Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Puh. 0295 024 500
www.ely-keskus.fi/keski-suomi
PL 250
40101 Jyväskylä
Sähköposti
kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
MUISTIO 1 (6)
27.11.2019 2/2019
KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 27.11.2019 klo 13.00–15.45
Paikka Päijänne neuvotteluhuone, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylä Läsnä Kari Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus (pj.)
Kimmo Olkio Keski-Suomen ELY-keskus (siht.) Marika Masalin-Weijo Joutsan seutukunta
Pasi Huotari Jyväskylän seutukunta
Kimmo Malin Jämsän seutukunta
Taina Lahtinen-Joensalmi Keuruun seutukunta
Raimo Pekkanen Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Jonna Heinänen Äänekosken seutukunta
Hanna Ahonen Äänekosken seutukunta
Reino Hakkarainen Kalatalousalueiden edustus
Matti Havumäki Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Niklas Björkvist Metsähallitus
Amanda Vesiaho MTK, Keski-Suomi Vesa Laitinen ProAgria Keski-Suomi Reima Välivaara Keski-Suomen Liitto
Juhani Paavola Luonnonsuojeluliitto, Keski-Suomen piiri Olavi Niemi Pelastetaan reittivedet ry
Jaakko Koppinen Pelastetaan reittivedet ry Hannu Ruotsalainen Koskienergia Oy
Anna Riikka Nickull Metsä Group Leena Siltaloppi Vapo Oy
Saija Koljonen Suomen ympäristökeskus
Teemu Pasanen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta Heikki Helle Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry
Ari Huhtala Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry
Merja Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus, E-vastuualue Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Kari Illmer Keski-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Arja Koistinen Keski-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Timo Sokka Keski-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Hannele Yli-Kauppila Keski-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Skype-yhteydellä:
Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
2 (6)
1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen
Kokouksen puheenjohtaja Kari Lehtinen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Avauksessa puheenjohtaja kertoi muun muassa seuraavaa:
- Uudessa hallitusohjelmassa on lähivuosiksi (2019-2023) saatavissa ve- sienhoidon erillisrahaa. Pintavesien kunnostushankkeiden omarahoitus- osuus (50 %) voi joissain tapauksissa muodostua ongelmaksi.
- Keski-Suomessa on menossa tärkeitä kalatiehankkeita. Ensi vuonna Hie- tamankosken kalatie valmistuu ja Leuhunjoen kalatien rakentaminen al- kaa. Myös Arvajankosken pumppaamon padon poistamiseksi on hanke vireillä, mutta sen toteuttamisesta ei ole päätöksiä. Kuhankosken voimalai- toksen uudistamisen yhteydessä (toteutuslupaa ei vielä ole) voimalaitok- selle rakennetaan toinen kalatie.
- ELY-keskus on rekrytoimassa määräaikaista (kesto 1 vuosi) vesienhoidon asiantuntijaa, jonka tehtävänä on muun muassa vesienhoidon kunnostus- verkoston perustaminen Keski-Suomeen.
Puheenjohtaja totesi myös, että kokouksen eri osapuolten yhteisenä tavoittaa on edistää toimijoiden välistä vesien hoitoon liittyvää yhteistyötä. Vasta perus- tettu Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry edistää osaltaan tätä yhteistyötä.
Kokouksen alussa pidettiin esittelykierros ja kerrottiin ajankohtaisia kuulumi- sia.
Hyväksyttiin 19.6.2019 pidetyn kokouksen pöytäkirja.
2. Pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila sekä pohjavesialueiden rajauksen ja luokittelun tilanne Keski-Suomessa
Kari Illmer kertoi, että Keski-Suomessa koko kunnan kattavia pohjavesialuei- den suojelusuunnitelmia on laadittu tai laadinnassa yhteensä neljä kappaletta (liite 1). Myös yksittäisten pohjavesialueiden suunnitelmia on tekeillä. Lisäksi neljässä kunnassa pohjavesialueet on luokiteltu uudelleen, kartoitettu ja kuultu sekä kuudessa kunnassa pohjavesialueita koskevat ehdotukset ovat kuulta- vina ja lausunnoilla.
