• Ei tuloksia

Muistelmia Kajaanin kaupungista 36 vuotta sitten · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Muistelmia Kajaanin kaupungista 36 vuotta sitten · DIGI"

Copied!
11
0
0

Kokoteksti

(1)

~11111111m111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111mllllllllllllll'llllllllllllllllllllllllllll1111111111llllllllllllllllllllllllllllllllll~

Muistelmia _ Kajaanin kaupungista 36 vuotta -sitten.

~ , '""a.t rn o

.1n,

111, 1'1 '>, n r

Kaj1a,aruin 1mJUjpungin kehitys on k:u ~nrumn. K:iJilkion ym,p äJriistö o1i ko- dllut hidasta: Kllln Elias LönnTOt leiaa kivikkoa, missä k~voi vielä. nyt- 1833 mu:uttt Kaj1aam1iin, o1i l!äJh.eJs 200 1mm lk!irkikopuiistossai olevat vanhat, pe-

vuotta kuJJunuit ka111pU1ngLn peirustru- tä;jät. ·.·

misesba, ,~aia;n tiuon pitkän aijam ku- Kaur_rrnng.i;n rtontfut ja, niiilfä ole!Vat luess:a1 ei se ehtinyt kovi:n!kaa1n rp1aljon talot 01:iva1t tähän aö.lka,a,n j~jestrecyt muurttu:a, ta1V1aillJisesta ma,ala.i-S:kylä.stä. 1820 maist1I11a,art:im laattma:n toritttkrl.r- K,atuj,a oli krulIBii., jo.iJs:ta, kaooan pu-

h€en mu:lma,n, 'toista ku'liki pormes- tairi poudalJJa ja toista Siiat S1all:ieeilfa!.

Tailot olivat pri.en'.Lä 'röt,yköitä', tav.al-- lisesti pirtti j,a, 'tupa rä/hj ä', joisfa.

tmseit o1irv1&t ruii,n ma:tali:a, etltä hevo- nen ulott:uru k,aitalle j:a lapset ledlruties- s.ä.än meinirvät 1kiaton päälle pi:illooru, Entiseillä.. kia,nsiailrou.JJrnn tontti!llai, mis- sä Helsilngin OS1akeipankikii ny.kyään s:ijaiitls:ee, oli, suo, jOS1Sa. vesirinnut lm- väisin uds:kernteilfarait j:a Lapset sy ksyi.>- sitll luistel:iJv:a,t., Sa:toona oli yläk:atu kui:iJn saiv:ir.aivi j,a pdJhama:ait kluin 'he- tekorvet', joi.SISlai sammaJlrot ku.tivrutJ kesäkaudet J1a viaai.n puilta. myöron pä;äsi kulk:eima1an.

Syksyllä 1894 muuttn K~j.a.ian.iJin, etkä kaUipumfki sidi'he,-n:kään men.nessäi ollut kovi;n ~1aJ.jon muiu..tta1n:uit ulko- muotoaia1n, vailkik;a · as-Ulk!karl.dein ]wku- mää oli k:as;v;ainrnt Iioi1n 1,00in:n p,a.i.i- koifle. Taiat alivat enemmälkiseen pie- ntä j.a huon~:tJ.i. hoidettuja.. Kadut j:a

tori lokaisiia kruin pahin suomaa, joL- d€1n po:Lklä s:yiksyia:iJk~~a tookim pääsi

jan mub,ain ja ailikoiivat torin Yiierel'- lä alev:ast1a ra,aitih uoneen ton tlLsta, jolla oli nUJrooro 1. Si.lttem jatkui" nw- merojärjesit:ys nykiyioon Kahip!P'alka- dum eiteJ.äanwlta -kall.ipplias K,ervise:n taloon n::o 14 jia 15. '1'ontit n:0~16-24 olir\rat autioilta ja viljeltiin p~toin:a.

Sa1moin myös n:o 26 ja 27. Tontilla n:o 25 oli kauppias C. G. Berg?in viin.a,n pruhdistu.sitehda.s, vaiain ei teh- das enään ollut käytännössä. Tontti n:o 28 sijaitsi nykyisein kunnallista-.

lon 1uorna j-a; oouraavait n:o 29 j:a 30 olivat p,eltoina. Viimeinen tontti ny- ,kyisein Ka.upipakadwn läntisessä pääs,..

sä, kadun etelrupuolella, oli n:o 31 (A. 'Tolrvon talo) -j,a 32 ja, 33 sama,n kladuri va.rrelia toriin saakka. Tontti n:o ,34 lienee ollut peltona. Sitten alkoi nurmero taas raatimieis J. Let- nosen perillisten ta1osta n ume~ll.a. 35 ja j,atkui nyikyisein Ka.uppakadun '.[)ohjoi:spuolella toiminimi H. Saastai- moi,nen j.a P0jait Oy:n omistamaan 1:lonttiin, jolla oJ.i n:o 51 ja siitä. pit- k:iJn Braihenkladu,n IJ)Ohj·oissivuia 'l'aa ....

(2)

vetti PilkkaraJsen perillisten taiJ.oon n:o 68. Seuraiava.t tonftit n:o 69-80 olivat Brruhenkiadun eiteläJSivulla ..

1880-90 vuosien vaiheella edtstyi uusien talojen rakentaminen melkoi- sesti. Sil.lotn rakenoottiim kartanot tähän asti .a:utioina olleille toniteille

·n:o 83, 84, 90, 91 ja 93. S.amaa:n aiL. · kaan kohosi nykyisen Sammonkadun pohjoisella siv-uJlai oleville tonteille n:o 97-106 noin 'kymmenikumita pi.e- nempää rakennusta, jotka kaiken ai- kaa oliviat laudoi.ttamatta ja maaJaa- mattai seikä muuto:iinkim sangen lrnr- ja.n näiköisfä.

Luotuani edellämainitrn:a lyhykä:ir- sen silmäyksen kaupUJnkimme sen ai- kaiseen 'ulkomuotoon', koetan seuira,a- vassa kertoa niisitä. henkilöistä, jot1ra;

36 vuotta. sitten oliva.t talonomisna,jina Kajaanissa j,a samalla maiinita jon-

-1kun sa.nain heidän myöhäisemmistä.

elärnänvaiiheistaain.

Rarutihuanoon tontilla n:o 1 asui

!Poliisi MiJklro Kiarp:pinen jokla samal- la toinni ka,upunginpalveli,ja,na ja raa- tiihuoneen vruhttmestarina. Raatihuo- n€en sali oU myös kaupungirnvaJtuu&- ton kokoushuoneena jai :poliisilaitoki-

8€1l1 nykyisessä kamsli:ahuoneessa piti.

riahiatoim.i:kama.:ri kokoulksiaa.n.

Useita vuosia sitten otti Mikko Karp- pinen eron viroistaan jai muutti Sot- klamoan, jossa, kuoli ,1928. Seuraavalla tontilla n:o 2 oli nykyinen, torin vie- rellä oleva kiarta:no, jota myöheimmin jatkettjj.n LinnaJlmdrun varrella. olei- vallJa. ra:ken.n u:ksella. Tontin omisti kau1pp,i:as Adolf Rimpiläinen joka tar- rossaan harjoitti, Kaj.aanriin sHlo:Ls1in oloihin näJhden suuTelllmoista kaU1p,p.ai- liifkeltt.ä,. Myöhemmtn siirtyi t:alo kiam'PJPias Johan Kon:sta1rntin Piip,po- selie, jonkia perilliset edelloonldn bar- joittava,t ikaUJppaliilrettä talossa.

K.auip,pias Rtmpiläinen, joka on sy.n~

ty.nyt 1848, eJ.ää vielä ja on kaU{Pun- g:iln vamthimp.iia asU/kik:aita. Hän toimi

myös kawpungin rarutJiimiehenä 1885-- 1927 eli 42 vuoden aifk:aina.

Vienam/karjalainen kaupptas Aksen- .tilj S1ergejeff •omisti tontin n:o 3 ja.

harjoittli kaU1P,paJ.iiJke1Jtä kadun var- relia olevassa suuremmassa raken- nruksessa. Kaiurpp,ali.ilkettä hoiti jo tä- hän a.ikaa1n hänen 'P:oikansa Ivan Ser- g,ajef f, joka sitten osti isälitä.än liik~

ilreen ja talon. Myöhemmin rakennutti hän tontille Kaj,aaintn Osuusk.aupan nykyä,äJn omistaman srnuren talon.

Ivam Serg,ejeff ornistaia nykyäänkin taloja Kajiaanissai, ,vaan on lopettanut ka uip,pran,sa;.

