Keski-Suomen lääninhallituksen 9.8.1993 antama päätös ilmansuojelulain mukaisesta Rauhalahden voimalaitoksen turvekattilan ilmansuojeluilmoituksesta

PÄÄTÖS

Nro 84/04/1

Dnro ISY-2003-Y-209 Annettu julkipanon jälkeen

13.9.2004

LUVAN HAKIJA

Jyväskylän Energiantuotanto Oy

PL 4

40101 Jyväskylä

ASIA Rauhalahden voimalaitoksen ympäristölupa ja veden johtamista Jyväsjärvestä voimalai- tokselle koskeva vesitalouslupa

ASIAN VIREILLETULO JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Itä-Suomen vesioikeus on 22.3.1994 antamallaan päätöksellä nro 23/94/1 määrännyt laitoksen jätevesiluvan määräysten tarkistamista koskevan hakemuksen pantavaksi vireille vuoden 2003 loppuun mennessä. Lisäksi ympäristöluvan hakeminen on ajankohtaista, koska laitoksella on tarkoitus ottaa käyttöön uusi öljykäyttöinen huippu- ja varakattila. Jyväskylän Energiantuotanto Oy on 31.10.2003 toimittanut ympäristö- lupavirastolle hakemuksen, jota on täydennetty 24.4.2004. Lisäksi on haettu toiminnan aloittamislupaa YSL:n 101 §:n mukaisesti.

Rauhalahden voimalaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 3 b mukaan ja saman asetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 3 b mukaan Itä-Suomen ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, tai muuta

poltettavaa ainetta käyttävää kattilalaitosta, jonka suurin polttoaineteho on yli 300 MW, koskevassa asiassa. Laitos muodostaa ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:ssä tarkoitetun polttoaineteholtaan yli 300 MW polttolaitostoimintakokonaisuuden. Ympäristölupa- virasto on toimivaltainen lupaviranomainen voimalaitoksen jäähdytysveden ottoa Jyväsjärvestä koskevassa vesilain mukaisessa lupa-asiassa.

HAKEMUS

Toiminnalla on seuraavat luvat ja viranomaispäätökset:

- Keski-Suomen lääninhallituksen 8.10.1992 antama päätös ilmansuojelulain mukaisesta Rauhalahden voimalaitoksen prosessihöyrykattilan ilmansuojelu- ilmoituksesta.

- Keski-Suomen lääninhallituksen 9.8.1993 antama päätös ilmansuojelulain mukaisesta Rauhalahden voimalaitoksen turvekattilan ilmansuojeluilmoituksesta.

- Keski-Suomen ympäristökeskuksen 4.6.1997 antama päätös rikkidioksidipäästöjen vähentämisselvityksestä.

- Keski-Suomen ympäristökeskuksen 30.10.1997 antama päätös, joka koskee ympäristölupamenettelylain mukaista Rauhalahden voimalaitoksen ympäristö- lupaa.

- Itä-Suomen vesioikeuden 17.2.1984 antama jäähdytysvesien ottamista, ottoraken- teiden tekemistä vesistöön ja jäähdytys- ja jätevesien johtamista koskeva päätös N:o 15/Ym/84.

- Itä-Suomen vesioikeuden 22.3.1994 antama edellä mainitun päätöksen määräysten tarkistamista koskeva päätös.

- Itä-Suomen vesioikeuden 13.11.1995 antama suojapenkereen ja tuhkantäyttö- alueen rakentamista Jyväsjärveen koskeva päätös. Täyttöalueen rakentamisaikaa Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 25.1.2000 antamallaan päätöksellään jatkanut 12.1.2006 saakka.

Jyväskylän kaupunki on 26.1.2004 antanut suostumuksensa Jyväskylän Energiantuotanto Oy:lle jatkaa veden ottamista enintään 13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eräin ehdoin Halssilan tilan, RN:o 2:274, vesialueella Rauhalahden voimalaitoksen entisiä rakenteita käyttäen eräin ehdoin.

Voimalaitoksen sijaintipaikka on merkitty sisäasiainministeriön 4.10.1982 vahvistamassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-alue). Kaupungin- valtuusto on hyväksynyt 22.6.1987 asemakaavamuutoksen, joka on mahdollistanut liike-, toimisto- ja näyttelytilan rakentamisen kiinteistölle voimalaitosalueen viereen.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Voimalaitos sijaitsee Jyväskylän kaupungin 16. kaupunginosassa kiinteistöllä 100:1.

Aluetta ympäröivät eteläpuolella puutarha- ja vapaa-ajan alueet, länsipuolella puisto- vyöhyke ja Jyväsjärvi. Laitosalueen pohjois- ja itäpuoli rajoittuvat liikennealueisiin.

Matkaa Jyväskylän keskustaan on noin kolme kilometriä. Voimalaitosta lähinnä oleva Väinölän asuinalue sijaitsee noin 200 metrin päässä laitoksesta itään. Noin yhden kilometrin säteellä voimalaitoksesta on Halssilan, Jokivarren ja Tammirinteen koulut sekä Halssilan ja Tammirinteen päiväkodit.

Voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimpänä, noin 4 kilometrin etäisyydellä Rauhalahden voimalaitoksesta, on Ylistörinne- Kylmänoron alue (Natura 2000-alue). Ylistönrinteen lehto on lisäksi valtakunnallisesti arvokas lehtoalue ja se kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan.

Voimalaitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole kaivoja talous- tai käyttöveden ottamista varten.

Jyväsjärveen laskevat lännestä Köhniönjärven vedet Köyhänojan kautta ja pohjoisesta Tuomio- ja Palokkajärven vedet Tourujokea pitkin. Jyväsjärven pinta-ala on 3,34 km² ja tilavuus 23,9 miljoonaa m³. Järven suurin syvyys on noin 25 metriä ja keskisyvyys noin 7 metriä. Vedenkorkeus noudattaa Päijänteen vedenkorkeuksia. Vesi virtaa järvestä Äijälänsalmen kautta Päijänteen Poronselälle.

Lähimpänä voimalaitoksen jäähdytys- ja jätevesien purkupaikkaa sijaitsevat yleiset uimarannat ovat Jyväsjärven pohjoisrannalla Halssilan uimaranta (noin 700 m) ja etelärannalla Sulkulan uimaranta (noin 1 500 m). Veneily avovesikaudella on runsasta.

Voimalaitosta lähimpänä oleva yleinen laituri on Halssilan uimarannan läheisyydessä.

Lisäksi järven pohjoisrannalla, noin 2,5 km etäisyydellä voimalaitoksen jäähdytys- ja

jätevesien purkupaikasta, on venesatama. Jyväsjärvellä on säännöllistä laivojen reitti- sekä tilausperusteista risteilyliikennettä.

Jyväskylän kaupungin jätevesien johtaminen Jyväsjärveen lopetettiin vuonna 1977.

Nykyään järveä kuormittavat Tourujoki ja sen kautta tulevat teollisuusjätevedet sekä osa kaupungin alueelta tulevista hulevesistä. Järven pääsyvänteen alusvedessä fosfori- ja erityisesti typpipitoisuudet ovat ajoittain olleet suuria, mikä johtuu alusveden heikentyneestä happitilanteesta kesä- ja talvikerrostuneisuuden aikana. Tilanne on kohentunut 1990-luvulla ilmastuksen sekä jätevesikuormituksen pienentymisen seurauksena. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien, klorofylli-, perustuotanto- ja planktonanalyysien perusteella Jyväsjärvi on rehevä, ruskeavetinen järvi.

Jyväsjärveen ei tehdä velvoiteistutuksia, mutta Päijänteeseen istutettuja kaloja nousee järveen. Kalakantojen tila on pysynyt samanlaisena muutamana viime vuotena. Järvellä on harjoitettu ainoastaan virkistyskalastusta ja kalastusvälineinä ovat olleet lähinnä virvelit, pilkit, verkot ja mato-onget.

Ilmanlaatumittauksia on tehty Jyväskylässä 1980-luvulta lähtien. Ilmanlaatu on parantunut viime vuosikymmenien aikana. Erityisesti kehitys näkyy rikkidioksidipitoisuuksissa, joiden vuosipitoisuudet ovat taustapitoisuuksien tasolla ja pienempiä kuin maa- ja metsätalousalueille kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi annettu raja-arvo. Rikkidioksidin lyhytaikaispitoisuudet, jotka voivat pistelähteiden päästöjen vaikutuksesta kohota, ovat olleet ohjearvoja pienempiä. Myös muiden epäpuhtauksien lyhytaikaispitoisuudet ovat yleensä alle terveysperusteisten ohjearvojen lukuun ottamatta hiukkasten kokonaisleijuman vuorokausipitoisuuksia keskustan alueella. Hiukkaspitoisuudet ovat korkeita erityisesti keväisin katujen pölyämisen aikaan.

Joskus satunnaisesti hengitettävien hiukkasten ja typenoksidien vuorokausipitoisuudet ovat ylittäneet ohjearvopitoisuuden liikenneympäristössä.

Jyväskylän ilmanlaadun parantuminen on todettu myös bioindikaattoritutkimuksessa vuonna 1998. Vaikka ilman epäpuhtauksien vaikutuksia oli tutkimuksen mukaan havaittavissa, jäkäläkasvillisuus Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa oli toipunut. Runkojäkälien monilajisuutta ja runsautta mittaavan indeksin mukaan

lajistoltaan köyhtynyt alue rajoittuu Jyväskylän keskusta-alueelle. Maalaiskunnan alueella kaksi Vaajakoskella sijaitsevaa näytealaa luokiteltiin lajistoltaan köyhtyneeksi.

