Tilalla on tällä hetkellä noin 60 lypsylehmää, 48 hiehoa ja 8 vasikkaa (alle 6 kuukautista nuorkarjaa)

PÄÄTÖS

PL 110, Ailakinkatu 17 ^Pvm 20.1.2009

40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen

Puh. 020 490 110 ^Dnro KSU-2008-Y-295/113

Telefaksi 020 490 5811

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee lypsykarjatoiminnan muutoksia ja laajentamista Rasilan tilalla Pihtiputaalla.

LUVAN HAKIJA Heikki Rasi Kortteisentie 461 44910 Elämäjärvi p. 0400 774 455

heikkirasi@luukku.com

Liike- ja yhteisötunnus: 1171668-8

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Lupahakemuksen kohteena oleva lypsykarjatila sijaitsee Rasilan (RN:o 11:1) kiinteistöllä Pihtiputaan kunnan Elämäjärven kylässä (kiinteistötunnus 601-402- 11-1). Tilalla on tällä hetkellä noin 60 lypsylehmää, 48 hiehoa ja 8 vasikkaa (alle 6 kuukautista nuorkarjaa). Eläinsuojaan tehdään laajennus ja tiloja muutetaan.

Samalla asennetaan lypsyrobotti. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan kaikkiaan noin 76 lehmää, 60 hiehoa ja 19 vasikkaa, joiden yhteenlaskettu lan- nantuotanto vastaa noin 117 lypsylehmän lannantuotantoa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §, 1 momentti: Ympäristön pilaantumisen vaaraa ai- heuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa.

Ympäristönsuojeluasetus 1 §, 1 momentti, kohta 11 a: Eläinsuoja, joka on tarkoi- tettu vähintään 30 lypsylehmälle.

Ympäristönsuojelulaki 28 §, 3 momentti: Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukaisen laajennuksen on katsottu olevan olennai- nen muutos.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 10 a perusteella toimival- tainen lupaviranomainen on alueellinen ympäristökeskus, sillä eläinsuoja on tar- koitettu vähintään 75 lypsylehmälle.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on tullut vireille Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 8.10.2008.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Tilalla on voimassa oleva Keski-Suomen ympäristökeskuksen 23.8.2001 myön- tämä ympäristölupa (Dnro 0901Y0443/121) eläinsuojan toiminnalle. Nyt tehtä- välle laajennukselle on myönnetty rakennuslupa 4.9.2008.

Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007-2011. Ympä- ristötuen lisätoimenpiteeksi on valittu ravinnetase. Tila on tehnyt vuonna 2008 ympäristötuen erityistukisopimuksen lietelannan sijoittamisesta peltoon.

Luvanhakija on toimittanut ympäristökeskukselle voimassaolevat sopimukset pellon vuokrauksesta (noin 76 ha).

Tilan talouskeskus sijaitsee haja-asutusalueella eikä Keski-Suomen seutukaavan 5. vaihekaavassa tilalle ympäristöineen ole merkitty varauksia. Tilan talouskes- kus tai tilan käytettävissä olevat pellot eivät sijaitse ympäristöhallinnon luokitte- lemalla pohjavesialueella.

ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Lypsykarjatila sijaitsee Elämäjärven kylässä noin 11,5 kilometrin etäisyydellä Pihtiputaan kirkonkylästä koilliseen. Tilan maatalousvaltaisessa ympäristössä on melko paljon vakituista ja jonkin verran loma-asutusta. Matkaa eläinsuojasta lä- himpiin naapureihin, Rasilan etelä- ja itäpuolella sijaitseviin eläintiloihin, on noin 100 metriä.

Rasilan tila sijoittuu Kortteisenkanavan valuma-alueelle (14.492). Tila sijaitsee alueella, joka on kuivatettua järven pohjaa. Eläinsuojasta on matkaa Elämäjär- vestä Saanijärveen laskevaan Kortteisen kanavaan 100 metriä. Tilan koillispuo- lella sijaitsevaan Elämäjärveen on eläinsuojasta matkaa noin 900 metriä ja lou- naassa sijaitsevaan Saanijärveen noin 4,7 kilometriä. Tilan lannanlevitykseen käytettävät pellot rajoittuvat osittain sekä Elämäjärveen että Kortteisen kana- vaan. Tilan välittömässä läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue, Kortteinen (0960109, I-luokka), sijaitsee Rasilan tilasta noin 3 ki- lometriä kaakkoon.

ELÄINSUOJAN TOIMINTA

Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta

Eläinten pito Rasilan tilalla on alkanut 1950-luvulla. Eläintiloja on myöhemmin peruskorjattu ja muutettu. Vanhan navetan yhteyteen rakennettiin vuonna 1998 uusi lypsykarjapihatto. Tilalla on tällä hetkellä noin 60 lypsylehmää, 48 hiehoa ja 8 vasikkaa (<6 kk). Eläinmäärää on kasvatettu tulevaa laajennusta silmällä pi- täen. Kaikki eläimet kuuluvat lietelantamenetelmään. Tilalla on kaksi kattama- tonta betonista lietesäiliötä.