Kajaamin suurin kairupipias ja kiau- pungin mahtavin henktlö ol.iJ 1870- 80-lwv,uLla kaup1pias ja rawtimies Carl Gustaf Bergh .. TulLe.ssani Kajaa- niin oli rruatimies Bergh soke1a ja hä.-

nein suur.ta \kauwrulillrert:Jtään hoiti poikamsa Carl Petter Bergh, joka asui tonrtiilia1 n:o 4 ja 5 olevassa rakennuik- sessa, johon kaiUfP[Paliilrekin oli sijoi- tiettu. 'fä]on ja tontit omista1a. nyk,v- ään rornva Dagmaw Vuori ja, on taloa..

myöhiemmi,n, perinpohj adsesti u udis'- t€1ttu lisäriaikennuJksilla ja monilla korj alllksilla,. Carl Petter Bergh, joka myöhemmin oti.i srukunjrrne111 Vuori, osti noin 1898 kyseessä olevan talon ja tontit sekä hairjoitti kirjalrnrup,pa- lifäettä. Hän ikuoli 1920 j1a hänen les- kensä Dagmar Vuori j;atkrua edelleen- kin taidolla ja hyväliä menestylksellä tätä liiikettä.

Ca,rl Gustaif Brergh asllli ron.tilla n:o 6, jolla ali suurem{Pi rakennus: kadun puolella. Hän kuoli 1896 ja sitten jom- tui talo ja tontti ka,UJpuingille .. Kysy- mylksressä oleivalla oontilLa.. jonkia, ll"ll'- mero ennen 1820 oli 11, si,ja.Hsii Ka.- jaanim seurakrnnnan /pappila vuotoon 1791, jolloin se mnu.t:etttin nyky,iseille pia,i:kalloon_ Krvnsallis-Os ai'lre-Pa,nikin 1894 Kaj-a,anföt 'Perustettu haara.kont- tori t:oimi vuooilllla 1895-1898 tässä talossa.. Tontin ebelapuoleioossa p äälJ..

- 2 -

(3)

sä, 'kirkkoa -vast11ip-ääta, oli suuri ki- vinaveltta, jota 'Berghin navert:a,n' ni- mellä tähän ailkaa.n p,idet,ti:im ka1upun- gin mHtei .merkillisemp-ä.nä. riruke,n- nuiksena,, koska s1itä otettiin erityinem postikort.tiku:va,, j,ota myytiin kirj.a,- kaupass.a ka,ulPumgissa !käyville turi..~

teille. Useim kuuil--i myös ma.ini,tt1avam, että 'Kaja,a:nin kirk/k:o sijaitsee Bergh'- i,n rua;vetan luona'.

Tont.illai n:o 7 oli kau1pungin aptreik- ki, jonka omisti FredriJk William Ste- ni uis. I-Iä.n oli 1894 osfanu:b taJon ja, apteekin Ferdin.a,nd Gra,nberg'Jlta.

Vuonna 1917 myi S ten.iuis a.ptree:ki:n Artturi Isotuvalle, ja muurtti itse He1- sirnik:Hn, jossa. vtelä. eil.ä.ä. Talo m~y'- tiin pari, vuotta s.ittein Ka,j,a,a.nin Ram- ta/k:auJPIP8. Osakeyhtiölle1.

Tontilla n:o 8 oli kaksi asuri.nraikie.n- n ustai, joista toisen omiis:ti vä;rj ätri Josef Harti,kainiffil. ja, toisen ajuri Kalle Pekka Ko:nhonen.. HiartiJkai1nen elää vielä ja asuu tontin eteläJp,äässä olevassa uudessa ra:kenn111ksessa,. Van- herruma:n ralmnn rnkoon j,a, 1 / 4 tontista omistaa ·1reHooeip1Pä Herman Oc1mn: ...

stiröm. Kaille PeikJka. Korhonen ali ai- ka,rnruan t111nnettu ajuri ka;up.ungissai.

Hänellä oli .U1Se:ita hevosia jai k.a,Ul- pung1n sä.ätyhenkilöt ik:ä:ytttvät: hän'- tä a.ina mart;lroillaa1n. Korhonen~ joka oli vanihanpuolelirnen iJ>Oilkrumies, ali enmem harjoittanut ika1na.nhoitoa,, mi.n- kiä. muistokisii hä:ntä, ta.vall'isestii kut- suttiin ''K1ana-PeikaJksit. Hä:n muutti K,aj.a,a.n:isrf::a M urromäJen asiema1n l:uo jOS1.Sa omdist.i talon Ja lienee jo kuol- lut. Häne1n talonsa, Kaj:aaniS's:a. on kauppias Matti Vartia:isel!a, joka, sii- nä harj·oitt1aa lka,Uippa[i:iJkettä.. Tant.ill- la ollut vanlh.a asrniinrakenn us on hä.- v:innyt ja se1n pa,hlmUe tullut: 111uden- aiiJk.ainen kartano.

SiJJ.aista taloa ja tonttia. n:o 9 kut- sutitiiin: tlaiVailioos:tt 'yläkadun Grön- be.rg'1n tai1.dks'i.. • Si.i,nä, :asrni Antti. Jue- si 'Grönberg j1a. i:n,uisfa,aikiooni häne1n

vanha sisairen:s-a. Tontilla ollut va,niha asuinraikem.n:us on häV':iJnnyt jai sen nyJkyiniein .omfotaj a a,pteekkari Arttu- ri lsot111Pa

on

rfäkennutt;a.nut uuden rafklenn.ruksem, mihim ka111P:ungin en- simmäinen a1ptoohlri on si:joi.tet:t:Ju.

Grönberg'in s:rulm on vanhimpia:

Kaj1a,ainissa,. S uvum ensimmäinen tun ..

nettu j.ä:sen, tää:Rä olil Anders Grön- be1rg, joka, ta:iJmi ka:uipungi,np·a.IvieJ.i!j.ar na ja vi.skaailiina 1745-1749, selkä kaupungin I'la,at:iJm:iJehienä .1750-1759.

Hänen po.:iJkah!sa Dars Grönbe:rg syn ..

tyi _3. 4. 1742, oli lu/k'karina, K,a1j,a1ru- niss:a 1786-1808, omilsti talon j·a tcm- fä1n n:o 9 s:~ä ikuolt ·24. 6,· 1808. Hä,- nen puoliso oli Susa:nnia Määttä, &JIIl'-

tyi 12. 3. 1736, kuoli · 1796.. Näiden, poika Ande1rs Grönbeirg syinty;i 24. 9.

176!5, lkuolluit 5. 3. 1845; t)mi!stli myös talon ja tonti1n n:o 9 sekä. oli lUJkikari- na 1820-1845.. Hi:in oli na.imisissai Greta Moilasen · :lmmssa;, synty.nyt 1771, lkuo1:L 1825 ja rueillä oJii murnn muassa 'poikai Anitt:i, Jusis:i, sj'intynyt 11. 6. 1838, kuoli 1909.

Kawpu:ngi.nviJs~{ia1a.l:iJ Frans August P1ant::iJng omisti taian ,j1a, tonti:i.in n:o 10. P1a,nting olt syntynyt 1. 1. 1843, tuH Kajaamin viska.aJiksi· 1870, ihoi-t1 s.it,ä. vtrikaia v.u:otoon 1912 asti j,a kuoli Kaijaa.nissa 1. 5 .. 1922. Talon, joka nyikyääin Oln LffiUJodostertt:Ui .kaUlPJpa- ja, liiJkietaloksi,, amisrl:1a1vat hänen peril'li ~

sensä. Talossa n:o 11, jonikia; asuJimra- kenm11s· ei ole paljon :muUJttun.ut, ha,r- joitit.i J a,nne Dindih kaulPIP'alii.lrettä~

Nykyään on :kaiu!p/pia,s Hyvärisein liil- ke sijoitte,titu ta1loon ja, Ltndh asu.u toiiS'ess:a, ta;lassa.

Julius K€1II1/P!Pa:Lnieln amiisltt oourr.aa,- V,a!n t:a[on n:o 12 j-a hänen kuoltuaan 1909 siirtyi' Be! hän:en p.oj1alleen J amnei Keimp1pa.iseille j,a vfäci:oin sttuta..ri Ant- ti Pairtai.9eil1e, joka, 1paJ.jon on tms:iJnut ja, parantamut tontilla, aleiva;a ra,loon~

nusta,.

'förutin n:o 13 amilsta1j'Lna · olivat nei-

(4)

diit Annia, j,ai Emma S'Vedlin, jatlk:a.

myöhemmi1n möivät sen Kaja.an:Ln Te.- lefooni Osaikeyihtiölle. Talo oli kail.k:i.liLa ra:piruttu, va,an, sittemmin p,uretti'i:n ra1ppau,s .pois jai talo vuoraUiin lau1..

doil'la .. Neidit Sveidlin ,muutttva,t noi,n tois.ta.kymm.erntä viuottJa sitten poiJs: Ka.- j a,a,nista ja, Hemevät jo kuoUeiet.