Laitoksen toiminta

Rauhalahden voimalaitoksella on pääkattilana polttoaineteholtaan 295 MW leijukattila ja apukattilana öljykäyttöinen polttoaineteholtaan 66,5 MW:n prosessihöyrykattila.

Pääkattila on rakennettu vuonna 1986 ja vuonna 1993 se on uusittu leijukattilaksi.

Prosessihöyrykattila on rakennettu vuonna 1992. Vuoden 2004 lopulla on tarkoitus ottaa käyttöön uusi huippu- ja varakattilana toimiva öljykattila, jonka polttoaineteho on 45 MW.

Leijukattilassa poltetetaan pääasiassa kiinteitä kotimaisia polttoaineita, turpeen ollessa pääpolttoaine. Turve syötetään prosessiin vastaanottoaseman sisällä olevan kahden purkausaseman kautta. Poltettavasta materiaalista poistetaan kannot sekä muu prosessiin soveltumaton aines ennen välivarastosiiloon siirtämistä. Hienojakoinen biopolttoaine, kuten puun puru, puretaan joko suoraan purkaustaskuihin tai varastokentälle ja poltetaan yhdessä turpeen kanssa. Suurikokoinen puuaines murskataan ja siirretään varastosiiloon ja sieltä edelleen kuljettimia pitkin kattilaan. Jätepolttoaine on syötetty kattilaan puuperäisten polttoaineiden seassa. Kattilan alkuperäisiä hiilipölyn ja öljyn polttolaitteita voidaan käyttää yhdessä muiden polttoaineiden kanssa tai erikseen. Kivihiiltä käytetään leijupedin lämpötilan ylläpitämiseen ja palotilan lämpötilavaihteluiden tasaamiseen.

Lisäksi kivihiiltä käytetään tilanteissa, joissa joko turpeen tai biopolttoaineen saatavuus on huono tai niiden syöttö- tai kuljetinjärjestelmät ovat vikaantuneet. Vikaantumis- tilanteita on ollut muutaman kerran vuodessa ja niiden kesto on ollut 1-2 vuorokautta.

Raskasta polttoöljyä käytetään energiantuotantoprosessin käynnistystilanteissa, leiju- pedin lämpötilavaihteluiden tasaamiseen ja pikasulkutilanteissa.

Polttoaineiden palaminen tapahtuu noin 850^oC lämpötilassa hiekkapedissä, johon polttoaine ja tuhka sekoittuvat. Petihiekkaa ja polttoainetta leijutetaan puhaltamalla ilmaa arinan läpi. Savukaasut johdetaan 130 m korkeaan piippuun hiukkaspuhdistimen kautta.

Palamisessa vapautuva energia muuttaa kattilan putkistoissa virtaavan veden korkeapaineiseksi höyryksi, joka turbiiniin johdettuna pyörittää sähköä kehittävää generaattoria. Sähkö siirretään muuntajan kautta verkkoon. Turbiinista höyry johdetaan

lämmönvaihtimiin, jossa lämpö siirtyy kaukolämpöveteen toimitettavaksi Jyväskylän kaukolämpöverkkoon. Höyryä toimitetaan myös teollisuushöyryksi. Laitoksella voidaan tuottaa apujäähdyttimen avulla myös lauhdesähköä, silloin kun kaukolämmön tarve on vähäistä.

Prosessihöyrykattilassa poltetaan raskasta polttoöljyä. Palamisessa vapautuva lämpöenergia siirtyy kattiloiden putkistossa virtaavaan veteen, joka johdetaan höyrynä tai kaukolämpönä käyttökohteeseen. Rakennettavassa huippu- ja varakattilassa poltetaan raskasta polttoöljyä ja palamisessa vapautuva energia käytetään kaukolämpönä.

Prosessihöyrykattilan savukaasut johdetaan syklonin jälkeen leijukattilan savupiippuun ja uuden kattilan savukaasut syklonin jälkeen rakennettavaan 70 metriä korkeaan piippuun.

Öljykattilat on varustettu low-NOx-polttimilla.

Rauhalahden voimalaitoksen polttoaineiden käyttömäärä vuosina 2000-2002 sekä tuotannon kasvuennustetta vastaava määrä ja niiden ominaisuudet on esitetty seuraavasti.

Polttoaineiden kulutus vuosina 2000-2002.

2000 2001 2002 Ennuste

Turve, t/a 397 071 467 391 384 131 430 000 – 540 000 Puuperäiset

, t/a ^{164 946 137 436 201 309}

240 000 – 320 000

Kivihiili, t/a 13 788 7 200 1 494 0 – 4 500

Kierrätyspolttoaineet, t/a 6 041 5 175 10 175 0 Raskas polttoöljy, t/a

- leijukattila

- prosessihöyrykattila - huippu- ja varakattila

1 036 6 100

-

1 348 2 710

-

696 5 359

-

800 – 900 7 000 – 15 000

1 700 – 4 400 Energiamäärä yhteensä

GWh/a 1 819 1 752 1 738 2 260

Polttoaineiden ominaisuuksia

Tehollinen lämpöarvo

(MJ/kg)

Rikkipitoisuus kuiva- aineessa

(%)

Tuhkapitoi- suus kuiva- aineessa

(%)

Kosteus

(%)

Turve 9 – 11 0,1 – 0,3 4 – 7 40 – 50

Puuperäiset 8 – 10 < 0,05 0,5 – 3 40 – 60

Kivihiili 23 – 26 0,5 – 1 10 – 12 10

Kierrätyspolttoaineet 12 – 15 0,05 – 0,1 4 – 6 15 – 25 Raskas polttoöljy 40 – 41 < 1 < 0,1 -

Leijukattilan polttoainejakauma energiaosuuksina on ollut 65-75 % turvetta, 20-30 % puuperäisiä polttoaineita, 1-5 % hiiltä, 1-3 % kierrätyspolttoaineita ja alle 1 % öljyä.

Tavoitteena on lisätä puuperäisten polttoaineiden käyttöä 40 %:iin, jolloin turpeen käyttömäärä tuotannon kasvusta huolimatta pysyisi lähellä nykyistä tasoa. Kivihiilen kulutus voi olla 15 000 – 22 000 tonnia vuodessa mikäli joudutaan turvautumaan hiilen pölypolttoon varajärjestelmänä. Kauppa- ja teollisuussektorilta kerätty puusta ja muovista koostuva kierrätyspolttoaine on lämpöarvoltaan turpeen ja puun veroista polttoainetta eikä se käytetyillä osuuksilla vaikuta kattilan käyttöön, päästöihin tai tuhkan laatuun. Kierrätyspolttoaineen käytöstä luovutaan ennen vuotta 2006. Öljyn käyttö uuden huippu- ja varakattilan käyttöönoton seurauksena lisääntyy ja tyypillisenä toimintavuotena öljyä arvioidaan käytettävän yhteensä noin 7,5 % polttoaineiden kokonaiskäytöstä.

Rauhalahden voimalaitos ottaa Jyväsjärvestä vettä prosessi- ja jäähdytysvedeksi.

Tarvittaessa vettä voidaan ottaa myös kaupungin verkostosta. Jäähdytysvesi puhdistetaan ennen käyttöä ketjukorisuodattimella. Prosessivesi valmistetaan hiekkasuodatus- ja täyssuolanpoistoprosessilla.

Prosessivettä käytetään omassa toiminnassa kattilavetenä (noin 100 000 m³/a). Saman verran sitä toimitetaan M-Real Oyj:n Kankaan tehtaiden tarpeisiin. Jäähdytykseen vettä käytetään kattiloilla sekä joidenkin pumppujen tiivisteiden ja kuumien lauhteiden jäähdytyksessä. Käyttömäärä on ollut vuosina 2000 - 2002 3,69 – 5,64 miljoonaa m³ vuodessa. Lämmönvaihtimissa lämmennyt vesi johdetaan takaisin Jyväsjärveen.

Jätevesijakeita muodostuu prosessiveden valmistuksessa, lauhteen puhdistuksessa, höyryprosessin päästö- ja vuotovesinä, öljynlämmityksen lauhteina, tilojen ja laitteiden pesuvesinä sekä ulkoalueiden sade- ja valumavesinä. Vuosina 2000 – 2002 määrä on vaihdellut 222 000 – 160 000 m³ välillä. Jätevedet johdetaan esikäsittelyn kautta sadevesiviemäriin ja viivästysaltaaseen. Esikäsittelynä on jäteveden laadun mukaan öljynerotus, lietteen erotus, neutralointi tai eri käsittelytapojen yhdistelmä. Ilman käsittelyä sadevesiviemäriin johdetaan vedet alueilta, joilla ei ole vaaraa vesien likaantumisesta vahinkotilanteessakaan. Viivästysaltaasta vesi purkautuu määrä- mittauksen kautta poistokanavaan, jossa se sekoittuu jäähdytysveteen. Altaan pinnalla kelluvat tai pohjaan laskeutuvat aineet eivät pääse poistoputkiin. Jätevesi laimenee ennen

järveen joutumistaan jäähdytysveden vaikutuksesta normaalisti suhteessa 1:9 ja apujäähdyttimen toimiessa enemmän. Voimalaitoksella muodostuvat sosiaalijätevedet (4 194 – 4 601 m³/a vuosina 2000 – 2002) ja uuden huippu- ja varavoimakattilan neutraloidut nuohousvedet (noin 20 m³/a) johdetaan Jyväskylän kaupungin viemäri- verkkoon.

