Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelman päivitetyt tavoitteet

(1)

4.11.2011

1

Etusivu > Elinympäristö ja kaavoitus > Elinympäristö > Kulttuuriympäristö ja rakennusperintö

> Kulttuuriympäristön hoidon keinot > Kulttuuriympäristöohjelman laatiminen

Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelman päivitetyt tavoitteet

Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma vuosille 2005–2015 linjaa tavoitteet ja toimenpiteet maakunnan kulttuuriympäristön hoidolle. Maakunnan kulttuuriympäristötyöryhmä MAKU päivitti ohjelman tavoitteet vuonna 2011. Päivitetyt tavoitteet on esitetty tässä tiedostossa, ja ne korvaavat itse ohjelmassa esitetyt tavoitteet.

1. Raha ratkaisee - hoito palkitsee

Kulttuuriympäristönkin hoitaminen vaatii rahaa. Esimerkiksi rakennusten kunnossapidon resurssit ovat julkisella puolella pienentyneet ja ensisijaisesti hoidetaan aktiivisesti käytössä oleviin rakennuksia.

Yksityiset omistussuhteet saattavat vaikuttaa hoitoon - perintötalon kunnossapito tai sen myyminen halukkaalle kunnostajalle vaatii yhteistä tahtoa. Tehokkuusajattelun lähtökohtana on usein, että korjaaminen on kalliimpaa kuin uuden rakentaminen tilalle, ja olemassa olevan ympäristön tarjoamat mahdollisuudet saattavat jäädä tutkimatta. Tietoa saatavilla olevista hoidon tuista ja

rahoitusmuodoista tulisi olla helposti saatavilla. Tukien kokonaisvaltaista hyödyntämistä voisi parantaa.

Kulttuuriympäristöön liittyy usein aineettomia, henkisiä arvoja, joita ei voi mitata määrällisesti.

Ympäristön ja rakennusten hoitoon liittyy myös ihmisten henkinen hyvinvointi ja paikallisen identiteetin vahvistuminen, joka osaltaan voi estää esimerkiksi paikkakunnalta poismuuton.

Tavoite 2015 Toimenpiteet Toteuttajaorganisaatiot

Kulttuuriympäristön hoidon tukia on riittävästi ja ne kohdentuvat tarkoituksen mukaisesti

 jaetaan tietoa

rahoitusmahdollisuuksista

 kehitetään tukien jakoperusteita

 eri tuen myöntäjien keskinäinen roolijako on selvitetty

 tukien vaikuttavuutta seurataan

 vaikutetaan tavoitteiden asettelun, suunnitelmien ja ohjelmien kautta määrärahoihin toimikohtaisesti

julkiset rahoittajat

Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto

Museovirasto

Suomen kotiseutuliitto Maaseudun kehittämisen toimintaryhmät

Kulttuuriympäristö- selvityksiin on riittävästi määrärahoja

 pyritään lisäämään määrärahoja kaavojen ja rakennusjärjestysten laatimista tukeviin

kulttuuriympäristöselvityksiin

 kehitetään selvitysten

vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ja yhteistyötä

kunnat yritykset

Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän yliopisto EU

Maakunnan

kehittämisrahaa, EU-

rahoitusta ja työllistämis- ja harjoittelutukia suunnataan kulttuuriympäristön

hoitoon

 edistetään hankkeita, tehdään hankesuunnitelmia ja toteutetaan hankkeita

 EU-rahoitusta myöntävät tahot tekevät yhteistyötä

 eri rahoitusmahdollisuuksia yhdistellään niin että saadaan toteutettua monipuolista ympäristön hoitoa

MAKU-ryhmän tahot

(2)

2

 hankkeita koordinoidaan kattaviksi kokonaisuuksiksi

 osarahoitetaan

kulttuuriympäristöön liittyviä selvityksiä, hoitotöitä, hoidon suunnittelua ja hankkeita

 tukia käytetään

kulttuuriympäristön kartoituksen ja hoidon töihin työllistämiseen Tarjolla oleva rahoitus

tarkoituksenmukaisesti ja käytetään täysimääräisesti

 kootaan yhteen ja jaetaan tietoa eri rahoitusmahdollisuuksista

 seurataan

rahoitusmahdollisuuksien muutoksia ja rahoituksen vaikuttavuutta

MAKU-ryhmän tahot

2. Ympäristökasvatus - asennemuutos mahdollisuutena

Lasten ja nuorten innostus ja osaaminen luovat tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Kulttuuriympäristökasvatus sisältyy koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmiin, mutta kouluissa ja oppilaitoksissa kulttuuriympäristöön ja paikallisuuteen liittyvä opetus on satunnaista ja siihen ei välttämättä ole varattu resursseja. Opettajien tietoisuus ja taidot sekä asenne ovat ratkaisevia. Myös aikuisten ja päättäjien ympäristökasvatukseen olisi löydettävä keinoja.