Neitien Svedlin silsar, Liiinai, joka, oli ollut naimisissa ra,vintoloirl:sija Teodor Käl'lander'in kanssa, arnistl tontit n:o 14 ja 15, jmJJla oli su:urem.1-- p:iJ rakennus, johon Kansailis-Osailre- Pa,nk:in haiara[mnttori Kaj.aa,n.issa1 en- sirosi oli! sijoiiJeiltUJ vuonna 1894. SHJ..

teiDJ siirtyt taJo lka111p1P,ia,ille A'r.rtt:L Ko- mu'laise11e, Edva,rd Kääriäll,ei ja viih- doi1n Maitt,i K,ervfaeJle.

Si11aisem tkruu1pu;ng:i!n laidaissa ale- vaJ.la tontilla, ·n:o 28 ol:L kaJks:i! omista~

j,a1a, nimittämn Tuiomas H ailanen ja l~uJ.t:asierp1p,ä Jaha,n Feirdill'aind Jun.tu~

nen, j.oisrta kUJmpd.kin a:rruisti osta tion1..

1:11st0.J. Ton,ttlla sillai•rn olleet huonot ra- lren1n.UJksert

ovruf;

·-'Vi~lä siamtat ci!V'.ä,tkä 36 vuodeln kuJJUJe1Ssia ole s:alil.otta.vas.ti m u.ut;tum1oot. Tumna;s: H ailonen kuoli jo 1898 ja Joha,n Feirdilnamd Junuu- rnen 1900.

Raat1miies Alar:iJk Tervo åmis,t11 txm-

·tin n:o 31, johon kadum viarrew1e o]i railumnertt;u jo va,n:hruksi käynyt asuin- kairtamo, josta J.fun1l:isen:np!i puoli oli iloista korkeampi ja 1everump,i. Tervo hiaJ'.'j'oitti m(YÖS nahikrurillikeittä., j,a, hä,:j nein 11,ruhikataivarruk:aill1ppans.a s1j aitsi täs5ä ra:lmrt:nulkses,sa. • Noin vjjsitoistla vuotta stttein korj,aitftiih ra,kennms pe- rinipdhja,isesti.. Tervo km:o1i 1926.

· K.aJilie H uoteilinilla ja K a11e P:L'klk1ai- :ca1is1ellä oli kaiksi pr:Leneirrtip ää rruken-

numa

heidä.n yhteirosibi '6mis.tJamaillaa'l1

tantrna n:o

32. Railrenriulksert ovat vie- ia ent:is·ifliläi • pa,ilroillaam, vafäkla.1

niita.

oii · lrotj•M/tu.;. Kal1e H uotelin kuo1i 1898 ja Kåille Pi'kfk!airaAnen 1906.

'I'onttri ·:h:o 33 omi:sti kaiuppias Joo- nas Joel Talöheh; ju1ta(ihaii'joi1:i'tJi 'kaiu(p•~

;p,a;li.illrettä ra1atiih uoneen torin vieireillä olevassa ra1lrenniuk!sessa. Talon ja. ton- ti:im, om.istaia ,nykyä.än K1ainuun Sano- main Kirj-a,pa,ino Oy., ja on tontilla olevia va,rnhoja _ra;keinnrnksia pe-r:Lnpoh- j.ad..sesti korjatrtu. TaJ.on. e.ruttnen omis- taij,a Tolonen oli .monena. vuotena kau- pung.iin rahafoim,rn{la;marin pu:heenjoh- taja sefkä jonkun a1kaai hänen t,aJ.oon- sa si.joiootun ke.st:ilkte,varin hai.taja,na.

Tontrt::i n:o 34 si,j,a.:Ltsi n.k. Rimpilä.n mäe:IJ.ä nyikyisen kumnailli:srt:,alon lähei- syydessä, j.a sfilä olJi va,niha. ra,kenn us, jossa, asui 'ka,UJpungin köyhempiä asuJk- klru:Lta. 1864 vuoden tonttiildrjalil. mu- :karun omisti ,työmies H äin.n1nen. mai- nitun talon, vaan sittemmin on se '.1.1u- nrus1teittu kaupungille j,a aikoj.a s,it,teu p.umettu. TaniJtiJltin on poistet1t1u ny-. kiyisestä a1oomaikaiav:a1S1t1a.

N yiky,j.1sen K.a u ppakad um Jäin tiooss ä p.ä.ässä, va.sitaipäätä ra.,rutimi,es Tervon t1aloa., oli Knuit Tervon talo ja tontti ,n:o 35. Myöhetmm,n tuwii talo surnta;ri Juho Leinose[IJ.e, jdk1a u1udiis.ti tontilla olevaa aisuinra.lklennust1a, ja, raarnnsi s:idlhen lisäJhuoneirbalkån. Knut Tervo kuo1Ji 1905 j1a, Juho Le1I101nein 1928.

Tonrbin 1peri:J.1ä olJi möys pienempi aiSJuJi.nrakenn u:s,, jdlm vieiläJ'kin on en- tli'seUä paUkallilaam.

Naa1prnrito11Jtilla n:o 36 asui Kusrti Ronklaiinem. Vuosd.,ein 1900-1901 vaJi- bie:ill1a, raikenlliubti hän tontilla olevan 1~a:ken.nrrnk.sein. Ronllm,imen kuoli 1915 ja taJ.o jäi hänen peiri11Jisilleen, jotka viiiefakd:n ami:s,tiaivart sitä.

,._fähän aåika,ain harjai:tti'Vait useaim- mat 1m111pu:nlkila.ioot k1rur:j ainhoitoa, ja maa,1wi1je1ystä. kia:rnptimgi,u al ueeHa mnistamiJlaain [Pcllloilla j1ai n:LityiB.ä~

joita he ailllrojen kuiJJuess'a. oli vait itJSel- lren ham.klkimre,eit. Mone:1:la. dli noin pa- rikymurenitä 1€lhmää seJkä wave:Lta. pel- toja ja. rt'.iiiltt'ymaiilt.1a. En1s:Lailkoina Ka- j,a.ait1ii!JBa asuessarni ~uulih pUJl.iuit:rt:;avan K.a11e RÖnrtyn tno:ri:ist,a lehmistä j,a pe'lloistå. . KaiHe Ränty omisti edellä-

-'-4-

(5)

maJmd.tum Ronlklails:en tJon,tJiln v:iemllä o.lev,am .taiLan j,a tan1ti.n n:o 37. Asuin- rakiernn1wksessa,, jdka mclke:iJ~, muuttu- maittomarna Uilk:oasuJJtaain on sählynyt tälhän saaikllm, oli .su:uiri pirtti, joosa markiktiJrua.-.aiJkaina, n.ä.yte1tiå1n .~ taiiik:ia- teimpp1ud1a; ,y.m. mamkJk:inaihuvritJUJk:sdia.

Kirul'Le Rörnnyn kuolitiUa 1912 si!i:rrtyi talo !hänen pqj,aJloo1n Heii1kfu:li Rörnny11le, joka on piailjon 1lrorj a;rnnut j,a, 'P aranita- nrnt siltä.

Tonttu n:o 38 on sallliaJ ikiwi:n Ka1nsal- lis-Osa1lre-P.ankin r:aiaitiih.uoneen torrn viierellä nykyääm omistama tafo j1a tonitti n:o 22. Tonitilil.a ali enne,n kol- me ,aswtnraikelnnUtS.ta, jois:ta yksi, v;ie- 1äJkim p,aii:kai!IJaa1n oleva ra[ken;nu;s, si- j,aiilt:si rt:oriJn fänsif- j.a .totnein sen pah- jniseUJa sitvulla, seilrä ikiOilim,ais nykyisen Li111ruaikiadiU1n läntisellä p,umellai. Ton- tin omiJstilviat aillkeii:sikioUJlun, s.illoine:n r,ehtJori HU!go Alfr:ed 'l'iccander (stt- temmrn TikJkiaia) ja 1aivuri, Hei!k'ki Kamuil.ari!ruen, jaiist;a, Ticcamder aS'ui einsi1ksima'iniitUJSsia, rakelnnu1ksiessa ja Kamulai:Lnen Llnn,akiadu1n va.rreJ.la olm1a1SS1a ta!LoS1S1a. Kolmanniesta asui1n- raflrennulksestia,, joss:a pide11Jtiin vuoki- I'lail'.ai:isia, omds.tr krnmrpilkin p'll'alen.

Täille txmrtJiille raJkenrnetiti:iin joku aii1rn sliilt10n KainJSaJlis-Osa;lro-Painikd.·n kruksi,- [rer;rokislinen Iki vitiaJo, jdka tuli uilot- tumaa1n j'onkun 'V€II'Tlan L'i1n1nailmd u1Jle- 1mm 'Pä:iJn, jlomai vuolmi osa sri€ililä, ole- viasta naikennwkiSeJSiJa pureibtiin pois.