Polttoöljyn lisäksi käytettävät kemikaalit ja niiden varastointimäärät ovat seuraavat:

voiteluöljy 10 m³, rikkihappo 10 m³, lipeä 10 m³, hydratsiiniliuos 550 kg, ammoniakki 200 kg, suolahappo 300 kg ja nestekaasu pulloissa 300 kg. Kemikaalien käyttömäärästä suurin osa kohdistuu prosessiveden valmistukseen ja jäteveden käsittelyyn. Vuosittain käytettävien kemikaalien yhteismäärä on alle 200 tonnia.

Kiinteiden polttoaineiden varastokentät ja –siilot sijaitsevat voimalaitosrakennusten pohjoispuolella Jyväskylä - Kuopio moottoritien ja voimalaitoksen välisellä alueella.

Alkuperäisellä hiilikentällä varastoidaan myös puuperäisiä polttoaineita. Puuperäisten polttoaineiden varasto-aluetta on laajennettu hiilikentän ja moottoritien väliselle alueelle.

Uusi alue on tiivistetty pohjatuhkalla ja se asfaltoidaan. Hiilikenttä on betonipohjainen.

Pintavedet on ohjattu viemärijärjestelmän kautta viivästysaltaaseen. Puuperäisiä polttoaineita on varastossa tyypillisesti 7 000 tonnia ja enimmillään noin 40 000 tonnia.

Varastoitavan hiilen määrä on noin 20 000 tonnia ja enimmäismäärä on 80 000 tonnia.

Välivarastosiiloja on hiilelle, turpeelle ja biopolttoaineille.

Voimalaitoksella käytettävä raskas polttoöljy varastoidaan 2 000 m³ terässäiliössä, joka sijaitsee tontin itäreunalla lähellä voimalaitoksen porttia.

Rauhalahden voimalaitoksen toimintaan liittyviä rekka-autokuljetuksia on enimmillään 20 000 kappaletta vuodessa. Kuljetukset ovat lähinnä polttoaine- ja tuhkakuljetuksia.

Lämmityskaudella polttoainetoimituksia on päivittäin noin 80 kappaletta. Autot liikkuvat opastettua kuljetusreittiä pitkin ja pääsääntöisesti kello 7-23 välisenä aikana.

Nopeusrajoitus voimalaitosalueella on 30 km/h.

Turve puretaan vastaanottoasemalla purkaustaskuihin, puru joko suoraan vastaan- ottoasemalla purkaustaskuihin tai varastokentälle. Polttoöljy tuodaan säiliöautolla

suoraan säiliön vieressä sijaitsevalle purkupaikalle. Öljyä tuodaan joka viikko ja kesällä jopa päivittäin.

Vedenkäsittelykemikaalit tuodaan säiliöautoilla, joista ne puretaan siirtopumpuilla suoraan varastosäiliöhin. Rikkihapon ja lipeän purkupaikka sijaitsee vesilaitoksen vieressä. Muut kemikaalit toimitetaan pienerinä.

Rauhalahden voimalaitoksella toimintajärjestelmään on integroitu standardin ISO 14001 mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, standardin OHSAS 18001 mukainen työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä sekä ISO 9001:2000 mukainen laatujärjestelmä. Järjestelmät on sertifioitu.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus

Vastapainesähkön tuotannon maksimointi on voimalaitoksen tehokkaan energian- tuotannon keskeinen tavoite. Tavoitteeseen pyritään pitämällä leijukattilan tulistetun höyryn arvot korkealla, vastapainehöyryn paine mahdollisimman alhaisena ja minimoimalla höyryn ajo turbiinin ohi. Laitosta pyritään ajamaan parhaalla hyötysuhteella kussakin tilanteessa. Voimalaitoksen yhdistetyssä sähkön- ja lämmön- sekä höyryntuotannossa polttoaineiden sisältämä energia saadaan tehokkaasti hyödynnettyä. Rauhalahden voimalaitoksen hyötysuhde on noin 84 %, kun se lauhdelaitoksilla on alle 40 %.

Leijupolttotekniikka sallii suuria polttoaineen laadun vaihteluita kattilan hyötysuhteen pysyessä korkeana ja päästöjen pieninä. Petihiekka tehostaa lämmön- ja aineensiirtoa ja sekoittumista tulipesässä, jolloin myös epätäydelliseen palamiseen liittyvien päästökomponenttien muodostuminen on vähäistä. Typenoksidipäästöt ovat tehokkaan sekoittumisen ja alhaisen palamislämpötilan takia pienempiä kuin pölypoltossa.

Leijukattila soveltuu hyvin puuperäisten polttoaineiden polttoon. Rikittömän puupolttoaineen käyttö vähentää kattilan rikkidioksidipäästöjä. Puu sisältää myös muihin kiinteisiin polttoaineisiin verrattuna vähemmän tuhkaa ja raskasmetalleja. Lisäksi puun poltosta vapautuva hiilidioksidi lasketaan sitoutuvan biomassaan.

Ennen piippuun johtamista leijukattilan savukaasuista erotetaan hiukkaset sähkö- suodattimella. Piipun korkeus on todettu savukaasujen leviämismallilaskelmin riittäväksi.

Öljyä polttoaineenaan käyttävät prosessihöyrykattila sekä huippu- ja varakattila ovat hyötysuhteiltaan hyviä. Kattiloiden mitoituksessa on huomioitu polttoaineen mahdollisimman tehokas palaminen. Johtumis- ja säteilyhäviöitä on minimoitu hyvällä eristyksellä. Polttoaineena käytetään vähärikkistä raskasta polttoöljyä. Typenoksidi- päästöjä vähennetään polttoteknisin keinoin ja savukaasuista erotetaan hiukkaset syklonilla.

Happamat ja emäksiset jätevedet kerätään ja neutraloidaan valvotusti ennen johtamista viemäriin. Mahdollisesti öljyyntyvät vedet käsitellään öljynerottimissa. Öljynerottimet on varustettu tunnistimilla, joista tulee hälytys voimalaitoksen valvomoon, jossa on ympärivuorokautinen päivystys. Alueiden, joilla käsitellään turvetta ja tuhkaa, vedet johdetaan lietteenerottimien kautta viemäriverkkoon. Viemäriverkko on varmistettu viivästysaltaalla, johon kerätään alueen kaikki prosessijätevedet ja sadevedet ennen niiden johtamista Jyväsjärveen.

Kunnossapitohenkilöstö seuraa ja ylläpitää laitteiden kuntoa. Vahinkoihin ja onnettomuuksiin on varauduttu teknisin ratkaisuin, toimintaohjein sekä turvallisuus- johtamis- ja ympäristönhallintajärjestelmin.

Voimalaitos on liittynyt vuonna 1997 Finergyn, Suomen kaukolämpöyhdistyksen, Senerin ja KTM:n väliseen voimalaitosalan energiansäästösopimukseen ja vuonna 1999 Suomen kaukolämpöyhdistyksen ja KTM:n väliseen kaukolämpöalan energiansäästö- sopimukseen.

Ympäristökuormitus ja ympäristövaikutukset

Jyväsjärveen johdettava lämpökuorma on ollut vuosina 2000 – 2002 keskimäärin 103 TJ/a. Jäähdytysveden vaikutus purkuvesistön lämpötiloihin rajoittuu pienelle alueelle purkukohdan välittömään läheisyyteen. Voimalaitoksen jäähdytysvesien aiheuttamista sumuista tai sulan alueen muodostumisesta ja jään heikkenemisestä purkualueen välittömässä läheisyydessä ei ole havaittu aiheutuneen haittoja. Jäätilanteen

heikkeneminen ei ole vaikuttanut Jyväsjärvellä jään päältä tapahtuvaan kalastukseen.

Jäähdytysveden aiheuttamien sulien alueiden pienuuden takia niillä ei ole ollut haitallisia vaikutuksia jäällä liikkumiseen tai Jyväsjärven talviaikaiseen käyttöön. Sulista ja heikon jään alueista on jäällä kulkijoita varoitettu muun muassa rajaamalla kyseiset alueet lippusiimoilla ja merkitsemällä ne varoitustauluin. Joka talvi asiasta on ilmoitettu myös paikallislehdessä. Tuotannon kasvuennusteen mukainen lämpömäärä on noin 550 TJ/a.

Viivästysaltaasta vesistöön johdetun kiintoaineen, orgaanisen aineen, kokonaistypen, kokonaisfosforin ja raudan kuormitus on pysynyt suuruusluokaltaan samana. Kloridi- ja sulfaattikuormissa on ollut selvää vaihtelua. Rauhalahden voimalaitoksen viivästys- altaasta vesistöön johdettu keskimääräinen kokonaiskuormitus tonneina vuodessa on ollut vuosina 2000 - 2002 seuraava.

Vuosi KMnO4 Koko- naistyppi

Koko- naisfos-

fori

Rauta Kloridi Sulfaatti Kiinto- aine 2000 19 0,77 0,067 0,36 32 83 5,9 2001 13 0,51 0,037 0,27 21 45 3,9 2002 13 0,36 0,025 0,15 11 21 4,2

Tarkkailussa ei ole havaittu voimalaitoksen vesien vaikuttaneen haitallisesti Jyväsjärven veden laatuun tai biologiseen tilaan, koska kuormitus on sekä absoluuttisesti että järven kokonaiskuormitukseen verrattuna vähäistä. Kuormitus vastaa noin 50 - 100 ihmisen aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Tässä suhteessa tilanne ei muutu tulevaisuudessa.

