ALKUSANAT
Kulttuuriympäristö on ihmisen muovaama ympäristö, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Siihen kuuluvat kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit. Keski-Suomen
kulttuuriympäristöohjelma on tavoiteohjelma, jossa linjataan kulttuuriympäristön hoidon toimia tulevaisuudessa.
Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelman julkaistaan kolmessa osassa. Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaan 2005-2015 sisältyy visio ja toimenpiteet, kulttuuriympäristön hoidon toimijat sekä käsitteet . Kohdetieto ja tieto keskisuomalaisen kulttuuriympäristön synnystä kootaan Keski-Suomen kulttuuriympäristö -kirjaan, joka ilmestyy 2006. Lisäksi tehdään edellisten julkaisujen sisältöä kootusti esittelevät internetsivut. Kulttuuriympäristöohjelmissa on perinteisesti esitelty myös kulttuuriympäristöön liittyvä lainsäädäntö, sopimukset ja tuet. Tämä päivittyvä tieto löytyy internetistä osoitteesta www.ymparisto.fi (maankäyttö ja rakentaminen, rakennusperintö ja kulttuuriympäristö).
Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaa on valmistellut KULTU-hanke sekä Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmä (maku) vuosina 2004-2005. Ryhmän jäsenorganisaatiot ovat Keski- Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen TE-keskus, Keski-Suomen kylät, Keski-Suomen metsäkeskus, Keski-Suomen tiepiiri, Pro Agria Keski-Suomi, Metsähallitus ja MTK Keski-Suomi.
Kulttuuriympäristöohjelmaa on valmisteltu usean kunnan yhteisissä Oma kulttuuriympäristömme - työpajoissa vuonna 2004. Työpajoissa tehtiin swot -analyysit kulttuuriympäristöstä. Tämän analyysin pohjalta on kirjoitettu nykytilaa kuvaavat osiot, samoin otsikot ja teemoittelu ovat peräisin swot -analyyseistä.
Toimenpiteitä on koottu Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmässä syntyneistä
kehittämisajatuksista, Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaluonnoksesta, Keski-Suomen alueellisesta rakennetun ympäristön hoito-ohjelmasta sekä muista kulttuuriympäristöohjelmista.
Keskisuomalaisten toimijoiden roolia kuvaavia tekstejä ovat tuottaneet Keski-Suomen
kulttuuriympäristöryhmän jäsenet. Kirjoitustyöstä ja taitosta on vastannut Virva Savolainen Keski- Suomen ympäristökeskuksen KULTU-hankkeesta. Kulttuuriympäristöohjelmasta on pyydetty
Kannen kuvat: Liisa Bergius
Kulttuuriympäristö jää meiltä perinnöksi tuleville sukupolville. Tytöt Kapeenkosken myllyn sillalla.
lausuntoja kesällä 2005. Lausuntopyyntöjä lähti 52 ja lausuntoja saatiin 32, joista 20 Keski- Suomen kunnilta. Ohjelmaa on käsitelty Keski-Suomen kulttuuriympäristöyhdyshenkilöiden kokouksessa 6.9.2005. Ohjelma hyväksyttiin Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän kokouksessa 25.10.2005.
Kulttuuriympäristö on muotoutunut ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta vuosituhansien aikana. Keski-Suomen sijainti ja luonnonolot ovatkin luoneet ne edellytykset, joilla maakunnan asukkaat ovat aikojen saatossa muokanneet ja rakentaneet omaa ympäristöään.
Kulttuuriympäristön muotoutumiseen vaikuttaa ennen kaikkea se, miten yhteisöt hankkivat elantonsa. Keskisuomalaiseen kulttuurimaiseman muotoutumiseen ovat aikojen saatossa vaikuttaneet pyyntielinkeinot, karjanhoitoon ja viljelyyn keskittyneet maatalouselinkeinot sekä vesi- ja metsävarojen runsauteen pohjautuneet teollisuuselinkeinot.
Kulttuuriympäristö muodostuu kolmesta osa-alueesta:
1. Muinaismuistoista
2. Kulttuurimaisema-alueista ( sisältää myös pienimuotoiset perinnemaisemat ) 3. Rakennetusta ympäristöstä
Kulttuuriympäristö on meitä ympäröivää elävää ja rikasta historiaa, joka kertoo meille kuinka edelliset sukupolvet ovat eläneet. Kun kulttuuriympäristön muotoutumisen perusteita tuntee, voi nähdä lähiympäristössäkin menneisyyden jäljet. Kulttuuriympäristö ei ole kuitenkaan vain historiaa ja vanhoja rakennuksia. Se on myös nykyarkkitehtuuria ja kaupunkirakenteita valtateineen, voimavirtajohtoineen ja graffiteineen. Kulttuuriympäristö on jokapäiväistä elinympäristöämme, joka muuttuu ja kehittyy jatkuvasti.
Kiinteät muinaismuistot ovat ympäristömme varhaisimpia näkyviä merkkejä ihmisen läsnäolosta.
Esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiin kuuluvat kivi-, rauta-, ja pronssikaudelta peräisin olevat löydökset. Kiinteitä muinaisjäännöksiä Keski-Suomessa ovat muun muassa muinaislinnat, kalliomaalaukset, haudat ja pyyntikuopat sekä asuinpaikat. Nämä kiinteät muinaisjäännökset ovat usein vaikeasti maisemassa havaittavissa, sillä niistä on säilynyt vain vähän maanpäällisiä rakenneosia. Nuorimmat muinaismuistoiksi laskettavat kohteet ovat historiallisen ajan sotalinnoituksia 1900-luvun alusta. Historiallinen aika alkaa kirjoitettujen dokumenttien tultua osaksi hallintoa eli noin 1200-1300-lukujen aikana. Kiinteiden muinaisjäännöksien lisäksi on maakunnassa tehty runsaasti esine- tai irtolöytöjä. Uusia muinaismuistoja löydetään vuosittain lisää ja niitä tutkitaan arkeologisin menetelmin
Keski-Suomen kulttuuriympäristö
Muinaismuistot
Kulttuurimaisemalla tarkoitetaan ihmisen muokkaamaa maisemaa, joka usein rakentuu erilaisista maiseman osista. Maisemakuvaan maakunnassamme vaikuttavat laajat metsä- ja vesistöalueet sekä vaihtelevat maaston muodot. Keski-Suomi jakautuu kolmeen eri
maisemamaakuntaan: Hämeen viljely- ja järviseutuun, Itäiseen Järvi- Suomeen ja Suomenselän alueeseen. Keskisuomalaisen kulttuurimaiseman perusta on viljelymaissa ja vuosisataisessa maaseutukulttuurissa. Myös karjankasvatuksella on ollut huomattavaa vaikutusta maisemaan ja metsälaitumet ovat olleet Keski-Suomessa yleisiä. Perinnemaisemaksi kutsutaan pienialaisia, usein laajemman kulttuurimaiseman sisällä olevia perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä, ketoja, metsälaitumia ja hakamaita. Maaseudun kulttuurimaisemien arvo perustuu peltojen ja laidunten avoimeen maisemakuvaan, monimuotoiseen luontoon sekä maiseman
kulttuuriarvoihin kuten perinteiseen rakennuskantaan ja historiaan.
Rakennettu ympäristö tarkoittaa kaikkia ihmisen ympäristöönsä tekemiä rakenteita. Se muodostuu rakennuksista, kulkuväylistä, yhdyskuntatekniikasta ja niihin kuluvista muista alueista kuten pelto-, puisto- ja liikennealueista. Historiallisen ajan rakennettua
kulttuuriympäristöä ovat mm. maaseudun kylät, puukaupungit, kaupunkikeskustat, ruukit, tehtaat, sahat, työväenasuntoalueet, kartanot, pappilat, kirkot ympäristöineen, rautatieasema- alueet, vanhat tiet, sillat ja kanavat. Keski-Suomen sijainti keskellä Suomea on asettanut sen monien kulttuurivaikutteiden raja- ja kohtauspaikaksi. Rakennuskantamme on muuhun maahan nähden melko nuorta ja asutus maakunnassa oli 1900-luvulle saakka hajanaista yksittäistaloihin keskittyvää asutusta, johtuen maanviljelyselinkeinosta pääasiallisena tulonlähteenä.
Keskisuomalainen rakennettu ympäristö perustui aluetta asuttaneiden hämäläisten ja savolaisten omiin rakentamisen perinteisiin. Hirsirakenteiset savutuvat kehittyivät ulospäin lämpiäväksi tuvaksi, joita laajennettiin aina tarpeiden mukaan. Piha- ja talousrakennuksia sijoitettiin päärakennuksen läheisyyteen ja yksittäisriihet sekä riukuaidat olivat tyypillisesti keskisuomalainen ilmiö. Pohjanmaalla oli 1700-luvulta lähtien huomattavaa vaikutusta rakennuskulttuuriin. Sieltä siirtyi Keski-Suomen länsi- ja pohjoisosiin sekä tyylivaikutteita että rakennusmiehiä. Oma vaikutuksensa maaseudun rakennuskannan tyylilliseen muotoutumiseen oli myös kirkkojen, pappiloiden, virkatalojen, rautateiden ja puukaupunkien
arkkitehtuurivaikutteilla, joita sovellettiin talonpoikaiseen rakentamistapaan. Niinpä maatalojen päärakennuksiin ilmestyi erilaisia koriste- ja rakennemalleja, joita isännät olivat ihailleet
paikkakunnan merkkimiesten taloissa ja kaupunkilaisten kesähuviloissa. Varsinkin kustavilaisen ja klassistisen tyylin vaikutteet olivat yleisiä koko Keski-Suomen alueella.
Merkittävästi rakennuskantaan vaikutti teollistumisen aika, kun asutus alkoi keskittymään teollisuus- ja palveluelinkeinojen ympärille entisen haja-asutuksen sijaan. Moderni aikakausi keskitti asutusta tiiviiksi keskusta-alueiksi ja muodosti keskusta-alueiden ulkopuolelle pientaloista koostuvia asutusalueita. Funktionalismi ja rationalismi arkkitehtuurissa olivat merkittävässä osassa ja Keski-Suomi on maailmanlaajuisesti tunnettu Alvar Aallon modernista arkkitehtuurista. 1940-50-luvuilla saivat keskisuomalaiset kirkonkylät ensimmäiset kerrostalonsa ja lisääntyvä ajoneuvoliikenne vaikutti rakentamiseenkin omine vaatimuksineen. Tästä kehitys on kulkenut kohti nykyaikaa, jossa vanha ja uusi elävät rinnakkain.