Riskinalaisia pohjavesialueita on Keski-Suomessa 29, joista kemiallisesti huo- notilaisia on 22. Pohjavesien kemiallisessa tilassa vuodesta 2014 vuoteen 2019 (46 aluetta) on muun muassa huonosta hyvään tilaan muuttunut viisi, hy- västä huonoon kolme ja pysynyt huonona 16 pohjavesialuetta. Kemiallista ti- laa ei ole arvioitu 16 pohjavesialueelle.
Kolmannelle vesienhoidon suunnittelukaudelle (2022-2027) on pohjavesialu- eille esitetty 23 toimentyyppiä (1. kaudella 61, 2. kaudella 36). Lopuksi Illmer kertoi, että pohjavedet ovat pintavesiin verrattuna jääneet aivan liian vähäi- selle huomiolle, vaikka molemmat ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Lisäksi suuri osa pohjavesialueista on jäänyt vesienhoidollisen tarkastelun ulkopuo- lelle.
Keskustellussa todettiin, että toimintalupia on myönnetty pohjavesialueille. Ve- denotosta on myös aiheutunut oikeustapauksia ja esitetty korvausvaatimuksia.
3 (6)
Illmerin mukaan pohjavesialueilla tapahtuvan toiminnan lupaharkintaa pitäisi entisestään tiukentaa, jotta pohjavesialueille ei aiheutuisi turhia riskejä.
Sovittiin, että esityksestä puuttuneet pohjavesien riskialueet -kartta laitetaan muistion liitteeksi (liite 2).
3. Pintavesien tila Keski-Suomessa
Arja Koistinen kertoi valtakunnallisessa seurantalistassa olevan 330 ja ELY- keskuksen listassa 350 pintavesikohdetta (liite 3). Kuluvana vuonna ELY- keskuksen toimesta on näytteitä haettu 55 joesta ja 73 järvestä (4 krt/vuosi).
Biologista aineistoa on vastaavasti haettu 43 kohteesta.
Vesienhoidon kolmatta kautta (2022-2027) varten arvioitiin 475 pintavesimuo- dostuman ekologinen tila. Järvet ovat jokivesiä paremmassa kunnossa. Virta- vesien tilaa heikentävät myös HyMo-tekijät eli muun muassa muutokset uo- man rakenteessa ja hydrologiassa. Nykyiseen kauteen (2016-2021) verrattuna 54 muodostuman ekologinen tila on parantunut ja 33 muodostuman heikenty- nyt. Tilamuutoksiin pääasiallisina syinä ovat luokittelun tarkentuminen lisäänty- neen aineiston tai tehtyjen muodostumarajauksien vuoksi. Muodostumien tilan ns. luonnollinen parantuminen on normaalisti hyvin hidas prosessi. Jyväskylän Tuomiojärven tilan paraneminen on kuitenkin ilmeisesti todellista. Kaupunki on tehnyt paljon työtä järven tilan parantamiseksi.
Hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevista muodostumista on 87 riskissä heikentyä erinomaisesta hyväksi tai hyvästä tyydyttäväksi. Kyseisten muodostumien tilatavoite on saavutettu, mutta tilan säilyminen on uhattuna il- man toimenpiteitä (ks. tarkemmin 19.6.2019 pöytäkirja, kohta 5).
Kolmannelle vesienhoidon kaudelle on lisätty alustavasti neljä uutta voimak- kaasti muutettua vesimuodostumaa (yhteensä 10). Nykyisellä kaudella Kuhan- kosken alue, Potmonkoski-Naisvirta, Vaajavirta ja Venejoki ovat vielä niin sa- nottuja rajatapauksia. Voimakkaasti muutettujen muodostumien tilatavoite määritetään suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Tältä osin luokittelu tehdään talvella, kun kyseinen VEMU III järjestelmäosio valmistuu.
Pintavesimuodostumien kemiallisen tilan luokittelu ei Keski-Suomessa ole val- mistunut. ELY-keskukset tarkistavat ja täydentävät Suomen ympäristökeskuk- sen tekemää tilaluokitusta, joka valmistui syksyllä.