Voimalaitoksen jäähdytys- ja jätevesien purkamisella ei ole ollut vaikutusta Jyväsjärven kalastoon tai kalatalouteen, koska Jyväsjärven veden laatu tai biologinen tila ei ole muuttunut.

Ilmaan johdettujen päästöjen määrän arviointi perustuu rikkidioksidin osalta ainetaseeseen ja typen oksidien osalta ainetaseeseen sekä jatkuvien ja jaksottaisten mittausten tuloksiin. Hiukkaspäästö on laskettu polttoaineiden käytön, yksittäisiin mittauksiin perustuvan päästökertoimen, päästörajan ja uuden kattilan suunnitteluarvon avulla. Hiilidioksidipäästö on laskettu polttoaineiden kulutuksen ja polttoaineiden hiilipitoisuuteen perustuvan ominaispäästökertoimen avulla. Raskasmetallipäästöt on arvioitu vuosittain polttoaineiden kokoomanäytteistä analysoitujen pitoisuuksien ja

polttoaineiden kulutuksen sekä tehdyn ainetaseselvityksen antaman tiedon ja osin ominaispäästökertoimien perusteella.

Puun osuuden kasvattamisen on havaittu nostavan kattilan petilämpötiloja ja siten typenoksidipäästön tasoa. Näin ollen puun käytön lisääminen johtanee ajoittain nykyistä korkeampiin typenoksidipäästöihin. Arvio päästöistä ilmaan on seuraava.

vuosi-päästö 2002

t/a

vuosipääs- tö ennuste

t/a

ominais- päästö mg/MJ

keskimää- räinen tun- tipitoisuus

mg/m³(n)

suurin tun- tipäästö

kg/h rikkidioksidi

leijukattila höyrykattila huippu- ja varakattila

826 102 -

1285 215 85

170 500 500

440 1700 1700

2000 1700 1700 typenoksidit

leijukattila höyrykattila huippu- ja varakattila

804 26 -

1135 50 25

150 150 150

390 410 520

970 410 520 hiukkaset

leijukattila höyrykattila huippu- ja varakattila

48 6 -

300 17 3

40 40 20

25 85 70

104 140 70 hiilidioksidi

leijukattila höyrykattila huippu- ja varakattila

418 950 19 700

-

529 000 33 000 17 000

- - -

- - -

- - -

Voimalaitoksen raskasmetallipäästöt ovat metallista riippuen muutamista muutamaan kymmeneen kilogrammaan vuodessa. Poikkeuksena on vanadiini, jonka päästömäärä on noin 100 kg vuodessa. Nikkelistä ja vanadiinista suurin osa on peräisin polttoöljystä.

Muut metallit ovat peräisin leijukattilassa käytettävistä polttoaineista. Polttoaineiden kulutuksen lisääntyessä raskasmetallipäästöt lisääntyvät.

Rauhalahden voimalaitoksen kattiloiden savukaasupäästöjen aiheuttamia ilman epäpuhtauspitoisuuksia on arvioitu myös laskennallisesti. Tuotannon lisääntymisen seurauksena voimalaitoksen kokonaispäästöt lisääntyvät, mutta epäpuhtauksien vuosipitoisuudet tai kokonaislaskeuma eivät muutu. Tunti- ja vuorokausipitoisuudet kohoavat tilanteissa, jossa kaikki kolme kattilaa ovat yhtä aikaa käytössä. Päästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet jäävät teoreettisesti pahimmassakin tilanteessa ohjearvoja pienemmiksi.

Voimalaitoksen ympäristömelu muodostuu jatkuvasta käyntimelusta ja lyhytkestoisesta melusta varoventtiilin toimiessa häiriötilanteissa. Lisäksi alueelle suuntautuva liikenne ja työkoneet aiheuttavat melua. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Marraskuussa 2003 tehtyjen mittausten tulosten perusteella voimalaitoksen tontilla mitattuja melutasoja voidaan pitää alhaisina, sillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melutasot alittavat 55 dB:n tason.

Rauhalahden voimalaitoksen suurin jäte-erä on tuhka. Muita voimalaitokselle ominaisia jätteitä ovat turpeen käsittelyssä muodostuvat turvepitoiset jätteet, talousjätteet ja pienessä määrin erilaiset ongelmajätteet. Voimalaitoksella muodostuvat tuhkan määrät vuosina 2000 – 2002 sekä ennuste vuosille 2007 – 2010 ovat seuraavat.

2000 2001 2002 Ennuste vuosille

2007 - 2010

Lentotuhka t/a 18 031 15 210 18 252

Pohjatuhka t/a 3 726 3 848 4 618

Öljykattilatuhka t/a 3,6 2 2,4

Yhteensä 20 008 21 761 19 060 22 872

Turvetuhka koostuu pääasiassa piin, alumiinin ja raudan oksideista kuten kvartsista, magnetiitistä ja hematiitista eli samoista mineraaleista kuin hiekka ja graniitti. Puun tuhkassa kiteisiä silikaatteja ja raudan oksideja on vähemmän ja alkalisia komponentteja kalkkia, kalsiumoksidia, kalsiumhydroksidia ja kaliumkarbonaattia on enemmän kuin turvetuhkassa. Puutuhkan pH on 11-13, turvetuhkan hieman alhaisempi. Molemmat sisältävät ravinteita kuten kalsiumia, magnesiumia, kaliumia ja fosforia. Lisäksi ne sisältävät hivenaineita kuten booria, mangaania, kuparia, sinkkiä ja molybdeeniä. Aineet esiintyvät pääasiassa oksideina tai sitoutuneena alumiinin ja piin oksideihin. Puutuhkan ravinnesisältö on jonkin verran suurempi kuin turvetuhkan.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mukaan turpeen ja biopolttoaineen polton tuhka voidaan luokitella tavanomaiseksi jätteeksi, joka ei sisällä orgaanista hajoavaa ainesta.

Tuhkan sisältämien raskasmetallipitoisuuksien takia sitä ei suositella sijoitettavaksi maarakenteisiin ilman vesieristystä, koska raskasmetalleja saattaa päästä ympäristöön.

Turvetuhkaa on käytetty metsän ja peltojen kalkitus- ja hivenainelannoitteena. Lisäksi se soveltuu geoteknisten ominaisuuksiensa vuoksi maa- ja tierakentamiseen korvaamaan luonnon mineraaliainesta. Tuhkan routakäyttäytymistä ei tunneta tarkasti, joten sitä

voidaan käyttää ilman tutkimuksia vain toissijaisiin maanrakennuskohteisiin, kuten luiskien täyttöihin, maisemointiin, meluvalleihin tai kevyen liikenteen väyliin.

Turvelentotuhkaa voidaan käyttää betonissa korvaamaan joko runkoaineen hienojakoisinta ainesta tai osaa käytettävästä sementistä.

Rauhalahden voimalaitoksen tuhka on lähes täysin käytetty voimalaitoksen lähialueella puistoalueen maaston muotoiluun ja alueen täyttämiseen. Lisäksi sitä on käytetty satunnaisesti muissa kohteissa kuten kaatopaikan pinnan muotoiluun ja tiivistämiseen sekä tierakentamiskohteisiin.

Polttoaineiden esikäsittelyssä muodostuvista jätteistä kiviaines toimitetaan tuhkatäyttöön ja metallit hyödynnettäväksi. Jäte- ja raakaveden käsittelyssä muodostuvat lietteet sijoitetaan kaupungin kaatopaikalle. Puhtaat jäteöljyt poltetaan polttoöljyyn sekoitettuna voimalaitoksella. Raskaan polttoöljyn poltossa muodostuva tuhka viedään Jyväskylän kaupungin kaatopaikalle. Muut ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen käsittelyyn.

Voimalaitoksella muodostuva tavanomainen yhdyskuntajäte, joka on sekalaista talous- ja ruokajätettä kuljetetaan kaatopaikalle. Kierrätyskelpoisen sanomalehti- ja toimisto- paperijätteen noutaa paikallinen jätehuoltoyrittäjä. Korjausten yhteydessä muodostuva metalliromu ohjataan hyötykäyttöön niiltä osin kuin se on siihen sopivaa, muu romu viedään kaupungin kaatopaikalle.

Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Leijukattilan päästömittausjärjestelmä uusitaan. Kun käyttö- ja päästötarkkailun instrumentoinnin suunnittelu on saatettu loppuun on mahdollista laatia kattava tarkkailusuunnitelma.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Raskaan polttoöljyn säiliötä (tilavuus 2 000 m³) ympäröi betoniseinämä, jonka sisäpuolelle jäävän suoja-altaan tilavuus on 450 m³, joka on öljyn enimmäis- varastointimäärä. Maapohja on moreenia, joka on tiivistetty vettä läpäisemättömäksi.

Suoja-allas on varustettu käsikäyttöisellä vesitysventtiilillä, joka pidetään suljettuna.

Altaasta poistettava vesi johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta

viivästysaltaaseen, johon johtava avoviemäri voidaan vuodon tapahduttua tukkia.

Säännöllisen seurannan piiriin kuuluvat viivästysallas, polttoöljysäiliö ja öljyputkisto.

Säiliössä on sähköinen ja mekaaninen pintamittaus.