Lehmiä laidunnetaan 4 kuukautta vuodessa. Yönsä ne viettävät sisällä. Lai- tumelle ei ole järjestetty ruokintaa. Pihattoon, jossa on juomakärry, on eläimillä vapaa pääsy. Kaikki rehu tehdään kolmeen betonireunaiseen laakasiiloon. Pi- laantunut rehu on kompostoitu kasassa pellonreunalla, jossa sitä käydään trakto- rilla kääntämässä.

Tilalla on oma hakekattila lämmitykseen pihaton viereisessä rakennuksessa.

Uudet toiminnot ja niiden aiheuttamat muutokset

Tilalla tehdään lypsykarjapihaton laajennus ja samalla asennetaan lypsyrobotti.

Entistä varastotilaa muutetaan eläintilaksi ja pihattorakennuksen päätyyn raken- netaan uutta varastotilaa. Samalla tilalle rakennetaan uusi betoninen lietesäiliö vanhan ison lietesäiliön viereen. Varsinaiset rakennustyöt tehdään keväällä 2009.

Eläimiä tulee laajennuksen jälkeen olemaan noin 76 lypsylehmää, 60 hiehoa ja 19 vasikkaa (<6 kk). Syntyneet sonnivasikat toimitetaan välitykseen. Välityk- seen toimitetaan arviolta 40 vasikkaa vuodessa. Laajennuksen jälkeen tilan mai- dontuotanto on noin 680 000 kg ja lihantuotanto noin 7000 kg.

Eläintila toimii jatkossakin lietelantamenetelmällä. Lehmät tulevat laiduntamaan edelleen päivisin noin 11 hehtaarin alalla. Toiminnanharjoittaja on ostanut toisen tilan lähialueelta, jonka yhteydessä on tullut omaksi lisää peltoa sekä lietesäiliö.

Lannan varastointi

Kaikki eläimet ovat lietelantamenetelmällä. Tilalla on kaksi kattamatonta beto- nista lietesäiliötä, joiden tilavuuksiksi hakemukseen on merkitty 1495 m³ja 212 m³. Molempia säiliöitä on kuitenkin korotettu alkuperäisistä suunnitelmista ja tarkastuskäynnillä niiden halkaisijoiksi saatiin lasermittarilla isommalle 24 m (pinta-ala 452 m²) ja pienemmälle 11,5 m (pinta-ala 104 m²). Toiminnanharjoit- tajan mukaan molemmat säiliöt ovat 3,5 metriä syviä, jolloin isomman säiliön ti- lavuudeksi saadaan 1583 m³ ja pienemmän 363 m³. Kattamattomien säiliöiden hyötytilavuuksiksi saadaan tällöin 1447 m³ ja 332 m³. Eläinsuojan laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi lietesäiliö, jonka hyötytilavuudeksi on suunnitel- missa esitetty 752 m³. Säiliö tehtäneen kuitenkin hieman suunniteltua isompana.

Säiliöt ovat betonisia ja ne täytetään altapäin. Lisäksi lietekuiluissa on laskettu olevan tilaa noin 395 m³. Lietekuilut toimivat valutuksella. Toiminnanharjoittaja on lisäksi ostanut hiljattain muutaman kilometrin etäisyydellä olevan Hankalan tilan, jonka yhteydessä on 2000-luvun vaihteessa rakennettu kattamaton toimin- nanharjoittajan arvion mukaan 250-300 m³:n virtsasäiliö. Sitä tultaneen jatkossa käyttämään lietesäiliönä. Hankalan tilalle voidaan ajaa lietettä talvella, jotta le- vittäminen tilan lähipelloille keväällä helpottuu.

Taulukko lietteen varastointitiloista:

Iso lietesäiliö 1447 m³ (hyötytil.) Pieni lietesäiliö 332 m³ (hyötytil.)

Lietekuilut 395 m³

Rakennettava lietesäiliö 752 m³(hyötytil.) Hankalan tilan lietesäiliö

Hankalantie 43, Elämäjärvi

250 m³ (arvioitu)

YHTEENSÄ 3176 m³

Lietesäiliöiden kattamisesta on olemassa suunnitelmat, mutta ison säiliön katta- minen on hankalaa ja suunnitelmat ovat jääneet toteuttamatta. Lisäksi lietteeseen

päässyt sadevesi on laimentanut lietettä levitykseen sopivammaksi ja ny-

kyisen vähäisemmän sekoituksen ansiosta hajuhaittakin on toiminnanharjoittajan mukaan vähentynyt.