Kulttuuriympäristökasvatuksessa on aina kyse myös kotiseutukasvatuksesta ja paikallisidentiteetin kehittämisestä.

Kulttuuriympäristön hoitoon vaikuttavista tekijöistä asenteet ovat merkittävin. Kulttuuriympäristöt saatetaan kokea rasitteena ja nopean kehittämisen esteinä. Omien toimien pysyvää vaikutusta ei ehkä ymmärretä. Oman lähiympäristön hyvät ominaisuudet, historia ja arvot saattavat jäädä huomiotta arkielämän kiireissä. Ennakkoluulot ja arvoristiriidat leimaavat liian usein

kulttuuriympäristöön liittyvää päätöksentekoa. Ympäristön muutoksista tulisi keskustella laajemmin julkisesti. Asenteet vaikuttavat myös kulttuuriympäristön hoidon rahoitukseen. Hoidetut

kulttuuriympäristöt ovat monien uusienkin mahdollisuuksien ympäristöjä! Tärkeintä on vaikuttaa päättäjien, kohteiden omistajien, opettajien ja median asenteisiin.

Laadukasta

kulttuuriympäristö- kasvatusta on koko maakunnassa

 kannustetaan opetusta antavia tahoja

kulttuuriympäristöopetukseen

 vaikutetaan rehtoreihin ja muihin opetuksesta päättäviin

viranomaisiin

 hyödynnetään Keski-Suomen valtakunnallista

ympäristöhallinnon

ympäristökasvatusvastuuta

 opetetaan oppilaita ja opettajia

Jyväskylän yliopisto/OKL Keski-Suomen museo Keski-Suomen ELY-keskus Alvar Aalto -museo

Taiteen perusopetusta antavat tahot

Metsähallitus K-S arkkitehdit SAFA KYKY-ryhmä

(3)

3

Paikallista, maakunnallista ja kansallista

kulttuuriympäristötietoa on kuntien, koulujen,

oppilaitosten ja

kansalaisten ulottuvilla

 tuotetaan ja jaetaan

kulttuuriympäristöön liittyvää aineistoa

 tuodaan kiertäviä näyttelyitä alueelle

 internetissä olevaa tietoa lisätään viemällä Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma sekä kuntien

kulttuuriympäristöohjelmat internetiin

 internetissä olevaa tietoa linkitetään (mm.

rakennusperintöportaali, Finnica)

 Europan rakennusperintöpäivät vakiinnutetaan

rakennusperinnön esiin nostajina ja eri tahot järjestävät

tapahtumia

MAKU-ryhmän tahot Keski-Suomen museo Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto

Uusia menetelmiä kulttuuriympäristö- kasvatuksen kehitetty

 tuetaan maakunnassa

kulttuuriympäristökasvatuksen kehittämistyötä tekeviä tahoja sekä hyvien käytäntöjen leviämistä

 kehitetään kulttuuriympäristö- kasvatuksen mallikohteita

 "Viestejä maisemassa" -kilpailu ylä- ja alakouluille

Keski-Suomen taidetoimikunta Alvar Aalto -museo Keski-Suomen museo KYKY-ryhmä

Tieto

kulttuuriympäristöstä, hoidosta, esimerkillisistä hoitohankkeista ja

ajankohtaisista teemoista leviää julkisuuteen

 informoidaan tiedotusvälineitä aktiivisesti

 esimerkillisiä korjaus ja hoitokohteita ja

kulttuuriympäristökasvatustekoja palkitaan maakunnallisesti

 edistetään tiedonvälistystä myös asiantuntijoiden ja sidosryhmien kesken

MAKU-ryhmän tahot KYKY-ryhmä

hankkeista vastaavat

Julkaisutoiminta tukee arvostuksen lisäämistä

 kulttuuriympäristökohteista ja hoidosta tehdään korkeatasoisia julkaisuja

 arvokkaista kohteista julkaistaan korkeatasoinen kirja

 julkaisutoiminnassa kiinnitetään huomiota laatuun,

tavoittavuuteen ja laajuuteen

Keski-Suomen museo Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto

Jyväskylän yliopisto kustantajat

Metsähallitus Vuorovaikutteisuus ja

osallistuminen toimivat maankäytön suunnittelussa kulttuuriympäristö

huomioiden

 edistetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia uusia toimintatapoja, kannustetaan kehittämään uusia tapoja osallistumiseen ja vuorovaikutukseen

 lisätään vuorovaikutusta

aluehallinnon ja asukaslähtöisen toiminnan kesken

kunnat yhdistykset

Keski-Suomen ELY-keskus Metsähallitus

(4)

