Pertti Torikka
50 VUOTTA OPPI-, PERUS- JA LUKIO- KOULUA LAUKAAN KIRKONKYLÄSSÄ
Kuvassa oikealla koulukäyttöön saneerattu Saralinna. Keskellä näkyy yhteiskoulun 1958 valmistunut pääty ja vasemmalla pilkottaa v. 1985 valmistunut lukiosiipi. (Kuva: Pertti Torikka)
KOULUN
PERUSTAMINEN
Kun Laukaaseen viimeisenä keskisuomalaisista suurkunnista ruvettiin puuhaamaan oppikou
lua, oli Suomi ollut itsenäisenä vasta 33 vuotta. Tuolloin elettiin hävityn sodan jälkeistä poliittises
ti rikkona ista ja ta lo u d e llise sti s ä ä n n e lty ä p u la ka u tta . M utta suomalaisilla oli luja usko tulevai
suuteen. Ymmärrettiin, että kan
salaisten koulutuksen tason ko
hottam inen parantaisi tulevien sukupolvien elintasoa ja eiämän viihtyisyyttä.
Suomen valtiolla ei tuolloin ollut rahaa yleiseen kouluverkon laajentamiseen, ja Laukaan kun
nanisätkin suhtautuivat nuivasti kansakoulua jatkavan oppikoulun tarpeellisuuteen. Nukkuvaa kir
konkylää sellutehtaansa vuoksi aktiivisem pi Lievestuore sai teh
taan ja kyläläisten aktiivisella tal- k o o p a n o k s e lla o p p ik o u lu n v.
1948.
Sen jälkeen alle 500 asuk
kaan kirkonkylässäkin herättiin.
Karjalaissyntyisen kansakoulun johtajaopettaja Adolf Sikiön kan
nustamana pohdittiin kansakou- lulautakunnan kokouksen rupat- telutauolla oppikoulun tarpeelli
suutta. Tämä tapahtui joulukuus
sa 1949. Seuraavana keväänä a ja tu k s e s ta kiin n o stu n e e t ko koontuivat usein. Hahm otellun Laukaan yhteiskoulun kannatus
yhdistyksen perustava kokous voitiin pitää14. heinäkuuta 1950, silloin myös valittiin yhdistyksel
le 10-jäseninen johtokunta han
ketta edistämään. Kuvaavaa lie
nee, että valituista vain yksi oli laukaalaissyntyinen:
Adolf Sikiö, johtajaopettaja, puheen
johtaja
Toivo Torikka, osuuskassan johtaja, sihteeri
Ingeborg Raitio, apteekkarin rouva Leena Tammenoksa, emäntä Väinö Vesterinen, pastori Valde Nurminen, palopäällikkö Paavo Taipale, maanviljelijä
Saimi Riipinen, säästöpankin johtajan rouva
Tauno Tikka, TVL:n korjaamon pääluot
tamusmies
Armas Salmenkivi, kirkkoherra
V iim e k s i m a in ittu s a a tiin houkutelluksi vastavalittuna kirk
koherrana ja ainoana kirkonkylä- läisenä akateemisesti koulutettu
na mukaan, lisäksi hän suostui rehtoriksi ainakin koulun alkam i
seen asti.
VAROJEN HANKINTAA
Y hteiskoulun kann atu syh
distys ryhtyi innolla hankkimaan rahaa, jotta tulevalle koululle saa
ta isiin edes aluksi vu okratilat,
voitaisiin palkata opettajat ja ja t
kossa rakentaa oma koulutalo.
V. 1951 pidettiin suurarpa- jaiset, kruunuhäät suurena kan
sanjuhlana, lukuisia ompeluiltoja ja myyjäisiä. Ne kaikki tuottivat yli odotusten, esim erkiksi kruunu
häät yli 0,5 m iljoonaa silloista markkaa. Lisäksi ryhdyttiin myös talkootöinä rakennustarvikkeiden keruuseen ja anottiin rakennus- säännöstelytoim ikunnalta lupaa töihin ryhtymiseen. Seurakunta vuokrasi tonttimaan 50 vuodek
si, se aika päättyy tänä vuonna.
V e rra ttu n a -m o n iin v a s ta a v iin hankkeisiin, Laukaassa saatiin hyvät varat toiminnan aloittam i
seen.
KOULUTYÖN ALKU
Toukokuussa 1951 v a ltio neuvosto antoi Laukaan yhteis
koululle toimiluvan. Vain kaksi yk- s ity is o p p ik o u lu a sai s a m a n a vuonna sellaisen.
Toimilupa oikeutti perusta
m aan "L a u ka a n k irk o n k y lä ä n suomenkielisen, viisiluokkaisen, kansakoulun neljän alimman luo
kan o p p im ä ä rä ä n pe ru stu va n valtion keskikouluja vastaavan yhteiskoulun” .
