KAAKKOIS-SUUOMEN VESIENHOIDON SUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

KAAKKOIS-SUUOMEN VESIENHOIDON SUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

Aika: 18.2.2013, kello 9.00-12.15

Paikka: Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Läsnä:

Visa Niittyniemi (pj.) Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Hilkka Hännikäinen EK Etelä-Karjala/Oy Metsä Fibre

Minna Maunus-Tiihonen EK Etelä-Karjala/UPM Kymmene Oyj

Harri Jussila EK Kymenlaakso, Metsäteollisuuden keskusliitto Jukka Hakala (sijainen) Etelä-Suomen merikalastajain liitto

Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry.

Martti Puska Kymenlaakson kalatalouskeskus ry.

Kati Halonen Kouvolan kaupunki , ympäristöpalvelut Tapio Glumoff Haminan kaupunki , ympäristötoimi Erja Leiri Imatran seudun ympäristötoimi Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimi

Minna Korttinen Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi Frank Hering Kymenlaakson liitto

Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry Asta Sarkki Metsänomistajien liitto Eeva Saarikorpi MTK –Kaakkois-Suomi Kari Niemi MTK –Kaakkois-Suomi

Teppo Vehanen RKTL

Jukka Pehkonen SLL Kymenlaakson piiri Seppo Repo Suomen metsäkeskus Tapani Eskola Kymenlaakson Vesi Oy Kimmo Lehtonen Statkraft Suomi Oy

Taina Ihaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Heidi Rautanen Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Kauko Poikola Kaakkois-Suomen ELY-keskus, E-vastuualue Tuomas Oikari Kaakkois-Suomen ELY-keskus, E-vastuualue Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Markus Tapaninen Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Jouni Törrönen Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Pentti Välipakka Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Pekka Ojanen Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue

1. Edellisen kokouksen muistio:

 Muistiosta ei ollut huomautettavaa. Muistio hyväksyttiin.

2. Yhteistyöryhmän jäsenmuutokset:

 ELY-keskus on pyytänyt yhteistyöryhmään osallistuvia tahoja nimeämään työryhmän jäsenet uutta suunnittelukautta varten.

 Taina Ihaksi esitteli yhteistyöryhmässä tapahtuneet muutokset ja laittoi kiertoon listan henkilötietojen tarkistamiseksi. Hän kertasi myös yhteistyöryhmän tehtävät.

 Vesienhoidon yhteistyöryhmän toiminta laajennetaan koskemaan myös merenhoidon suunnittelua. Tehtävien laajentumisen vuoksi Metsähallitusta pyydetään nimeämään jäsenet.

 Yhteistyöryhmän nimeää ELY-keskus. Nimeämiskirje tehdään tämän kokouksen jälkeen Metsähallituksen tehtyä esitykset jäsenistä.

3. Vesienhoidon ensimmäisen suunnittelukierroksen toimenpiteiden raportointi

 Niittyniemi esitti sektorikohtaisesti ensimmäisellä vesienhoitokaudella pintavesien suunnitellut toimenpiteet sekä toteutuneet toimenpiteet. Heidi Rautanen kertoi pohjavesialueiden toimenpiteistä sekä niiden toteumasta.

 Maatalouden osalta todettiin, että tavoitteisiin ei ole päästy mm. kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden osalta. Uusia kosteikkoja tehdään kuitenkin useita VHA 1:n alueella. Suojavyöhykkeiden määrän selvää lisääntymistä toivotaan tukiehto- muutosten vuoksi uudella tukikaudella. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden tavoitteet on ylitetty jo tällä hetkellä. Ravinnetaseiden hallinta toimenpide on ongelmallinen, koska tietoa ei ole saatavissa muuta kuin ko. tukiehtoon sitoutuneista tiloista, vaikka lähes kaikilla tiloilla tehdään ravinnetaseiden hallintaa jo taloudellisistakin syistä.

 Metsätalouden osalta toimenpiteet ovat jääneet toteutunutta vähäisemmäksi, koska metsätalouden toimenpiteet on sidottu metsän käytön määrään. Hakkuut ja metsien kunnostusojitusten määrä on jäänyt alueellisessa metsäohjelmassa esitetystä määrästä.