4

vakiinnuttamalla tiedonvälitys kulttuuriympäristön hoidosta ja hoitohankkeista

3. Kulttuuriympäristön ominaispiirteet tunnetaan

Keski-Suomen maisemat ovat vaihtelevia. Keski-Suomi jakautuu kolmeen eri maisemamaakuntaan:

Hämeen viljely- ja järviseutuun, Itäiseen Järvi-Suomeen ja Suomenselän alueeseen. Järvet, "vuoret", metsät ja suot ovat olleet kehys ihmistoiminnalle. Edelleenkin maakunnan vahvuutena on

monipuolinen maisema. Keski-Suomi on itäisten ja läntisten kulttuuripiirteiden vaihettumisvyöhykettä.

Ihmistoiminta on luonut omat ympäristönsä ja niistä syntyy hyvin vaihteleva maisema: Keski- Suomessa on luonnonympäristöä ja kaupunkeja, taajamia ja maaseutua, uutta ja vanhaa.

Kulttuuriympäristön vahvuutena on monipuolisuus. Arvokkaimmissa kohteissa ovat edustettuna monet aikakaudet. Arkiympäristössä näkyy kerroksellisuus ja elinkeinojen historia - maisema muistaa. Maakunnan kulttuuriympäristön ominaispiirteitä uhkaavat muoti-ilmiöt ja massakulttuuri.

Paikalliset ja maakunnalliset erityispiirteet voivat kokonaan kadota. Kulttuuriympäristö muuttuu koko ajan eikä muutosta voida pysäyttää. Hallittu muutos ja hyvä suunnittelu antavat kuitenkin

mahdollisuuden säilyttää alueen ominaispiirteet ja arvot.

Keski-Suomen jokaisessa kunnassa on inventoitu kulttuuriympäristökohteina niin rakennukset, muinaismuistot kuin maisematkin. Perustietopohja on olemassa. Haasteena onkin sen päivittäminen jatkuvasti sekä tiedon tuominen kaikkien saataville. Tiedon keräämisen ja jakamisen mahdollisuudet ovat parantuneet tekniikan kehittymisen myötä. Kuitenkin yhä on puutteita tiedon välittymisestä 'lapion varteen saakka' - kulttuuriympäristön asiantuntijoilta toteuttajille.

Kulttuuriympäristön ominaispiirteet on ymmärretty ja niiden säilyminen turvataan

 selvitetään maakunnan maisemalliset ominaispiirteet

 käytetään ominaispiirteitä maakuntakaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun pohjana

 korostetaan oman perinteen tuntemista luotaessa uusia elinkeinoja kehittämishankkeita

Kunnat

Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Metsähallitus

Kyläseurat Inventointi on laajentunut ja

menetelmät kehittyneet

 modernin rakennetun ympäristön inventointia jatketaan

 muinaismuistoja täydennysinventoidaan hankkeisiin liittyen

 maisemainventointeja päivitetään ja

inventointimenetelmiä kehitetään huomioimaan erityisesti

maisemahistoria

 perinnemaisemien

inventointitieto pidetään ajan tasalla

 kuntia ohjataan päivittämään kulttuuriympäristöinventointeja kaavoituksen yhteydessä

 asutushistoriallisia selvityksiä ja teemainventointeja tehdään

Keski-Suomen museo Keski-Suomen ELY-keskus Museovirasto

Metsähallitus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen metsäkeskus YM, SYKE

(5)

5

 vaikeasti saavutettavien alueiden kulttuuriympäristöistä kootaan perustietoa

Kulttuuriympäristötietoa kartutetaan jatkuvasti.

Tiedot ovat

paikkatietojärjestelmissä ja kaikkien saavutettavissa.

 tietoa kulttuuriympäristöstä viedään paikkatietojärjestelmiin

 aluehallinnon, oppilaitosten ja kuntien paikkatietojärjestelmissä oleva tieto on mahdollisimman hyvin käytettävissä

 yhteistyössä kehitetään

paikkatietojärjestelmiä ja niiden yhteistä käyttöä

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Museovirasto

Maanmittauslaitos

Geodeettinen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Keski-Suomen ELY-keskus kunnat