Tonti:n entisistä orrndlsit.add,s;tai kuoli :rnhiJort Tilklkalai 1927 ja1 liaJ:iNur:iJ Ko- mulaiinan 1903.

Taloa; .jia tonttiia n:o 39 kuts:u.ttii,n taivaJiliJs.eJSltli 'Revon tJaloksd', m:ilkä ni- mitys johtui! sili:f,ä, etfä taiton oli en- nen omiJSJt:a;rnUJt r ~ C. G. Berg~

hiin liarniko, ikaiwp:ptLas Mathi1as Repo.

S1itten olri sie joutrnnurt ra.art:J:imies Berghllle, j_on/kla tytäJr, Jenny Beirgh hairj-oitti. sirinä :klirjaikia;uprp,aai. Nyky- ään on tämän taJon omistaj,ana OsurusliiiJke M,aafkm1nlba. Raiait:iJh.u:oneen

torin itäd.oolilä, s:i.rwuilla. s.i;j.aiitsli tonitltf n:o 40, ,jolla o!Ji nylkyinein, os·aiksi kirukstkerrdksirnein jtru ufäomuodoltruan•

hd,uikan amitu'i!nen raikJelilnus,. Ta,1on omisti joku <Mitrofa,11:of.f-niimin,en iklaiupptas, joka ei asunrnt; Kaj.aam:hssa, v.a1ain oli talo :v,udkrattu, ka1uppdias Jo- .Jron Kanstam.tin Pi1,pipose1il.e, jokia sii- näi hrurjoitti lra1uippa1:iiikert:ltä •. Nt:ydhe:m- m:im o.s:ti foa;uip1piais Pii:pponen, kiu.ten e,q,e11.ä matirni.ttiin, raiatlim:ias: Riill\p!lJ- fäisen taJon tontfllia n:o 2 ja muutrti '1::iliikJkeensä sim1nei. Ka,uppias Piip,po-- nen kiuoli 1930. Ky1s.eessä:alevian talon j-a 1Jornttin omistaa nyt Osurnslitke Maia- kmmita. '.DalJOa, :kiuts:uiJV1at ikiaiu1p•un/ki[l;a:iset

"Mitron taloksi'. Siinä asui ID\YÖS Ka- jaiaruss1a hyvin 1Jrnnruetrtm1 hernkilö J ~n- ne W aJhlmain, jokia oli 'kää'P'iömäi:iJnen ika1svuil.rt1a1an, ja nåytlt::eilii nsk. pan1wr·aa- maia0 minikä, ali tehnyt pwula,atilklkoon.

Kiwn välkiijuomaim myymtli lai'k'ka,utett- tilin Kaijiaa1nis:s;a~ 1ku1u(Lwu

zw

~hlman.:im Jainne' k:uiljettaineein pa1nmraaima:la:ati- lross:aain kio~j aiklk:irp uil1Qj1ai I is aWIOOltJa.

Kokoelmtss1am.:iJ on lktaks,i v:aJokuv,aa;, n:iJmititä;:im pdh1jamlilllaian jäitttiläisein Dai- nliel Ca,j1a.nws'en, j'dka olm pi:stn )1eiruk:ilö Kajaanin seiu:duliJil.a, ja, Jam,ne, Wahl- ma,n'tn, j!Olkia, truas oli piai:klka1kU1ntia/Illfile· lyth!:i.n hieinkdJlö.

Vcljelkiseit J-arnne j1a: Adolf Rydberg amiistivait tonJtlin. n:o 41, m:i:nkä: ny1kyi'.- nem .nume,ro an 20, jai .sieua:'aaiva.n eli n:o 42 omiista.j:aina, o1i He:ilklka Korho- nen. NäfLlä tonteilla silloin ol'Leita.

raJkeirnrnuJks!:iJa on vuos:ien kuluessa kor- j!arttu, ,j.ai iklUJmmassa;kJ:iJn sijiaitsoo ny;• ky,ääin useålt1a kiafrppaip,uoooja. Ennen 'oli !UajpaJrua, että Ou11ust.a ja, KUQp,:i.mta K,ajruan:iJn markik1n!Oi.lle trn11.oot \kaup,- pruaa,t hairjoittivat lkJam;pipaia nä,:issä ta- joissai, jQirlen kladwn piUJOlle:isti,n huo- neisiitn täitä varten ,ru:i:na aivrutt:iren ovet

~{ladni11le . 1päJir'l, 'Vlruain suilljettfiln t:aas mairakirnaiin ,jälkeem. Hcilklka K.orho- oon o1::iJ ka1Ujpumgim wnnieltu.ålmpia.

amtklkaiita. SeU.v~.ärlläsenä ja pysty--

- 5 -

(6)

v:ä.nä mielhenä vaJi,ttiliin ihäneitl u!S€!i.n kawpungin 'koona11.isdtn jai muilhin hrobtaJmuistaimii:n. Hän o1ti. m.m. kaiu ...

pumgi;n v:aJ.:t,uusmiehenä, Sielkä kia.nsa- il.rorulu:n johtolmnna;n j,a taksoitu:siau.- talmnnan jäsenenä. Korlhasetn lmol ...

lessa 3. 2. 1906 mailnd1taian hä,rnesitä patlrlkrulmmnfull lieJhdielSlsäi :ki!rjoit,etu:i.'ssa mruistos:runQissia m., m. seur,aruv:a:a:

'TUJSk:Ln löytynee monta. w1miikru.1Iltla,a,, jossa h.ämitä ei olisi kä(}7t:ettJy. VailJ...

vefiilJa ali hän a.1.n.a, nidin k:u1n,na.Ris'issa '.kJuriJn :krilrkollJi;.s'i.ssaikdln asdoissai. Erit- täi'n -pua1u1StJi hän !k1aJUJpurngin taloI1J-

·omisltJaj,a:iJil j ai ma1a1rnvj.1ljeJ.ij ä i.n erouj,a.

H yrv ää esitmeirlk:ltiä vaimme Koma.ses- ta !Stilis otlt:irua, vi'I'llreiydessä yhted.sten .asiailn .a,j,rumtsesisa .. ' Mondtein :toinriensa vn.rok.si ali Kcmhonen kaJUrp,unkltlaJsten keskemi tnmnert1lu n:i.meillä 'Homma. Kar- honein'.

Kaupungiru !k.aJUis1alkau1u ·sijaits.iJ siil ...

:ioiJseJ.l!a itontilla, 11i:o 43.. Srumalhla ton1..

tHLa; oli toilnenJcim riaklerunws. nytkyisen Krir:klrok,adum viamreililia,, johon ki:llupun- g,iJn kiain:saJI1JkliJrj,aiSIOO _ja lulkrusailii ali si~

joiiteutru,. K,ainsanrouilJutaJ.oosa asui tä.- hiäin a'ilkaan opettaij,ai Juuso Hy,väit'i- nen, jrc:ik1a myöihemmi.!n toirmi sailloma ...

, leihdentlaimitttla;jana j1a säästöpialllkin ka.imreerriin1a1 ookä 1moli 1923 .. Nytkyään -on1 vi_aillJhaissia lkams:a11rouiliutafossa uoo:Lta lm1Uip/pirup11.1atej·ai j ai H eilJSi:ngim Osru'lret-

!P a;nilcim :kloruttor:t.

Kyseessäole.via tontrtJi, jlOila ennen vuotta 1820 oli rnuirooro ·25 ja 26, olt

·täJhän adiklaa.n r.allrerntJaimruton j,a käyoot- ttidln s'.iJtä papipilian hiei1rnäma_ianw.

V,uornrna 1817 p:ä,ätt.i 'Porv,air:isto, että nä1iille. tonteå.i1e a1i ["a;k)einmettaiva uusi tailo koulua. va1rten, jdkla. .einm€llll o1'i ol-

1UJt

stjoi.ite1ttui :pa1ppdla1n itonttiJJ:a. oll~- seen k!alksilrerrraks~n ral).{Jeni~,uksoon.

jm:a j:o o1Ji, tu!Llurt :hU10naksij.1 j1ai kä,ytttäJ- mäJttömälklsi.. Ei ole va.ir,maia tlietoa,, milloin ]roulUJtaJ:o Vailimitstuå., viaan. s-ii~

n:äJ tmmi Sli.itJren kaiu1piumg,iJn .aJ!ai-a,lJlreis~

k9llil~

montia kyimimeintä ,v:mtit.a. Tä.-

män yhteydessä tiaihdan .ma1iinilta, että ikiaupru:ngirn vainlhilJ.1 rrrouil.utalo. on ohl:ut rouva Da1gmar Vuoren nyi1cyään amd.JSba:maJia tornt:i:hlla n:o 30, v.taan l{1U!n venäfäiset i1Sal11V'iha:n aiilkamai pollttiirvat sen, mun.1/be/ttiti.n lrouilu siilloisen paipipi,- J.iam tk::mit'i!lla (ny1kyi:nen tont~i n:o 31) olevairun raJkeninuksooni, jasta sie taias p,aippilain mulm1na 1791 si'.irrebtiin ny- ikyijse1n ipiap1P,fLain tcmtiill.ei n:o 6.