18
Sisäänpääsykoe 75 haluk
ka a lle p id e ttiin 6. k e s ä k u u ta 1951. Tentaattorina ollut Jyväs
kylän lyseon uskonnon lehtori Vil
jo Pitkänen valitsi kouluun 42 parasta hakijaa.
Koulun alkajaisjum alanpal- velus pidettiin 3. syyskuuta 1951 klo 9.00 Laukaan kirkossa ja sen jälkeen ohjelmallinen juhla pap
pilan väentuvassa. Kutsuttuja oli
vat Laukaan kunnan ja seurakun
nan edustajat, koulun johtokun
nan ja kannatusyhdistyksen jä senet sekä oppilaat vanhem pi
neen.
Laukaan yhteiskoulu oli a l
kanut toimintansa.
KOULUN RAKENTAMINEN
Aluksi koulua käytiin pappi
lan väentuvassa ja seuraavana syksynä myös Ylävuojärven tu vassa nykyisellä kirjaston paikal
la.
Koulun omat rakennustyöt pääsivät vauhtiin keväällä 1952.
Jo marraskuussa kaksi luokallis
ta oppilaita pääsi m uuttam aan maalista ja lakalta tuoksuviin ti
loihin. Samalla voitiin vapaaksi jääneitä luokkia vuokrata tilapu
lasta kärsivälle kansakoululle.
Ensimmäinen lisärakennus oli välttämätön jo v. 1957-1958, se nousi täysin talkootyönä kou
lun Saralinnan puoleiseen pää
tyyn.
Kun syksyllä 1959 koulu sai luvan aloittaa lukio-opetuksen, jouduttiin jälleen lisärakentam i
seen. V. 1960-1963 kannatusyh
distys rakennutti laajasti lisätilo
ja koulua varten sekä opettajille kaksi rivitaloa 12 asuntoineen.
Oppikoulujakson loppuajan kou
lulla oli käytettävissä 15 va rsi
naista luokkaa, 7 erikoisluokkaa, kirjasto lukusaleineen, erilaisia aputiloja ja vahtim estarin kaksi asuntoa. K o ulu hallituksen ta r
kastajien mukaan kaikki nämä oli saatu aikaan noin puolella yle i
sistä rakennuskustannuksista.
Syksyllä 1979 aloitettiin kun
nan omana työnä tilojen sanee
raus, mm. nykyinen oppilasruo
kala tehtiin vahtim estarin trakto
ritallista ja puuvajasta sekä poi
kien veistoluokasta. Sitä ennen ruoka oli kannettu vanerilaatikois
sa kuhunkin luokkaan. Tämä sa
n e e ra u s v a ih e p ä ä tty i k e s ä llä 1981.
Mutta koulutilat olivat edel
leen Keski-Suomen ahtaim m at oppilaslukuun nähden. Niinpä v.
1984-1985 lukiota varten raken
nettiin nytkin käytössä oleva nk.
lukiosiipi. Saatavien valtionapu
jen vuoksi hanke verhottiin ala- ja yläasteen lisätiloiksi.
Silti edelleen luokkatilojen puute vaivasi. Kunnan saneeraa
mana entisestä suojeluskuntata
lo Saralinnasta saatiin syksyllä 1987 neljä va rsin a ista ja yksi aputila luokiksi. Silti yläaste kävi koulua myös ala-asteen tiloissa, jonne olivat m ajoittuneet teknis
ten töiden ja kotitalouden oppitun
nit.
Mutta vielä tä- n ä k ä ä n p ä iv ä n ä koulun tilat eivät rii
tä, sitä paitsi osa niistä on huonokun
toisia ja homevauri- oisia. Laukaan kun
nan in v e s to in ti
s u u n n i t e l m i s s a vuosille 2002-2008 on liikuntahallin ja mahdollisesti 5 - 6 uuden lu o kka tila n rakentaminen sekä vanhojen tilojen pe
ru s k o rja u s . A ik a n ä y ttä ä , m ite n suunnitelmat m uut
tuvat tai toteutuvat.
OPETTAJIEN MÄÄRÄJA LAATU
Laukaan yhteiskoulu aloitti kuudella tuntiopettajalla, joista
kukaan ei ollut muodollisesti pä
tevä. Ensim mäiseksi päteväksi lehtoriksi saapui syksyllä 1954 suomen kieleen ja historiaan eri
koistunut Kaarlo Huotari, hänes
tä tuli heti myös rehtori. Vasta valtakunnallisessa vertailussakin m uodollisesti pätevä o p e tta ja kunta vakiintui Laukaaseen luki
on saannin ja opettaja-asuntoloi- den ra k e n ta m is e n a n s io s ta 1960-luvun alussa. Siitä lähtien opettajakunta on ollut harvinaisen pysyvää, pystyvää ja toim iinsa pätevää.
