Erkki Vihavainen
Kunnalliselämää Laukaassa 80 vuotta sitten
'T o iv o tta v a a vaan olisi, että paljon suuremmat kansanjoukot ottaisi kunnallisiakin asioita seu
ratakseen” .
Näin päättää kunnanesimies A atu Kantola katsauksensa, jossa käsitellään kunnan toimintaa vuonna 1906. (Laukaan kunnallis
lautakunnan kertomus vuodelta 1906.)
Tämän kertomuksen pohjalta tarkastelen seuraavassa, millaista oli kunnalliselämä Laukaassa 80 vuotta sitten. M ainittakoon heti aluksi, että silloinen kunnanesi
mies A atu Kantola on nykyisen kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapani Kantolan isoisä.
Alueellisesti Laukaa oli 1900- luvun alussa lähes kaksi kertaa niin laaja kuin nykyisin. O n muis
tettava, että nykyiset Ä änekosken ja Suolahden kaupungit sekä Kan
kaisten kylä Toivakasta kuuluivat silloin vielä Laukaaseen. Kunta oli silloin todella vesistöjen pirstoma alue. Tästä johtuen pitäjän p o h jo i
set, silloin jo teollistuneet kylät, pyrkivät itsenäiseksi seurakun
naksi ja kunnaksi. Seurakunnalli- sesti Ä änekoski itsenäistyi 1907.
Kunnallinen ero Laukaasta taasen toteutui vuonna 1911. Samana vuonna syntyi myös uusi Toivakan kunta, joh on Kankaisten kylä lii
tettiin.
Nämä aluesiirrot aiheuttivat runsaasti huolia sen ajan kunnal- lismiehille. M ainittakoon, että esim. Ä änekosken erosta joh tu neet kuntia koskevat taloudelliset selvitykset päättyivät vasta 1921.
Tietenkin aluesiirtojen myötä kunnan väkiluku pieneni huom at
tavasti.
□ □ □
V uonna 1906 toimi kuntako
kouksen puheenjohtajana opetta
ja Olli V outilainen. V u od en aika
na pidettiin 13 kuntakokousta, ja 2 2
jien asiana oli tilityksen tekem inen vuosittain kunnallislautakunnalle.
Rakennustehtäviä varten asetti kuntakokous rakennustoimikun
tia. Kertom uksen mukaan vuonna 1906 alettiin kolm elle koululle ra
kentaa uutta rakennusta, nimit
täin L ievestuoreelle, Nurmijärvel- le (nyt Ä ijälä) ja Suolahteen. L i
säksi avattiin kolm e uutta koulua vuokratuissa huoneissa: Kankai
sille, Simunaan ja Vatialle. Tämä merkitsi sitä, että kansakoulutoi- mi kunnassa laajeni olennaisesti.
□ □ □
Valtioeläm än alalla vuosi 1906 oli merkittävä. Silloin näet toteu tui eduskuntauudistus. Hallitsija vahvisti vaalilain ja valtiopäiväjär
jestyksen. Vaalilain mukaan S u o
men kansaa edusti yksikamarinen,
200
-jäseninen eduskunta, jonka jäsenet valittiin jo k a kolm as vuosi.Ä änioikeus oli yleinen yhtäläinen.
Vaalit olivat välittöm ät, salaiset ja suhteelliset. Ä änioikeus oli kaikil
la 24 vuotta täyttäneillä miehillä ja naisilla.
Esimies Kantola kirjoittaa ker
tomuksessaan tästä uudistuksesta näin: "U utta lautakunnan toim in
nassa oli se, mitä vuoden ajalla voim aan astunut vaalilaki sen teh
täväksi määräsi. Tehtävänsä tuos
sa kansallemme niin tärkeässä asi
assa koetti lautakunta toimittaa niin tunnollisesti kuin se suinkin voi. Entiedä, pidetäänkö sen m e
nettelyä oikeana, ainakaan ei ju l
kisuudessa ole mitään kuulunut” . O n aiheellista todeta, että vaa
lien valmistelu silloisissa oloissa ei ollut mikään helppo tehtävä. Näin oli asianlaita yksistään vaaliluette- loiden osalta. Vaalilaki näet mää
räsi, että eräät henkilöt olivat vail
la äänioikeutta. Tällaisina maini
taan mm. sotapalveluksessa o le vat, holhouksen alaiset, kruunun- verot suorittamatta jättäneet, k öy Opettaja Olli Voutilainen toimi
kuntakokouksen varaesimiehenä v. 1901-1903 ja esimiehenä v. 1904- 1918, kunnanvaltuuston varaesi
miehenä v. 1918, 1920-1921, 1925 sekä kunnankirjurina v. 1919- 1921. Hän oli monissa keskeisissä luottamustehtävissä kunnassa, seurakunnassa ja eri laitoksissa noin kolmen vuosikymmenen ajan.
