50 vuotta
maakuntaliitto-
• •
toimintaa
Keski-Suomen M aakuntaliiton
puheenjohtaja Olli Haapanen
Keski-Suomessa
Keski-Suomen Maanviljelysseuran johtokunnan aloitteesta toimeenpantiin joulu
kuussa 1924 Keski-Suomen ensimmäiset maakuntapäivät.
Silloinen Maanviljelysseuran toiminnanjohtaja, maanviljelysneuvos T. N. Vilhu- la (multialainen), oli esittänyt ehdotuksen, että ” maakuntahengen herättämiseksi ja sitä edistävän toiminnan virittämiseksi olisi saatava aikaan maakuntapäivät ja
näillä toimikunta pitämään huolta maakuntapäivien jatkuvasta järjestämisestä ja maakunnallisesti tärkeiden kysymysten käsittelyyn ottamisesta” .
V aikka a ja tu s m aak u n n allisesta yhteistoi
m in n asta syntyi jo ensim m äisillä m a a k u n ta päivillä, siirtyi K eski-Suom en M aak u n taliito n p erustam inen viidellä vuodella. Toisilla m a a k u n tap äiv illä, jo tk a pidettiin 4— 5.8.1929, pe
ru stettiin K eski-Suom en M aak u n taliitto . P eru stam isasiak irjassa m ain ittiin liiton ta r k o itu k sen a olevan syventää isän m aan ra k k au t- ta ja kiintym ystä k o tiseu tu u n . M yös ilm o itet
tiin sen to im in n a lla an pyrkivän kaikin keinoin ed istäm ään K eski-Suom en hen k istä ja aineel
lista vau rastu m ista .
M ikäli K eski-Suom en M a a k u n ta liitto olisi p eru ste ttu ja rekisteröity v u o n n a 1924, olisi siitä tu llu t m aam m e ensim m äinen m a a k u n ta liitto. V iiden vuoden kypsyttelyvaiheen aik a n a ehti V arsinais-S uom en M a a k u n taliitto rekiste
röityä j a K eski-Suom en M a a k u n ta liitto näin ollen tuli v asta to isen a m a a k u n ta liitto n a rekis
teröidyksi.
M a a k u n ta liito n perustam iseen on ollut m o ninaisia syitä. V aikka m aak u n taliitto to im in - n an herääm in e n v a ltak u n n assa ta p a h tu i varsi
naisesti 20-luvun lopulla ja 30-luvun alussa, erään ä syynä K eski-Suom en M aa k u n taliito n perustam iseen v o id aan k atso a ju o n tu n e e n sii
tä , ettei H elsingin yliopistoon saatu peruste
tuksi keskisuom alaista o sa k u n ta a m u u to in k uin K eski-Suom en M aak u n taliito n p ain o stu k sesta.
K euruulainen to h to ri O skari H eikinheim o toim i p u h e e n jo h ta ja n a 12.2.1907 pidetyssä k o kouksessa, jo ssa p ä ätettiin p eru staa H aap a- m äen yhteiskoulu. S am asta keuruulaisesta to h to rista , jo k a toim i m aak u n tap äiv äto im i- k u n n an p u h e e n jo h ta ja n a, tuli m yös Keski- Suom en M aak u n taliito n ensim m äinen p u heen
jo h ta ja .
E nsim m äisinä vuosina M a a k u n taliito n jä se niksi liittyi lähes yk sin o m aan yksityisiä h en k i
löitä. V uonna 1948 sä ä n tö jä m u u tettiin siten, että ne parem m in vastasivat k u n tien yhteistoi
m innan ja laajen tu n eid en tehtävien tarv etta.
V asta tä m ä n jälk een K eski-Suom en läänin k u n n a t in nostuivat liitty m ään M aak u n taliito n jäseniksi. N ykyisten sää n tö je n m u k aan M aa
k u n taliito n jä sen in ä voivat olla vain k u n n at.
K eski-Suom en M a a k u n taliito n ensim m äisiä ja sam alla m yös p itk äaik aisim p ia h an k k eita oli K eski-Suom en lään in p eru stam ista koskeva aloite.
Rautatie hautasi läänihankkeet
L ään ih an k e oli useasti esillä 1800-luvun puolivälin jälk een , m u tta h a u ta u tu i jo k sik in ajaksi sen jälk een , k u n 1897 itä ä n su u n ta u tu van ra u tatien lähtöpisteeksi oli tu llu t H a a p a 35
m äki. P ääk au p u n g issam m e to d e ttiin tuolloin, ettei K eski-Suom i tarv itse o m a a lään iä, koska sieltä on ra u tateitse hyvät liikenneyhteydet sin
ne.
K eski-Suom en läänin p eru stam ista koskeva asia oli M a a k u n ta liito n käsittelem istä asioista ensim m äisestä to im in tav u o d esta vuoteen 1960 asia, jo h o n eniten M a a k u n ta liito n v o im av aro j a u h rattiin .