Kajairurnin posililkon1t1tioct. toimi tähän ruilkaiain .ton.tilla n:o 44 oleviassa, talos~

sa~ jorn'kla arruis!ti •p:asti1rnhoita,j1a., nej,ti.

Ohairlot:JtJai Bai aklmirun, jokia, vitraJS:ta eratitrna1an 1900 muutbi1 Ruotsiitn, miB- sä kul<:)]ili 1927.

Nam;p1mritoniti1n n:o 45 .omisti· ein:td.Ilien på/irilma,a:nmitltiari Samuieil. Henrik KJL aindeir, joka. pitemmäJ1 aJlkrua oli tloi- min.ut maia,n11Tuittia,ri1Ua Kaj,a.a:nin seiu- d!u11lia~ tvaia1n n1y,t1 jo o.H e.läkflreeH.ä.

Tontiililai ole-v:a riaJlre.nn UJS on vielä, nyt a.irvan sarnannälköinen 1md:n 36 v:uotll:la.

sitten, ei.Iklä oon ma.rulauistakaian ale wudiste;t!tu, 'V1iieilä välhemmin muita, korjau.Jnså.a to:imitetbu.. M1a.M1mii11ba.ri Kyandie.ir kUJali 1896, jon.kia jäJJkoon taJon om.ista.j1ainia oli· h änien tybtären- sä AJ.i,rnai Kyainder kiuruemaa;nsa, asti 1929. Tailon am:iStaa nyfäJY'ääin PaJ,ta~

man priJtäijäm sääistöpian1klkl:i, jokia osti sen :ned.tiiJ Kyianderin periitli-s:11.tä.

I-S::,aJ1e MruäJtäin, tonitiila n:o 46 oli p~nd: r,allrenirnus nyk:yioon Kauppa;lm- dUJn. viairrella. RaJlrerunius on jo hä,vi-n- n!J, ~a tonrni'n nykyilrnein haltij1a, kruUJppi'as PaiaJVO Ikä.Jieifano on ra1{ien- m,utbainuJt sille .s:u1umem tU]keitawon. En- funien omrustlacia; K,alle Mfattä kuoli 1920.

Asioi'tsij,a Janne M ä.ättä j.a, saitula.- S01JiP ä l'Vatr F.age:r1und omisitiJvalt ton ...

tin n:o 47J joll:a, aJ:i ikJaJksi. rakennusta, to]n:en n~]cy:iJsen KoivuJlIDGken.- ja toi- nen Kaiu[P:palk;adUJn v,rur,re,Ua.. Edelli:-::-

~~ 'kiairbamossai .asui Määittäi ja; jäl"'.

kiJmmä.ioo.."Sä. F ager1rnnd. Tailon 01nils- ta,a ,111yikyä,än r9ilmtlmäirni Kä.rjkkäinen - 6 --,;

(7)

& Purtfirooon IiLS.ailimein. kiau'p1ungistia ..

Ivia.r F1€1geirliumd mu1u[t!t:i;' myölhemmi.n su:kumfunreinsä RaI1ttru1rukiSå.., taimi use1i ta.

vu.iosi:a nahrutoiJmiJkiaimadn kamremrin.a j,a(kuoJ.i 1920. Jamme Mäiäitltä tiruas kuo- li 1925.

Toiimintilmell.1J Käirl{lkätnen & Putlro- nielll tiornt::iJ:la, rn:o 15 Kauprp,aJuad,un v:airireiliLa o1i ena~ n:o 48. Tontjil.1a dlevia rnlkeln:I1tus e.i it:äJhän me1nnessä.

ole ,p:alj10I1 mU1uitbuJI1Ju:t~ Sen omisti en- nen kau;pprias Jaham~ Jdchair'd Sivo- mein, joka, harjo1tti_ ti ·':. '.kla:u:p1pialii-

!rotrt:,äi. Kruupp:iJas Si _ •. ~i1 jon!kuin atiikiaia k.a.uipung.ilrn v.a10u1~ e n ä ja.

taikis:aitUJs1a wta,kunna,n

J

äoonffil'ä., v:a,a,n en mudsta, etlt'ä hänt,äi

owtst

k~ytettJy muissa !kunrna:fili!Sissa, luottiamustm-

miSISfä Hän i)mmli 1915 ..

S,iJ'loi~a. itoruttiliLa1n :o 49 as:u:iJ ro-- viastti:nlesikit J emri'nra Anrl!e1im, ja hänen tyttäireooä Amanda, jotka myöhemmin mu Ultlt:iJva,t .Pois kruuip1u1ngmt~ muits ...

tlaiak:sen::il I1kiaaiLisitiem p1Ltäjään, missä. jo ovat foudlloob., Torntin n\y kyiilleill, omis- tajia on Toi:miruimi K ämkikläinen, &

PUltlkonen, jia; asf:uim!l',akenhuiksessa:

Kauip!),alk;aiLUJn p1ud1cllla, sij.aiiJtsee. ny- ik[yäälll K1aå.iI1u1run TuiklmltiJre O.saikeyh-·

tiqn urornttori.

J emå.na .Andeiliin, ol.L osta.nirutJ kysees- säolevam taJlon, talokas J u!ho Kui:rikise!l - tla j,a n_llY1i sen muurt.ta1818Siaain K,a,j.aai- mi:sitla ika,up1pi1as IDmiil Leihtov:aM'lalJ.et.

ErntioolJ.ä. innW~ n.:o 50, missä PdhjaLsimaid,en Yihdys'P amikitn uusii ki- viittaJ.o s:id1atirtsoo, olt 1p~n~ipd rrulmn- nus, ji0Slta1 omisti puoleni ki'rjan:sirt:oja Ka:rl Fredrik K,arj;alad.:n~n ja, 11oi.sein p,uol.e:n '.IlleiLtii; A1elksamd~a,. Repo. K tin neiti "'R8ipo 1895 muutrtt Ka.j,aa.ntst!a;, ,myt hä,n rro,P!uo1iskonsiai 1Ill$1Stlerii F.

1

1 A;i,r-ola;J, , joka tähän, a,ilkia.an toi,mi opett:aj ama Kaj,aa,nru aili'kimslrouilmssa., K•~rj,aam,itoj a; K,arj,aj.a.imem i:Jaia.s omisti tailo-o,s:anoo ¼lwolemaain1Sa, asrt:fu 1918.

Viilhdojm ,joutui tonrtt-i rirukeirun:u~jJneeu r.äät:å:1:k F r ~ Ailraik\$~ jokia mUJUt

t1a1m!i,a vuiosi.a si,tltien myi sen Poh,jQis- maidem Yhdy51Pamikiilllei.

Nyikyise!n Kauppatiorfa, eteläipudleJ.- ilia1 ol.0'Vla:n tont:iJn, ,n:o 51 amis:bL krwu- nu1nvoutw Cad Gustaf Spårei. Tontilla:.

al!eiVa asuinDalreirnnius~ joba VUJosien kul uess:a nn llrorj:alttu: j,a jonkin veri- fän UJudfutettu:, on ituH.ut kiwuluisalksi KJajia.amlin hllsto:massa,. Se on nrtmd;tl- tärun Eili\alS Lörnrurottim ra,ken:n:uttamai j-a sfilnä asud. Lörnnrdt v:Llilne vUIOdet Kaj ammi,n pirLrj.[ää;ruäJrin ä ,ollessiaam.

S iJttemmdm av.at taJoss a, ,asunoot uoo- armmat Ka,j~amd'lll ·p~kiJ.ääJkämirt. Ky- seess:äoleiv:aill.e :txmtil11e old. klru:un uin ..

vouitd.. S1pfö:-0 rper,ust.a,n uit erinomaiisen kiau:niiiili kuklk!a.ts:brurh:am, jota mai1krur- l:iJj1at iklesärn ra'i!kiana; kä,viv@l iihaiJ,e..

massa. Tonttia ympiäiröi;vä(t; EiaJUJntifut j,a, . tuiuhiea1t 1roä.wu:t, jot:lk;a tar.u !kertoo Lönnrobin tstuttirunoon. Kr:UJUJUUJlllVDUti.

Spår;e mruUlttt Karja,a;n1isltla OuJrnrun !lre- sillä 1901 tu[tuiaain udJmiteityksi Ou-- lUJn ,läänin läänliln:s.ilhtreirikl$i jra. kuol:t He:ls.i!ngisslä. 1910. Hän1011J j1ä1koonsä.

dl.:u taiton j,a furut:iin omdstajrun,a; piiJri.1- iääfä:äiri A1exis Arvelin viu~nra 1902 -1921 ja sitrtem toiminrumi H .. Saa1stia- motne.n ja Poj1rut Kuotprost:ai.