Lannan levitys

Tilalla syntyvän lannan levitykseen on käytettävissä hakemuksen mukaan 177,9 ha, joista omia on 101,9 ha ja vuokrapeltoa 76,0 ha. Lupahakemuksen liitteenä olevissa vuokrasopimuksissa (68,3 ha) ja peltokartoissa oli merkittynä yhteensä noin 176,2 peltohehtaaria. Lannanlevityspellot sijaitsevat noin 5 kilometrin sä- teellä Rasilan tilasta. Kaikkein kaukaisimmille noin 25 kilometrin päässä sijait- seville kartoissa esitetyille pelloille (Kukkaskylä, 1.9 ha) lantaa ei levitetä.

Lannanlevityksessä käytetään uutta lietteen multausvaunua, koska tila on vuonna 2008 tehnyt ympäristötuen eritystukisopimuksen lietteen sijoittamisesta peltoon.

Multaimen käytön myötä hajuhaitat ja huuhtoumat vesistöön ovat pienentyneet.

Lannan levitys jakautuu suunnilleen seuraavasti: keväällä (viikot 18-22) levite- tään 70 %, kesällä (viikot 27-28) 15 % ja syksyllä (viikot 40-42) 15 % lannasta.

Syksyllä lantaa ei jatkossa mahdollisuuksien mukaan levitetä ollenkaan. Lannan levitykseen käytettävät omat ja vuokrapellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Osa pelloista rajoittuu Elämäjärveen ja osa Kortteisenkanavaan.

Laiduntaminen

Kaikki lypsyssä olevat lehmät (76) pääsevät laiduntamaan pihatosta vapaasti lä- hipelloille. Laidunalaa on käytettävissä noin 11 hehtaaria. Yönsä lehmät viettä- vät sisällä. Laidunkauden pituus on noin 4 kuukautta vuodessa. Laitumella ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Laidunalue ei rajoitu vesistöön. Juotto- kärry on pihatossa. Hiehoja ja nuorkarjaa ei laidunneta.

Säilörehun käsittely

Rehu säilötään esikuivattuna kolmeen samanlaiseen rinnakkaiseen betoniseen laakasiiloon (32 m x 8,2 m), joiden täyttökorkeus on noin 2,5 m. Laakasiilohin varastoidaan vuosittain noin 2000 t rehua. Puristenesteet johdetaan laakasiiloista noin 10 m³:n umpinaiseen betonirengassäiliöön, joka tyhjennetään kesäisin ja le- vitetään lannoitteeksi pelloille. Pilaantunut rehu on tarkoitus kompostoida jat- kossa Hankalan tilalla olevalla betonilaatalla.

Vesihuolto ja jätevedet

Tilan kaikki käyttövesi saadaan Kortteisen vesiosuuskunnan verkosta. Verkon varajärjestelmänä toimii yhteys viereiseen Elämäjärven vesiosuuskunnan verk- koon.

Maitohuoneen ja lypsyrobotin jätevedet sekä eläinsuojan wc-vedet johdetaan lie- tesäiliöön. Hakemuksessa on esitetty maitohuoneen jätevesien ja lypsyrobotin yhteiseksi vesimääräksi 300 m³, minkä määrän arveltiin tarkastuskäynnillä ole- van melko pieni. Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan EP-6 Microstation – biologis-kemialliseen pienpuhdistamoon. Aiemmin jätevesien käsittelyjärjestel- mänä toimineeseen saostuskaivoihin ja imeytykseen menevät edelleen lypsy- aseman vähäiset lattiahuuhteluvedet.

Liikenne

Tila kuuluu Kortteisen yksityistiehen. Tilalla käy maitoauto 3 kertaa viikossa ja rehuauto noin kerran kuukaudessa. Myös teuras/välitysvasikka-auto käy kerran kuukaudessa.

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen

Toiminnassa syntyy vuosittain jätteitä arviolta seuraavasti:

• kuolleet eläimet : 5 t

• muovit : 300 kg

• jäteöljyt : 300 l

• metalliromu : 1 t

• akut : 50 kg

• loisteputket : ei arviota

• pilaantunut rehu : 10 t

• suursäkit : 500 kg

Kuolleet eläimet toimitetaan raatoautokeräyksen kautta Honkajoki Oy:lle. Kuol- leille eläimille ei ole kylmäsäilytystilaa, mutta keräily on toiminut tarvittaessa nopeasti. Kuolleena syntyneet vasikat on haudattu savimaahan. Tilalla syntyvät jätteet lajitellaan huolella. Asumisjätteelle on pihalla jäteastiat sekajätteelle (240 l) ja polttokelpoiselle kuivajätteelle (150 l). Ongelmajätteet on viety ongelmajät- teiden keräyspisteisiin ja lasijäte hyötykeräyspisteisiin. Pihtiputaan jätehuolto Oy kerää muovit ja hoitaa jäteastioiden ja ongelmajätepisteiden tyhjennykset. Metal- liromua ovat noutaneet eri kerääjät. Pilaantunut rehu on kompostoitu. Suursäkit on toimitettu 4H-yhdistyksen keräykseen. Huoltomies käy tilalla tekemässä ko- neiden korjauksia ja huoltoja ja vie öljyjätteet mennessään. Osa öljystä on käy- tetty koneiden ruostesuojaukseen.

