s a rja jo u k k u e e s s a . M ikko Tupamäki pelaa tällä kaudella BCJyväskylän joukkueessa SM- sarjaa.

Näiden edellä mainittujen lisäksi on korisukkaa ja tossuja kulutta­

nut menneiden reilun viidenkym­

menen vuoden aikana tuhansia harrastajia. Pisteitä on tehty mo­

nilla eri tyyleillä, monilla eri sarja­

tasoilla ja pelaajia, valmentajia, huoltajia ja tuomareita on ollut mukana vuosittain noin 70-150.

Lukematon on myös kannusta­

jien määrä. Välillä on voitettu ja välillä on hävitty. Päällim mäise­

nä on varmastikin ollut koripalloi­

lun isän John Naishmithin ajatus osallistumisen riemusta ja innos­

tuksesta.

K irko n kylä n ko u lu n m ä e lle on kolmenkymmenen vuoden odo­

tuksen jälkeen vihdoinkin nou­

semassa uusi liikuntahalli. Aika näyttää antaako uusi sali kori­

palloilulle samanlaisen piristys­

ruiskeen kuin aiemmin valmistu­

neet pelipaikat.Tällä hetkellä lau­

kaalainen koripalloilu elää selke­

ästi kasvattajaseuran elämää.

J u n io rity ö n tu lo k s e n a on siis muille keskisuomalaisille seuroil­

le tarpeellisia vahvistuksia. Mies­

ten koripalloilussa tehtiin kevääl­

lä 1998 selkeä päätös ja seura luopui ll-d ivisoonap aika staa n, koska edellisen kauden ajaksi kasvattajaseuraansa palanneet p e la a ja t h a jo s iv a t o p is k e lu n vuoksi ympäri Suomea. Edustus­

joukkueen kokoaminen onnistuu

"suurella rahalla” , koska EU-pe- la a jia voi o sta a va ik k a koko jo u kku e e llise n . Pelaam inen I- divisioonassa saattaa maksaa

42 Laukaan Joulu 2003

nykyään jopa 100 00 euroa ja tällaisia rahojahan ei ihan helposti tältä talousalueelta löydetä. Pal-loi- lujaosto keskittyy nyt kasvatustyöhön, joka ei ole aina niin näkyvää, mutta varmasti ainakin yhtä tär­

keää kuin aikuisten kilpaurheiluun panostaminen.

Tässä jatkamme siis Heikkilän Jaakon jalanjäljillä nuorison liikuttam i-sessa. M erkillepantavaa on myös se, että korista on pelattu koko ajan saman seuran, Laukaan Urheilijoiden, nimissä ja väreis­

sä.

Lähteinä käytetty osittain:

1) Laukaan Urheilijat 50-v 1979, Ismo Sinkkonen Koripalloilua Laukaassa 28 vuotta

2) Laukaan urheilijat 70 vuotta 1999, Pertti Torikka Historiikki Laukaan urhei­

lijat v. 1929-1999 Aku Naukkarinen

LU:n juniorityö on voimissaan myös palloilujaostossa

Laukaan Minipojat kaudelta 2000-2001.

43