YM, SYKE Inventointitietoa on

saatavilla

 inventointitietoa viedään internetiin

 tuotetaan julkiset internetsivut, monisteet tai tietokannat kaikista uusista inventoinneista

 julkaisutoiminnassa kiinnitetään huomiota laatuun,

tavoittavuuteen ja laajuuteen

MAKU-ryhmän tahot YM

Museovirasto

Kulttuuriympäristöohjelmia tehdään

 edistetään kuntakohtaisten ohjelmien laatimista ja rahoitusta sekä kulttuuriympäristöohjelman uusien mallien löytämistä MAKU- ryhmän tahot

MAKU-ryhmän tahot kunnat

Ympäristön kulttuuristen piirteiden arviointi on tasaveroista muiden ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa

 edellytetään kattavat ja ajantasaiset

kulttuuriympäristöselvitykset kaavoituksen perusteiksi

 arvioidaan kaavoituksen ja hankkeiden vaikutukset kulttuuriympäristöön

 arvioidaan suunnitelmien ja toimintaohjelmien vaikutuksen kulttuuriympäristöön

YVA-ryhmä kunnat

Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo kaavanlaatijat

rakennetun ympäristön suunnittelijat

4. Osaamisen lisääminen

Kulttuuriympäristön hoidossa tarvitaan monenlaista osaamista liittyen niin ominaispiirteet huomioivaan suunnitteluun kuin hyvään toteutukseen. Maankäytön suunnittelussa tarvitaan kulttuuriympäristön asiantuntemusta ja ympäristönsuunnittelun ammattitaitoa. Korjausrakentamisen ammattilaisia tarvitaan. Kulttuuriympäristöön liittyvä perustieto on tarpeen monenlaisissa tehtävissä niin kunnissa kuin aluehallinnossa. Kulttuuriympäristön hoidon toteuttajien osaamisen lisääminen ja jatkuva päivittäminen on myös tärkeää. Ammattiylpeys ja ammattilaisten arvostus paranee hyvän osaamisen avulla.

(6)

6

Kulttuuriympäristöön liittyvää säännöllistä koulutusta on tarjolla

 järjestetään yleistä ja hankekohtaista

kulttuuriympäristökoulutusta ja seminaareja

 koulutetaan viranomaisia ja kansalaisia

 kannustetaan oppilaitoksia kulttuuriympäristöopetukseen

MAKU-ryhmän tahot hankkeista vastaavat Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo

Keski-Suomessa on riittävä kulttuuriympäristön

asiantuntemus

 turvataan että kaikkien

kulttuuriympäristön osa-alueiden asiantuntijoita on riittävästi maakunnallisissa viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioissa

 kunnissa kulttuuriympäristön asiantuntemusta tuetaan ja kehitetään

 kulttuuriympäristön

asiantuntemuksen korostaminen luonnonvarojen käytössä ja hoidossa

 aluearkkitehtitoimintaa kehitetään ja edistetään

Keski-Suomen museo Jyväskylän yliopisto koulutusorganisaatiot konsultit

Metsähallitus Keski-Suomen Metsäkeskus MTK

kunnat Maankäytön ja

rakentamisen suunnittelu perustuu

kulttuuriympäristön asiantuntemukseen ja ympäristönsuunnittelun ammattitaitoon

 korostetaan ammattitaidon ja yhteistyön merkitystä

maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, suunnittelun ohjauksessa ja hoidon toteutuksessa

 Kaikessa rakentamisessa varmistetaan, että käytetään ammattitaitoisia suunnittelijoita ja rakentajia

 painotetaan pysyvien osaajien tärkeyttä paikallisten ja maakunnallisten voimavarojen lisäämiseksi

 korostetaan perinteisen rakennustavan ja olemassa olevan ympäristön rakenteen ja mittakaavan tuntemuksen tärkeyttä

kunnat

kaavan laatijat

rakennetun ympäristön suunnittelijat

Keski-Suomen ELY-keskus koulutusorganisaatiot Keski-Suomen museo

Asiakaslähtöistä korjausneuvontaa on saatavilla

 korjausneuvonnan ja

restauroinnin asiantuntemusta on maakunnassa

 perinteisten korjaus- ja

rakentamistapojen tuntemusta ja käyttöä tuetaan

 ohjataan korjausneuvontaa säilyttävän ja perinteisen korjauksen suuntaan

Keski-Suomen museo Keski-Suomen ELY-keskus Museovirasto

Suomen korjausrakentamis- keskukset

restaurointialan oppilaitokset

muu restaurointiverkosto

(7)