Polttoaineet ja kemikaalit

Tilalla on uusi 3000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu kiinteällä suoja- altaalla, lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Polttoainesäiliö oli tarkastuskäynnin aikana etupihalla, mutta sen lopullista paikkaa ei vielä oltu pää- tetty.

Koneiden huoltohallissa säilytetään noin 300 litraa muita öljytuotteita. AIV- liuosta säilytetään noin 8000 litraa ulkona muovisissa maasta irti olevissa 2000 litran säiliöissä.

Poikkeukselliset tilanteet

Tilalle on laadittu turvasuunnitelma vuonna 2008, jossa on arvioitu muun muas- sa öljyvahinkojen ja lanta- tai rehusäiliön mahdollisia vuotoja ja mietitty keinoja niiden ehkäisemiseksi. Suurempia sähkökatkoja varten on aggrekaatti. Pihatto on palo-osastoitu. Veden saanti vesiosuuskunnan verkosta on melko varmaa.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Hakija ei ole esittänyt erityistä selvitystä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Hakija ei ole esittänyt erillistä arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaati- muksen toteuttamisesta.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemukseen liittyvät tarkastukset ja täydentäminen

Lupahakemusta on täydennetty tarkastuskäynnin yhteydessä 22.10.2008. Tarkas- tuksesta tehty muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Lisäksi hakemusta on täydennetty tarkastuskäynnillä turvasuunnitelman osiolla.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Pihtiputaan kunnan virallisella ilmoitustaululla 4.11.-4.12.2008 ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaulul- la 5.11.-8.12.2008. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Koti- seudun Sanomat -paikallislehdessä 5.11.2008. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Pihtiputaan kunnanvirastossa osoitteessa Keskustie 9, Pihtipudas.

Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 §:n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee kirjeellä nro KSU- 2008-Y-295/113, 3.11.2008.

Lausunnot

Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Pihtiputaan kunnanhallitukselta sekä ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselta.

Kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena toimiva Wiitaunionin ympäristölautakunta on käsitellyt lausuntopyynnön kokouksessaan 3.12.2008 (§

106, asianro 950/610/2008) ja toimittanut lausuntonsa ympäristökeskukseen 10.12.2008. Ympäristölautakunta lausuntonaan puoltaa ympäristöluvan myön- tämistä maidontuotannon laajentamiselle tilalle Rasila RN:o 11:1.

Pihtiputaan kunnanhallitus ei lausunut asiassa.

Muistutukset ja mielipiteet

Lupahakemusta koskien ei jätetty määräaikana muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Koska muistutuksia tai mielipiteitä ei jätetty ja ainoa lausunto oli puoltava, to- dettiin hakijan kanssa puhelimitse, ettei vastineen antamiseen ole tarvetta.

VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu

Keski-Suomen ympäristökeskus on tutkinut ympäristölupahakemuksen ja hake- mukseen liittyvät asiakirjat sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristö-

keskus myöntää Heikki Rasille ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen

ympäristöluvan lypsykarjatoiminnan laajentamiselle Pihtiputaan kunnan Elämä- järven kylässä kiinteistölle Rasila (RN:o 11:1). Esitetyn laajennuksen käyttöön- otosta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Toimintaa tulee harjoittaa hake- muksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi on noudatettava tämän päätöksen lupa- määräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI

1. Lupa myönnetään eläinsuojalle, joka on tarkoitettu 76 lypsylehmälle, 60 hie- holle ja 19 alle kuuden (6) kuukauden ikäiselle nuorkarjalle. Eläinmäärää voi- daan muuttaa, mikäli lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. (YSL 43 §)

2. Tilan lantavarastojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja siten rakennettuja, ettei lantaa pääse valumaan ympäristöön. Uuden lietesäili- ön yhteyteen tulee tehdä salaojitus ja näytteenoton mahdollistava vesipesällinen tarkkailukaivo. Lietesäiliön kiinteään kattamiseen tulee teknisesti varautua. Lie- telannan ja lietesäiliöön varastoitavien nesteiden vuosittaisen varastointitilavuu- den tulee maksimieläinmäärällä laskettuna olla vähintään 3150 m³. Ilman kiinte- ää katetta oleviin lietesäiliöihin tulee lisäksi varata sadevesille 30 cm säiliökor- keudesta.