Rakennettu ympäristö Kulttuurimaisema-alueet
Konneveden Häyrylänrannan satama on maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö.Kuva: Liisa Bergius.
Venekoppelit odottavat talvea.
SISÄLLYS
ALKUSANAT
1. VISIO JA TAVOITETILA 3
2. KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA 2005-2015 5
Järvi, vuori ja metsä ja siinä välissä jotain mitä ihminen on räpeltänyt"
Hyvä kulttuuriympäristön inventointitilanne Osaamisen lisääntyminen
"Vielä on monta jäärää tärkeillä paikoilla"
Hienot pytingit Muuttuva maaseutu
Koteja, toimitiloja, vetonauloja
Yhteistyön ja kansalaistoiminnan lisääntyminen
Keitele vehmas ja Päijänne jylhä - vesistöt ja kulttuuriympäristö
3. KESKISUOMALAISIA TOIMIJOITA 29
3.1. Alueellisia toimijoita 3.4. Paikallisia toimijoita
4. VALTAKUNNALLISIA TOIMIJOITA 35
5. KÄSITTEITÄ 38
5.1. Yleisiä käsitteitä
5.2. Rakennettuun ympäristöön liittyviä käsitteitä 5.3. Maisemaan liittyviä käsitteitä
5.4. Muinaismuistoihin liittyviä käsitteitä
6. SEURANTA JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 45
Raha ratkaisee Ympäristökasvatus
1
Säilyvätkö peurankellot ja perinnemaisemat?
Kuva: Reija Kivelä
Vuoteen 2015 mennessä Keski-Suomen kulttuuriympäristön arvo ja ominaispiirteet tunnetaan ja tunnustetaan ja niiden hoito on turvattu. Hoito on toteutunut asennemuutoksen ja riittävän rahoituksen turvin.
1. VISIO JA TAVOITETILA
3 TAVOITETILA 2015
Kulttuuriympäristö mielletään koko maakunnassa osaksi viihtyisää, monipuolista ja houkuttelevaa ympäristöä, jolla on sekä väline- että itseisarvonsa. Kulttuuriympäristön hoidon rahoitus on lisääntynyt.
Kulttuuriympäristökasvatus on vakiintunut osaksi perusopetusta ja kulttuuriympäristöön liittyvää
koulutusta on tarjolla. Asenteisiin on onnistuttu vaikuttamaan aktiivisen tiedottamisen avulla. Maankäytön suunnittelussa kulttuuriympäristön arvot huomioidaan ja suunnittelu perustuu hyviin
kulttuuriympäristöselvityksiin. Hoito on vakiintunut. Kulttuuriympäristö on aktiivisessa käytössä. Myös elinkeinoelämä hyödyntää kulttuuriympäristöä esimerkiksi toimitiloina ja matkailukohteina.
Kulttuuriympäristöön liittyvä asiantuntemus Keski-Suomessa on lisääntynyt. Maaseudun muutoksessa kulttuuriympäristön arvot ovat säilyneet. Vesistöalueiden kehittymisessä kulttuuriperinnöllä on tärkeä rooli Tavoitetila on esitetty taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa.
Uusia päreitä
Kuva: Liisa Bergius
4
Kulttuuriympäristöohjelmassa määritellään kulttuuriympäristön hoidon kehittämisen tavoitteet vuosille 2005-2015. Päätavoitteiksi on nostettu rahoituksen turvaaminen ja ympäristökasvatus.
Niihin liittyvät eri teemakokonaisuuksien alla olevat tavoitteet on tummennettu. Vaikuttamalla erityisesti rahoituksen riittävyyteen ja asenteisiin voidaan parhaiten taata myös muiden tavoitteiden toteutuminen.
Ohjelman toimenpiteissä on määritelty toteuttavat viranomaiset. Toimenpiteiden toteuttamisessa avainasemassa ovat asiakkaat - yksityiset kohteiden omistajat, kaavoitusprosessien osalliset, kyläyhdistykset ja järjestötoimijat. Heidät olisi voitu mainita lähes jokaisen toimenpiteen toteuttajina. Ohjelman kokoamisessa on kuitenkin lähdetty viranomais- ja
asiantuntijaorganisaatioiden toimenpiteiden ja yhteisten tavoitteiden määrittelystä. Tavoitteena on suunnata viranomaistoimintaa tukemaan paremmin hoitotyötä, jota kohteiden omistajat tekevät.
2. KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA 2005-2015
5
Pappilaa korjataan EU-rahoituksella .
Keuruun vanha pappila on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä..Kuva: Virva Savolainen
Kulttuuriympäristö vaatii hoitoa, joka usein on rahakysymys. Saatavilla olevia tukia ei usein osata hyödyntää. Tehokkuusajattelussa on usein lähtökohtana se, että aina on edullisempaa purkaa, uusia ja rakentaa uutta kuin korjata vanhaa. Lyhyenkin tähtäimen taloudellinen etu voi jyrätä ainutlaatuiset kulttuuriarvot. Rakennusten kunnossapidon resurssit ovat julkisella puolella vähäiset ja kohdennettu aktiivisesti käytössä oleviin rakennuksiin. Väestökehitys ja kuntien taloudellinen tilanne eivät tue kulttuuriympäristön säilymistä. Yksittäisten kohteiden osalta usein myös omistussuhteet vaikeuttavat kulttuuriympäristön hoitoa - surullisimmissa esimerkeissä perintötalot mieluummin annetaan lahota paikalleen kuin myydään vieraalle.
Kulttuuriympäristö edustaa usein aineettomia, henkisiä arvoja, joiden mittaaminen on hankalaa.
Ympäristön hoidosta tulevia taloudellisia hyötyjä voi olla hankala nähdä. Esimerkiksi hoidettu maaseutumaisema vaikuttaa matkailuun tai maataloustuotteiden positiiviseen imagoarvoon ja tuottaakin sitä kautta myös taloudellista hyötyä. Ympäristön hoitoon liittyy myös ihmisten
henkinen hyvinvointi ja paikallisen identiteetin vahvistuminen, joka osaltaan voi estää esimerkiksi paikkakunnalta poismuuton.
Raha ratkaisee
Tavoite 2015 Toimenpiteet Toteuttajaorganisaatiot
Kulttuuriympäristön hoidon tukia riittävästi ja ne kohden- tuvat tarkoituksen mukaisesti
- jaetaan tietoa rahoitusmahdollisuudesta - kehitetään tukien jakoperusteita
- eri tuen myöntäjien keskinäinen roolijako on selvitetty
- tukien vaikuttavuutta seurataan
- vaikutetaan tavoitteiden asettelun, suunni- telmien ja ohjelmien kautta määrärahoihin toimikohtaisesti
julkiset rahoittajat
Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen TE-keskus Keski-Suomen liitto Museovirasto Suomen kotiseutuliitto Maaseudun kehittämisen toi- mintaryhmät
Kulttuuriympäristöselvityksiin on riittävästi määrärahoja
- pyritään lisäämään määrärahoja kaavojen ja rakennusjärjestysten laatimista tukeviin kult- tuuriympäristöselvityksiin
- kehitetään selvitysten vaihtoehtoisia rahoi- tusmalleja ja yhteistyötä
kunnat yritykset
Keski-Suomen ympäristökeskus Jyväskylän yliopisto
EU Maakunnan kehittämisrahaa ja
EU-rahoitusta suunnataan kulttuuriympäristön hoitoon
- edistetään hankkeita, tehdään hankesuunni- telmia ja toteutetaan hankkeita
- EU-rahoitusta myöntävät tahot tekevät yh- teistyötä
- eri rahoitusmahdollisuuksia yhdistellään niin että saadaan toteutettua monipuolista ympä- ristön hoitoa
- hankkeita koordinoidaan kattaviksi kokonai- suuksiksi
- osarahoitetaan kulttuuriympäristöön liittyviä selvityksiä, hoitotöitä, hoidon suunnittelua ja hankkeita
Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen TE-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen metsäkeskus
Tarjolla oleva rahoitus käyte- tään tarkoituksenmukaisesti ja täysimääräisesti
- kootaan yhteen ja jaetaan tietoa eri rahoi- tusmahdollisuuksista
- seurataan rahoitusmahdollisuuksien muutok- sia ja rahoituksen vaikuttavuutta
maku-ryhmän tahot
Työllistämis- ja harjoittelutu- kia käytetään kulttuuriympä- ristön kartoitukseen ja hoi- toon
- -työllistetään mahdollisuuksien mukaan maku-ryhmän tahot
Kauneinta Uuraisilla - oma koulu ja autotiet.
Syksyn 2004 koululaiskilpailun tuloksia ja maakunnallisesti arvokas Höytiän koulurakennus Uuraisilta. Piirros: Joonas Malinen. Kuva: Saija Silén
Ympäristökasvatus
Lasten ja nuorten innostus ja osaaminen luovat tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Kulttuuriympäristö sisältyy koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmiin, mutta kouluissa ja oppilaitoksissa kulttuuriympäristöön ja paikallisuuteen liittyvä opetus on satunnaista ja siihen ei välttämättä ole varattu resursseja. Opettajien tietoisuus ja taidot sekä asenne ovat ratkaisevia.
Myös aikuisten ja päättäjien ympäristökasvatukseen olisi löydettävä keinoja.
Kulttuuriympäristökasvatuksessa on aina kyse myös kotiseutukasvatuksesta ja paikallisidentiteetin kehittämisestä.