7

Rakennushankkeeseen ryhtyvien valistuneisuus ja vastuuntunto olemassa kulttuuriympäristön säilyttäjinä, hoitajina ja uuden hyvän ympäristön kehittäjinä on lisääntynyt

 korostetaan hyvän ympäristön merkitystä yrityskuvalle

 edistetään laadukasta korjaus-, uudistus- ja viherrakentamista

 nostetaan esiin hyviä esimerkkejä

kunnat rakennuttajat rakentajat suunnittelijat taloyhtiöt Kulttuuriympäristöä ja sen

hoitoa tutkitaan

 edistetään kulttuuriympäristön tutkimusta sekä harjoitus- ja opinnäytetöitä

 verkostoidutaan oppilaitosten kanssa

Jyväskylän yliopisto/TAIKU Jyväskylän yliopisto/biologia Keski-Suomen museo koulutusorganisaatiot Metsähallitus Arvokkaissa

kulttuuriympäristöissä on uusia malleja maankäytön suunnittelun ja

kaavoituksen menettelytavoista

 kehitetään maankäytön suunnittelua ja käynnistetään kokeiluprojekteja

 kehitetään kansainvälistä yhteistyötä

kunnat

Keski-Suomen ELY-keskus

5. Keskisuomalainen kulttuuriperintö on osa kansallisvarallisuutta

Keski-Suomen kulttuuriympäristön helmiä ovat UNESCO:n maailmanperintökohteet Petäjäveden vanha kirkko ja Struven ketjun piste Korpilahden Oravivuorella, kansainvälisesti kiinnostava Alvar Aalto -rakennuskanta sekä alueen kehittymisestä kertovat teollisuusmiljööt ja rautatieympäristöt.

Harvinaistuvia perinteiseen elinkeinotoimintaan liittyviä rakenteita ovat esimerkiksi nuottakoppelit, riukuaidat ja uittoruuhet. Keski-Suomi on vetovoimainen asuinalue. Kulttuuriympäristö on osa hyvää elinympäristöä: maaseutumaisemaan tahdotaan asumaan. Kaupunkikeskustojen hyvä suunnittelu jättää tilaa vanhalle säilyä ja uudelle syntyä. Hyviä esimerkkejä hoidetun kulttuuriympäristön vetovoimaisuudesta on ympäri maakuntaa. "Suomen sulatusuuni" - Jyväskylä - on maakunnan vetovoimainen keskus.

Kulttuuriympäristö voidaan kokea vetovoimatekijänä. Meillä on hienosti hoidettuja ja matkailullisesti mielenkiintoisia kohteita ja kokonaisuuksia. Laajempien kokonaisuuksien mahdollisuuksia vasta hahmotetaan. Kulttuuriympäristön hoito voisi tuottaa uudenlaisia taloudellisia

hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi hoidettu maaseutumaisema vaikuttaa matkailuun tai maataloustuotteiden positiiviseen imagoarvoon. Vanhat puutaloalueet ovat houkuttelevia ja eheitä ympäristöjä osataan arvostaa. Tyhjät tai vajaakäyttöiset rakennukset ovat potentiaalisia toimitiloja yrityksille. Laadukkaan rakentamisen ja omaleimaisten alueiden arvo kasvaa tulevaisuudessa: hyvä hoito ja hyvä suunnittelu tekevät tulevaisuuden rakennusperintöä. Kulttuuriympäristön imagoarvon ymmärtäminen on tärkeää. Arvokkaimman kulttuuriympäristön käyttöä tulisi ajatella matkailun tarpeita laajemmin. Ne voivat olla monenlaisen yritystoiminnan vauhdittajia.

Arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen turvataan hoitamalla niitä

 edistetään arvokkaiden

maisemakokonaisuuksien sekä taajamien, kyläympäristöjen, ranta-alueiden, puistojen, perinnemaisemien ja muinaisjäännösten hoitoa

 edistetään kohteiden kaavoitusta, hoidon

kokonaisvaltaista suunnittelua ja hoidon rahoitusta

omistajat kunnat yhdistykset

MAKU-ryhmän tahot

(8)

8

 edistetään kansallisen

kaupunkipuiston perustamista Jyvässeudulle

 kulttuuriympäristöohjelmissa osoitettujen kohteiden hoitoa tuetaan

Kulttuuriympäristön hoito ja matkailu tukevat ja

edistävät toisiaan

 edistetään kulttuuriympäristön hoitoa matkailullisesti

merkittävillä alueilla

 edistetään kulttuuriympäristön vahvuuksia hyödyntävää matkailua

 tarjolla on opastettuja kulttuurimatkailureittejä ja – kohteita

 osallistutaan opastuksen kehittämiseen ja

opastusjärjestelmien laatimiseen

matkailuorganisaatiot kunnat

Museovirasto museot Metsähallitus

UNESCO-kohteista pidetään hyvää huolta

 Petäjäveden vanha kirkko ja Struven kolmioketju

ympäristöineen ovat esimerkillisesti hoidettuja

 maailmanperintökohteiksi sopivia kohteita nostetaan esille ja toimitetaan aktiivisesti niiden saamiseksi listalle