Vakinaisten lehtorien ja tun
tio p e tta jie n m ääräksi va kiintui yhteiskoulun loppukaudeksi 2 4 - 30. Opettajien määrän kasvu on huom attava peruskoulu-uudis- tuksen jälkeen. Yksinomaan ylä
asteella on ollut enemmän opet
tajia kuin koko yhteiskoulussa ai
kaisemmin. Enimmillään päätoi
misia opettajia oli v. 1992-93 pe
räti 68, heistä yläasteella 47 ja lukiossa 21. Vihtavuoren yläas
teen alkamisen jälkeen v. 1993
opettajien luku on pysytellyt 58 60 rajoissa.
K otiseutulehti i g
Laukaan Joulu 2001
Opettajien lukumäärän kas
vu selittää osin koulukustannus
ten kasvun peruskouluun siirtymi
sen jälkeen. Yhteiskoulun kaudel
la yhteiskunnan kulut oppilasta kohti olivat suurimmillaan n. 8 000 mk, n ykyisin y lä a s te e lla noin 26 000 mk ja Laukaan lukiossa n. 17 000 mk.
1970-luvun alussa peruskoulun lä
hestyessä oppilasmäärä lisääntyi vielä 650:een. Peruskoulun ja luki
on yhteiskaudella oppilaiden luku on säilynyt lähes samana, lukuun ot
tamatta vuotta 1992-93, jolloin kou
lukkaita oli lähes 750. Jälleen ny
kyisin oppilaita on yhtä paljon kuin yhteiskoulun viime vuosina.
läpäisivät poikia paremmin, koska olivat olleet kansakoulussa tunnol- lisempia ja ahkerampia kuin pojat yleisten asenteiden ja kotikasva
tuksen tuloksena. Peruskoulun ai
kana yläasteen sukupuolien pro
senttiosuus on sama kuin koko ikä
luokan, siis poikia jonkin verran enemmän kuin tyttöjä. Laukaan
Lukuvuoden 1969-70 päättäjäispäivä 28.5.1970.
Johtokunnan jäseniä ja opettajia sekä johtokunnan jäsenten rouvia.
Eturivi vas.: Lea Pietiläinen, Raili Minkkinen, Hilja Nikkola, Maire Kuismin, Lilli Parvento, Pertti Torikka, Atso Kena ja Paavo Kivipelto.
Seur.rivi vas.: Airi Vesterinen, Hilkka Huotari, Maire Vaheristo, Sirkku Pylväs, Elli Kena, Kirsti Alatalo, Helga Nokelainen ja Aatu Sikiö.
Takarivi vas.: Sirkka Salmenkivi, Ritva Säkkinen, Leena Torikka, Pirjo Hämäläinen, Pirkko Kivipelto, Marja- Leena Hintsanen, Toivo Torikka, Hilkka Kaikkonen, Paavo Vesterinen, Jorma Nikkola, Leena
Tammenoksa, Tauno Tikka ja Kaarlo Huotari.
OPPILAAT
Yhteiskoulun aloitti 42 valittua.
Oppilasmäärä kasvoi tasaisesti n.
390:een lukion aloittamiseen saak
ka. 1960-luvun oppilaita vilisti kou
lun käytävillä 500 - 550 välillä.
Koko yhteiskoulun ajan tyttö
jä oli opp ilaina selvästi poikia enemm än, esim. vuonna 1952 vain vajaa neljännes oppilaista oli poikia. Sisäänpääsykokeen tytöt
lukiossa oli ilmeisesti vanhaa pe
rua aluksi melkoinen tyttövaltai- suus joka on tasaantunut 1980-lu- vun puolivälin jälkeen.
2 0
OPPIMISTULOKSET
Peruskoulun puolella ei ole valtakunnallisia päättökokeita, jo ten vertailu Laukaan kirkonkylän yläasteen ja koko Suomen oppi
m istuloksista on o bjektiivisesti mahdotonta. Mutta esimerkiksi ta
loustiedossa ja matemaattisissa aineissa on pidetty vapaaehtoisia valtakunnallisia kilpailuluonteisia kokeita. Taloustiedossa laukaalai
set ylsivät 1970- ja 1980-luvuilla usein valtakunnallisiin loppukokei
siin, joskaan voittoa ei tullut. Kol
me vuotta sitten 113 vapaaehtoi
sen koulun matematiikkakisassa laukaalaiset olivat keskimäärää osaavampia, jopa kouluna toisek
si paras. Myös taideaineissa on saavutettu keskisuomalaisittain, jopa valtakunnallisesti hyvää me
nestystä.
Oppilaiden arvostelu on kes
kikoulu - yläaste -akselilla melkoi- se sti m u u ttu n u t. E s im e rk ik s i 1950-luvun Jyväskylän lyseossa luokan parhaiden keskiarvot olivat
samansuuruiset kuin nyt yläasteel
la koko luokan keskiarvot.