Öljyn purkauspaikka on betonoitu ja viemäröity öljynerottimen kautta. Pumppausaseman kaikki laitteet on varustettu suoja-alustoilla. Öljy siirretään kattilalaitoksille putkissa, jotka kulkevat maan alla öljynilmaisulangalla varustetussa putkikanaalissa. Kanaaliin ja pumppausaseman suoja-alustoille vuotanut öljy valuu pumppausaseman öljynvuoto- kaivoon. Kaivon täyttymisestä tulee valvomoon hälytys. Pumppausasema on viemäröity öljynerottimen kautta viivästysaltaaseen. Öljyn esilämmitysasema sijaitsee erillisessä huoneessa kattilarakennuksessa. Sen kaikilla laitteilla on vuotoaltaat ja huone on viemäröity turbiinisalin öljynerottimen kautta viivästysaltaaseen. Kattilarakennuksista, hiilikonehallista ja korjaamorakennuksesta mahdollisesti öljyyntyneet vedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta, joissa on hälyttävä öljynilmaisin. Turbiinin voiteluöljyhuone on tehty allastilaksi, johon mahtuu turbiinin koko öljymäärä. Turbiinirakennuksen tasoille päässyt öljy johdetaan öljynerottimeen. Vuotojen varalle voimalaitoksella on imeytysainetta. Öljyputkistot, öljynerottimien ja -ilmaisimien toiminta tarkastetaan säännöllisesti. Mahdollisen öljyvahingon sattuessa suljetaan öljynerottimesta lähtevässä viemärissä oleva sulkuventtiili, rajoitetaan vahinkoa ja ryhdytään puhdistus- toimenpiteisiin.

Muuntajien alla on suoja-allas, johon mahtuu muuntajien koko öljymäärä.

Vesilaitoksella olevat rikkihapon 12 m³:n ja natriumhydroksidin 20 m³:n varastosäiliöt on sijoitettu erillisille suoja-alustoille, jotka on viemäröity neutralointialtaaseen.

Neutralointiallas, jonka tilavuus on 285 m³, toimii säiliöiden suoja-altaana. Hapon ja emäksen purkupaikalla vesilaitoksella putkiliittimien suoja-alusta on viemäröity neutralointialtaaseen. Varastosäiliöiden seinämävahvuus mitataan määrävuosin, nesteen pinnankorkeutta, letkujen ja venttiilien kuntoa tarkkaillaan. Ennen kemikaalin purkua varmistetaan, että letku on kiinni sovitekappaleessa. Osa vesilaitoskemikaaleista (mm. ammoniakki, hydratsiini) varastoidaan vesilaitoksen lukollisessa kemikaali- varastossa, jossa ei ole viemäröintiä. Vesilaitoksen huuhteluvedet johdetaan neutralointi- altaaseen. Neutralointialtaan veden pH säädetään automaattisesti välille 5-9 ennen pumppaamista sadevesiviemäriä myöten viivästysaltaaseen. Mikäli vesilaitoksella

tapahtuu kemikaalivuoto neutralointialtaaseen, sen mahdollinen tyhjennys pysäytetään ja tarvittaessa vesi neutraloidaan. Jos vaarallista kemikaalia joutuu viivästysaltaaseen, suljetaan patoluukku, seurataan pH:ta ja tarvittaessa vesi neutraloidaan.

Säiliöauto-onnettomuuksien ehkäisemiseksi nopeusrajoitus voimalaitosalueella on 30 km/h. Säiliöautojen liikennöintialueet on kokonaisuudessaan asfaltoitu ja viemäröity sadevesiviemärien kautta viivästysaltaaseen.

Voimalaitokselle on laadittu palontorjunta- ja pelastussuunnitelma ja toiminta tulipaloissa on ohjeistettu.

Sähkösuodattimien toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan virta- ja jännitearvojen avulla.

Suodattimen vikaantuessa kenttien pois kytkeytymisestä tulee valvomoon hälytys. Pois kytkeytyminen ei aiheuta välitöntä laitoksen alasajoa. Yhdenkin kentän vikaannuttua ryhdytään korjaustoimiin. Vian jatkuessa yli vuorokauden mitataan hiukkaspäästö.

Tulosten perusteella päätetään toiminnan jatkamisesta. Aikaisempien päästömittausten perusteella hiukkaspäästöjen on todettu alittavan päästörajat, vaikka yksi sähkö- suodattimen kolmesta kentästä olisi pois toiminnasta.

Prosessihöyrykattila sekä huippu-ja varakattila ajetaan alas syklonin tukkeutuessa ja tuotantoa jatketaan vasta kun puhdistin on saatu toimintakuntoon.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Länsi-Suomen lääninhallitukselta, Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaisilta ja Jyväskylän maalaiskunnan ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaisilta

Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupaviraston, Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan ilmoitustauluilla 5.3. – 14.4.2004 välisenä aikana. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Keskisuomalainen -nimisessä

sanomalehdessä. Hakemuksesta on lisäksi annettu ympäristösuojelulain 38 §:n mukaisesti erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.

Asiassa on annettu seitsemän lausuntoa ja yksi muistutus.

Lausunnot

Keski-Suomen ympäristökeskus toteaa lausunnossaan ettei nykyinen lämpökuorma ole aiheuttanut mainittavia haittoja Jyväsjärvessä. Haittojen lisääntymisen varalta lupapäätökseen tulisi ottaa määräys, jonka mukaisesti luvan saajan on tarvittaessa tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla selvityksiä lämpökuorman vaikutuksista sekä lämpökuormituksen haittoja vähentävistä toimenpiteistä. Hakija olisi edelleen velvoitettava ilmoittamaan heikentyneiden jäiden alueista sekä merkitsemään ne.

Ympäristökeskus esittää, että hakija velvoitettaisiin tekemään 31.12.2005 mennessä selvitys peittausliuosten esikäsittelymahdollisuuksista ja niiden johtamisesta viemäriin.

Lisäksi hakija tulisi velvoittaa hoitamaan viivästysallasta huolellisesti ja poistamaan kiintoaineet altaan pinnalta. Neutralointialtaasta viivästysaltaaseen johdettavien jätevesien pH tulisi säätää välille 5-9.

Ympäristökeskuksen mukaan luvassa tulee huomioida siirtyminen käyttämään puuperäisiä polttoaineita. Typenoksidipäästöjen suhteen tulee huomioida valtioneuvoston olemassa olevien suurten polttolaitosten typenoksidipäästöjen rajoittamista koskeva suunnitelma, jossa Rauhalahden nykyinen leijukattila on mukana. Ilmapäästöjä koskevat raja-arvot määräytyvät leiju- ja prosessihöyrykattiloiden osalta suuria polttolaitoksia koskevan asetuksen perusteella. Uusien raja-arvojen asettamisessa on tarpeen varmistua laitoksen polttoainejakaumasta eri variaatioineen ja mahdollisesti neuvotella niistä vielä hakijan kanssa.

Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan nykyinen Vihertietokeskuksen alueen tuhkatäyttö tulee saattaa loppuun mahdollisimman pikaisesti ja viimeistellä alue (mm.

kasvukerros istutuksineen) valmiiksi välittömästi tuhkatäytön loputtua.

Hakemus ei sisällä tarkkailusuunnitelmaa, joten hakija olisi velvoitettava tarkkailemaan päästöjään ja niiden ympäristövaikutuksia. Tähän kuulu vesi- ja ilmapäästöjen sekä jätteiden tarkkailu sekä käyttötarkkailu. Jyväsjärven tarkkailu voidaan tehdä Pohjois- Päijänteen yhteistarkkailun osana, josta on perinteisesti päättänyt ympäristökeskus, koska tarkkailussa on mukana useita toiminnanharjoittajia. Jyväsjärven tarkkailu hakijan osalta

käsittää tuhkantäyttöalueen edessä olevan pisteen. Muilta osin tarkkailu esitetään hyväksyttäväksi Itä-Suomen ympäristölupavirastossa, mahdollisesti jo nyt käsiteltävänä olevassa luvassa.

Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus edellyttää, että toiminnan vaikutuksia kalastukseen ja kalatalouteen tulee seurata sen hyväksymän ohjelman mukaisesti.

Länsi-Suomen lääninhallitus edellyttää, että voimalaitosalueen yhteismelumäärä ei saa ylittää lähimpien asuinpaikkojen pihapiirissä valtioneuvoston melutasojen ohjearvoja koskevan päätöksen (933/92) mukaisia enimmäismelutasoja. Melun hallinnassa tulisi huomioida laitosten läheisyyteen sen lounaispuolelle, Rauhanlahden rannalle, kaavoitettava uusi pientaloalue. Uuden voimalan päästöjä ja päästömääriä arvioitaessa tulee laitokselta edellyttää parhaan mahdollisen puhdistusmenetelmän käyttöä. Alueen ulkoilman laatua ja melutasoa tulisi seurata paikallisen ympäristöterveysviranomaisen kanssa päivitetyn seurantaohjelman mukaisesti.

Jyväskylän kaupungin ympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen mukaan Rauhalahden voimalaitoksen rakentaminen ja kehittäminen on vaikuttanut myönteisesti yhdyskuntailman laatuun. Laitoksella on nykyisin useita erillisiä toimintaa ohjaavia lupapäätöksiä, joiden yhdistäminen yhdeksi ympäristöluvaksi selkeyttää sekä laitoksen toimintaa että toimintaan kohdistuvaa viranomaisten valvontaa. Voimalaitosta on käytetty ja hoidettu hyvin ja laitoksella on pystytty noudattamaan annettuja päätöksiä ja määräyksiä.