K eski-Suom en M a a k u n ta liitto saa v aran sa lähes y k sinom aan k u n n ilta k e rättäv istä jä se n m aksuista. K un M a a k u n ta liitto piti 1938 m aa- k u n tap äiv iään , jo ssa tilaisuudessa oli m u k an a m yös senaikainen T asavallan P resid en tti Kyös
ti K allio, ju h lien jä rje s tä jä t olivat ajatelleet k attaa juhlista koituvat m enot juhlatilaisuuksien o san o ttajien p ääsylipputuloilla. O n n e tto m u u deksi ju h latilaisu u k sien a ik a n a oli sää k eh n o n lainen ja ra n k k a sad e piti huolen siitä, ettei jä rje s tä jä n kassaan kertynyt v aro ja. Silloinen p u h e e n jo h ta ja m aanviljelysneuvos T. N. Vil- h u la m aksoi lask u t o m a sta k u k k a ro sta a n , kun m u itak aan m aksum iehiä ei ilm aa n tu n u t.
K un ta rk a ste lla an K eski-Suom en M a a k u n ta liiton to im in to ja eri vuosikym m enillä voidaan to d e ta , että ensim m äinen vuosikym m en oli k o tiseu tu ty ö n ja aatteellisuuden aik aa. Vireillä olevien h a n k k eid en kehittelyä v aik eu tti su u n n a tto m asti v aro je n puute.
T oinen vuosikym m en m u o d o stu i so d an ja ra u h a n vuosista. R a u h a n vuosien aik an a lu o tiin M a a k u n ta liito sta kiin teät suhteet v altio
v altaa n päin. 50-luvusta alkaen v o id aan k a t
soa M a a k u n ta liito n to im in to je n kiinteytyneen ja v akiintuneen. 50-luku to i m u k a n a a n m yös K eski-Suom en m a a k u n ta v a a k u n a n . V uosikym m enellä k iin n itettiin erityistä h u o m io ta liiken- nekysym yksiin, kou lu asio ih in ja suu ren a ta p a h tu m a n a v o id aan m yös k irja ta se, että v u o n n a 1954 valm istui K -S:n keskussairaala.
60-luvun alk u a hallitsi liikenneolojen kehit
täm inen K eski-Suom essa. V uosikym m enellä selviteltiin kehitysaluekysym yksiä ja myös u u sien elinkeinojen k eh ittäm isid eo ita tu tk ittiin jo tuolloin.
Työllisyyskysym ykset olivat tu o llo in k in esil
lä M aak u n taliito n hallinnossa. Sille om inaista oli lau su n to jen m ää rän kasvam inen. Ei voida m yösk ään u n o h ta a sitä, e ttä 60-luvun lopulla seutukaavoitus erkani M a a k u n ta liito n siipien su o jasta om aksi yksikökseen.
M a a k u n taliito n to im in n assa 5. vuosikym m en on ollut aktiivisen to im in n an k au tta.
O m inaista sille on ollut perinteisten to im in ta m u o to je n lisäksi tu tk im u s- j a k o u lu tu sto im in ta , k u n ta su u n n itte lu n k arto itu s j a oh jau s, ku lttu u rip o liittisten selvitysten laatim inen ja m a a k u n n a n k u lttu u rik o k eilu n su o rittam in en . M yös alu ep o litiik k aan j a en erg iah u o lto o n liit
tyvät kysym ykset ovat olleet keskeisesti esillä.
Maakuntahistoria alulle
K un M a a k u n ta liitto vietti 50-vuotisjuhliaan 5.8.1979, ju h la m a a k u n ta p ä iv ä t p ä ä ttiv ä t Kes
ki-Suom en m aak u n ta h isto ria h a n k k ee n to te u t
tam isesta. A jatu s m a a k u n ta h isto ria n k irjo itta m isesta oli kylvetty professori Jo k ip iin ju h la e sitelm ässä 10 v u o tta aikaisem m in pidetyillä m aak u n tap äiv illä.
M aak u n taliito n työssä on erityisesti tullut esille ju h la v u o n n a läänin reu n a-alu eitten sekä pienten kun tien kehittäm iseen liittyvät kysy
m ykset. T ästä to im in n asta saanee aik an aan osansa m yös K euruu j a etenkin H aap am äen ta ajam a .
V ap aa-aik aan liittyvien kysym ysten osalta on läänin eri tahoille jo h d a te ttu ulkoilu- ja eräreittejä. Yksi p arh a ite n v aru stettu u lk o ilu reitti on välillä Jyväskylä—P etäjäv esi— K eu
ru u — M ultia. R eitin kehittely ja tk u u sekä V aa
san e ttä H äm een lään in puolelle.
U u ten a to im in to n a K eski-Suom en M a ak u n taliito n ohjelm assa vuodelle 1980 on läänin elokuvakeskushanke, jo k a käynnistyessään tu lee ta rjo a m a a n palveluja m yös K eurusseudul- le.
M a a k u n taliito t ovat p eru stam isajan k o h d as- taa n alkaen olleet y h teisty ö järjestö jä sekä m aakunnallisia p a in o stu sjä rje stö jä . M a a k u n ta liito t ovat ja niiden tulee olla m aak u n n an e tu jä rje stö jä . N iiden tulee ta rttu a a ja n k o h ta i
siin kysym yksiin, k äy n n istää erilaisia h an k k ei
ta sekä lu o v u tta a a ik a n a a n valm istelem ansa ja kehittelem änsä h an k k eet sellaisille m a a k u n n a l
lisille organisaatioille, jo itte n to im ialaan voi
d aan k atso a niiden k u uluvan.
M aak u n taliito n to im in to jen tulee olla kuten p alo k u n n an tai ensiapuklinikan — ain a val
m iina.
Olli Haapanen
36