(Kotiseutuyhdistyksen kuva-arkis- to.)
niissä käsiteltiin yhteensä 93 p öy täkirjaan merkittyä asiaa.
"O san otto kokouksiin on aina
kin allekirjoittaneen mielestä ollut laimeaa” , toteaa esimies Kantola.
Kunnallislautakunnalla oli v u o den aikana 16 kokousta. Käsitelty
jen asioiden luku oli 272, niistä vaivaishoitoa koskevia 212. Kun
nallislautakunnan esimiehenä toi
mi siis A atu Kantola ja varaesi
miehenä Nestori Tam m enoksa.
Kunnallislautakunnan lisäksi olivat m yös kansakoulujen jo h to kunnat lakisääteisiä toimielimiä.
Koulujen johtokunnilla oli siihen aikaan hyvin itsenäinen asema.
Niinpä kullakin koululla oli om a kassa ja tilinpito. T aloudenhoita
häinavun saajat, irtolaiset, hyvää mainetta vailla olevat henkilöt.
Tiedossa ei o le , mikä oli kerto
muksessa mainittu, vaaleissa nou datettu "m enettely” silloisessa Laukaassa.
□ □ □
V aivaishoito, köyhäinhoito, ny
kyinen sosiaalihuolto on kunnan alkuperäisiä tehtäviä. Kuntako- kouskautena vaivaishoito aiheutti silloisille kunnallismiehille huolta ja vaivaa enem m än kuin mikään muu tehtävä. Laukaassa vaivais
hoito kuului vuosikym m eniä kun
nallislautakunnan tehtäviin. Vasta vuonna 1915 perustettiin kuntaan vaivaishoitohallitus, jolle vaivais- hoitoasiain käsittely siirrettiin.
1890-luvulla toteutettiin kun
nassa suuri ja vaikutuksiltaan mer
kittävä vaivaishoidon uudistus:
perustettiin vaivaistalo eli maatila- kunnalliskoti, jok a avattiin vuon
na 1895, sekä uudistettiin vaivais
h oidon ohjesääntö. Uudistus m er
kitsi sitä, että vaivaishuutokaupat ja ruotuhoito kunnassa lakkautet
tiin.
□ □ □
K oululaitoksen äkillistä laajen
tumista ei esimies täysin hyväksy.
Niinpä hän kirjoitta ko. kerto
muksessa asiasta näin:
"K oululaitoksem m e, jok a on ollut näihin asti vasta alullaan, vaatii nyt yhtäkkiä tuntuvia m en o
ja, täyttääkseen tarvetta ja koho- takseen kaikkia tyydyttäväksi.
Kyläkunta toisensa perästä vaatii itselleen koulu. Joku vuosi sitten hyväksytty koulupiirijakokaan ei näytä enää tyydyttävän, vaan kuu
luu ääniä piirien jakam isesta...
A sia olisi vallan ilahduttavaa, jos tuo koulutouhu olisi syntynyt to dellisesta kouluharrastuksesta...
Epäilystä synnyttää se, kun kou
lua tahdottaessa ilmoittautuu kou
luun pyrkijöitä .61-70 oppilasta, mutta kun koulu saadaan alkuun, on tulijoita parikymm entä. M eillä on viisi koulua, joid en oppilas
määrä ei nouse kolm eenkym m e
neen. Niissä tulee jokaisen o p p i
laan opetus aivan liian kalliiksi” . Opettajista mainitaan, ” että kaikissa vanhoissa kouluissa on entiset opettajat, paitsi L ievestuo
reella, jossa opettajan vaihdos kuuluu tapahtuneen. Uusissa k ou luissa toim ii opettajana Simunassa neiti Elli Sara, Vatian koulussa neiti A m anda A uvila. O n kerrot
tu, että Kankaisillakin on opetta
ja, vaikkei sieltä ole jätetty lauta
kunnalle edes tiliä puhumattakaan muusta” .