Nykyinen virallinen luokitus perustuu järvien ja jokien luontaisiin tyyppeihin, jonka pohjalta ja siihen verraten nykyistä tilaa arvioidaan. Luokitukset ovat eräänlaisia kompromisseja, varsinkin silloin, kun HyMo-paineet ja muu ai- neisto eivät yhtenäisesti tue luokitusta. Toisaalta joissakin Keski-Suomen vesi- muodostumissa ekologinen luokitus ja aiemmin käytetty vesien käyttökelpoi- suusluokitus ovat samankaltaisia tilaltaan erilaisista arviointiperusteistaan huo- limatta (vertailu esityksen 2. viimeisessä diassa). Viimeisin käyttökelpoisuus- luokitus on tehty vuosina 2000-2003.
Keskustelussa todettiin, että varsinkin turvemaiden vesistöissä vesien käyttö- kelpoisuusluokitus voisi myös olla hyvä tapa kertoa asukkaille vesien tilasta.
Vesien käyttökelpoisuus on kuitenkin pidettävä erillään ekologisesta luokitte- lusta.
4 (6)
4. Toimenpideohjelman päivittäminen ja muuta ajankohtaista vesienhoidosta
Ansa Selänne kertoi, että toimenpideohjelmassa pintavesien tilan paranta- miseksi osoitettavat toimenpiteet kytketään muodostumien tilaa heikentäviin paineisiin (liite 4).Paineita on tunnistettu hyvää huonommassa tilassa oleville muodostumille ja edellisessä esityksessä mainituille riskivesille. MetsäVesi- hankkeen tulokset voivat vielä vaikuttaa kuormituslaskentoihin ja kuormitus- osuuksiin. Myös jokaiselle pohjavesien riskialueelle ja ainakin suurta riskiä ai- heuttavalle riskitekijälle pitää kytkeä jokin toimenpide.
Suomen ympäristökeskuksessa on VEMALA:lla mallinnettu kuinka paljon ja missä fosforin ja typen kuormitusta tulee vähentää.Päämääränä on ollut löy- tää sellaiset alueelliset kuormitusvähennykset, joilla saavutetaan samanaikai- sesti kaikkien sisävesimuodostumien tavoitteet ja lisäksi merialueiden kuormi- tusvähennystavoitteet. Fosforin osalta VHA2-alueella ihmistoiminnasta aiheu- tuvan kuorman vähennys on 26 % ja VHA3-alueen 45 %. Vastaavasti Keski- Suomen vesienhoidon suunnittelun osa-alueista ihmistoiminnasta aiheuttavan kuorman vähennystarpeet ovat suurimmat Jämsän reitillä (14.5) 15 % ja Sys- män reitillä (14.8, osa Keski-Suomen puolella) 13 %.
Ohjeistuksen mukaan vesienhoidolliset toimenpiteet on mitoitettava niin, että muodostumien hyvä tila saavutetaan vuonna 2027. Toimenpiteet on esitet- tävä, vaikka kustannukset voivat olla suuria ja tietoa varojen riittävyydestä ei ole. Tavoitteiden saavuttamisen suhteen vesien- ja merenhoitolain mukaiset poikkeamat ovat hyvin tiukat. Vuoden 2027 jälkeen on mahdollisuus poikkea- maan luonnonolosuhteiden perusteella, kun kaikki toimenpiteet on tehty. Tam- mikuussa ELY-keskuksille on tulossa ohjeistusta poikkeamien menettelyta- voista (laatinut YM:n työryhmä).
Kolmannen kauden toimenpiteiden suunnittelussa ilmastonmuutos ja muut poikkileikkaavat teemat on keskeisesti otettu esille. Toimenpiteiden suunnittelu ja päivitystyö alkavat, kun suunnitteluohjeistukset valmistuvat. ELY-
keskuksessa toivotaan, että sektorikohtaista työskentelyä jatketaan ainakin metsätalouden, maatalouden ja turvetuotannon työryhmissä. Aikataulu on hy- vin tiukka, koska kaikki suunnittelutyö pitää olla valmiina tallennettuna huhti- kuussa ja toimenpideohjelman luonnos valmis lokakuussa v. 2020. Toimenpi- deohjelmasta laaditaan aluksi PDF-versio, josta myöhemmin on tarkoitus tehdä erityisesti kansalaisia varten sähköinen versio.