9
Tavoite 2015 Toimenpiteet Toteuttajaorganisaatiot
Laadukasta kulttuuriympä- ristökasvatusta on koko maakunnassa
- kannustetaan opetusta antavia tahoja kulttuu- riympäristöopetukseen
- tuotetaan opetusmateriaalia ja tehostetaan val- miista materiaalista tiedottamista
- vaikutetaan rehtoreihin ja muihin opetuksesta päättäviin viranomaisiin
- hyödynnetään Keski-Suomen valtakunnallista ympäristöhallinnon ympäristökasvatusvastuuta - opetetaan oppilaita ja opettajia
Jyväskylän yliopisto/OKL Keski-Suomen museo
Keski-Suomen ympäristökeskus Alvar Aalto –museo
Taiteen perusopetusta antavat tahot Metsähallitus
K-S arkkitehdit SAFA
Uusia menetelmiä kulttuu- riympäristökasvatuksen kehitetty
- tuetaan maakunnassa kulttuuriympäristökasva- tuksen kehittämistyötä tekeviä tahoja sekä hy- vien käytäntöjen leviämistä
- kehitetään kulttuuriympäristökasvatuksenmal- likohteita
Keski-Suomen taidetoimikunta Alvar Aalto -museo
Keski-Suomen museo
Kulttuuriympäristön hoi- don onnistujat huomataan
- Esimerkillisiä korjaus- ja hoitokohteita ja kult- tuuriympäristökasvatustekoja palkitaan maa- kunnallisesti
maku-ryhmä
Oi päivät seutuvilla Päijänteen!
Korpilahden Putkilahti on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kuva: Liisa Horppila-Jämsä.
Keski-Suomen maisemat ovat vaihtelevia. Keski-Suomi jakautuu kolmeen eri
maisemamaakuntaan: Hämeen viljely- ja järviseutuun, Itäinen Järvi-Suomeen ja Suomenselän alueeseen. Järvet, "vuoret", metsät ja suot ovat olleet kehys ihmistoiminnalle. Edelleenkin maakunnan on vahvuutena monipuolinen maisema. Keski-Suomi on itäisten ja läntisten kulttuuripiirteiden vaihettumisvyöhykettä.
Ihmistoiminta on luonut omat ympäristönsä ja niistä syntyy hyvin vaihteleva maisema: Keski- Suomessa on luonnonympäristöä ja kaupunkeja, taajamia ja maaseutua, uutta ja vanhaa.
Kulttuuriympäristön vahvuutena on monipuolisuus. Arvokkaimmissa kohteissa ovat edustettuna monet aikakaudet. Arkiympäristössä näkyy kerroksellisuus ja elinkeinojen historia maisema muistaa. Maakunnan kulttuuriympäristön ominaispiirteitä uhkaavat muoti-ilmiöt ja massakulttuuri.
Paikalliset ja maakunnalliset erityispiirteet voivat kokonaan kadota. Kulttuuriympäristö muuttuu koko ajan eikä sitä voida pysäyttää. Hallittu muutos ja hyvä suunnittelu antavat kuitenkin mahdollisuuden säilyttää alueen ominaispiirteet ja arvot.
"Järvi, vuori ja metsä - ja siinä välissä jotain mitä
ihminen on räpeltänyt” - Kulttuuriympäristön ominaispiirteet selvillä
11
Tavoite 2015 Toimenpiteet Toteuttajaorganisaatiot
Kulttuuriympäristön omi- naispiirteet on ymmärretty ja niiden säilyminen turvataan
- selvitetään maakunnan maisemalliset ominais- piirteet
- käytetään ominaispiirteitä maakuntakaavoituk- sen ja muun maankäytön suunnittelun pohjana - korostetaan oman perinteen tuntemista luota-
essa uusia elinkeino- ja kehittämishankkeita
kunnat
Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen museo
Länsi-Suomen lääni Metsähallitus Kyläseurat
Vanhin rakennuskanta on inventoitu
Hankasalmen Pienmäki on valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Kuva: Liisa Bergius
12
Keski-Suomen jokaisessa kunnassa on inventoitu kulttuuriympäristö kohteet niin rakennukset, muinaismuistot kuin maisematkin. Perustietopohja on olemassa. Haasteena onkin sen päivittäminen jatkuvasti sekä tiedon tuominen kaikkien saataville. Tiedon keräämisen ja jakamisen mahdollisuudet ovat parantuneet tekniikan kehittymisen myötä. Kuitenkin yhä on puutteita tiedon välittymisestä “lapion varteen saakka” - kulttuuriympäristön asiantuntijoilta toteuttajille.
Hyvä kulttuuriympäristön inventointitilanne
13
Tavoite 2015 Toimenpiteet Toteuttajaorganisaatiot
Inventointi on laajentunut ja menetelmät kehittyneet
- modernin rakennetun ympäristön inventointi on aloitetaan
- muinaismuistoja täydennysinventoidaan hank- keisiin liittyen
- maisemainventointeja päivitetään ja inventoin- timenetelmiä kehitetään huomioimaan erityi- sesti maisemahistoria
- perinnemaisemien inventointitieto pidetään ajantasalla
- kuntia ohjataan päivittämään kulttuuriympäris- töinventointeja kaavoituksen yhteydessä - asutushistoriallisia selvityksiä ja teemainven-
tointeja tehdään
Keski-Suomen museo
Keski-Suomen ympäristökeskus Museovirasto
Metsähallitus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen metsäkeskus
Kulttuuriympäristötiedot paikkatietojärjestelmissä ja käytettävissä
- tietoa kulttuuriympäristöstä viedään paikkatie- tojärjestelmiin
- aluehallinnon ja kuntien paikkatietojärjestel- missä oleva tieto mahdollisimman hyvin käytet- tävissä
- yhteistyössä kehitetään paikkatietojärjestelmiä ja niiden yhteistä käyttöä
Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo
Keski-Suomen ympäristökeskus kunnat
YM, SYKE,
Inventointitietoa on saata- villa
- inventointitietoa viedään internetiin ja linkite- tään rakennusperintöportaaliin
- tuotetaan julkiset internetsivut, monisteet tai tietokannat kaikista uusista inventoinneista - julkaisutoiminnassa kiinnitetään huomiota laa-
tuun, tavoittavuuteen ja laajuuteen
maku-ryhmän tahot YM
Museovirasto
Kulttuuriympäristöohjel- mia tehdään
- edistetään ohjelmien laatimista ja rahoitusta sekä uusien kulttuuriympäristöohjelman uusien mallien löytämistä
maku-ryhmän tahot
Koiviston yleiskaavan pohjaksi tehtiin maisemaselvitys.
Äänekosken Koiviston kylä on maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Kuva: Saija Silén.
14
Kulttuuriympäristön hoidossa tarvitaan monenlaista osaamista liittyen niin ominaispiirteet huomioivaan suunnitteluun kuin hyvään toteutukseen. Maankäytön suunnittelussa tarvitaan kulttuuriympäristön asiantuntemusta ja ympäristönsuunnittelun ammattitaitoa.
Korjausrakentamisen ammattilaisia tarvitaan. Kulttuuriympäristöön liittyviä perustieto on tarpeen monenlaisissa tehtävissä niin kunnissa kuin aluehallinnossa. Kulttuuriympäristön hoidon toteuttajien osaamisen lisääminen on myös tärkeää.
Osaamisen lisääntyminen
15
Tavoite 2015 Toimenpiteet Toteuttajaorganisaatiot
Kulttuuriympäristöön liittyvää säännöllistä kou- lutusta on tarjolla
- järjestetään yleistä ja hankekohtaista kulttuu- riympäristökoulutusta ja seminaareja - koulutetaan viranomaisia ja kansalaisia - kannustetaan oppilaitoksia kulttuuriympäristö-
opetukseen
maku-ryhmän tahot hankkeista vastaavat Jyväskylän yliopisto
Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen museo
Keski-Suomessa on riittävä kulttuuriympäristön asian- tuntemus
- kaikkien kulttuuriympäristön osa-alueiden asi- antuntijoita on maakunnallisissa viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioissa
- kunnissa kulttuuriympäristön asiantuntemusta tuetaan ja kehitetään
- rakennustutkimuksen ja kulttuuriympäristön hoidon työpaikat turvataan ja niitä pyritään li- säämään
- aluearkkitehtitoimintaa kehitetään ja edistetään kunnat
Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen museo koulutusorganisaatiot konsultit
Metsähallitus
Maankäytön suunnittelu perustuu kulttuuriympäristön asiantuntemukseen ja ym- päristönsuunnittelun ammat- titaitoon ja arvokkaiden kulttuuriympäristöjen korja- us- ja uudisrakentamisessa käytetään ammattitaitoisia suunnittelijoita ja rakentajia
- korostetaan ammattitaidon merkitystä maan- käytön suunnittelussa ja hoidon toteutuksessa - painotetaan pysyviä osaajien tärkeyttä paikal-
listen ja maakunnallisten voimavarojen lisää- miseksi
- korostetaan perinteisen rakennustavan ja ole- massa olevan ympäristön rakenteen ja mitta- kaavan tuntemuksen tärkeyttä
kunnat kaavan laatijat
rakennetun ympäristön suunnitte- lijat
K-S ympäristökeskus
Asiakaslähtöistä korjaus- neuvontaa on saatavilla
- korjausneuvonnan ja restauroinnin asiantun- temusta on maakunnassa
- korjausneuvonnan asiantuntemusta on maa- kunnassa,
- perinteisten korjaus- ja rakentamistapojen tun- temusta ja käyttöä tuetaan
- ohjataan korjausneuvontaa säilyttävän ja perin- teisen korjauksen suuntaan.
Keski-Suomen museo
Keski-Suomen ympäristökeskus Museovirasto
Suomen korjausrakentamiskes- kukset
restaurointialan oppilaitokset muu restaurointiverkosto Kulttuuriympäristöä ja sen
hoitoa tutkitaan
- edistetään kulttuuriympäristön tutkimusta sekä harjoitus- ja opinnäytetöitä
- verkostoidutaan oppilaitosten kanssa
Jyväskylän yliopisto/TAIKU Jyväskylän yliopisto/biologia Keski-Suomen museo koulutusorganisaatiot Metsähallitus
Uutta ja vanhaa Tourulan kivääritehtaalla .
Jyväskylän Tourulan kivääritehdas on valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Kuva: Virva Savolainen.