 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä kiinteistökohtaisia järjestelmiä tehdään tarpeeseen nähden vähän. Aiheesta annettu neuvonta ylittää jo nyt tavoitteet.

 Yhdyskuntapuhdistamoiden ja siirtoviemäreiden rakentaminen on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Lappeenrannan jätevesiratkaisu on edelleen tekemättä.

 Pohjavesien suojelusuunnittelu on lähtenyt todenteolla käyntiin, kun

kymenlaaksossa käynnistyi kymPOVERI -hanke ja Lappeenrannan kaupunki on käynnistänyt suojelusuunnitelmien laadinnan tärkeimmille pohjavesialueille.

Myös Imatralla päivitetään Vesioronkankaan suojelusuunnitelmaa. Pohjavesien suojauksien rakentaminen on edennyt hyvin, koska suojaukset sisältyvät suuriin tiehankkeisiin VT6 alueella. Ratapihojen suojaus ei ole käynnistynyt.

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukset ovat edenneet kohtuullisen hyvin, pilantuneisuustutkimuksia ei ole kuitenkaan toteutunut suunnitellusti.

4. Kuulemisesta saatu palauteyhteenveto.

 Ihaksi esitteli ELY-keskukseen tulleen palautteen sektorikohtaisesti.

Palauteyhteenveto löytyy sivulta www.ymparisto.fi > Kaakkois-Suomi >

Ympäristönsuojelu > Vesienhoidon suunnit... > Yhteistyöryhmä > Asiakirjat >

Muu materiaali (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22985&lan=fi)

 Yleisin kommentti oli, että suunnittelua on tehty paljon, käytännön toimenpiteitä kuitenkin vähän. Useissa kommenteissa tuotiin esille myös kysymys mihin suunnitelmat ja ohjelmat vaikuttavat. Sekä saadaanko seurannalla oikeaa tietoa vesien tilasta. Yksittäisiltä kansalaisilta saatiin vain yksi palaute.

 Myös valtakunnallisesta kuulemisesta on tehty omat palautteet (esim. RKTL), jotka löytyvät nettisivuilta ja ne otetaan huomioon jatkosuunnittelussa.

 Vehanen: RKTL lausunnossa nostettu esille kalatiestrategia.

 Ihaksi: Alueellinen kalatiestrategia valmisteilla ja nidotaan yhteen vesienhoidon kanssa. Poikola vahvisti tämän, myös lausunnot pyydetään toiminnanharjoittajilta.

Niittyniemi ehdotti, että valmisteluvaiheessa voisi olla laajempi työryhmä

laatimasta strategiaa, jotta kalatiestrategia ja vesienhoidon suunnittelussa oleva eri intressitahojen mukanaolo toteutuisi.

5. Tarkastelussa olevat vesimuodostumat

 Ihaksi kertoi vesimuodostumien rajauksesta ja luokittelusta. Valittujen pintavesien tyyppikartta ja kartta I ja II luokan pohjavesistä löytyy sivulta www.ymparisto.fi > Kaakkois-Suomi > Ympäristönsuojelu > Vesienhoidon suunnit... > Yhteistyöryhmä > Asiakirjat > Muu materiaali

(http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22985&lan=fi)

 Valtakunnalliset ohjeet vesimuodostumien rajaukseen löytyvät valtakunnallisilta vesienhoitosivuilta www.ymparisto.fi > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu >

Vesienhoidon suunnit... > Suunnittelumateriaalia ja julkaisuja (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22063&lan=fi )

 Uudella kaudella jokimuodostumia on tullut lisää (lähes kaikki valuma-alueeltaan yli 50 km²: uomat mukana vesimuodostumina). valinnassa on yritetty yhteen sovittaa valintakriteerit yhtenäiseksi valtakunnallisesti ja etenkin viereisten Elyjen kanssa. Järvipuolella ei ole uusia muodostumia, mutta joitakin muodostumia on jaettua pienempiin osiin (Itäinen Pien-Saimaa, Haapavesi ja Suur-Saimaan uusi rajaus, Vuoksenniska uutena muodostumana, Simpelejärvi jaettu neljään vesimuodostumaan). Kuolimo säilyy KASELYn hallinnollisena

vesimuodostumana (yli 50 % pinta-alasta KASELYN alueella), vaikka Suomenniemi siirtyy Etelä-Savoon. Muut Suomenniemen alueen

vesimuodostumat siirtyvät ESAELYn hallinnoitavaksi. Merialueella ei ole rajaus- tai tyyppimuutoksia.