Museovirasto omistajat

Petäjäveden vanhan kirkon säätiö

Maanmittauslaitos Keski-Suomen Metsäkeskus kunnat

Kulttuuriympäristön vahvuuteen ja vetovoimaisuuteen luotetaan asuin- ja yritysympäristönä

 vahvistetaan myönteistä ilmapiiriä ja kulttuuriympäristön tuntemusta

 tyhjien tai vajaakäyttöisten tilojen uusien käyttötarkoituksien löytämistä ja vuokraamista tuetaan

MAKU-ryhmän tahot omistajat

kylä- ja asukasyhdistykset

6. Muuttuvan maaseudun kulttuurimaisema

Maatalouden muutokset näkyvät viiveellä maisemassa. Taantuminen tarkoittaa pusikoituvia tai metsitettyjä peltoja, vajaakäyttöisiä rakennuksia ja umpeutuvia niittyjä. Tilarakenteen muutos muuttaa maiseman mittakaavaa ja tuottaa isompia peltoaukeita ja tuotantorakennuksia. Maaseutumaisemaa uhkaa myös "taajamoituminen" pelloille kasvavat pientalo- ja pienteollisuuslähiöt. Maaseudun muuttuessa kulttuuriympäristö muuttuu myös - hallittu muutos lie tavoiteltavin. Hyvällä suunnittelulla, kaavoituksella ja rakennustapaohjeilla voidaan ohjata muutosta. Nyt maatalouden ympäristötuki ja erityistukisopimukset ovat konkreettinen mahdollisuus viljelijöille saada taloudellista tukea hoitotöihin.

Tulevaisuudessa laajennetut sopimusmenettelyt voivat tuoda uusia mahdollisuuksia kulttuuriympäristöön liittyvään yritystoimintaan maaseudulla. Erityisen tärkeää on arvojen tunnistaminen, joka syntyy asukkaiden ja asiantuntijoiden vuoropuheluna.

(9)

9

Maatalouden muutoksessa kulttuuriympäristön arvot tiedostetaan ja säilytetään

 tiedottaminen niin, että paikallisella tasolla syntyy oivalluksia kulttuuriympäristön arvoista

 arvokkaimmat ydinalueet ja vanhimmat kulttuuriympäristöt tunnistetaan ja vältetään esim.

vanhimpien peltoalueiden metsittämistä

 tuetaan maanvuokrauksen tai maiden vaihdon harkintaa, mikäli arvokkaita kulttuuriympäristöjä uhkaa metsittäminen tai umpeenkasvu

 edistetään perinnemaisemien hoitoa erityistuella ja muilla menetelmillä

 edistetään alueellisen perinnemaisemien hoito- ohjelman toteutumista

 edistetään

maisemanhoitosuunnitelmien tekemistä

MAKU-ryhmän tahot

Metsänhoidollisin keinoin säilytetään ja parannetaan arvokkaita

kulttuurimaisemia

 edistetään maisemapainotteista metsäsuunnittelua arvokkailla alueilla

 tiedotetaan muinaisjäännösten huomioimisesta

metsänkäsittelyssä

Keski-Suomen metsäkeskus metsänomistajat kunnat

Museovirasto

Maaseudun kulttuurimaisemaa rakennetaan siihen sopivasti

 laaditaan maaseutuympäristöön rakentamiseen ja

korjausrakentamiseen opas, joissa kerrotaan hyvän

rakennustavan perussäännöt ja ohjeita suunnitteluun

 laaditaan maisemanhoidon opas

 kiinnitetään huomiota rantojen rakentamiseen

kulttuuriympäristöjen läheisyydessä

 korostetaan maankäytön suunnittelussa

rakennustapaohjeiden laadintaa

 korostetaan paikallistiedon merkitystä

MAKU-ryhmän tahot

Maaseudun

kulttuuriympäristön hoitoon liittyvää elinkeinotoimintaa on syntynyt

 edistetään sopimuksellisuuteen ja ostopalveluihin perustuvaa kulttuuriympäristön hoidon yritystoimintaa kuten perinne- ja korjausrakentamis- ja

maisemanhoitoyrityksiä

MAKU-ryhmän tahot

(10)

10

 edistetään vajaakäyttöisten rakennusten uusia käyttömuotoja ja vuokrausta

elinkeinotoimintaan

7. Yhteistyön ja kansalaistoiminnan lisääntyminen

Yhteistyötä kulttuuriympäristön eteen voitaisiin tehdä paljon enemmän kunta- ja maakuntakuntarajat ylittäen. Viranomaisten yhteistyö on kehittynyt. Maakunnan kulttuuriympäristöryhmä toimii aktiivisesti.