Kulttuuriympäristön hoitoon liittyvistä ongelmista on asenteet ovat merkittävin. Kulttuuriympäristö koetaan heikkoutena ja rasitteena. Omien toimien pysyvää vaikutusta ei ymmärretä. Oman lähiympäristön arvoja on usein hankala nähdä ja niitä vähätellään. Välinpitämättömyys,
ennakkoluulot ja arvoristiriidat leimaavat liian usein kulttuuriympäristöön liittyvää päätöksentekoa.
Ympäristön muutoksista ei useinkaan käydä julkista keskustelua. Asenteet vaikuttavat myös kulttuuriympäristön hoidon rahoitukseen. Tärkeintä on vaikuttaa päättäjien, kohteiden omistajien, opettajien ja median asenteisiin
"Vielä on monta jäärää tärkeillä paikoilla”
- Asennemuutos mahdollisuutena
Tavoite 2015 Toimenpiteet Toteuttajaorganisaatiot
Paikallista, maakunnallista ja kansallista kulttuuriym- päristötietoa on kuntien, koulujen, oppilaitosten ja kansalaisten ulottuvilla
- tuotetaan ja jaetaan kulttuuriympäristöön liitty- vää aineistoa
- tuodaan kiertäviä näyttelyitä alueelle - internetissä olevaa tietoa lisätään viemällä
Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma sekä kuntien kulttuuriympäristöohjelmat internetiin - internetissä olevaa tietoa linkitetään (mm. ra-
kennusperintöportaali, Finnica)
- Europan rakennusperintöpäivät vakiinnutetaan rakennusperinnön esiinnostajina ja eri tahot järjestävät tapahtumia
maku-ryhmän tahot Keski-Suomen museo
Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen liitto
Tieto kulttuuriympäristös- tä, hoidosta, esimerkilli- sistä hoitohankkeista ja ajankohtaisista teemoista leviää julkisuuteen
- informoidaan tiedotusvälineitä aktiivisesti - edistetään kulttuuriympäristön hoitohankkeiden
palkitsemista kulttuuri- ja ympäristöpalkintojen jaossa
- edistetään tiedonvälistystä myös asiantuntijoi- den ja sidosryhmien kesken
maku-ryhmän tahot hankkeista vastaavat
Julkaisutoiminta tukee arvostuksen lisäämistä
- kulttuuriympäristökohteista ja hoidosta tehdään korkeatasoisia julkaisuja
- Arvokkaista kohteista julkaistaan korkeatasoi- nen kirja
- julkaisutoiminnassa kiinnitetään huomiota laa- tuun, tavoittavuuteen ja laajuuteen
Keski-Suomen museo
Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen liitto
Jyväskylän yliopisto kustantajat Metsähallitus Vuorovaikutteisuus ja
osallistuminen toimivat maankäytön suunnittelus- sa kulttuuriympäristö huomioiden
- edistetään maankäyttö- ja rakennuslain mukai- sia uusia toimintatapoja, kannustetaan kehit- tämään uusia tapoja osallistumiseen ja vuoro- vaikutukseen
- lisätään vuorovaikutusta aluehallinnon ja asu- kaslähtöisen toiminnan kesken vakiinnuttamal- la tiedonvälitys kulttuuriympäristön hoidosta ja hoitohankkeista
kunnat yhdistykset
Keski-Suomen ympäristökeskus Metsähallitus
Rakennushankkeeseen ryhtyvien valistuneisuus ja vastuuntunto olemassa olevan kulttuuriympäristön säilyttäjinä, hoitajina ja uu- den kehittäjinä on lisäänty- nyt
- korostetaan hyvän ympäristön merkitystä yri- tyskuvalle
- edistetään laadukasta korjaus-, uudistus- ja vi- herrakentamista
- nostetaan esiin hyviä esimerkkejä
kunnat rakennuttajat rakentajat suunnittelijat taloyhtiöt
Matkailua Unesco-kohteeseen tai viikatteen varteen
Petäjäveden vanha kirkko on maailmanperintökohde. Uuraisten Jokihaaran niitty on paikallisesti arvokas perinnemaisema. Ylempi kuva: Liisa Bergius. Alempi kuva: Ossi Vertainen. 18
Keski-Suomen kulttuuriympäristössä on paljon arvokkaita kohteita. "Voinokareina" mainittakoon UNESCO:n maailmanperintökohde Petäjäveden vanha kirkko, kansainvälisesti kiinnostava Alvar Aalto rakennuskanta, alueen kehittymisestä kertovat teollisuusmiljööt ja rautatieympäristöt.
Yksittäisiä hienosti hoidettuja ja matkailullisesti mielenkiintoisia kohteita ja kokonaisuuksia on olemassa. Laajemmat kokonaisuudet ovat kuitenkin monesti menetetty tai vielä hahmottamatta.
Elinkeinotoimintaan liittyvän perinteisen rakennuskannan arvoa ei vielä ole ymmärretty. Hienoja ja yhä harvinaistuvia "pytinkejä" ovat esimerkiksi nuottakoppelit, riukuaidat ja uittoruuhet.
Arvokkaimman kulttuuriympäristön käyttöä tulisi ajatella matkailua laajemmin. Ne voivat olla monenlaisen yritystoiminnan vauhdittajia.
Hienot pytingit
Keski-Suomen kultuuriperintö on osa kansallisvarallisuutta
19
Tavoite 2015 Toimenpiteet Toteuttajaorganisaatiot
Arvokkaiden kohteiden ja aluei- den säilyminen turvataan hoita- malla niitä
- edistetään arvokkaiden maisemakokonai- suuksien sekä taajamien, kyläympäristöjen, ranta-alueiden, puistojen, perinnemaisemien ja muinaisjäännösten hoitoa
- edistetään kohteiden kaavoitusta ja hoidon rahoitusta
- edistetään kansallisen kaupunkipuiston pe- rustamista Jyvässeudulle
- kulttuuriympäristöohjelmissa osoitettujen kohteiden hoitoa tuetaan
omistajat kunnat yhdistykset maku-ryhmän tahot
Kulttuuriympäristön hoito ja matkailu tukevat ja edistävät toisiaan
- edistetään kulttuuriympäristön hoitoa matkai- lullisesti merkittävillä alueilla
- edistetään kulttuuriympäristön vahvuuksia hyödyntävää matkailua
- tarjolla on opastettuja kulttuurimatkailureittejä ja –kohteita
- osallistutaan opastejärjestelmien ja opastuk- sen kehittämiseen ja opastusjärjestelmien laatimiseen
matkailuorganisaatiot kunnat
Museovirasto museot Metsähallitus
Unesco-kohteista pidetään hy- vää huolta
- Petäjäveden vanha kirkko ja Struven kol- mioketju ympäristöineen ovat esimerkillisesti hoidettuja
- maailmanperintökohteiksi sopivia kohteita nostetaan esille ja toimitaan aktiivisesti niiden saamiseksi listalle
Museovirasto omistajat
Petäjäveden vanhan kirkon säätiö
Maanmittauslaitos kunnat
Puutalo ssa toimii päiväkoti .
Jyväskylän maalaiskunnan Naissaari on valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Kuva: Saija Silén.
Kulttuuriympäristöä ei osata useinkaan nähdä vetovoimatekijänä, vaikka yhä useammin se voi olla alueen houkutteleva tekijä. Esimerkiksi vanhat puutaloalueet ovat houkuttelevia ja eheitä ympäristöjä osataan arvostaa. Tyhjät tai vajaakäyttöiset rakennukset ovat potentiaalisia toimitiloja yrityksille. Laadukkaan rakentamisen ja omaleimaisten alueiden arvo kasvaa tulevaisuudessa: hyvä hoito ja hyvä suunnittelu tekevät tulevaisuuden rakennusperintöä.
Kulttuuriympäristön imagoarvon ymmärtäminen on tärkeää.
Keski-Suomi on vetovoimainen asuinalue. Maakunta on elävä eikä kulttuuriympäristön hoitoon liity toivottomuutta. Kulttuuriympäristö on osa hyvää elinympäristöä: maaseutumaisemaan tahdotaan asumaan. Kaupunkikeskustojen hyvä suunnittelu jättää tilaa vanhalle säilyä ja uudelle syntyä. Hyviä esimerkkejä hoidetun kulttuuriympäristön vetovoimaisuudesta on ympäri
maakuntaa. "Suomen sulatusuuni, Jyväskylä, on vetovoimainen keskus.
Koteja, toimitiloja, vetonauloja
21
Tavoite 2015 Toimenpiteet Toteuttajaorganisaatiot
Kulttuuriympäristön vahvuuteen ja vetovoimaisuuteen luotetaan asuin- ja yritysympäristönä
- vahvistetaan myönteistä ilmapiiriä ja kulttuu- riympäristön tuntemusta
- tyhjien tai vajaakäyttöisten tilojen uusinen käyttötarkoituksien löytämistä ja vuoraamista tuetaan
maku-ryhmän tahot omistajat
kylä- ja asukasyhdistykset
Maankäytön suunnittelulla turva- taan arvokkaan kulttuuriympäris- tön säilyminen
- edistetään vanhentuneiden kaavojen uusi- mista ja laadukasta maankäytön suunnittelua arvokkaissa kulttuuriympäristöissä
kunnat
Ympäristön kulttuuristen piirtei- den arviointi on tasaveroista muiden ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa
- edellytetään kattavat ja ajantasaiset kulttuu- riympäristöselvitykset kaavoituksen perus- teiksi
- arvioidaan kaavoituksen ja hankkeiden vai- kutukset kulttuuriympäristöön
- arvioidaan suunnitelmien ja toimintaohjelmi- en vaikutuksen kulttuuriympäristöön
YVA-ryhmä
Keski-Suomen ympäristökeskus
On uusia malleja maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen menettelytavoista arvokkaissa kulttuuriympäristöissä
- kehitetään maankäytön suunnittelua ja käyn- nistetään kokeiluprojekteja
- kehitetään kansainvälistä yhteistyötä
kunnat
Keski-Suomen ympäristökeskus
Vasikoiden korvalaput heiluvat hakamailla.
.
Ilomäen tilan vasikat laiduntavat hakamaalla.. Kuva: Maija Mussaari.