Keskustelussa käsiteltiin muun muassa seuraavia asioita:
- Pintavesien kemiallinen tila raportoidaan EU:lle yhdessä muun raportoin- nin ohella maaliskuussa 2022 (valtioneuvosto hyväksyy joulukuussa 2021).
- Laskeuman kautta vesistöihin kulkeutuvaa elohopeaa ja siitä aiheutuvia haittoja on käytännössä vaikea vähentää.
- Metsätalouden ja turvetuotannon sektorikohtaisten ryhmien yhdistäminen laitetaan harkintaan. Ongelmana on toisen ryhmän toimenpiteiden luvan- varaisuus, mikä voi hankaloittaa työryhmän työskentelyä.
- HyMo-työryhmän perustaminen laitettiin myös harkintaan.
- Keski-Suomen kunnilta on tullut pyyntö, että vesienhoidon toimenpiteistä kerrotaan kuntakierroksella kuten vuonna 2018. Tilaisuuskohtaisiin kunta- ryhmiin voi tulla muutoksia edelliseen kertaan verrattuna.
5 (6)
5. Missä mennään vesiensuojelun tehostamisohjelman hyödyntämisessä Keski-Suomessa Timo Sokka kertoi vuoden 2019 Keski-Suomen vesien suojelun ja hoidon han- keavustuksista (liite 5). Avustuksia myönnettiin yhteensä 133 263 euroa, joka sisältää syksyn 2018 haun perusteella hyväksytyt hankkeet. Vesienhoidon te- hostamisohjelman perusteella rahoitettiin kuutta hanketta yhteensä 36 000 eu- rolla. Syynä tehostamisohjelman vähäiseen hankemäärään on muun muassa ohjelman alkaminen nopealla aikataululla kesken vuotta.
Vesien hoidon ja kunnostuksen yhteinen haku järjestetään jatkossa vain syk- syisin. Sokan mukaan toimijoiden kannalta on hankalaa, jos päätöksillä on lii- kaa viivettä. Omalla riskillä hankkeet ovat kuitenkin hakupäivästä alkaen avus- tuskelpoisia. Keski-Suomessa virtavesien kunnostushankkeiden avustushake- mukset osoitetaan pääsääntöisesti Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Yleisesti hakemukset osoitetaan Keski-Suomen ELY-keskukselle. Avustusta voidaan hakea myös toimijoiden verkostoitumiseen, mikä aiemmin ei ollut mahdollista.
Kaupunkivesiin ja haitallisiin aineisiin liittyvät hakemukset osoitetaan Etelä-Sa- von ELY-keskukselle. Ministeriö tarkastaa hakemukset ja ESAELY myöntää avustukset.
Timo Sokka painotti, että mitä enemmän tehostamisohjelman hankkeisiin hae- taan avustuksia, sitä enemmän rahoitusta voidaan saada. Tehostamisohjel- man määräraha vuosille 2019-2023 on 69 miljoonaa euroa, joista 20 miljoonaa kohdistuu vesistökunnostuksiin.
6. Freshabit-hankkeen tilanne ja jatkotoimet Keski-Suomessa
Saija Koljonen kertoi Freshabit Life IP hankkeella olevan laaja yhteistoiminta- verkosto, 31 kumppania (liite 6): mukana ovat esimerkiksi SYKE, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Saarijärvi, Vattenfall, Ympäristömi- nisteriö, Luke, Metsähallitus, metsäkeskus ja Suomen luonnonsuojeluliitto.
Seitsemän vuotta kestävän hankkeen budjetti on 20 miljoona euroa. Uusia ta- hoja otetaan mielellään yhteistyöhön mukaan.