Kansalaistoiminnan lisääntyminen olisi myös merkittävä mahdollisuus. Yhteisöllisyyden puutteen sanotaan vaivaavan aikaamme. Vapaaehtoistoiminta voi olla merkittävä kulttuuriympäristön hoitaja:

esimerkiksi monet kyläseurat ja kotiseutuyhdistykset tekevät nyt jo hyvää työtä lähiympäristönsä hyväksi. Kulttuuriympäristön arvojen säilymisen esteenä voi kuitenkin olla kyvyttömyys ajaa asiaa eteenpäin tai käyttää olemassa olevaa tietoa. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kohtaamiseen luodaan koko ajan uusia kanavia. Yhdessä mietityt tavoitteet ja laajempi näkemys auttavat pääsemään hyvään lopputulokseen.

Verkottunut viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioi- den toimintakulttuuri on vakiintunut

 MAKU-ryhmän toimintaa kehitetään ja ryhmän rooli on selkeä

 tiedonvälitystä ryhmän jäsenorganisaatioiden kesken kehitetään

MAKU-ryhmän tahot

Kunnan kulttuuriympäristö- yhdyshenkilön tehtävät ovat vakiintuneet

 säännölliset kokoukset ja koulutukset

 hyvien esimerkkien ja aktiivisen toiminnan esiin nostaminen

MAKU-ryhmän tahot

Yhteistyötä

kansalaisjärjestöjen, ammattijärjestöjen ja viranomaisorganisaatioiden välillä on kehitetty

 koulutusta järjestetään

 tiedotuksessa huolehditaan

 vuorovaikutteisuus toimii ja osallistamisesta huolehditaan esimerkiksi lausuntojen avulla

kansalaisjärjestöt kotiseutuyhdistykset MAKU-ryhmän tahot

Osallistutaan

ylimaakunnalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön

 selvitetään ylimaakunnallisia ja kansainvälisiä

hankemahdollisuuksia

 liitytään ylimaakunnallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja osallistutaan hankkeisiin

 korostetaan kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä resurssien hankinnan tapana ja laadun varmistajana

 tiivistetään yhteydenpitoa muiden maakuntien kulttuuriympäristön yhteistyöryhmiin

MAKU-ryhmän tahot

(11)

11

Kulttuuriympäristön hoito kytkeytyy alueellisiin ja kuntien tavoiteohjelmiin, kehittämisstrategioihin ja vuosittaisiin

toimintasuunnitelmiin

 sitoutuminen

kulttuuriympäristöohjelmiin

 tiedotus alueellisesta

kulttuuriympäristöohjelmasta ja kulttuuriympäristön hoidon tavoitteista

MAKU-ryhmän tahot

Kulttuuriympäristöön liittyvä käsitteistö on vakiintunut

 kulttuuriympäristöohjelmasta tiedotetaan ja siinä selvennetään käsitteitä

8. Vesistöjen kulttuuriperintö

Vesistöt ovat toimineet kulkureitteinä jo esihistorian ajoista saakka. Keski-Suomen vesistöihin liittyy runsaasti kulttuuriperintöä. Päijänteen rantojen runsaat muinaisjäännökset, pitkän historian

synnyttämät arvokkaat maisemat ja muun muassa varhaiseen huvilakulttuuriin sekä vesiliikenteeseen liittyvä rakennuskanta ovat yksi alueen vahvuuksista. Yhdistettynä upeaan luontoon, neljään

erilaiseen vuodenaikaan ja veteen ikivanhana kulkureittinä kulttuuriperintö luo pohjaa niin matkailun kuin asutuksen kehittymiselle. Päijänne yhdistää Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen maakuntia ja sen alueella on useita kuntia. Muidenkin isojen järvien - esimerkiksi Keiteleen ja Koliman - vesireitteihin koskineen liittyy kulttuuriympäristöarvoja.

Rajat ylittävä yhteistyö on tarpeen järvialueiden kehittämiseksi. Myös vesistöjen rannoilla maankäytön muutokset, maatalouden vähentyminen, väestökato ja kuntien rahapula vaikeuttavat arvokkaiden maisemien ja rakennusperinnön säilyttämistä. Vesistöjen ja kulttuuriperinnön vetovoima voisi kuitenkin jarruttaa tätä kehityskulkua ja tarjota uusia mahdollisuuksia toiminnalle tukien perinteisiä elinkeinoja ja luoden uusia.