Hankalan tilalla sijaitsevan lietesäiliön piirustukset sekä tiedot lietesäiliön hal- kaisijasta, syvyydestä ja sijainnista (asemapiirros) tulee toimittaa valvontaviran- omaiselle 30.4.2009 mennessä.

(YSL 4, 5, 7, 8 ja 43 §:t, VnA 931/2000)

3. Lietelantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Varastojen tyhjennyksestä ja lannan kuljetuksesta ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asuk- kaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siistinä ja kuljetuksista kuten muistakin toimista aiheutuva meluhaitta minimoitava. (YSL 5, 7, 8, 43 ja 45 §:t, NaapL 3 ja 17 §:t, VnA 931/2000)

4. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla riittävästi eläinyksikköä koh- ti. Hakemuksessa ilmoitettu eläinmäärä vaatii peltoa maksimieläinmäärillä las- kettuna vähintään 68 hehtaaria. Peltopinta-alaa tulee olla lisäksi lupamääräyksen 5 mukaisten suojavyöhykkeiden vaatima ala. Mikäli lantaa toimitetaan käsiteltä- väksi muualle kuin pelloille, on varmistuttava siitä, että laitoksella on toimintaa varten ympäristölupa, ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveys- säännöistä (nk. sivutuoteasetus) sekä sen perusteella annettujen kansallisten sää- dösten vaatimukset täyttyvät. (YSL 5, 42 ja 43 §:t, MMM:n asetus 195/2004, EY:n asetus 1774/2002)

5. Vesistöjen ja valtaojien läheisyydessä sijaitseville pelloille tulee jättää vähin- tään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei käsitellä lannalla. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maastonmuo- doista, kaivon rakenteesta tai maalajista riippuen vähintään 50 metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei käsitellä lannalla. Mikäli tulevaisuudessa tilan käyttöön tu- lee pohjavesialueella olevia peltoja, tulee huomioida, että lietelannan levittämi- nen pohjavesialuilla on pääsääntöisesti kiellettyä. Tällaisessa tilanteessa tulee

tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle, joka antaa lisäohjeita. (YSL 4, 8, 43 ja 55 §:t, VnA 931/2000)

6. Eläinsuojan wc-vedet tulee johtaa umpisäiliöön, josta ne tulee riittävän usein toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai levittää omalle pellolle asianmukaisen hy- gienisoinnin jälkeen. Vaihtoehtoisesti jätevedet voidaan johtaa asuinrakennuksen jätevesienpuhdistusjärjestelmään. WC-vesien johtamis- ja käsittelyjärjestelyistä tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle 30.4.2009 mennessä. (YSL 18, 42, 43 ja 83

§:t, Vnp 282/1994)

7. Eläinten laiduntaminen ja jaloittelu on toteutettava siten, että pohja- ja pinta- vesien pilaantumisen vaaraa ei aiheudu. Laiduntavien eläinten määrä ei saa ylittää laitumena käytetyn maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä ja ravinnetarvetta. Lai- tumelle johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että ne kestävät eläinten kulkemisen eivätkä liety ja ne on pidettävä siistinä ja kunnossa.

Väylille kertyvä lanta on voitava helposti poistaa. Laidunalueelle johtavan kulku- aukon edustan on oltava tiivis (asfaltti, maabetoni tai vastaava). (YSL 8, 42 ja 43

§:t)

8. Säilörehun varastoinnissa on huolehdittava siitä, ettei puristenesteistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista. Mikäli säilörehun puristenesteitä syntyy, on ne johdettava hakemuksen mukaisesti umpikaivoon tai tarvittaessa lietesäiliöön.

Hakemuksessa ilmoitettu vuosittain käsiteltävä rehumäärä vaatii puristenesteti- lavuutta 100 m³. Puristenestesäiliö tulee tyhjentää riittävän usein. Mikäli säilöre- hua joudutaan tekemään aumoihin, on aumat varustettava puristenesteen talteen- otolla. Aumoihin tehtävän rehun määrä ja aumojen paikka tulee etukäteen ilmoit- taa valvontaviranomaiselle. (YSL 8 ja 43 §:t, VnA 931/2000)

9. Ongelmajätteet (loisteputket, akut, jäteöljyt ym.) on varastoitava asianmukai- sesti tiiviillä alustalla ja toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan riit- tävän usein. Jätteet tulee toimittaa paikkaan, jonka ympäristöluvassa niiden kä- sittely ja/tai vastaanotto on hyväksytty. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön. Puhdas puujäte voidaan hyödyntää polttamalla lämmityksen yhteydessä. Jätteiden käsittelystä tulee pitää kirjaa (la- jit, määrät, toimituspaikat). Kirjanpito on pyydettäessä toimitettava valvontavi- ranomaiselle. Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vas- taanottaa kyseistä jätettä. Kuolleena syntyneet vasikat voidaan kuitenkin hauda- ta, mikäli hautaaminen täyttää maa- ja metsätalousministeriön asetuksen