20
Maatalouden muutokset näkyvät viiveellä maisemassa. Taantuminen tarkoittaa pusikoituvia tai metsitettyjä peltoja, vajaakäyttöisiä rakennuksia ja umpeutuvia niittyjä. Tilarakenteen muutos muuttaa maiseman mittakaavaa ja tuottaa isompia peltoaukeita ja tuotantorakennuksia.
Maaseutumaisemaa uhkaa myös "taajamoituminen" pelloille kasvavat pientalo- ja
pienteollisuuslähiöt. Maaseudun muuttuessa kulttuuriympäristö muuttuu myös - hallittu muutos lie tavoiteltavin. Hyvällä suunnittelulla, kaavoituksella ja rakennustapaohjeilla voidaan ohjata muutosta. Nyt maatalouden ympäristötuki ja erityistukisopimukset ovat konkreettinen mahdollisuus viljelijöille saada taloudellista tukea hoitotöihin. Tulevaisuudessa laajennetut sopimusmenettelyt voivat tuoda uusia mahdollisuuksia kulttuuriympäristöön liittyvään yritystoimintaan maaseudulla. Erityisen tärkeää arvojen tunnistaminen, joka ei syntyy asukkaiden ja asiantuntijoiden vuoropuheluna.
Muuttuva maaseutu
Tavoite 2015 Toimenpiteet Toteuttajaorganisaatiot
Maatalouden muutoksessa kulttuuriympäristön arvot tiedos- tetaan ja säilytetään
- tiedottaminen niin, että paikallisella tasolla syntyy oivalluksia kulttuuriympäristön arvois- ta ja asukasnäkökulman korostaminen tie- donhankinnassa.
- arvokkaimmat ydinalueet ja vanhimmat kult- tuuriympäristöt tunnistetaan ja vältetään vanhimpien olleiden peltoalueiden metsittä- mistä
- tuetaan maanvuokrauksen tai maiden vaih- don harkintaa, mikäli arvokkaita kulttuuriym- päristöjä uhkaa metsittäminen tai liian avarik- si paisuvat pellot.
- edistetään perinnemaisemien hoitoa erityis- tuella ja muilla menetelmillä sekä tehdään alueellinen perinnemaisemien hoito-ohjelma - edistetään maisemanhoitosuunnitelmien te-
kemistä
maku-ryhmän tahot
Metsänhoidollisin keinoin säilyte- tään ja parannetaan arvokkaita kulttuurimaisemia
- edistetään maisemapainotteista metsäsuun- nittelua arvokkailla alueilla
- tiedotetaan muinaisjäännösten huomioimi- sesta metsänkäsittelyssä
K-S metsäkeskus metsänomistajat kunnat
Museovirasto Maaseudun kulttuurimaisemaan
rakennetaan siihen sopivasti
- laaditaan maaseutuympäristöön rakentami- seen ja korjausrakentamiseen opas, joissa kerrotaan hyvän rakennustavan perussään- nöt ja ohjeita suunnitteluun
- laaditaan maisemanhoidon opas - kiinnitetään huomiota rantojen rakentami-
seen kulttuuriympäristöjen läheisyydessä
maku-ryhmän tahot
Maaseudun kulttuuriympäristön hoitoon liittyvää elinkeinotoimin- taa on syntynyt
- edistetään sopimuksellisuuteen ja ostopalve- luihin perustuvaa kulttuuriympäristön hoidon yritystoimintaa kuten perinne- ja korjausra- kentamis- ja maisemanhoitoyrityksiä - edistetään vajaakäyttöisten rakennusten uu-
sia käyttömuotoja ja vuokrausta elinkeinotoi- mintaan
maku-ryhmän tahot
Yhteistyöllä kohti yhteisiä tavoitteita
Maku-ryhmä muinaismuistoretkellä ja kuntien kulttuuriympäristöyhdyshenkilöt koolla. Ylempi kuva: Liisa Horppila-Jämsä. Alempi kuva Liisa Bergius.
24
Yhteistyötä kulttuuriympäristön eteen voitaisiin tehdä paljon enemmän kuntarajat ja maakuntakuntarajat ylittäen. Viranomaisten yhteistyö on kehittynyt. Maakunnan kulttuuriympäristöryhmä toimii aktiivisesti. Kansalaistoiminnan lisääntyminen olisi myös merkittävä mahdollisuus. Yhteisöllisyyden puutteen sanotaan vaivaavan aikaamme.
Vapaaehtoistoiminta on voi olla merkittävä kulttuuriympäristön hoitaja: esimerkiksi monet kyläseurat ja kotiseutuyhdistykset tekevät nyt jo hyvää työtä. Kulttuuriympäristön arvojen säilymisen esteenä voi kuitenkin olla kyvyttömyys ajaa asiaa eteenpäin tai käyttää olemassa olevaa tietoa. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kohtaamisessa on puutteita. Yhdessä mietityt tavoitteet ja laajempi näkemys puuttuvat.
Yhteistyön ja kansalaistoiminnan lisääntyminen
25
Tavoite 2015 Toimenpiteet Toteuttajaorganisaatiot
Verkottunut viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioiden toimintakulttuuri on vakiintu- nut
- Maku-ryhmän toimintaa kehitetään ja ryh- män rooli on selkeä
- tiedonvälitystä ryhmän jäsenorganisaatioiden kesken parannettu
maku-ryhmän tahot
Kunnan kulttuuriympäristöyh- dyshenkilön tehtävät vakiintu- neet
- säännölliset kokoukset ja koulutukset - hyvien esimerkkien ja aktiivisen toiminnan
esiin nostaminen
maku-ryhmän tahot
Yhteistyötä kansalaisjärjestö- jen, ammattijärjestöjen ja viranomaisorganisaatioiden välillä on kehitetty
- koulutusta järjestetään - tiedotuksessa huolehditaan
- vuorovaikutteisuus toimii ja osallistamisesta huolehditaan esimerkiksi lausuntojen avulla
kansalaisjärjestöt maku-ryhmän tahot
Osallistutaan ylimaakunnalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön
- selvitetään ylimaakunnallisia ja kansainväli- siä hankemahdollisuuksia
- liitytään ylimaakunnallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja osallistutaan hankkeisiin - korostetaan kansallisen ja kansainvälisen yh-
teistyön merkitystä resurssien hankinnan ta- pana ja laadun varmistajana
maku-ryhmän tahot
Kulttuuriympäristön hoito kytkey- tyy alueellisiin ja kuntien tavoite- ohjelmiin, kehittämisstrategioihin ja vuosittaisiin toimintasuunni- telmiin
- sitoutuminen kulttuuriympäristöohjelmiin - tiedotus alueellisesta kulttuuriympäristöoh-
jelmasta ja kulttuuriympäristön hoidon tavoit- teista
maku-ryhmän tahot
Kulttuuriympäristöön liittyvä käsitteistö on vakiintunut
- kulttuuriympäristöohjelmasta tiedotetaan ja siinä selvennetään käsitteitä
Keski-Suomen ympäristökeskus
Tehinsilmä opastaa vesillä liikkujaa Päijänteellä.
Kuhmoisten Tehinselän majakka on maakunnallisesti arvokas rakennus. Kuva: Aulis Jämsä.
26
Keitele vehmas ja Päijänne jylhä
- kulttuuriympäristö ja vesistöt
Vesistöt ovat toimineet kulkureitteinä jo esihistorian ajoista saakka. Keski-Suomen vesistöihin liittyy runsaasti kulttuuriperintöä. Päijänteen rantojen runsaat muinaisjäännökset, pitkän historian synnyttämät arvokkaat maisemat ja muun muassa varhaiseen huvilakulttuuriin sekä
vesiliikenteeseen liittyvä rakennuskanta ovat yksi alueen vahvuuksista. Yhdistettynä upeaan luontoon, neljään erilaiseen vuodenaikaan ja veteen ikivanhana kulkureittinä kulttuuriperintö luo pohjaa niin matkailun kuin asutuksen kehittymiselle. Päijänne yhdistää Keski-Suomen ja Päijät- Hämeen maakuntia ja sen alueella on useita kuntia. Muidenkin isojen järvien - esimerkiksi Keiteleen ja Koliman - sekä vesireitteihin koskineen liittyy kulttuuriympäristön arvoja.
Rajat ylittävä yhteistyö on tarpeen järvialueiden kehittämiseksi. Vesistöjenkin rannoilal
maankäytön muutokset, maatalouden vähentyminen, väestökato ja kuntien rahapula vaikeuttavat arvokkaiden maisemien ja rakennusperinnön säilyttämistä. Vesistöjen ja kulttuuriperinnön vetovoima voisi kuitenkin jarruttaa tätä kehityskulkua ja tarjota uusia mahdollisuuksia toiminnalle tukien perinteisiä elinkeinoja ja luoden uusia.
27
Tavoite 2015 Toimenpiteet Toteuttajaorganisaatiot
Vesistöalueiden kulttuuripe- rintöä vaalitaan
- kulttuuriympäristöön tukeutuvaa matkailua edistetään
- ympäristön hoitoon liittyviä elinkeinomahdolli- suuksia alueella kehitetään
- alueen kulttuuriperintökohteiden saavutetta- vuuteen kiinnitetään huomiota
- kulttuuriympäristökohteet otetaan huomioon vesistöihin kohdistuvia hankkeita suunnitelles- sa
kunnat
maku-ryhmän tahot
Hämeen maakunnalliset toimijat
Päijänteen alueen kulttuu- riympäristön hoitoon suunnataan varoja
- edistetään EU-hankkeita alueella
- biosfäärialueen perustamisen edellytyksiä sel- vitetään ja Päijänteen alueen kehittämisestä tehdään suunnitelma
kunnat
maku-ryhmän tahot
Hämeen maakunnalliset toimijat Ylimaakunnallinen yhteistyö
vesistöjen ympärillä toimii
- kehitetään yhteistyölle hyvä ja säännöllinen toimintamalli, joka kokoaan alueen toimijat yli- maakuntarajojen
Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen liitto
Hämeen maakunnalliset toimijat
Sateen värejä
Leivomäen ja Toivakan Viisarinmäki - Rutalahti on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kuva: Saija Silén.