Vesistöalueiden

kulttuuriperintöä vaalitaan

 kulttuuriympäristöön tukeutuvaa matkailutoimintaa edistetään

 ympäristön hoitoon liittyviä elinkeinomahdollisuuksia alueella kehitetään

 alueen kulttuuriperintökohteiden saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota

 kulttuuriympäristökohteet otetaan huomioon vesistöihin kohdistuvia hankkeita

suunnitellessa

 vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointi aloitetaan

 kulttuuriperintöarvot huomioidaan virtavesien hoidossa ja kehittämisessä

kunnat

MAKU-ryhmän tahot naapurimaakuntien toimijat

Päijänteen alueen

kulttuuriympäristön hoitoon suunnataan varoja

 edistetään EU-hankkeita alueella

 tuetaan Päijänteen alueen kestävää kehittämistä

 biosfäärialueen

perustamisprosessia jatketaan

kunnat

MAKU-ryhmän tahot Hämeen maakunnalliset toimijat

(12)

12

ylimaakunnallisena yhteistyönä

Ylimaakunnallinen yhteistyö vesistöjen ympärillä toimii

 kehitetään yhteistyölle hyvä ja säännöllinen toimintamalli, joka kokoaan alueen toimijat yli maakuntarajojen

naapurimaakuntien toimijat

9. Kulttuuriympäristöt ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös keskisuomalaiseen kulttuuriperintöön. Haasteita tuovat ilmastonmuutoksen seurausten lisäksi myös sopeutumis- ja hillitsemistoimet. Ne vaikuttavat perinnemaisemiin, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin. Monet vaikutuksista voivat olla kaksisuuntaisia. Esimerkiksi ilmasto- ja energiapolitiikka saattaa välillisesti vaikuttaa kulttuurimaisemiin ja niille tyypillisiin lajeihin. Energiakasvien viljelyn lisääntyminen voi lisätä luonnon monimuotoisuutta ja ylläpitää maisema-arvoja, jos energiakasveja ryhdytään kasvattamaan hylätyillä maatalousmailla. Toisaalta perinteinen viljelymaisema saattaa muuttua energiakasvien laajamittaisen viljelyn myötä. Sateisuuden ja tuulisuuden kasvaminen, talvien lauhtuminen ja tulvat vaikuttavat rakennettuun kulttuuriympäristöön ja rakennusperinnön säilymiseen ja rakenteisiin. Energian säästön vaatimilla teknisillä toimilla ja korjausrakentamisella voi niilläkin olla vaikutuksensa

kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin.

Alueiden käytön suunnittelu ja yhdyskuntasuunnittelu nousevat keskeisiksi esim.

tulvariskien, kuivuusriskien, eroosion ja maanvyöryjen hallinnassa.

 tietämyksen välittäminen kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille. Tulvariskien

kartoittamisessa tulee huomioida kulttuuriympäristön

ominaispiirteet

 kartoitetaan potentiaaliset tuulivoima-alueet

maakuntakaavoitustyönä

 Keski-Suomen ilmastostrategia laaditaan Baltic Climate – hankkeen yhteydessä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maa- ja metsätalouteen tiedostetaan ja tietoa kulttuuriympäristöarvoista välittyy toimijoille

 viljeltyjen energiakasvien vaikutus maaseudun kulttuurimaisemiin ja niille tyypillisiin lajeihin tulee selvittää

 energiapuun korjaamisessa tulee huomioida muinaisjäännökset

Keski-Suomen ELY- keskus

Keski-Suomen museo Museovirasto

Keski-Suomen Metsäkeskus Metsähallitus MTK

(13)

13

Ilmastonmuutoksen vaikutusten

hahmottamiseksi ja alueellisten

ominaispiirteiden ja niiden muutosten havaitsemiseksi kulttuuriympäristön tilan seuranta järjestetään

 kulttuuriympäristön tilan seuranta edellyttää eri viranomaisten tietovarantojen

yhteiskäyttöisyyttä ja paikkatiedon laadun parantamista

 mietitään seurantamittareita

 lisääntyvät luonnon ääri-ilmiöt huomioidaan

valmiussuunnitelmissa

Keski-Suomen ELY-keskus SYKE

Oppilaitokset Keski-Suomen liitto kunnat

Kulttuurihistoriallisesti merkittävän

rakennuskannan ominaispiirteiden

tunnistaminen ja huomiointi energiatehokkuuden

normiohjauksessa

 tiedon välittäminen alan toimijoille

 yhteistyön parantaminen normiohjauksen tulkintojen tekemisessä

Keski-Suomen ELY-keskus YM

suunnittelijat, konsultit, rakennusalan toimijat