1374/2004 vaatimukset. Eläinjätteen välivarastointi tulee järjestää siten, ettei sii- tä aiheudu terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. (YSL 5 ja 45 §:t, JL 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 §:t, EY:n asetus 1774/2002, MMM:n asetus 1374/2004)

10. Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet on varastoitava ja käsiteltävä si- ten, että niistä ei aiheudu vaaraa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoituk- seensa ja niiden kunto tulee tarkistaa säännöllisesti. Vahinko- ja onnettomuusti- lanteita varten on polttonestesäiliöiden läheisyyteen varattava riittävä määrä imeyttämismateriaalia. (YSL 7, 8 ja 43 §:t, JL 19 §)

Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset

11. Tilan tekniset laitteistot on pidettävä toimintakunnossa ja kunnossapitoa on tehtävä säännöllisesti, jotta mahdolliset häiriötilanteet ja uhkat terveydelle tai

ympäristölle voidaan välttää. Eläinsuojan, lantaloiden ja muiden rakentei-

den rakenteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne korjattava välittömästi. Tarkkailusta ja huollosta on pidettävä kirjaa, johon mer- kitään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot ja suoritetut huoltotoi- met. Kirjanpito esitetään pyydettäessä valvontaviranomaiselle. (YSL 4, 5, 46 ja 83 §:t, YSA 19 §)

12. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan täl- laisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5 ja 43 §:t, YSA 37 §)

13. Merkittävistä häiriöistä tai poikkeuksellisista tilanteista, jotka saattavat aihe- uttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Pihtiputaan kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä poikkeus- tai häiriötilanteis- ta on raportoitava tarpeen mukaan myöhemmin kirjallisesti ympäristökeskuksel- le. Tilan suunnitelmat häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle on pidettävä ajan ta- salla. (YSL 5 ja 43 §:t, YSA 30 §)

14. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta ja lopettamisesta sekä toiminnan pit- käaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava ympäristökeskukselle (YSL 43, 81 ja 90 §:t, YSA 30 §).

15. Vuosittain muodostuvan lannan määrästä, levityspaikoista ja -ajankohdista sekä kuolleiden eläinten määrästä, käsittelystä ja toimituspaikoista sekä mahdol- lisista muutoksista eläinmäärissä, lannan varastointitiloissa, peltolohkoissa ja pellon vuokrasopimuksissa on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on toimitettava vuosit- tain helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi jätteiden käsittelystä (lajit, määrät, toimituspaikat) on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvovalle vi- ranomaiselle. (YSL 5, 46 ja 83 §:t, YSA 30 §, JL 51 ja 52 §:t)

Muut ohjeet

Tilalla tehtävissä rakentamistöissä on noudatettava maa- ja metsätalousministe- riön asetusta tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosi- tuksista nro 100/2001 siltä osin kuin se koskee lypsykarjarakennuksia.

RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämi- sen edellytykset. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. (YSL 41 §)

Luvan myöntämisen edellytykset

Keski-Suomen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläintilan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kan- nalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalu-

eella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuu- tonta rasitusta naapureille. (YSL 42 §)

Hakemuksessa esitetyt suunnitelmat huomioiden voidaan laitoksen toiminnan ar- vioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. (YSL 37 §)

Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut

Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain vaa- timukset. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutuk- set ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi lupaviranomai- nen toteaa, että tila sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karja- talouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1: Ympäristölupa on myönnetty hakemuksessa esitetyn, eläin- suojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, mutta toimintaa on harjoitettava lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun yksik- kömäärän puitteissa.

Lupamääräys 2: Lupaviranomainen on katsonut, että Rasilan tilan käytössä olevien ja rakennettavien lantavarastojen yhteenlaskettu hyötytilavuus on riittä- vä. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista va- rastotilavuutta (2800 m³). Lietelannalle vaaditussa varastotilavuudessa on huo- mioitu myös lietesäiliöihin johdettavien robotin pesuvesien (250 m³) sekä mui- den jätevesien (100 m³) vaatima tilavuus. Sadevesien osuus on huomioitu käyt- tämällä laskennoissa säiliöiden hyötytilavuuksia. Salaojitus ja tarkkailukaivo mahdollistavat säiliön mahdollisten vuotojen havaitsemisen. Teknisellä varau- tumisella tarkoitetaan esimerkiksi keskisalkoa tai säiliöiden ympäristön jättämis- tä sellaiseksi, että kiinteän katteen rakentaminen on myöhemmin mahdollista.