28
3.1. aluetaso
KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS
Keski-Suomen ympäristökeskus on ympäristöministeriön alainen alueellinen
ympäristöhallintoviranomainen. Keski-Suomen ympäristökeskus huolehtii toimialueellaan lakisääteisten tehtäviensä osana alueiden käytöstä, kulttuuriympäristön hoidosta ja rakentamisen ohjauksesta.
Ympäristökeskus ohjaa kuntien maankäytön suunnittelua ja kulttuuriympäristön hoitoa. Ohjauksen tavoitteena on muun muassa, että kulttuuriympäristö huomioidaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaikessa maankäytön suunnittelussa. Ympäristökeskus päättää kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämisen kannalta arvokkaiden rakennusten suojelusta rakennussuojelulain mukaisesti, myöntää avustuksia rakennussuojeluun ja yleiskaavoitukseen, valmistelee, hallinnoi ja rahoittaa kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä EU-hankkeita, toteuttaa työllisyysvaroin perinnemaisemien, arvokkaiden maisema- alueiden ja rakennusperinnekohteiden kunnostusta ja korjausta sekä antaa neuvontaa
korjausrakentamiseen ja kosteusongelmiin liittyvissä asioissa. Keski-Suomen ympäristökeskus koordinoi Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmän toimintaa.
Keski-Suomen ympäristökeskuksen kotisivujen osoite www.ymparisto.fi/ksu KESKI-SUOMEN MUSEO
Keski-Suomen museo on v. 1931 perustettu kulttuurihistoriallinen museo, joka tutkii ja tallentaa
keskisuomalaista kulttuuri- ja rakennusperintöä sekä opastaa alueen asukkaita, viranomaisia, opiskelijoita ja tutkijoita. Museolla on omia arvokkaita museokiinteistöjä ja museo myös valvoo ja ohjaa kuntien ja yhdistysten omistamien paikallismuseoiden hoitoa ja ylläpitoa. Museon valokuvakokoelmissa on runsaasti näytteitä keskisuomalaisesta rakennetusta ympäristöstä. Perusnäyttelyissä esitellään tutkittuja rakennettuja ympäristöjä ja niiden arvoja. Merkittävimpiä kokoelmia ovat maakunnallisena
yhteistyöhankkeena v.1979-1996 koottu Keski-Suomen kuntien rakennusinventointien
alkuperäismateriaali, tietokannat ja tutkimusaineistot mm. muinaisjäännöksistä, hautausmaista, kirkkoperinteestä ja valikoiduista restauroiduista julkisista rakennussuojelukohteista.
Keski-Suomen museo solmi v.1994 yhteistyösopimuksen Museoviraston rakennushistorian osaston kanssa Keski-Suomen rakennussuojelun ja kulttuuriympäristön hoidon ohjaus- ja asiantuntijatehtävistä.
Museon vastuulla on osallistuminen rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön hoidon asiantuntijana ja lausunnonantajana kuntien ja maakunnan kaavoituksen viranomaisneuvotteluihin sekä muun maankäytön suunnittelun ohjaustehtäviin. Lisäksi museolla on merkittävä rooli alueensa korjausneuvonnan
restaurointiasiantuntijana ja arkeologisen perinnön tutkijana. Muinaismuistoja koskevat viranomaisasiat hoitaa Museoviraston arkeologinen osasto Helsingissä. Kirkkoja, valtion omistamia rakennuksia ja rakennussuojelulailla suojeltuja rakennuksia koskevat viranomaisasiat hoitaa Museoviraston rakennushistorian osasto Helsingissä.
Keski-Suomen museo ohjaa ja neuvoo yksityisiä kansalaisia, yhteisöjä ja kuntien viranomaisia mm.
rakennussuojeluavustusten hakemisessa ja käytössä sekä Keski-Suomen rakennussuojelukohteiden säilyttävässä korjaamisessa mm. rakennuslupatilanteissa. Aika ajoin museo ottaa kantaa myös valtakunnallisten kulttuuriympäristöjen tai kulttuurimaisema-arvojen turvaamiseen.
Keski-Suomen museon rooli kulttuuriympäristön vaalijana tulee esille myös museon
museopedagogisessa toiminnassa, jonka tavoitteena on ylläpitää ja herättää mielenkiintoa, arvostusta ja aktiivista harrastusta alueen kulttuuriperintöä kohtaan ja avata väyliä sen laaja-alaiselle ymmärtämiselle ja kehittämiselle. Yhteistyössä muun muassa eri asteen oppilaitosten, Jyväskylän yliopiston ja Alvar Aalto museon kanssa on tehty useita kulttuuriympäristöön liittyviä hankkeita.
Keski-Suomen museon kotisivujen osoite on http://www.jkl.fi/ksmuseo/
-
3. KESKISUOMALAISIA TOIMIJOITA
29
KESKI-SUOMEN LIITTO
Keski-Suomen liitolla on vastuu aktiivisesta alueellisesta kehittämisestä. Maakuntaliitto on alueen kuntien muodostama kuntayhtymä. Liiton lakisääteiseen toimintaan kuuluvat kehitysviranomaisten tehtävät ja maakuntakaavoitus (entinen seutukaavoitus). Maankuntakaava antaa kuntien alueiden käytön suunnittelulle peruslinjaukset. Kaavassa määritellään muun muassa maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt sekä antamalla niille suunnittelu-, rakentamis- ja
suojelumääräyksiä tai suosituksia. Keski-Suomen maakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt vuonna 2002. Maakuntakaavoitusta edeltäneen seutukaavoituksen perustiedoksi maakunnan liitto on kartoittanut kulttuuriympäristön maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Keski-Suomen liitto on tehnyt monia muitakin kulttuuriympäristöön ja sen hoitoon liittyviä julkaisuja ja inventointeja.Keski-Suomen liitto vastaa yhdessä muiden maakunnan EU-viranomaisten kanssa EU:n alueellisten tavoiteohjelmien (tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmat) toteuttamisesta Keski-Suomessa ja linjaa kehittämishankkeet maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitun kehittämisstrategin mukaisiksi.
Keski-Suomen liiton kotisivujen osoite on www.keskisuomi.fi KESKI-SUOMEN TE-KESKUS
Keski-Suomen TE-keskus on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen paikallishallintoviranomainen. TE- keskus jakaantuu maaseutu-, työvoima- ja yritysosastoihin. TE-keskuksen eri osastot voivat toimia kulttuuriympäristöhankkeiden rahoittajina. Maaseutuosasto tekee maatalouden ympäristötuen erityistukisopimukset ja myöntää avustuksia maatalousympäristöjen parantamiseen erilaisia tukia.
TE-keskuksen kotisivujen osoite on www.te-keskus.fi PROAGRIA KESKI-SUOMI
ProAgria Keski-Suomi ry:n on maakunnallinen maatilatalouden, maaseutuyrittämisen ja kotitalouden kehittämis- ja neuvontajärjestö. ProAgria Keski-Suomi ry:n toimialana on maatalouden ja
maaseutuelinkeinojen kehittämisen suunnittelu, neuvonta ja konsultointi. Sen maisemanhoidonneuvojan tehtäväkenttään kuuluu mm. maaseudun kulttuurimaiseman ja perinnebiotooppien hoidon koulutus ja neuvonta sekä hoitosuunnitelmien laatiminen maatiloille, muille maaseutuyrityksille ja julkisyhteisöille.
Rakennustoimisto suunnittelee maaseudun kulttuurimaisemaan sopivat asuin- ja tuotantorakennukset, uuudisrakennukset ja korjaukset sekä neuvoo avustusten hakemisessa.
Proagria Keski-Suomen kotisivujen osoite on http://www.maaseutukeskus.fi/ks/
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Jyväskylän yliopisto toteuttaa kulttuuriperinteeseen ja luonnonhistoriaan liittyvä perustutkimusta ja koulutusta. Jyväskylän yliopiston taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos on mukana
kulttuuriympäristöryhmän toiminnassa.
Jyväskylän yliopiston kotisivujen osoite on www.jyu.fi KESKI-SUOMEN TIEPIIRI
Tiepiirin toimialaan kuuluvat yleisten teiden ympäristöihin tehtävät työt. Keski-Suomen tiepiiri on julkaissut selvityksen Tiepiirin yleisten teiden ympäristön tilasta. Selvitys koostuu kuudesta osasta.
Niissä käsitellään luontoa, maisemaa ja kulttuurihistoriaa: taajamateitä, taajamakuvaa, maankäyttöä ja liikennettä sekä pohjavettä, melua ja ilmanlaatua. Tiepiiri pyrkii toteuttamaan selvityksissä olevia tavoitteita yleisten teiden ympäristön hoitoon liittyvissä projekteissa ja maisemanhoitosuunnitelmissa.
Tiepiirin kotisivujen osoite on www.tiehallinto.fi/keski-suomi/
METSÄHALLITUS
Metsähallituksen mailla on mm. valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, kansallismaisemia, perinnemaisemia, suojeltuja rakennuksia ja kiinteitä muinaisjäännöksiä.Sen hallussa olevat kulttuuriperintökohteet ovat usein luonnon keskellä, pienimuotoisia ja vaatimattomia vanhan maankäytön esimerkkejä. Osa kohteista on Metsähallituksen oman toiminnan luomia, kuten metsänvartijatilat ja metsätyökämpät. Perinnetilat yhdistävät rakennussuojelun, kulttuurimaiseman hoidon, lajiston suojelun, perinteisten työtapojen ylläpidon ja elämyksellisen luontomatkailun.
Metsähallitus hoitaa kulttuuriperintöä suunnittelemalla alueiden hoitoa ja käyttöä, hoitamalla
perinnemaisemia, opastuksen viestinnän ja ympäristökasvatuksen avulla ja tekemällä yhteistyötä sekä asiantuntijoiden (esim. museoalan ammattilaiset) että paikallisten asukkaiden ja yrittäjien kanssa.
Keskisuomalaisia Metsähallituksen hoidossa olevia kulttuuriperintökohteita ovat mm. Heretyn kämppä ja Huhtalan sotilasvirkatalon torpan rakennukset (Isojärven kansallispuisto, Kuhmoinen), Juhanalan metsänvartijatila (Leivonmäki) ja Luotosen kämppä (Viitasaari).