Tonrtillla n:o 52 .aaUli'Vatl Jarurun Eri[r ja Fredrik Määlbtä,, joista erlBiHimm kooli 1900. M.U/Lstaa!kEeni

av1åit

ton:ti.11.- la vielä'ki•n siamait: ,8Builn:rialky2Jrnnukoot, v,ai:ilkka, n.iitä, on lrorj1a1tltu j1a1 p1airaiI1- n€Jttu.

TorntJilJ1a n:o 53 olt viihr.eäfksi maai- lrutibu mkienrn.us, jo~ru olli omfäiba:nut VtaJnlkJiJl,~n vaihitimeist,airi JruaJk1ro Pääkr köoon. NoiJn, 1893 ruooein >v.atheilla. oli tallb myyrby :p,aiklkdhlruutdkiarwp,amta, jol ~ loiln asiottsija Fer:diJnand .Kelllll.PtP'ai- nein <Ylt ost;a1ll'urt sen. S,i tterrnm:iln o1i, tlw-- iton omis~j,ania maa.nmiltrt;M":iJ Eimi:l Vuor.iJ jrai vtilhdai!n1 ikJaurppias Ern:ilJ Leht-:

tnv:a.aa:"a, ,jdk;a myös. om.1s.taia n,aa;puri ...

toll/t:irn, j,onk!a einit'ilnren, nurm,eiro. ali 54, Vu.onm:a.. l894. Qlii v:itme~ilrn~tnit1,m 'tallJtii!Ili ja sµ1e va/lrollln~tlµn ttallon·,,~ ..

- 7 -

(8)

ta,j1am18i K1aille S:n,iokBr, vaian my1y1fili.n talo sa1maniai v,uonrruai palklkohwurtdk1au- p,ailia, jolloin asioirt:sij,a Ka;airlb For- de11 astii ;t,ailon j,ai myi sen myöhemmin kaJU!P:pias Lehtovaia:rialle.

SeuTa1wain tontim n:o 55 ommt:1 Juis- si 'Kiairj,~!Lainein, •jdka oli lyhyt lms- v:uilt1aia1n Ja sen vuoksi tav,aililisesrti kuitJ..

sutti.iJn 'P1k:ku Jruss:i/ksi'. Tonrt:tlla oli vanlhall!P1uoleioon I'lalkenn us, ,jota on paljon ilrorj,aittu. Juss-i Karjalatnen kuoli 1912 jai hänen pierillisemsä möi.

vä;t; .ta1lon Kia.jaiamim Puu:t:~aiva.r,a Os.rukie- Yht:iö1ilie, joka myös amtsrtaai tiail.dkas Martiti Grönbergi,n ennen omistama,n naaip,UJr:iJbIDti.n n:o 56. Matti GrönbeTg kruoti 1900 ja, hä,rntä 1lrnrt:siuåJvirut kiaiu- pumlkil:aiset 'aJ.aikladun Grönbeirgilklsi'.

Satulas€(l)ip,ä. Ja1a1klko Oi'klrurinein j:a A bel ,K,aJr1j1aJJainen omistiiivat ton.t.rn.

n:o 57, j/Olla alir ika:lusl railmrnnust1a, näirtä 1:1ail{~1nrnu.ksia on itä::h.äJrn m.e.:n,nes,- sä lk.ar'jiart;tu j!a 1u,1i11distet:tu.

RäJäJtäilinilleiski K,aiisa, H ä.gg,main oa:ndJs~

tti torut/~n n:o 58 ,j:a. oonmacwaJJLa tontil-

· la n:o 59 oli ikialksi omista.Jaia~ suutari Antrt:i Per1tt:rnrnem1 ja, sie(P!P,ä Hlffi'ma,n Pul1'k1k:i:nen. Se:pipiä Ant1t.1 · :ämätlälisen peir:L'lmmta omirsti ifunrtit n::o 60 j,a; 61, joilll:e oliJ mkennett,rn rp1eneimtp!i. aeuriln- k1rurta1no p,ruu;s.tia j1a tontehliLa1 vie.lä nytl- kriin dLevai '.P:a,jia, kL'Vestä. Main!i:tttu pa1- j,airaikenm,U1S0 jolla oU ,t'i:iJ.isitä1 te!hey kiaitto, si;j,a,i;tlSoo n1y1kiyisen Kökokadtm puo.LeiLla iejjkä Oilet p1aljoa mu:Utilm:nut 36 v,uodien ,a,t'klarua. Tontt.iem. nyikyinen amis:tada, oomiiniaiairitn enitiJnern tl}7ömes~

t!airi. J.uJho Puilikkimem: r.akennutrt:/i! myö- hemmdm txmteiJU:a1 ntytk(V'äan oleivam1 suru~

~n a,siun11r1a1ketnnu!kseln.

Vuxxl1eista 1792 saiaJkk:a oni Kaja.ani,n p,ai~pifa ollut torutill'8.i n:o 62 . .Asuin~

ri~rnnus, cm :v1elä1 nyt1ciJn, emrtiselillä pailk1alllaiam1, vrailk:kla, siitä! v;iime ailkoin:a on p.alljon ;kor,j-aittm1 j;ai jruillrertJtlu u.usiJ/La, mkenirn.1iksilla;. S:i/t~aitst on, toinitil'le r:afkle.n:neu.tu u:usi asuinralken1n.us kap;- piallia.ise:n viirlka;-,a.s:un:nolIB!i. ,V uonn:a

1894 toimi Kiaci1ata1Uin ika1P1P1allaåsena Johiainneis Väyrynen, jdlrn. asruåJ pia{Ppj- laissa ja, 'kuoli 1927.

Pawp:ifan viere!!J,äi oil.erv-aJlla tomtiilla.

n:o 63 as1u,i as.iaiitsija Mi!klro S.i!rviö ja hä,nen fuäintS,ä, Jooniai Sjrviö, jokia tot- mi klaUipUJngi:n sunrt:tiOU1•8.i. Tont:illLa, oli pdieni ra1ke:nnu1S,, jdlm vi.eJ.äld!n on em,- tisellä p,a1'L1rial'la1a,n.

Tonrti1n n:o •64 omwti asioi1ls:i:j-a:IT1es-- ki Sofia Sa,ndströa:n, jcika hairjoittti.

1eli:puri:l:id.fä1ert:Jtä ja, 1ledJvolrsiein ka1U{P!Paa kladUJn v.airTella oi!B,viassai r;a(ke.nruuk:ses~

SJa,. Hämein isäms1ä, Jaham Bei.rg hair- joitt:iJ nruh\kJu['ilil . l'iJiJ~rt:itä. siamassa ta.i- lossa. Sofia. Sandlsrt:iröm meni myöhem- min n,a,imJis,ii:n naJhlkuri Heiilkikri. Ku!I'hl'- se1n k;a,nss:a jai fk:uoli 1921. Tällä t:cm-

t.ma.

tili viclä, p1iie1n:ennipd, ra.lrennus, jonikla omislt:1 nilklkairi/ Kalle Huotiairi, yliedse-slti tiu:nretrtmi nitrnell1ä. !.Hess~n K.aJJ1e'.

Tomt:in n:o 65, j:ollla, ali ikla:kru asu.iln- nailrennws/t,ab orndsitiMait täh.än aiilkiaan räätäli Juho Mi:klkonein ja, Heikki·

H a!lonen. Nyikyä.än oin I\'liJkfkosetn tonrtl-- t)ijp1uolisllro ,siirr'ityn,yt räät.äli Fmns AiJraJklsäse!lle, jak;a, on p,aJjon korrja.n- niwt asururnralren1n llJSlta.

Torut.ill,ai n:o 66, .jonka o:rn:isti maj.u:- ri EmH. Melar.t, oli :k,a·kst asiuinrnilren~

nusta; uudelmpi ja suwr·empi ai!Jaika- d uni vatrreilla, seiklä ViaJnh€1ITl[P1. nykyi.sen UnnaikadUJn varrella,. Uudeimpd, raiketni- nius ali. va1a:1ea,n1P1runad.1S€1klsi ima1al,aittu~

vaain va;ruhteim(p1i oJ.ii mellreJ.ln. r.aip1pdot.t- lass1a,; s:i1tiä k:fuy;teittiåm, imamrua,na, ja, jon- Jtiin1Ladren1a vatr1aSltohnroneerna.

Tähä,n tontiJLin ja, sen viainihB!tll(pa:run nalkerm.uJksee,n liiiJttyy monta, muiJSooa

1k aiuip1runlk;iJmme hisitori astai.

Vuonnia 1736 al± tonti1n omiJSrt:lajana.