Nykyisiä ominaispäästöjen raja-arvoja voidaan käyttää päästökehityksen periaatteellisena ohjeena. Laitoksen energiantuotantoa hyödyntävän yhdyskunnan kasvaminen aiheuttaa lupaharkinnassa ongelmaa siinä mielessä, että tiukoista ominaispäästörajoista huolimatta kokonaispäästöt väistämättä kasvavat, ellei tuotantotekniikkaa pystytä kehittämään

vähäpäästöisempään suuntaan. Tätä ongelmaa on syytä lähestyä ympäristöluvan voimassaoloajan harkinnalla. Tietyn voimassaoloajan puitteissa toiminnanharjoittajalta voidaan edellyttää uutta lupahakemusta, jossa energiantuotannon teknisen kehityksen tuloksia voidaan käyttää uuden lupatarkastelun perusteena.

Turvetuhkan käyttömahdollisuus Viherlaakso Oy:n alueella alkaa olla loppumassa.

Toiminnanharjoittajan pitäisi viimeistään vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla esittää suunnitelma tuhkan käytöstä 13.1.2006 alkaen.

Jäähdytysveden käyttö ei ole aiheuttanut Jyväsjärvessä merkittäviä haittoja heikentyneen jään alueita lukuun ottamatta. Energiantuotannon kasvu tulevaisuudessa saattaa niitä kuitenkin aiheuttaa ja tämän vuoksi ympäristölautakunta ja kaupunginhallitus eivät kannata toistaiseksi myönnettävää jäähdytysveden otto- ja johtamislupaa.

Jäähdytysvesilupa on syytä tarkastella aina ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä.

Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveyslautakunnan mukaan Rauhalahden voimalaitoksen toiminnassa tulee pääosin noudattaa laitokselle 30.10.1997 myönnetyn ympäristöluvan mukaisia ehtoja. Toiminnasta aiheutuvat ilman epäpuhtausmäärät eivät saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (480/96) esitettyjä ilman laadun ohjearvoja. Laitoksen käyttöön liittyvästä toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston melutasojen ohjearvoja koskevan päätöksen (933/92) mukaisia enimmäismelutasoja. Laitos- ja varastoalueiden pölyjen leviämisen estämiseen lähiympäristöön tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Jyväskylän maalaiskunnan ympäristölautakunnan mukaan voimalaitoksen läheisyydessä on runsaasti asutusta, mikä on huomioitava lupaehtoja annettaessa. Toiminnasta aiheutuvat ilman epäpuhtausmäärät eivät saa ylittää ilman laadulle asetettuja ohjearvoja.

Uuden kattilan piipun korkeus tulee mitoittaa niin, että ilmapäästöt laimenevat riittävän tehokkaasti lähiympäristön asutukseen nähden.

Savukaasujen puhdistus ja laitoksen muu käyttö tulee järjestää niin, että valtioneuvoston asetuksessa 1017/2002 annetut päästörajat alitetaan. Rikkidioksidin ja hiilidioksidi- päästöjen vähentämiseksi voimalaitoksen toiminnassa tulee pyrkiä raskaan polttoöljyn käytön vähentämiseen ja suosia sen sijaan kotimaisia biopolttoaineita ja erityisesti puun

käyttöä energian kokonaistuotannossa. Savukaasupuhdistimia on kunnossapidettävä ja huollettava riittävän usein, jotta niiden puhdistusteho säilyy jatkuvasti hyvänä.

Päästöjen minimoimisen kannalta tulee valita paras käyttökelpoisin tekniikka ja myös laitoksen muutostöiden yhteydessä tulee soveltaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Laitosmuutosten yhteydessä tulee pyrkiä systemaattisesti myös energian säästämiseen tähtääviin toimenpiteisiin sekä energiatehokkuuden parantamiseen.

Lupaehdoissa tulee antaa määräys turve- ja puupolttoaineen varastoinnin järjestämisestä sellaiseksi, että varastokasoista ei aiheudu merkittävää maisemahaittaa tai pölyämistä.

Lupaehdoissa tulee erityisesti huomioida poikkeus- ja häiriötilanteet sekä niistä mahdollisesti aiheutuvien ilmapäästöjen ennaltaehkäiseminen. Häiriötilanteisiin varautumisesta on laadittava tarkka suunnitelma. Häiriöistä ja poikkeuksellisista päästöistä on ilmoitettava myös Jyväskylän maalaiskunnan ympäristönsuojelu- viranomaiselle. Toiminta tulee muutoinkin pyrkiä järjestämään niin, että siitä ei missään vaiheessa aiheudu päästöylityksiä tai haju yms. haittoja.

Turverekkaliikenteestä on aiheutunut ajoväylien ja kulkureittien roskaantumista laitosalueen lähiympäristössä. Turvelastin purkaminen tulee järjestää siten, että rekka- autojen renkaisiin, alustaan tai muihin osiin ei jää turvejäämiä, jotka voisivat kulkeutua lähialueen ajoväylille. Turverekat tulee lastin purkamisen jälkeen tarvittaessa puhdistaa esim. pesemällä, jotta rekka-autoihin kiinnittyneen turpeen kulkeutuminen ajoväylille estetään.

Muistutukset ja mielipiteet

AA ynnä muut (Peurantie 12, 19 ja 20) muistutuksessaan toteavat voimalaitoksella muodostuvan tuhkan kuljettamisen ja sen läjittämisen Viherlaakso Oy:n alueelle aiheuttavan haittaa ilman laadun huonontumisena sekä tuhkan likaavana vaikutuksena.

Heidän mielestään tuhka olisi kasteltava tai muutoin saatettava sellaiseksi ettei se aiheuta pölyhaittoja.

Hakijan kuuleminen

Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta hakija toteaa, että lämpökuorman merkittävä kasvu sattuu vain sellaisina vuosina, kun markkinasähkö on niin kallista, että apujäähdytyssähkön tuotanto on kesäaikana kannattavaa. Lämpökuorman vaikutusten selvittäminen vaatinee pitkäaikaista seurantaa, mitä ei ehkä käytännössä pystytä toteuttamaan ajon satunnaisuuden vuoksi.

Peittauksessa syntyvien jätevesien käsittelystä hakija esittää, että niiden käsittelystä sovittaisiin aina erikseen tapauskohtaisesti ympäristökeskuksen kanssa. Laitoksella ei ole suoritettu peittausta laitoksen käyttöönoton jälkeen eikä peittaustarvetta ole näköpiirissä.

Hakija on samaa mieltä ympäristökeskuksen kanssa siinä, että lupapäätöksessä tulisi ottaa huomioon Rauhalahden voimalaitoksella tehdyt toimenpiteet ja investoinnit päästöjen vähentämiseksi siirtymällä käyttämään puuperäisiä polttoaineita. Kuten hakemuksessa on todettu lisääntyneen biopolttoaineen käytön seurauksena typenoksidipäästötasot ovat kohonneet. Nykyisen päästörajan 150 mg/MJ alittaminen kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa ei ole ollut täysin varmaa. Uuden LCP-asetuksen mukaan Rauhalahden voimalaitoksen leijukattilan typenoksidipäästöraja olisi 600 mg/m³(n), 6 % O₂, joka pystytään saavuttamaan tähänastisten kokemusten perusteella. Ympäristökeskuksen viittaamassa valtioneuvoston päätöksessä olemassa olevien suurten polttolaitosten typenoksidipäästöjen rajoittamista koskevassa suunnitelmassa (20.11.2003) vastaava raja koskisi leijukattilaa jopa vuoden 2016 jälkeen, joten näyttäisi siltä, että kansallisella tasolla ei ole syytä kiristää vaatimuksia vuosiin.

Ympäristökeskuksen esittämällä polttoainejakauman huomioon ottamisella raja-arvoja asetettaessa ei ole juurikaan merkitystä, kun hiukkas- ja typenoksidipäästöjen raja-arvot asetuksen mukaan kyseisessä kokoluokassa ovat samat kaikille kiinteille polttoaineille.

Rikkipäästöjen rajoittamisessa biopolttoaineen osuudella on merkitystä, mutta kyseisen kokoluokan biopolttoaineelle asetettu raja 400 mg/m³ alitetaan puupolttoainetta käytettäessä ja turpeelle asetettu raja noin 550 mg/m³ alitetaan turvetta käytettäessä.

Tuhkatäyttöalueen rakentamisessa hakija ilmoittaa noudattavansa vesioikeuden päätöstä.

Tuhkan käyttö ko. kohteessa loppuu viimeistään 12.1.2006. Siihen mennessä tuhkalle haetaan uusi hyötykäyttö- tai sijoituspaikka.

Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausuntoon hakijalla ei ole huomauttamista.

Länsi-Suomen lääninhallituksen lausunnosta hakija toteaa, että esitettyyn melun hallintaa koskevaan asiaan ei yhtiöllä ole muuta huomautettavaa kuin, että uusien asuinalueiden

kaavoituksessa pitäisi ottaa huomioon olemassa oleva toiminta eikä päinvastoin. Toisin sanoen uusien alueiden sijoittamista ei tule varmistaa asettamalla nykyisille toiminnoille entistä tiukempia ehtoja ja vaatimuksia. Huippu- ja varakattilan piipun korkeus ja sen riittävyys on varmistettu leviämislaskelmin ja voimalaitoksen ja myös varakattilan aiheuttamia pitoisuuksia ympäristössä on tarkasteltu hakemuksen liitteen leviämis- selvityksessä.