Metsähallituksen kotisivujen osoite on www.luontoon.fi -
-
-
-
-
-
METSÄKESKUS KESKI-SUOMI
Metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa toimiva alueellinen metsätalouden kehittämisyksikkö. Metsäkeskus valvoo metsälakien toteutumista ja edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilymistä. Keski-Suomen metsäkeskuksella on käytettävissä kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia varoja, joilla voidaan tehdä luonnonhoito- ja
ympäristötukihankkeita. Näissä hankkeissa on otettu kulttuuriympäristöjä huomioon. Kulttuuriympäristöjen hoitoon on saatu myös muita hankerahoja (EU; Interreg, Life, TE-keskus, yksityistä rahoitusta).
Metsäkeskus on tekee maisema- ja kyläsuunnitelmia ja tienvarsien hoitosuunnitelmia tienvarsien lähimetsiin ja tienvarsikasvillisuudelle. Metso- ohjelman tavoitteiden mukaisina tärkeinä biotooppeina on mainittu puustoiset perinnebiotoopit. Näiden biotooppien huomioimista metsäsuunnittelun yhteydessä tehostetaan. Ympäristötukisopimuksia on tehty metsäisille perinnebiotoopeille. Metsäammattilaisia ja koneyrittäjiä koulutetaan ottamaan toiminnassaan huomioon muinaisjäännökset.
Keski-Suomen metsäkeskuksen kotisivujen osoite on www.metsakeskus.fi/ks KESKI-SUOMEN KYLÄT RY
Keski-Suomen Kylät ry on vuonna 1997 perustettu kylä- ja asukasyhdistystoiminnan aktivoija, yhteistyöelin ja edunvalvoja. Yhdistyksen toiminnan keskeiset painopisteet liittyvät tiedottamiseen, koulutusten ja teemapäivien järjestämiseen sekä maakunnalliseen kehittämistyöhön osallistumiseen.
Yhdistys ylläpitää rekisteriä maakunnassa toimivista kylä- ja asukasyhdistyksistä.
Keski-Suomen Kylät ry:n kotisivujen osoite on www.keskisuomenmaaseutu.info ALVAR AALTO -MUSEO
Museon tehtävänä on kertoa Alvar Aallon elämäntyöstä arkkitehtina ja muotoilijana. Museo organisoi myös kansanvälisiä arkkitehtuurisymposiumeja ja arkkitehtuurin täydennyskoulutusta. Museosta löytyy laajin tiedosto Alvar Aallon tuotannosta. Museo ylläpitää valtakunnallista Alvar Aallon rakennusten suojelurekisteriä ja museosta saa asiantuntija-apua Aallon rakennuksiin liittyvissä kysymyksissä.
Alvar Aalto museon kotisivujen osoite on http://www.alvaraalto.fi/museum/
KUNNAT
Kuntien rooli kulttuuriympäristön hoidossa on keskeinen. Se ei rajoitu vain konkreettisiin toimenpiteisiin:
kaavoitukseen, rakennusvalvontaan ja rahoitukseen. Kuntien rooliin kuuluu yhtä lailla kunnassa vallitsevan ilmapiirin kehittäminen ympäristöä ja kulttuuriympäristöä arvostavaan suuntaan ja paikallisten arvojen ja tavoitteiden määrittely. Kunta voi kannustaa kuntalaisiaan näin omaehtoiseen
kulttuuriympäristön vaalimiseen. Lähiympäristön arvostamisesta ja sen hyväksi toimimisesta syntyy kotiseutuhenki.
Uuden rakennuslainsäädännön myötä kuntien vastuu maankäytön suunnittelusta ja ympäristön hoidosta on kasvanut merkittävästi. Kaavoituksella ohjataan kulttuuriympäristön kehitystä. Tärkeimpiä keinoja sen hallittuun kehitykseen ovat rakennetun ympäristöön ja maisemaan perustuva mitoitus ja maankäyttö, suojelumerkinnät ja rakennustapaohjeet. Rakentamisen sopeutuminen ympäristöönsä tarkastetaan rakennuslupamenettelyssä. Rakennusten purkamiseen tarvitaan lupa tai vähintään ilmoitus rakennuslupaviranomaiselle. Mikäli kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, on rakennuslupaviranomaisen velvollisuus ilmoittaa siitä myös alueelliselle ympäristökeskukselle.
Maisematyölupa tarvitaan maisemaa muuttaviin maanrakennustöihin ja puiden kaatamiseen asemakaava- ja yleiskaava-alueilla, jos yleiskaavassa niin määrätään. Maankäytön suunnittelua täydennetään erityisesti haja-asutusalueilla kuntien rakennusjärjestyksillä, joissa annetaan paikallisiin oloihin sovitettuja määräyksiä. Määräysten tavoitteena on sopiva, kulttuuri- ja luonnonarvot huomioiva ja hyvää elinympäristöä toteuttavasta rakentamisesta. Kuntalaisten kannalta asiantunteva rakennusvalvonta ja korjausrakentamisen neuvonta on tärkeää. Rakennustarkastaja, korjausneuvoja tai aluearkkitehti voi vastata asianmukaisesta rakennusperinnön korjausneuvonnasta ja tiedottaa paikallistasolla rakennetun ympäristön hoitoon liittyvistä asioista.
-
-
3.2. Paikallistaso
31
KOTISEUTUYHDISTYKSET
Kotiseutuyhdistyksien toiminnan tavoitteena on elinympäristön ja viihtyvyyden parantaminen, kotiseudun parantaminen sen erityispiirteistä lähtien ja kotiseututiedon lisääminen. Kotiseututuntemus on voimavara, jonka ylläpito ja lisääminen tukee kulttuuriympäristönkin arvostusta. Toisaalta kulttuuriympäristöstä kertova tieto syventää kotiseututuntemusta ja lisää aktiivisuutta omaehtoiseen ympäristönhoitoon.
Kotiseutuyhdistysten rooli kulttuuriympäristön hoidossa on tiedon kerääjänä ja säilyttäjänä toimiminen sekä toisaalta kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi vaikutusoikeudet kaavoihin ja muuhun maankäyttöön liittyvään päätöksentekoon osallistuminen. Kotiseutuyhdistysten kattojärjestö Suomen kotiseutuliitto järjestää muun muassa kulttuuriympäristöön ja rakennuslainsäädäntöön liittyvää koulutusta ja myöntää tukea seurojentalojen korjauksiin.
Keski-Suomessa on 22 kotiseutuyhdistyksen paikallista jäsenyhdistystä. Luettelo paikallisyhdistyksistä löytyy osoitteesta www.suomenkotiseutuliitto.fi (Jäsenistö, Keski- Suomi)
LUONNONSUOJELUYHDISTYKSET
Paikallisissa luonnonsuojeluyhdistyksissä on taitoa, tietoa ja talkoohenkeä muun muassa perinnemaisemien hoitoon. Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri on järjestänyt perinnemaisemien hoitotalkoita Isojärven kansallispuistossa Kuhmoisissa yhdessä metsähallituksen kanssa.
Paikallisyhdistykset muun muassa Keuruulla, Saarijärvellä Korpilahdella ja Toivakassa ovat myös järjestäneet niittotalkoita. Korpilahden luonnosuojelyhdistys on myös järjestänyt maisemanhoidon kansainvälisen työleirin.
Keski-Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen löytyvät osoitteesta www.saunalahti.fi/~kspiiri/yhdistykset
MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMINTARYHMÄT
Paikallisella toimintaryhmällä tarkoitetaan rekisteröityä yhdistystä, joka on laatinut toiminta-alueelleen ohjelman maaseudun kehittämiseksi ja vastaa sen toteuttamisesta.
Toimintaryhmä arvioi ja hyväksyy ne yksittäiset hankkeet, jotka sen ohjelmaa parhaiten toteutettavat.
Lopulliset hankerahoituspäätökset tehdään laillisuustarkistuksen jälkeen Keski-Suomen TE-keskuksessa.
Maaseudun kehittämisen toimintaryhmillä ja niiden hyväksymillä hankkeilla voi olla huomattava merkitys myös kulttuuriympäristön hoidolle. Kiinnostuksen ja ajatuksen on kuitenkin lähdettävä alhaalta päin toimintaryhmien kautta toteutettu hanketyö on hyvä tapa hoitaa sitä kulttuuriympäristöä, jonka asukkaat itse kokevat kaikkein tärkeimmäksi.
Lisätietoa toimintaryhmistä www.te-keskus.fi/ keski-suomi (maaseutuosasto, Toimintaryhmät)
METSÄNHOITOYHDISTYKSET
Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä rahoittamia ja hallinnoimia yhdistyksiä, jotka tuottavat palveluita metsäomistajille ja huolehtivat metsänomistajan etujen valvomisesta.
Metsähoitoyhdistysten rooli kulttuuriympäristön vaalimisessa on toimia metsänomistajan tiedon lähteinä metsäsuunnitteluun, metsänhoitoon ja kulttuuriympäristöön liittyvissä kysymyksissä.
Metsänhoitoyhdistyksillä on mahdollisuudet omalta osaltaan edistää maisemaan liittyvien kysymysten huomioimista metsänhoidossa jakamalla tietoa ja neuvomalla.
Paikallisten metsänhoitoyhdistysten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.mhy.fi -
-
32
KYLÄTOIMIKUNNAT JA -YHDISTYKSET, ASUKASYHDISTYKSET
Kylätoimikuntien ja yhdistyksien aktiivisuus kylien kehittämisessä on vahvistunut. Kylien kehittäminen perustuu usein kyläläisten itsensä laatimiin tavoiteohjelmiin kyläsuunnitelmiin. Kylien
ympäristöhankkeisiin on tullut Euroopan unioniin liittymisen myötä uusia rahoitusmahdollisuuksia.
Kylähankkeilla voidaan kohentaa kulttuuriympäristöä. Näin luodaan kylälle hoidettua imagoa ja toisaalta säilytetään arvokasta kulttuuriperintöä. Puskittuneet pellot ja rapistuneet rakennukset kertovat luovuttamisesta, hoidettu ympäristö elämästä ja yrittämisestä. Hoidettu kulttuuriympäristö houkuttelee kylään.
Kyläyhdistysten yhteystietoja voi kysyä kunnista tai Keski-Suomen kylät ry:stä.