Kaj,a,an:iJn 1:iJnrua1n pää.1'.l.iiklkö Didrilk rr.rolin, jonk;a 1kuol'trna1 hänte1n leskenlS'ä Anna Raihs:e heilm1kiuun 19 päiirvänä 17 4 7 myit tan1:liin, ja s:iiJn,ä olev:ain ra,- Urerun uäi:sen :ka1ujpumgilll:e. Railrennust:1&

korjiaJttti!iin i)•ailijo:n Ja k ä ~ n kaiu-

(9)

pungin r:aa;1J:uhu101neie:n1a vuat:eem 1830, jollo:im ny.k,yi1nen ra1ait:i1hu10neraik:ernml!s v.a1Jmtstu1. S:a1adaksetefn vruroj,a, wude1n:

raartiliuonerai:ken1nUlk:sen lk:usrba111JnuJk- s.ii1n myi ma;iisitmat:oi 8. 5. 1830 Via;nhan

r:a1a.tiJhuonieen ynnä siihen kuuluvan

tonti.n hul.1/toikau!PaJla, johloin sarvruri Nils Rydberg asti sen 325 p:aip1er.irll{P•- il.aIn hi1nlllailllia. 1833 oli tontrun j.a tlalan omilsita.jia111a, 1kiruu;pIp:iias Mich,eil Michels- scm, jokia 7. 11. 1855 myi sein J1asten ...

qpert:1t,a1j,ai Piet~ QveflamdeJriJle. 1865 vU10dem torutiJ:iJkirja,n muka1ain oliv:a1t

tonti1n amiistajinia mai1niJt,un Qvef1an- dierin les.kit ja ajuri Pa1a.vo Roruk,ailne,n.

6. 5 .. 1872 myyt:H:n ta1o jn. tlorutrtii hrnu- tdlmiu1pailllia:, jolll01n raaitiim1es Gairl GU1S1tlaif Berg.h asrti, sen 2,000 niarkia,n

hilnnalla sie1kä myi S/011 4. 6. 1877 väi- v1];].oon, majuri ffimill. M elairtil1e. Tär män ylh.teydessä mainirttaik.oon1, että ta:lon V1f1Jnhimmam., tunlllekum amiJstla, ...

jain, Didrilk Troliinin t(Y'tläir Arnna Tral:iJim, jdkia olfö mu:rham1rnut aviobt:IO- man Jiaipoons,a,, p1tJk:än oHreude:nikäynL..

ni;n j,äl'kJooni tuomirt:It:i.iin ITT1Bsrt:.artt1awaklSi 16. 8. 1746 j,a, J:apfrt,t,il lkdhrtia sen j,äJJ- kleien n,uIoroni eläJmä.ns.ä meisrtl3JU1sIki.Jr-

~1n ikarnttai Kajaianin mesii:la:UJSrpat ...

k1a!Ua, jdka lienee ollut lll(Y!kiyiloon s,aii- nruafa1ralretn1nwklsen. !Luoma: olevalla, kaJ;- li;olla1. Ny!JiJyään amdstaa, hammrus1lä.ä.- käri1'-E'Vlai Vä,yryrnen surnremmrun osan tonitilsta, j·a sillä o1.B1v:a1n 'P:äiäJraikieinrnuikl- sien. Entinen raatilhmne:rakarunius, jota perim1poh,j,a,isestli, on llrorj rutit:u j:a uudistetrt:u, .kJwu:Lu1u ' taa:s K.~aarnin K.äs.ilt.yö~ j,ai T~das~hdistyilmelle, jolli_:,i lronisu[i · Heirma1n Relllfcms jakUJ aiika sittJein sein 1aihjoå.ttti..

Se:UJra1a;v.a,n t1011iti.n n:o 67 om:iJs!ti sil- loime:n 'kiaiu1piuin,gilnvoutt ArutJt~ Rönt:y,

joka kiuoli 1901 j,a tonti1n n:o 69 'Tia.ai- veitJti P:iJk;klar:aåloon, jo.kla ta.as kuoli 1906. Nämä tont181illJ1a olm1at a:srnimra- lronm1uikse:t eiivälb s:runiobt:1ruvasti ole murutit:ulllreit /kyseessä \O:lev,amia, atiJlmlll.al.

Kamta;nassru ton,ttiH:a. n:o 68 aisllli kaiU!-

p,rni1-gin silloin(eln !PåJimrl.ä,ä!kJäir± Osikar W ernnersitröm, jl()lk,a föäil:tä si:i1rityi T.ammewam ,p,ii-riiLäiäikäirtksi j-a kuoli!

useiampd.1a 'VUJas4.a siJtteri.

OuJ.ulailnem to:irrnd.1n::im:ri: J. W. Snen ... f rh1a.n G:soin omisti tontit n:o 69 j,a 70 e1111t'tse1n ai1a1kadrnn va1rreill1a1. Tonrteilla oli v:amlhantp,u1olei:nein ha,rmruak:si maa;- irut1tiu. asl.LiJ:nira,klenniUJS. ja luikutisita, huo- noiJksi mernnieiitä. raIkeinnruksia. Trulos:..

s:a asllli s:ail1ia1nhod. truj.a, J-oham Darvid lilm- nen, jalm kiu!Oili 1895. Nyikyä.än omås ...

taia kiyseess:ä Ol1m1a(t toin!tliib Ka~ a1ani:n PUJutaiv.ama Oy~, jokia pe1r,i,rnpohj.a.tsestil

on

1kiorjawt1t1a1nurt as1wi.inIT:"a.klen.nruikseit j.a, poiS!i:Jailllurt tonteilla &leet vatnilmt. hök-

keililt. -

K.aJ.aiandm sad.cra,aiLa o1i sictoiiteittu tontiilila n::o 71 v:iie!lä n,ytlkli,n olwaain r.aIkenniwkisie1ein, joka, &i ma1ailiait:tu kieiL'- ta1iseikisi. Talon y:läHrerra'Il hu1oheissa.

asUJiv.a,t s:ruirn,anhairtla,j atta11eit:, sisa:1,~ut1r,~ . ooti, lkia.ipteein:iJlllrOU!V'a Arniamda Bergh j.a ned1ti Karin S:aihk..c;rt:.räm. Ta,km om:iJsrti.. l(;aj.aa,niin ilm;rupunlki, jdlm. 3;, 7. 1872 alJiJ 0s1trulllut sein Kaj,a.a1nd,n tuo- mitiikm,rnn.am truo:m1airi Carl AdcJilf Orur[s~

sontn (kJuoliJ111peis:äJn seitvitte[ymielhl~rt:iä., ma,amm:iJtrt::a,ri H. S. K,y.a,nd<eir.iilitia j,a s.a- b.a.mihoitaija D. J. Ilroselta,.

Tamtm'IJ;a n:o 72, 73 ja 74 alliJ niyky'i}..

nein railrennuis .ai!Jaikiadun pdh.jo:ispuo- LelJ.a j.a hyviin hoidBrt:ttu pu:uita.rh!ll.

N iiitä cfö 01n,nem omi1s~1ain,UJt Jiäiändmiv:is- ka1ali J-ohan Herma;ni Walhil:gren, jdkla, kiUJOlLeiSSirua1n 10. 3. 1889 o1i. msrt:1aimem~

t;amniurt tawoni s:usairemisa t1yttäJrift1e A1;ma j,a M1airila Renfons-il'1e, · jo:iisita, j,äl1kim- mä;ine;n vieil.ä nyrtJltim om:isibrua, tailon:

Alakladuililiai oHtv'rutJ viJe:lä seumaiavait :rialkemIneturt toi:J.itit: · n::6 77, jolla ola- va.ss,ai p.rieiniess.ä · ra:kerunUlksass-a a.s·ui' leS'Jm. K:airfai B€!rgren ja, hämem, vä1vyn- sä, posteljooni: Anittti1 Si'Vooon,; n:o ~9, jornkia omisti Pak:kia Kacrlhu.. 'l'äil:lä b:mtli:lla s:illlioi:h olilut asutn;r;rulreim11U1s

ei'

täihä:n mernness.ä o:Le p,ruljon mUJUJttn.lr- - 9 -

(10)

n:wt. Torutin Ja, t1aJlon on1J.istaia1 niytyä,ä,n K!aj10Jami:n ~ra.UiJHllnkii.

N:o

80,

jol'La asuli ma.rularti J.aiaikko Bodinin perilHset pienessä rrulreninUJk~

sessa, joka jo U!Slciitai vuos:i.1a silttein on purretbu.

Les/ltiJ. Kruisa LuikfkaT.i.se:n omisltamaJ~

La, torutiHa ,n:o 83 dLi smtrempiJ r.ak!em- n us Limm1ak:ad:wn v:aITe:IJJ.a, jossa. ais1u:C 'VU/Olklrru1a:iisiJa, ja, pdleneimpri. rru1ronnus tonrt:tim (Pieräillä, miss:ä tor..rt:tiIn omist:ad a

;perhei:nioon lllSlwi. Kadun puoleiJsta.

ra1ken:nu1Srta on siittemmin llrorj,aibt:u.