Lupamääräykset 3 ja 11: Lantavarastojen vuosittaisella tyhjennyksellä ja tar- kastuksella varmistetaan, että käytössä oleva säiliötilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Mikäli vuotoja aiheutuu esimerkiksi lannan kuormaamises- sa tai pumppauksessa, on varastojen ympäristö siistittävä.

Lupamääräys 4: Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syn- tyvä lanta voidaan hyödyntää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny eikä tapahdu ylilannoitusta. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 hehtaari/1,5 lehmää, 1 hehtaari/4 hiehoa ja 1 hehtaari/8 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Vähimmäispinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fos- forilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäris- tönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. Tilalla syntyvän lannan levitykseen käytössä oleva peltoala on mainitulla tarkastelulla riittävä.

Lupamääräykset 5 ja 8: Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan pohjavesien pi- laaminen on kielletty. Tähän perustuen on annettu määräyksiä koskien lannan ja puristenesteiden levitystä sekä poltto- ja voiteluaineiden varastointia ja käsittelyä.

Tavoitteena on suojella maaperää, pohja- ja pintavesiä sekä levitysalueella olevia

talousveden ottopaikkoja (kaivot, lähteet). Peltojen läheisyydessä saate-

taan ottaa talousvettä myös tilojen omista kaivoista, jolloin lupamääräyksellä ase- tettu suojavyöhyke on perusteltu. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräi- sin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta liitteessä 3 suositellaan vähin- tään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Muodostuvan puristenesteen määrän arvio pe- rustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, jossa arvioidaan puristenesteitä kertyvän esikuivatun rehun ollessa ky- seessä 0,05 m³/rehutonni. Puristenesteet mahtuvat laskennallisesti tarvittaessa lie- tesäiliöön. Säilörehun aumavarastointi ei edusta parhaan käyttökelpoisen teknii- kan vaatimuksia, joten se on sallittua vain poikkeustilanteissa (esim. suuri sato).

Aumoista ilmoittaminen edesauttaa tiedonsaantia ja helpottaa valvontaa.

Lupamääräys 6: WC-vesien johtamista ja käsittelyä koskevalla määräyksellä varmistetaan, ettei jätevesistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittoja. WC-vedet voivat sisältää taudinaiheuttajia, jotka peltoon tai muualle ympäristöön joutues- saan saattavat aiheuttaa terveyshaittoja. Hyväksyttävä menetelmä taudinaiheutta- jien hävittämiseksi on esimerkiksi kalkkistabilointi Maa- ja metsätalousministe- riön ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen maataloudessa käytettävälle puhdis- tamolietteelle laatiman ohjeen (MMMELO 2915/835/2005) mukaisesti. Hygieni- soidun lietteen käyttö on rajoitettua perusteena olevan valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Ilmoittaminen wc-vesien johtamisesta ja käsittelystä on tarpeen valvonnan suorittamiseksi.

Lupamääräys 7: Lupamääräyksellä on tarkoitus ehkäistä ja vähentää pinta- ja pohjavesien nitraattikuormitusta. Eläinsuojan ja sen tukitoimintojen rakenteita koskevat määräykset ovat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksen MMM-RMO-C4–ohjeliitteen sekä ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalou- den ympäristönsuojelusta mukaiset. Kulkuaukon edustan tiiviydellä ja kulku- väylien kovuudella mahdollistetaan lannan talteen saanti ja estetään maapinnan jauhautuminen upottavaksi runsaammassa käytössä olevalla alueella.

Lupamääräys 9:Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassa- olevaa lainsäädäntöä sekä kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimitta- malla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaisiin paikkoihin, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista ja ympäristön pilaantumista. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on jätelain mukaan hyödynnettävä. Kirjanpidosta on määrätty valvonnalli- sista syistä. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutu- vaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuolleena syntyneiden vasikoiden hautaamispaikkaan ja tapaan.

Lupamääräys 10: Hakemuksessa esitetty polttoainesäiliö on teknisiltä ominai- suuksiltaan riittävä. Polttoainesäiliön säännöllisellä tarkistamisella sekä varautu- malla onnettomuustilanteisiin pienennetään maaperän pilaantumisen riskiä. Mää- räyksellä suojellaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä.

Lupamääräys 12:Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheutta- miensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava toimi- alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä.

Lupamääräykset 13 ja 15:Ilmoitusvelvollisuus poikkeus- ja häiriötilanteista on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, val- vonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi.

Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveydellisen

haitan riski, joten todennäköisempien tilanteiden varalle tulee etukäteen suunnitelmallisesti varautua. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu valvontaa ja ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä varten.

Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa, lanta voidaan levittää pellol- le asianmukaisesti ja pellot ovat sellaisia, että lantaa voi levittää niille kuormit- tamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä.