Lukiossa oppimistuloksia on helppo vertailla ylioppilaskirjoitus
ten menestyksen pohjalta. Koko Laukaan yhteiskoulun kauden lau
kaalaiset tulokset olivat valtakun
nallista keskiarvoa parem m at.
Näin vielä Laukaan lukion ensim
mäisinä vuosina, mutta sitten v.
1991 lukuun ottamatta laukaalaiset ovat kirjoittaneet valtakunnallista keskiarvoa huonommin. Mitkä syyt ovat johtaneet tällaiseen kehityk
seen? Ensinnä tutkijat ovat selvit
täneet, että sosiaalisesti menes
tyneiden ja akateemisesti koulutet
tujen perheiden lapset menestyvät niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa parhaiten. Tällaisia perheitä on Laukaassa vähemmän kuin kaupungeissa. Toiseksi Lau
kaan yläasteelta on 1980-luvun alusta lähtien muuttanut Jyväsky
län kuviteltuihin eliittilukioihin syys
tä tai toisesta 5 - 1 0 todella ete
vää oppilasta. Jos he olisivat kir
joittaneet Laukaassa, niin koulun
yleistulos olisi kohentunut. Kol
mantena syynä voidaan pitää ny
kyisen lukion kolmisarjaisuutta, joka on johtanut suhteellisen heik
kojenkin oppilaiden pääsyn Lau
kaan lukioon.
Pitääkö koulun karsia oppi
lasainesta päästäkseen niin kut
sutuksi eliittilukioksi, vai voiko koulu ansioitua myös antamalla lähes kaikille mahdollisuuden ylioppilas
tutkintoon? Minusta Laukaan malli on hyvä.
Ylioppilaiksi leivottiin v. 1962 yhteiskoulusta 16 kirjoittajaa, ke
väällä 2001 jo 86. Kaikkiaan Lau
kaan kirkonkylässä yo-tutkintoihin osallistuneiden määrä 40 vuoden aikana oli 1 943. Ylioppilaiksi heis
tä on päässyt n. 1 920 nuorta.
Heistä on yliopistoissa ja korkea
kouluissa väitellyt tohtoriksi saatu
jen tietojen mukaan n. 30.
Edellä mainitut luvut osoitta
vat, etteivät laukaalaiset puuhail
leet turhaan yhteiskoulua yli 50 vuotta sitten.
KOULUMUISTOJA JA MUUTA KAMALAA
Vanhat o p p ilaat m uistelevat
“... ei opettajissa vikaa ollut, kun ei oppi päähän mennyt, vaan oppilais
sa se vika oli, ja niin se taitaa olla nyky
äänkin.”
“Lilli Parvento oli paras opettaja.
Hän oli persoonallinen ja lennokas täti.”
“Sirkku Heinonen sai lempinimen Tantta, koska hän oli lyhyt. Tantan tun
neilla ei pelleilty.”
“Leena Sipilän tunneilla oppi, vaik
ka ei olisi halunnutkaan.”
“Vahtimestareina toimi Manni
sen pariskunta. Aili Manninen kulki avaimiensa kanssa päästäen oppilaita
sisälle, jos nämä tulivat aikaisemmin.
Mannisia oppilaat kunnioittivat.”
“Keittäjänä toimi pitkään Saimi Jämsen, joka oli kunnioitettu, tiukka
ilmeinen persoonallisuus.”
“Kouluaikanani vuosina 66-74 ruokailtiin omissa luokissa. Ruokajär- jestäjät hakivat ruoan keittiöstä. Ruo
ka oli usein keittoa tai puuroa. Leivät oppilaiden piti tuoda kotoa. Ruoasta maksettiin ruokaraha viikoittain.”
“60-luvulla koulukuri oli tiukka.
Opettajia kunnioitettiin ja teititeltiin.
Kysymyksiin vastattaessa noustiin sei
somaan. Jälki-istuntoa sai huonosta
käytöksestä kuten kiroilusta. Jälki-is- tunnossa taululle oli piirretty rasti, jota piti tuijotella herkeämättä kädet pulpe
tilla. Ja jo pelkkä tupakointi saattoi ai
heuttaa määräaikaisen erottamisen koulusta.”
“Välitunnit vietettiin ulkona; pak
kasraja oli -20 C. Jotkut uhmasivat koulualueelta poistumiskieltoa pelaa
malla välitunneilla pajatsoa matkahuol
lossa, joka silloin toimi Saralinnassa.”
“Samoihin aikoihin opiskelivat Laukaan yhteiskoulussa myös nykyiset julkkikset, Anna Kaisa Hermunen, Ani
ta Hirvonen ja Juha Kankkunen.”
K otiseutulehti