Maanviljelijä Aatu Kantola oli kuntakokouksen esimiehenä v.
1901-1903 ja kunnallislautakun
nan esimiehenä v. 1904-1909 sekä kuntakokouksen varaesimiehenä v. 1916-1918 ja kunnanvaltuuston varaesimiehenä v. 1922, 1924.
(Laukaan historiatoimikunnan ku
vakokoelm a.)
V uotta 1906 koskeva kunnallis
lautakunnan kertomus sisältää mm. yksityiskohtaisen selvityksen vaivaistalon ruoanpidosta sekä ti
lityksen laitoksen tuloista ja m e
noista. Lisäksi antaa kertomuksen laatija katsausosassa mm. seuraa- via tietoja.
Vaivaistalossa on suurin osa apua tarvitsevista hoidettu. Lap
set on sijoitettu perheisiin kont
rahdin nojalla hoidettavaksi. Täs
sä on noudatettu sitä m enettelyta
paa, että on koetettu katsoa lapsil
le sopivinta kohtaa välittämättä hoitokustannusten määrästä. Jos se suinkin on ollut mahdollista, lapset on annettu sukulaisilleen.
Satunnaisen avun saajia oli 71 per
hekuntaa, joista useita on täytynyt auttaa monta eri kertaa. Mielisai
raita on kunnan kustannuksella
hoidettu vaivaistalon yhteydessä (houruinhuone). Neljä on ollut hoidettavana valtion laitoksissa.
Varattomille sairaille on m yönnet
ty sairasvuodepaikkoja kunnan kustannuksella Jyväskylän sairas- huoneella sekä kustannettu muu
ten lääkärinhoitoa ja lääkkeitä.
Kustannukset vaivaishoidosta yleensä on vajaa 14 000 mk ja luonnossa kannetut jyvät. V ähen nystä on toista tuhatta markkaa edellisestä vuodesta. Tähän on kaiketi vaikuttanut verrattain hy
vä vuosi ja paremmat työansiot.
M ainittakoon tässä yhteydessä, että Laukaan ensimmäinen koulu
piirijako hyväksyttiin vuoden 1900 alussa, ja se oli muutettuna v o i
massa 19 vuotta.
□ □ □
Terveydenhoitoa koskevat teh
tävät kuuluivat m yös kunnllislau- takunnan hoidettaviin asioihin.
Tämän hallinnonalan osalta v u o den 1906 kertomus sisältää seuraa- via tietoja.
T erveyden h oidon suhteen kun
nassa ei ole tarvinnut mihinkään erityisiin toimenpiteisiin ryhtyä.
Ä änekoskella kyllä raivosi lapsis
sa kurkkumätä, jota piirilääkäri ja tehtaan välskäri koittivat parhaan
sa mukaan ehkäistä. Lautakunta päätti piirilääkärin kehoituksesta antaa välskäri Laaksoselle oik eu den käyttää varattomille kurkku- mätäserumia kunnan laskuun.
Rokottajana ja kätilönä ovat toi
mineet entiset (R osa Kienanen kätilönä ja Olga Ullström rokotta
jana). Kätilön apua käytettiin 37 eri tapauksessa. Kuvaavaa on, et
tä ne joille hän apuaan antoi olivat siksi varakkaita, että voivat mak
saa kätilön palkan. E ikö varatto
mat uskaltane häntä käyttää, vai missä vika lienee? Liian vähän vaan häntä käytetään.
□ □ □
Kuntakokouksen aikaiselle kunnallishallinnolle oli leimaa an
tavana piirteenä yksityisten henki
löiden korostunut panos. Kun al
kuvaikeudet oli voitettu, m u od os
tui kuntaan suppea ryhmä, joka aktiivisesti osallistui kunnalliselä
mään. Tämä näyttää pitävän paik
kansa ainakin Laukaan kohdalla.