Tontin n:o 84 omisti Anrttli J1a.a:kko Löhönein. .AiSUJimIDrukennufk.såla ali ton- till1a1 ·Jmfkisii, mol.emmatt ny~y,i.sien KtLrk- k:olk:adun v1a,rreHa. Toisessa raikennrnk~

seoo;a,, :miss:ä Pud.srto~ka!hvi11a ny:1-yään sijattseie1, ovart <ka,wp,uingi-u porimesta.rit asruoom U1.Sieitai vuos,i1a . .Myöhemmin on t~e torut;il:le tehty paljon lJi's,ä.r1allren~

nwks:iJa~

ToniteiilJlia n:o 85-88 ei o1iliut ralmn- nwk:sd.,a., vaain vil.j~itlili.n ntiJt:Jä1 peltoina.

Kalle Limldlh ja J UUJSO Pi:tpponein amislt1iJvam tonrt\i.n. n:o 89, joii.srtJai edelii- ii.en rusu.i p,ie.ness:ä; ton t:im ifä181€iSS.ä p ääss:ä olevaSha ralren:nU1ms,e1ssa, ny ~ k;yistä KilI'lkJm-p,u~·st,oa, v•aiSita1P1äiä.tä. ja Pili:ppone,n s.umrerrnmassa. r.a11re1nrnuksetS,..

nut kau,piungim a;1ilreii;sikJOUJ1Ultailoksi j,:;t.

sa rnykyiLSen K oilwrulms!k0Illkiad un vrur- re11a. Myöhemmin os:td., kantrt:tori K-aa,r- lio Kaklkloniem Li.nd!hi,n osa,n tornilistJai ja.

rwkiem,si siUe s1uuiremman ralremnu!kse.n KtrJk,lropruistolle p,äjJn ja. tornt,in ny kyi·~ ne.n amisitad,a,, aisioits~jfu Mart:rt:i Sirviö on edeil.1eemki:n jaitka.nut torutdm ralren- tIaimts1ta .. Ju,ruso Pi1lp1po.sen r:a:k:eninus ei tirua.s o1e pialjan mu urt:ituniurt:1 ~mtises- täiän, josikin S':iroäi on jqnlkim verra,n k:orja1t1tu j.ai pruriamne:btu.

Isaik Tolmen omistirumai1ilia tontiilila.

n:o 90 olil täJhän aiifk;a,a,n ais.utrnrakien.- rnus Kdirifok1apuå.isboa. vaS1ta1pääfä. Siinä asut eilä.iin'lä.äikä;ri A. E. Hagmam., jo- ka, oli t11mrne1titu hi,Ulklain orn:iJtwiselksi hen1rilöksi. Myöhemmin $iiirtyi tontti

pormestari Fredrilk H yökylle, jdka.

r ailrennurt:itt' nl}Tikiy.isien rtm.ilon to:rutfilla.

TontJiJ:La n:o 90 olJev.a,n suiureirn ra'lren ..

nUJlGeen ori raaitiJm:ies: Adolf RiJmipiiäJj- nen va:l,tton arv.wsbUJklsellar ra,kielnnutt.a ...

si'ihen ali •1rouJJu s:i.jott1ettu;n.a useritia;

vuosia. Nytitie1mmim omfr3t,a,a 1mutpunlci.

täimäin t1a1Jon ja, toimii •siinä e1räs kiaiu1- pumgi:n ,kJamsa.lrouiJ.wisrtla, S,rumaJ:la ton- ti11.a o1e,van pooneni r:alk!eil,l.llUksen omiSlti s:iJ.lloi,nen · sruhalnlkdrjuri J(alllie Junitu:nein. Tontin n:o 92 omåls,tivrut maafari JUiho J,a1aik:ko P:ikkiarainen ja, S1uuta.ri Heitk1kli Pa,a,k:ki, joilfa molelffi~

mHfa ali! erii tafonsa tonttiJJ'Ilai.

S a;mual S,e)pp1ä'nl€iill omisti tbntiilfa;

,n:o 93 olffi7'a.n ta[on.. Touitii~ on m,yö- hemmi1n tehty 1i.s.äira.kernnUlkl..s:i!a ja.

omista.va:t si)t1ä ed.elleein1kjjn S€\P/piäsen j äffikelä.isert. ·

Tontetlila. n:o 94 j,a 95 eii dlilut r.ar- ken nuksiia.

Postinlk:u!tjettm:j,a, Hcilkki Mainlkinen omi1sti i10rnttn n:o 96 j.a asui sillä ale- vassa piem.essä :riaJkerun,Ul1fsessa.

Toruteilla, n:o 97-106 oliJ 1880-·

1890 voos:iJeJn vad.heiill1a rakernnat.lbu pre- ntä tia1loja, joirtia ta;vailisesti lmi1t&ut- tilin 'työväiem asunnoi.lksi', johtuen ni- mityis sittä, että ni,iil.1ä ,asu.'i! väJhä:va~

r atLsiempta ka1wpwn1kilam.<ti1P ....

Näiltä itiaJ.oj,ai j1a tonltoojai omiistivat kjytoo€1S1s äalieva,rna. aiikain:a, SleUtr'laaMartJ hernkilöt:

Torntin n:o 97 vangiJrnvarti,ja David

I

RaUJtiaimen ja työmies Jaakk-0 ~

Hruws'lro; ton<ttlm n:o

ns

työmies Iisia1k ,.

Oh/tonen; tontlin n:o 99 työmies Juho Moiil.,anem.; tonrt:,tn n:o 100 työmies Ju- ho K:0isti.ne1n; tontin n:o 101 (pUJUSe{P- p:ä Er:tk Pa,rviia:tnen; tonrt:iln n:o 102• lllljJll.äJri Herman Ok1konen; toillttn n:o 103 ~j,uri Fr:ains Hei1amder ja Anton Lähönen; tornt:in n:o 104 työmies Aaifu K,rur,jiet1in; tant"iJn n:o 105 työmies J,UJu:so Röntly; tontin n:o 106 työmies H eå;kib K a1rhu.

- 10-

(11)

Viii~ ,\liuos:iJkymmendan kuiuffiSla on näiden. 'taldhäklk~eid€1.tl p:a;i,lroi1le ra~

'.kelllruerl:Jtu uise:itai si1sltetj ä kart.ainoitiav j.a viai:nihioj1aik:im on paljon ikorjruttu j,a r:alrenrnelbtu. .

Kaupungtss.a Ol1J81V,ai vankilam riaiken- nus oli ra;kenmttu ~ykyiseilile pa:Lkat-

loon naiin 1890 vuoden seiuduiHa .. Varnha · vain1ki11fu['!alk:em·nus oli, ollut lät- helil.ä raart:iilh uonetila melnreliin nykyisel- lä Lin1rnaikad:uilla1, ja oli jo tullut niiin Vianh:aiksi ja käytäntöön kel:paamatlto-, maiksi, elttä uusi vankila, oli, railronneit- taiva.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Muistini muk aan pädllim- mäiseksi päätelmäksi jäi, että venäläiset koneet kevensivät pommilastiaan, kun suoma- laiset havittajäkoneet olivat haryyttämässä

Leino polki muutaman minuutin, mutta pyörä ei vain suostunut käynnistymään, silloin Leino totesi: ” Kuka ostaisi tästä pyörän, saisi

Näin päättää kunnanesimies A atu Kantola katsauksensa, jossa käsitellään kunnan toimintaa vuonna 1906..

Ne, jotka ovat kirjoittaneet tämän ajan historiaa, ovat sanoneet, että meillä nykyaikana on vaikea saada oikeaa käsitystä silloisesta elämän laadusta ja tavoista. Ja tämä-

Vuonna 1799 myi Mas-alin talon Paltamon piirin •nimismiehelle Mathias l-Ieikellille, joka m'uutrumina vuosina toimi Kajaanin kaupungin viskaalina, mutta os:ti sen

kaan paljon tule, niin että &#34;tietämistä on mitenkä tästä uutiseen mennään ja varoja ei ole ollenkaan velkoja maksaa, pakottaa tämä yleinen köyhyys

Ja kui kauva olsimrne siäl la!nkaa kuffalllukkaa, jos olis ollu - vähä soipeempl ilrnR. • mennee jo pitki selkäruatoo. Mu~ko tä~yy tua velkaa. lyh:kä.llempl, ko

jwhl, rutiilla· ilsuulk•silsisa ikäiy,tie• t'1Jäivää,n 'p.rureirn\pa,alll i PUJkU'U'll.. Kajaanin Kirjapaino