Jyväskylän kaupungin ympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen lausunnoista hakija toteaa, että vesilain nojalla annettava vedenottolupa tulisi olla voimassa toistaiseksi, jotta pelkästään asetettavan määräajan vuoksi ei tarvitsisi uusia koko lupaa. Jäähdytysveden ja jätevesien purku Jyväsjärveen käsitellään osana ympäristölupaa ja tulee siten aina mukaan ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä.

Jyväskylän maalaiskunnan ympäristölautakunnan lausunnosta hakija toteaa, että laitosta ja sen eri yksiköitä tullaan käyttämään ja kunnossapitämään asianmukaisella huolellisuudella. Puuvarasto pitää jo palovaaran takia pitää pölyttömänä ja riittävän tiiviinä. Turverekkojen puhdistamiseen lastin purkamisen jälkeen on pyritty löytämään toimivaa ratkaisua mm. ohjeistamalla rekkojen peräovien ja aisojen harjaus. Rekkojen pesu saattaisi olla mahdollinen osan aikaa vuotta, mutta talvella jäätymisongelman vuoksi se ei ole käyttökelpoinen ratkaisu ja lisäksi aiheuttaisi lisäkuormitusta vesistöön.

Lausunnossa esitetystä vaatimuksesta, että päästöjen aiheuttamat pitoisuudet eivät saa ylittää ilman laadulle asetettuja ohjearvoja hakija toteaa, että leviämismallein on arvioitu asiaa. Teoreettisessa pahimmassa tapauksessa ohjearvot eivät ylity laskelman mukaan.

Asiaa varmentaa ympäristössä yhteistarkkailuna tehtävät ilman laadun mittaukset ja bioindikaattoriseuranta. Poikkeustilanteiden varalle on tehty suunnitelmat.

Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristöterveyslautakunnan lausunnosta hakija toteaa, että tehtyjen melumittausten ja uuden kattilan meluarvioiden mukaan melutasot pysyvät sallittujen rajojen alapuolella. Kierrätyspolttoaineiden käytöstä luovutaan voimalaitoskattilassa 29.12.2005 mennessä

Muistutusten johdosta hakija toteaa, että tuhkan läjitysalueen on havaittu ajoittain pölyävän keväisin kovalla tuulella. Tuhka kostutetaan ennen läjitystä. Keväisin lumen sulamisen jälkeen pinta kuitenkin kuivuu ja saattaa pölytä. Ongelmaa on pyritty hoitamaan lisäkastelulla. Ongelma poistuu vuonna 2006 kun läjitysalueen pintaan tulee multa- ja kasvukerros.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Ympäristöluparatkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan Jyväskylän Energiantuotanto Oy:lle Rauhalahden voimalaitoksen nykyiselle toiminnalle ja rakennettavan uuden huippu- ja varakattilana toimivalle, polttoaineteholtaan 45 MW:n öljykattilan toiminnalle Jyväskylän kaupungissa ja antaa toimintaa koskevat seuraavat lupamääräykset.

Vedenottolupa

Ympäristölupavirasto myöntää Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitokselle luvan prosessi- ja jäähdytysveden johtamiseen laitokselle enintään 13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vesioikeuden päätöksessä N:o 15/Ym/84 määrättyjä irtorakenteita käyttäen Jyväsjärvestä vesialueelta RN:o 2:274. Luvan saajan on pidettävä rakenteet kunnossa.

Luvansaaja on vastuussa veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvista haitoista ja muista edunmenetyksistä.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Polttoaineet

1. Voimalaitoksen 295 MW:n leijukattilassa voidaan polttaa turvetta, puupolttoaineita, kivihiiltä ja polttoöljyä. Lisäksi on mahdollista polttaa hakemuksen mukaisesti kotimaisesta erilliskerätystä tai syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä, asumisesta tai kaupasta, teollisuudesta tai muista laitoksista peräisin olevasta polttokelpoisesta jätteestä valmistettua kierrätyspolttoainetta 28.12.2005 saakka. Jäteperäisten polttoaineiden syöttö leijukattilaan on oltava tasaista. Vuorokausitasolla laskettuna jäteperäisillä polttoaineilla tuotetun energian määrä saa olla enintään 10 % koko energiamäärästä. Jätepolttoaineen laatu ei saa olennaisesti poiketa siitä mikä on hakemuksessa esitetty.

Voimalaitoksella ei saa polttaa myöskään omassa toiminnassa muodostuvia jäteöljyjä.

2. Voimalaitoksella poltettavan raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 ja kevyen polttoöljyn 0,10 painoprosenttia.

3. Käytetyn polttoainetyypin tai laitoksen käyttötavan olennaisista muutoksista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle, joka päättää tarkkailuvaatimusten riittävyydestä tai niiden muuttamisesta.

Päästöt vesiin ja viemäriin

4. Voimalaitoksen jäähdytysvedet on johdettava sifonialtaaseen ja altaan ylivuoto- kynnyksen jälkeen putkella lähelle rantaa ja noin 40 m pitkää avokanaalia pitkin Jyväsjärveen. Jätevesien lämpökuorman aiheuttamista jääolosuhteiden poikkeamista normaalista tilanteesta on ilmoitettava riittävän selvästi merkityillä varoituslaitteilla niin, että jäällä liikkuvien voidaan katsoa olevan tietoisia poikkeuksellisista jääolosuhteista.

5. Laitosalueen sadevedet ja muut pintavedet sekä prosessijätevedet on kerättävä hallitusti, tarvittaessa esikäsiteltävä ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu pintavesien tai maaperän pilaantumisvaaraa. Neutralointialtaasta viivästysaltaaseen johdettavien

jätevesien pH on säädettävä alueelle 5-9. Viivästysallasta on hoidettava huolellisesti, sen pohjaan vajonnut ja pinnalla kelluva aines on poistettava säännöllisesti.

6. Sosiaalitilojen jätevedet on johdettava kaupungin viemäriin.

7. Luvan saajan on selvitettävä mahdollisuudet Jyväsjärveen johdettavan jätevesimäärän vähentämiseksi. Asiaa koskeva selvitys on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskuk- selle 31.12.2005 mennessä ja se on päivitettynä liitettävä lupaehtojen tarkastamista koskevaan lupahakemukseen.

8. Luvan saajan on tarvittaessa tehtävä Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla selvitys jäähdytysveden lämpökuorman vaikutuksista sekä lämpökuormituksen haittoja vähentävistä toimenpiteistä Jyväsjärvessä.

9. Tavanomaisesta poikkeavat jätevedet kuten voimalaitoksen kattiloiden peittauksessa syntyvät jätevedet, on käsiteltävä Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän erillisen käsittelysuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on esitettävä ympäristö- keskuksen hyväksyttäväksi kolme kuukautta ennen toteutusta.

Päästöt ilmaan

10. Voimalaitoksen leijukattilan ja prosessihöyrykattilan savukaasut on johdettava 130 metrin korkuisen ja uuden huippu- ja varakattilan savukaasut 70 metrin korkuisen piipun kautta ulkoilmaan.

11. Voimalaitoksen 295 MW:n leijukattilan savukaasujen typenoksidipitoisuus saa olla enintään 600 mg/m³(n) typpidioksidiksi laskettuna ja hiukkaspitoisuus enintään 50 mg/m³(n) molemmat muunnettuna 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa savu- kaasua. Rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään (muunnettuna 6 %:n jäännöshappi- pitoisuuteen kuivaa savukaasua) käytettävien eri polttoaineiden energiasuhteiden avulla seuraavalla tavalla laskettu arvo (cseos):

c_seos = [(c_turve x 540) + (c_biomassa x 400) + (c_kivihiili x 960) + (craskas öljy x 1417)], jossa

c_turve tarkoittaa turpeella tuotettavan energiamäärän osuutta tuotetun energian

kokonaismäärästä

cbiomassa tarkoittaa biomassalla tuotettavan energiamäärän osuutta tuotetun energian kokonaismäärästä

ckivihiili tarkoittaa kivihiilellä tuotettavan energiamäärän osuutta tuotetun energian kokonaismäärästä

craskasöljy raskaalla polttoöljyllä tuotettavan energiamäärän osuutta tuotetun energian kokonaismäärästä

12. Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun 31.12.2007 saakka, jos kalenterivuoden vuosikeskiarvo ei ylitä raja-arvoja. Polttolaitoksen käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa.

13. Päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun 1.1.2008 alkaen, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja ja jos rikkidioksidin ja hiukkasten kaikista 48 tunnin keskiarvoista 97 prosenttia ja typenoksidien kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 prosenttia ei ylitä 110 prosenttia raja-arvoista. Raja-arvoon verrattavat kuukausikeskiarvot ja 48 tunnin keskiarvot määritetään mitatuista raja-arvoon verrattavista 48 tunnin keskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus laskettuna raja-arvon pitoisuudesta. Yhden mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus on rikkidioksidille ja typenoksideille enintään 20 prosenttia päästöjen raja-arvosta ja hiukkasille 30 prosenttia päästöjen raja-arvosta. Polttolaitoksen käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa.

14. Voimalaitoksen 66,5 MW:n prosessihöyrykattilassa savukaasujen typenoksidipitoi- suus saa olla enintään 450 mg/m³(n) typpidioksidiksi laskettuna, rikkidioksidi enintään 1 700 mg/m³(n) rikkidioksidiksi laskettuna ja hiukkaset enintään 50 mg/m³(n) kaikki muunnettuna 3 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa savukaasua. Päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulosten keskiarvo ei

ylitä raja-arvoja. Polttolaitoksen käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa.