Freshabit-hankkeessa valuma-aluekokonaisuus ohjaa toimintaa. Metsähalli- tuksen vetämässä Keski-Suomen kokonaisuudessa mukana on useita toimi- joita. Maakuntamme osalta esille ovat nousseet muun muassa valtakunnalli- seen kalatiestrategiaan sisältyneiden Saarijärven reitin kalateiden (Hietaman- koski – avajaiset vappuna 2020 ja Leuhunkoski) suunnittelu ja rakentaminen sekä Konneveden tutkimusasemalla tehdyt jokihelmisimpukan pelastustoimet.
Ähtävänjoen iäkäs raakkukanta on laboratorio-olosuhteissa saatu lisäänty- mään, mikä luo raakkukantojen tulevaisuudelle toivoa.
Koljosen mukaan Freshabitille mietitään parhaillaan jatkoa. Häneen voi olla yhteydessä, jos hanketoimintaan haluaa osallistua.
7. Keskisuomalaisten osakaskuntien (kalastuskuntien) yhdistymishalukkuus toisiinsa Matti Havumäki kertoi Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen maakunnan osa- kaskunnille tehdystä kyselystä, jolla tiedusteltiin osakaskuntien yhdistymisha- lukkuudesta (liite 7). Toimivan sähköpostiosoitteen omaavista 180 osakaskun- nasta 39 % (71) vastasi tiedusteluun. 37 osakaskunnalla oli yhdistymistoiveita
6 (6)
ja usein tavoitteena oli usean osakaskunnan yhdistyminen. Yhdistymistavoit- teista on myös luovuttu taloudellisen syyn vuoksi: toisella osakaskunnalla on paljon varoja ja toisella ei ole. Yhdistymishalukkuuden suurimmat syyt ovat ka- lataloudellisen päätöksenteon kannalta järkevämmät kokonaisuudet ja osa- kaskuntatoiminnan turvaaminen. Taloudelliset seikat ovat kyselyn pienin yh- distymishalukkuuden syitä. Mahdollisessa prosessissa osakaskunnat tarvitse- vat ohjeistusta ja apua.
Keskusteltiin osakaskuntatoiminnan turvaamisesta jatkossa, jotta osakaskun- nista saataisiin tehokkaampi yksikkö. Laissa osakaskunnat ovat tärkeässä asemassa. Yhdistysprosessi on toiminnaltaan helpompaa, jos osakasluettelot ovat selvillä. Muutoin osakastietojen selvittäminen vie enemmän aikaa ja on kustannuksiltaan kalliimpaa. Koska yhdistymisille on selkeää tarvetta ja sillä on vesien hoidollista merkitystä, jatkossa voitaisiin miettiä, miten asiassa ede- tään ja löytyykö hankkeelle vetäjätahoa.
8. Muita asioita
Jaakko Koppinen esitteli Juha Piilolan kuvia humuksen haitoista. Kuvat kerto- vat, miksi tietyillä alueilla ihmisten on vaikea ymmärtää ekologista luokittelua.
Olavi Niemi kertoi, että Pelastetaan reittivedet ry tulee antamaan kannanot- tonsa vesienhoidon turvetuotannon ja metsätalouden ohjeluonnoksiin.
Keskustelussa todettiin humuksen aiheuttamissa haitoissa esiintyvän vuosien välisiä eroja. Kuivina vuosina tilanne on yleensä parempi ja sateisina vuosina heikompi. Lisää toimenpiteitä tarvitaan humushaittojen vähentämiseksi.
9. Seuraava kokous
Seuraava kokous pidetään huhtikuun alussa vuonna 2020. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 15.45.
Muistion laati Kimmo Olkio
Liitteet
Liite 1. Kari Illmer: Keski-Suomen pohjavedet.
Liite 2. Kari Illmer: Pohjavesien riskialueet
Liite 3. Arja Koistinen: Pintavesien tila Keski-Suomessa
Liite 4. Ansa Selänne: Toimenpideohjelman päivittäminen ja muuta ajankohtaista vesienhoidosta
Liite 5. Timo Sokka: Avustukset vesien suojelun ja hoidon hankkeisiin Keski-Suomessa 2019
Liite 6. Saija Koljonen: Freshabit – Veden valtakunnassa tapahtuu
Liite 7. Matti Havumäki: Osakaskuntien yhdistymishalukkuudesta Keski-Suomessa 2019