OPETUSTA JA KOULUTUSTA ANTAVAT TAHOT
Paikallisella tasolla tärkeässä roolissa asenteiden muuttajana on koulutus. Suhde elinympäristöön muotoutuu jo varhain. Ympäristökasvatus osana varhaiskasvatusta ja peruskoulua antaa välineitä oman ympäristösuhteen kehittämiseen ja kasvattaa pitämään huolta myös kulttuuriympäristöstä.
Kaikessa rakentajia kouluttavassa ammatillisessa koulutuksessa joudutaan nykyisin huomiomaan myös korjausrakentamiseen liittyvät erityiskysymykset. Rakennusperinnön hoito on tehtäväkenttänä jatkuvasti laajentunut. Se vaatii yhä tarkempia tietoja niin tekijöiltä kuin neuvontatyötä tekeviltä. Vanhemman sukupolven rakentajia, jotka ovat uransa alussa ehtineet tutustua myös perinteiseen rakentamiseen jää jatkuvasti pois työelämästä. On tärkeää, että koulutuksen kautta saadaan tieto perinteisestä
rakentamisesta ja korjausrakentamisesta säilymään. Ammattikoulutusta pidempään korjausrakentamiseen perehtyneitä rakentajia on koulutettu erilaisilla työllisyyskursseilla. Ympäristöhoidon työllisyystöitä koordinoivissa YTY 2000 ja YTY 2005 hankkeissa on käytännön työllisyystöihin yhdistetty kulttuuriympäristön hoidon teoriaa.
RAKENNUSALAN AMMATTIYHDISTYKSET
Ammattiyhdistysten kautta löytyvät ammattilaiset kulttuuriympäristön hoitoon. Alueellisesti
ammattiyhdistykset voivat toimia asiantuntijoina ja yhteistyökumppaneina kulttuuriympäristöön liittyvissä hankkeissa. Keski-Suomen SAFA on Suomen arkkitehtiliiton paikallisosasto. Keski-Suomen SAFA on mukana yhteistyössä arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatuksen kehittämisessä. Keski-Suomen rakennusmestarit on rakennusmestarien ja insinöörien ammattiyhdistyksen alueosasto.
Keski-Suomen SAFA:n yhteystiedot löytävät osoitteesta www.safa.fi.
Keski-Suomen rakennusmestarien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.rkl.fi.
SUOMEN HIRSITAITO RY
Suomen hirsitaito ry kehittää kädentaitoihin perustuvaa hirsirakentamisen osaamista. Suomen Hirsitaito ry:n toiminta-ajatuksena on edistää sekä suomalaisen hirsirakentamisen tiedottamista ja tunnettuutta Suomessa ja ulkomailla että näihin liittyvää tutkimus-, koulutus, ja kehittämistyötä. Suomen Hirsitaito ry toimii myös kaikkien hirsi- ja puurakentamisalalla toimivien yhteisöjen ja henkilöiden yhdyssiteenä ja edesauttaa puuhun liittyvien perinnetaitojen kehittämistä ja säilyttämistä.
Suomen hirsitaito ry:n kotisivut löytyvät osoitteestä www.hirsitaito.fi/
-
-
33
Jyväskylän Kankaan paperitehdas on maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö. Kuva: Saija Silén.
Tehtaan piippu on maamerkki
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
Kulttuuriympäristön hoidon ja rakennussuojelun kokonaisvastuu on ympäristöministeriöllä.
Ympäristöministeriö ohjaa kaavoitusta ja hoitaa rakennettuun kulttuuriympäristöön, rakennussuojelulakiin, valtakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin sekä perinnemaisemiin ja -biotooppeihin liittyviä asioita.
Käytännössä tehtäviä hoitaa ministeriön alueidenkäytön osasto.
Ympäristöministeriön kotisivujen osoite on www.ymparisto.fi/ym MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja kehittää maatilalouteen, muuhun maaseudun elinkeinotoimintaan ja asumiseen liittyvää rakentamista sekä maaseudun rakennettua ympäristöä. Se vastaa myös
perinnebiotooppien ja maiseman hoitoon annettavista maatalouden ympäristötuista. Maa- ja metsätalousministeriö on myös keskeinen rahoittajataho maaseudun muissa ympäristö- ja
kehittämishankkeissa. Ministeriön toimialan alueellisia toimijoita ovat maaseutukeskukset, TE-keskusten maaseutuosastot ja metsänhoitoyhdistykset.
Maa- ja metsätalousministeriön kotisivujen osoite on www.mmm.fi OPETUSMINISTERIÖ
Opetusministeriö johtaa kulttuuripolitiikkaa ja kehittää sen toimintaedellytyksiä Suomessa. Taide, kulttuuriperinne ja kulttuuritoimi kuuluvat ministeriön kulttuuripolitiikan osaston toimialaan. Museovirasto, taiteen keskustoimikunta ja valtion taidetoimikunnat ovat opetusministeriön alaisia.
Rakennustaidetoimikunta on yksi valtion taidetoimikunnista. Sen tehtävänä on seurata oman alansa taiteen kehitystä ja tehdä aloitteita ja esityksiä sekä laatia suunnitelmia rakennustaiteen kehittymisestä.
Opetusministeriön kautta ohjautuvat korjausavustukset kouluille, oppilaitoksille ja kulttuurirakennuksille.
Opetusministeriön kotisivujen osoite on www.minedu.fi SISÄASIANMINISTERIÖ
Sisäasianministeriön aluekehitysosasto hoitaa alueellista kehittämistä sekä sen koordinointia. Ministeriön alaisuudessa toimivat maakuntien liitot.
Sisäasianministeriön kotisivujen osoite on www.intermin.fi MUSEOVIRASTO
Opetusministeriön alainen Museovirasto on tärkein asiantuntijataho rakennussuojeluasioissa.
Museovirasto vastaa maamme aineellisen kulttuuriperinnön ja ympäristön säilyttämisestä sekä sitä koskevan tiedon keräämisestä ja jakamisesta. Kulttuuri- ja tutkimuslaitoksena Museovirasto kehittää ja tukee kansallista museotoimintaa sekä alan tutkimusta. Suojeluviranomaisena virasto vastaa
muinaisjäännösten, rakennusperinnön, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen ja kulttuuriomaisuuden suojelusta muiden viranomaisten ja muun museolaitoksen kanssa.
Museovirasto on myös restauroinnin asiantuntija, joka palvelee ja ohjaa sekä yksityisiä arvorakennusten korjaajia että viranomaisia suojelun toteuttamisessa.
Museoviraston kotisivujen osoite on www.nba.fi TIEHALLINTO
Tiehallinto toimii liikenne- ja viestintäministeriön alaisena. Tiehallinto vastaa tiestön kunnosta, ylläpidosta ja rakentamisesta sekä ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta.
Noudattamansa liikennepolitiikan mukaan liikenneministeriö pyrkii esimerkiksi vähentämään -
-
-
-
-
4. VALTAKUNNALLISIA TOIMIJOITA
35
liikennesektorin ympäristöhaittoja välttämällä liikennehankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa luonnon, maiseman, kulttuuriympäristön tai virkistyskäytön kannalta arvokkaiden alueiden ja kohteiden vaurioitumista. Tienpidon asiantuntijana Tiehallinto osallistuu aktiivisesti yhdyskuntien maankäytön ja liikennejärjestelmien suunnitteluun.
Tiehallinnon kotisivujen osoite on www.tiehallinto.fi SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE)
Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka tuottaa ja levittää ympäristötietoa päätöksentekijöiden, kansalaisten ja yritysten käyttöön. SYKE muun muassa ylläpitää valtakunnallisia rekistereitä.
Suomen ympäristökeskuksen kotisivujen osoite on www.ymparisto.fi/syke -
-
36
Kuhmoisten Päijälän linnavuori on valtakunnallisesti arvokas muinaisjäännös. Kuva: Saija Silén.
Rautakautinen turvapaikka
37
5. KÄSITTEISTÖ
5.1. Yleisiä käsitteitä
Kulttuuriympäristö Ihmisen muovaama ympäristö, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Siihen kuuluvat kulttuurimaisema, ra- kennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit.
Arvo Arvo perustuu asian, kohteen jne. ominaisuuksiin. Arvottamisperusteissa pyritään objektiivisuuteen. Esimerkiksi rakennusten ja rakennetun ympäristön arvottamispe- rusteena käytetään useita kriteerejä: edustavuus, tyypillisyys, harvinaisuus, moni- puolisuus, säilyneisyys, alkuperäisyys.
Inventointi Perustietojen kokoamista ja taltioimista. Inventointityö on esimerkiksi rakennus-, maisema-, muinaisjäännös- tai ympäristökokonaisuuksien sen hetkisen tilan ja asun kuvaamista, luettelointia ja taltioimista.
Kaavasuojelu Kaavasuojelusta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kaavalla voidaan suo- jella muinaisjäännöksiä, rakennuksia, rakennusten osia tai maisema-alueita. Suo- jelumerkintöjä voi olla asema, yleis- ja maakuntakaavoissa.
Kaavoittaminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tehtävä etukäteissuunnitelma maa-alueen käytöstä. Kaavatasoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava.
Kulttuuriperintö Kulttuuriperintö tarkoittaa ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä henkistä ja aineellista perintöä. Aineellinen perintö voi olla joka irtainta tai kiinteää.
Merkittävä, arvokas Alueen tai kohteen ominaisluonteen ja erityispiirteiden analysointia ja suhteutta- mista johonkin laajempaan kokonaisuuteen esim. alue, rakennustyypin historia tai historiallinen ilmiö. Alueita ja kohteita voidaan nimetä esimerkiksi valtakunnallises- ti, maakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittäviksi/arvokkaiksi.
Selvitys Alueen tai kohteen historian, ominaisuuksien ja kohteessa tapahtuneiden käytön, toiminnan tai fyysisten piirteiden muutosten kuvaamista ja selvittämistä arkisto- ja kirjallisuuslähteisiin perustuen. Selvitys sisältää johtopäätöksiä ja yhteenvetoja alueen tai alueiden arvosta (vrt. maisemaselvitys, rakennushistoriallinen selvitys)
38