15. Voimalaitoksen uudessa 45 MW huippu- ja varakattilassa savukaasujen typenoksidi- pitoisuus saa olla enintään 600 mg/m³(n) typpidioksidiksi laskettuna, rikkidioksidi enintään 1 700 mg/m³(n) rikkidioksidiksi laskettuna ja hiukkaset enintään 100 mg/m³(n) kaikki muunnettuna 3 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa savukaasua. Päästöraja- arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulosten keskiarvo ei ylitä raja-arvoja. Polttolaitoksen käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa.

16. Ilmaan pääsevien hajapölypäästöjen vähentämismahdollisuuksista luvan saajan on laadittava selvitys. Selvityksessä on huomioitava sisäisen liikenteen ja kiinteiden polttoaineiden purkauksen, esikäsittelyn ja johtamisen polttolaitokseen sisältämät hajapäästöt, niiden vähentämiseksi käytettävät menettelyt ja mahdollisuudet tehostaa päästöjen vähentämistä sekä arvio siitä mitkä ovat eri menetelmillä saavutettavat hyödyt ja mitkä ovat toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Selvitys on toimitettava Keski- Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2005 mennessä ja se on päivitettynä liitettävä lupaehtojen tarkastamista koskevaan lupahakemukseen.

Melu ja tärinä

17. Voimalaitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää päivällä (klo 7-22) ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 dB(A) eikä yöllä (klo 22-7) melutasoa LAeq 50 dB(A).

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

18. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän.

Jätehuollon järjestämisessä on noudatettava Jyväskylän kaupungin jätehuoltomääräyksiä.

Luovutettaessa ongelmajätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä laadittava siirtoasiakirja.

19. Leijukattilassa muodostuva tuhka voidaan toimittaa hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan, käsitellä ja loppusijoittaa tällaista jätettä. Hyvissä ajoin ennen 12.1.2006 luvan saajan on esitettävä Keski-Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma siitä, minne tuhka aiotaan toimittaa. Laitosalueella tuhka on esikäsiteltävä siten, ettei se kuormattaessa, kuljetettaessa, käsiteltäessä tai loppusijoitettaessa pölyämisellään aiheuta terveys-, ympäristö- tai viihtyisyyshaittaa.

Varastointi

20. Polttoaineet, kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja niitä on käsiteltävä teollisuusalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai vesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

21. Ulkona olevat säiliöt on sijoitettava tiivisrakenteisiin, riittävän suuriin suoja-altaisiin siten, että maaperän pilaantuminen säiliön täytön tai purkamisen tai rikkoontumisen yhteydessä estyy. Nykyisessä raskasöljysäiliössä voidaan varastoida sen suoja-altaan tilavuutta vastaava määrä öljyä. Sisätiloissa olevat kemikaalisäiliöt on sijoitettava siten, että mahdollinen kemikaalivuoto voidaan ottaa talteen. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä astiassa.

Varastotilojen lattiakaivot on varustettava suojakansin tai sulkuventtiilein. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen kunto on tarkistettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

22. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla olevaa suunnitelmaa, joka koskee toimintaa tuotannossa esiintyvien onnettomuus-, häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana. Jos prosessilaitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, tai ympäristöön on muusta syystä joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllisiä aineita tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaista haitallisempia päästöjä, luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Öljy- tai kemikaalivahinkojen varalta laitosalueella on oltava riittävä määrä

imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

23. Suunnitelmassa on oltava myös ohjeet siitä kuinka onnettomuus-, häiriö- ja poikkeustilanteet ja niihin johtaneet tekijät tutkitaan, miten suunnitellaan toimenpiteitä, joilla estetään tapahtuman uusiutuminen ja joilla vähennetään aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Edellä esitetyn tutkinnan tulokset on kirjattava ja raportoitava kootusti vuosiraportoinnin yhteydessä. Lisäksi on pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta kouluttautumalla ja harjoittelemalla. Edellä esitetty suunnitelma voidaan yhdistää pelastuslain mukaiseen turvallisuussuunnitelmaan tai hakijan käytössä olevaan toimintajärjestelmään, joka sisältää standardien mukaisen laatu-, työterveys- ja turvallisuus- sekä ympäristöjärjestelmän.

24. Poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle on ilmoitettava viipymättä Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

25. Häiriötilanteissa kattilalaitosten päästöt voidaan johtaa käsittelemättä ulos. Mikäli normaaliin toimintaan ei voida palata 24 tunnin kuluessa, kattilan päästöjä on rajoitettava käyttämällä vähän päästöjä aiheuttavia polttoaineita tai niiden seosta tai sen toimintaa rajoittamalla. Kattilaa saa käyttää ilman savukaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia 12 kuukauden jakson aikana.

26. Kattilalaitosten puhdistinlaitehäiriöistä ja puhdistinlaitteen rikkoontumisesta on ilmoitettava 48 tunnin kuluessa vian ilmenemisestä ja mahdollisesta polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä välittömästi Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

27. Leijukattilan jatkuvatoimisten mittausten tulosten perusteella on määritettävä häiriön tai kattilan ylös- ja alasajon kuluessa ilmaan joutuneiden epäpuhtauksien (NOx, SO2 ja hiukkaset) kokonaispäästömäärä ja arvio siitä kuinka paljon päästö ylittää normaalitilanteesta aiheutuvan päästön.

Tarkkailumääräykset

28. Toiminnan käyttö- ja kuormitustarkkailu on toteutettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Yksityiskohtainen suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi 1.11.2004 mennessä.

29. Käyttötarkkailussa on huomioitava, että asennettavalla instrumentaatiolla on mahdollista reaaliaikaisesti ja jatkuvatoimisesti seurata ja varmistua palamistapahtuman tehokkuudesta. Mittaustulokset on tallennettava mahdollista jatkotarkastelua varten.

30. Kuormitustarkkailussa on huomioitava päästöt ilmaan kaikilta kattiloilta, jätehuollon järjestäminen, erityisesti muodostuvan tuhkan osalta sekä Jyväsjärveen johdettava jäähdytys- ja jätevesi. Voimalaitoksen 295 MW:n leijukattilan kuormitustarkkailussa on rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia mitattava jatkuvasti 27.11.2004 lukien. Lisäksi poistokaasujen happipitoisuutta, lämpötilaa, painetta ja vesihöyry- pitoisuutta on mitattava jatkuvasti. Poistokaasujen vesihöyrypitoisuutta ei tarvitse mitata jatkuvasti, jos kaasu kuivataan ennen päästöjen analysointia.

31. Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonain päivänä enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa käytettävän mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi, on mittaukset mitätöitävä. Jos useamman kuin 10 päivän mittaukset mitätöidään vuoden aikana, asiasta on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja samalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin mittausjärjestelmän luotettavuuden parantamiseksi.

32. Raskasöljykäyttöisten polttoaineteholtaan 66,5 ja 45 MW kattiloiden typenoksidi- ja hiukkaspäästöt on mitattava vuosittain suurimmalla käytettävällä teholla.

33. Savukaasun epäpuhtauspitoisuuksien ja polttoprosessien sekä lämpötilan seurantaan tarkoitetut jatkuvatoimiset mittarit on kalibroitava sekä mittausjärjestelmien luotettavuus ja tulosten taso on tarkistettava rinnakkaismittauksin vähintään kerran vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Samalla on määritettävä mittaustulosten kokonaisepävarmuus 95 % luotettavuusvälillä.

34. Epäpuhtauksien ja prosessiin liittyvien muuttujien edustavat mittaukset, näytteiden otto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä sovelletaan ISO-standardeja taikka kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan, että toimitettavat tiedot ovat laadullisesti yhtä tasokkaita.

35. Jyväsjärveen johdettavien jäte- ja jäähdytysvesien sekä tuhkatäytön vaikutuksia vesistössä on tarkkailtava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailu voi tapahtua yhteistarkkailuna alueen muiden kuormittajien kanssa.

Jyväsjärveen johdettavien jäte- ja jäähdytysvesien vaikutusta kalastukseen ja kalastoon on tarkkailtava Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailu voi tapahtua yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Luvan saajan on toimitettava edellä kuvatut tarkkailusuunnitelmat Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Keski- Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksyttäväksi 1.11.2004 mennessä.

Ympäristö- ja TE-keskus voivat muuttaa tarvittaessa hyväksymiään ohjelmia.

36. Luvan saajan on osallistuttava alueen muun teollisuuden ja kuntien kanssa Jyväskylän ilmanlaadun yhteistarkkailuun sekä ilmanlaatuselvityksiin.

37. Asianosaisten mahdollisten valitusten tai viranomaisvalvontahavaintojen perusteella Keski-Suomen ympäristökeskus voi edellyttää kertaluontoisen pöly- tai melutarkkailun suorittamista. Tarkkailutulosten perusteella, mikäli toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta tai toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus, voidaan lupapäätöstä muuttaa.

Kirjanpito- ja raportointimääräykset

38. Kirjanpito- ja raportointimenettelyn yksityiskohdat on sovittava Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Yksityiskohtainen suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi samanaikaisesti käyttö- ja kuormitustarkkailusuunnitelman kanssa 1.11.2004 mennessä.

39. Kirjanpidosta on käytävä ilmi raportointia varten tarvittavat tiedot, kuten ainakin käytetyt polttoaineet ja niiden määrä, päästömäärät sekä jätteiden määrä ja toimitus,