Lupamääräys 14:Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristölu- van tarkistamista. Toiminnan loppuessa ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden ai- kataulu. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristö- riskit ja jätteet on poistettu. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomai- selle.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Kes- ki-Suomen ympäristökeskukselle 31.1.2019 mennessä. Toiminnanharjoittajan tu- lee hakemuksessaan esittää yhteenveto tehdyistä ympäristönsuojeluinvestoin- neista tai muista ympäristökuormitusta vähentävistä tai lisäävistä toimenpiteistä vuosilta 2009-2019.

Korvattavat päätökset

Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Keski-Suomen ympäristökeskuk- sen 23.8.2001 (Dnro 0901Y0443/121) myöntämän ympäristöluvan.

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan mää- räystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassa- olosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 §, YSA 19 §).

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Koska kyseessä on vanha toiminta, voidaan nykyistä toimintaa jatkaa keskeytyk- settä aikaisemmin myönnetyn luvan mukaisesti. Uudet toiminnat voidaan aloit- taa luvan saatua lainvoiman. (YSL 100 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000) 4-8, 18, 28, 35, 37, 38, 41-43, 45, 46, 54- 56, 81, 83, 90, 96, 100 ja 105 §:t

Ympäristönsuojeluasetus (YSA, 169/2000) 1, 6, 19, 30 ja 37 §:t Jätelaki (JL, 1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 §:t

Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL, 26/1920) 3 ja 17 §:t

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitet- tujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY 1774/2002)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinperäisten sivutuotteiden käsit-

telystä biokaasu- ja kompostointilaitoksissa sekä lannan käsittelystä teknisissä lai- toksissa (195/2004)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittä- misestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä (1374/2004)

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (VnA, 931/2000)

Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (Vnp, 282/1994)

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suorit- teista (1387/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tästä päätöksestä peritään maksua 785 euroa.

Maksu perustuu valtion maksuperustelakiin (150/1992), jonka 4 §:n kohdan 3 mukaan hakemuksesta tehtyjen päätösten tulee olla maksullisia. Maksun suuruus määräytyy ympäristöministeriön asetuksen alueellisten ympäristökeskusten mak- sullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon eläin- suojia ja turkistarhoja koskevan kohdan "muu eläinsuoja" mukaisesti (1570 e).

Toiminnan oleellista muuttamista (YSL 28 § mom. 3) koskevan luvan lupaha- kemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukai- sesta maksusta.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Keski-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuulutta- malla ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti Pihtiputaan kunnan ja Keski- Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, lähetetään tieto lu- papäätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 §:n mukaan va- littamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta va- litetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisel- la valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, re- kisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen sekä kun- nanhallitus ja viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. Valitus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusaika päättyy

19.2.2009. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Annu Palomäki

Tarkastaja Petteri Ahonen

JAKELU Päätös Heikki Rasi

Kortteisentie 461 44910 Elämäjärvi Jäljennös päätöksestä

Pihtiputaan kunnanhallitus, Keskustie 9, 44800 Pihtipudas

Wiitaunionin ympäristölautakunta, Keskustie 9, 44800 Pihtipudas

Keski-Suomen TE-keskus/maaseutuosasto, Cygnaeuksenkatu 1, 40100 Jyväsky- lä

Suomen ympäristökeskus (kirjaamo.syke@ymparisto.fi) Tieto päätöksen antamisesta

Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto lupahakemuksesta

LIITTEET Valitusosoitus

Seuraava liite vain hakijalle:

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista (931/2000)

Liite 1

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen

Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valituskirjelmä on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukseen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä. Valitusaikaa laskettaessa päätöksen an- tamispäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäi- vä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, valituskirjelmän saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Valituskirjelmän sisältö

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:

- valittajan nimi ja kotikunta,

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa,

- päätös, johon haetaan muutosta,

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi,

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos vali- tuksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskir- jelmä.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

- Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä, - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle,

- asiamiehen valtakirja.

Valituskirjelmän toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Valituskirjel- män voi myös omalla vastuulla lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valituskirjelmä on toimitettava perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen Keski-Suomen ympä- ristökeskuksen aukioloajan päättymistä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, et- tä se ehtii perille edellä mainitussa ajassa.

Keski-Suomen ympäristökeskuksen postiosoite on PL 110, 40101 JYVÄSKYLÄ ja käyn- tiosoite Ailakinkatu 17, Jyväskylä sekä puhelinvaihde 020 610 110 ja telefax (014) 614 273.

Sähköpostiosoite: kirjaamo.ksu@ymparisto.fi Oikeudenkäyntimaksu

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä hallinto- oikeudessa 89 euron oikeudenkäyntimaksu. Maksua on tarkistettu Valtioneuvoston asetuk- sella 924/2008. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätöstä muutoksenhakijan eduksi.