 Joitakin jokimuodostumia jaettu pienemmiksi joko tyypin muuttumisen perusteella tai siksi että osien välillä on merkittäviä eroja paineissa ja vesistön tilassa.

 Luokittelemattomien vesimuodostumien määrä ei ministeriön ohjeiden mukaan voi merkittävästi kasvaa. Tästä syystä pienempiä kohteita ei ole otettu niin paljon mukaan kuin olisi haluttu. Vesienhoidon tavoitteet koskevat kuitenkin

pienempiäkin vesistöjä eli tila ei saa heikentyä.

 Järvissä ei ole valittu mukaan aiempaa pienempiä muodostumia (alle 50 ha), mutta tällä kierroksella pyritään luokittelemaan kaikki valitut muodostumat.

 Vesimuodostumien tyypit ovat samoja kuin ensimmäisellä kierroksella, mutta muuttujakohtaisia vertailuolosuhteita on jonkin verran tarkennettu, joten yksittäisten muodostumien tyyppi on muuttunut.

 Kymijoen osalta vesimuodostumien erilaista rajausta ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska muutoksella ei olisi vaikutusta toimenpiteiden arviointiin.

 Nettisivuille laaditaan uusi kartta vesimuodostumista huhtikuussa kun kuntauudistuksen tuomat muutokset tulevat paikkatietoaineistossakin käytettäviksi.

6. Hydrologis-morfologisten paineiden arviointi ja nimeäminen voimakkaasti muutetuksi

 Höytämö kertoi hydrologis-morfologisten (hymo-) paineiden tarkastelusta ja miten nimeäminen voimakkaasti muutetuksi tehdään. Ohje on toimitettu keskeisimmille sidosryhmille kommentoitavaksi.

 Hymo-asiat käydään läpi sanalla tavalla kuin edellisellä kierroksella.

 Arviointitekijät ovat pysyneet lähes samoina, ohjeistusta on kuitenkin tarkennettu.

Ohjeissa on annettu malli pisteytyksestä jonka perusteella määritellään perusteet voimakkaasti nimeämiselle.

 Voimakkaasti muutetuksi nimeämiseen liittyy oleellisesti myös se, voidaanko hyvä ekologinen tila saavuttaa toimenpiteillä, aiheuttamatta samalla merkittävää haittaa vesistön käyttömuodoille (esim. vesivoimalle). Merkittävän haitan linjauksiin voivat vaikuttaa esim. Hiitolanjoen ja Ala-Koitajoen viimeaikaiset KHO:n päätökset.

 Voimakkaaksi muutettujen vesimuodostumien nimeäminen voi periaatteessa muuttua tällä suunnittelukierroksella (esim: Urpalanjoki, Virojoki), mutta päähuomio on kuitenkin uusissa muodostumissa.

 Vehanen: Komissio on kommentoinut Suomen vesienhoitosuunnitelmia, että pitäisi voidaan osoittaa, että jokin toimenpide vaikuttaa tilaa parantavasti. Lisäksi Komissio on antanut palautetta siitä, ettei Suomessa ole riittävästi arvioitu

voitaisiinko vesivoimatuotannosta saatava hyöty korvata jollakin muulla tavalla.

Biologista tietoa toimenpiteiden vaikutuksista on kuitenkin vähän tällaisten arvioiden tekemiseksi.

7. Alustava luokittelu

 Ihaksi kertoi miten luokittelu tehdään ja mitkä asiat siinä otetaan huomioon

 Valtakunnalliset ohjeet luokitteluun löytyvät valtakunnallisilta vesienhoitosivuilta www.ymparisto.fi > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnit... >

Suunnittelumateriaalia ja julkaisuja

(http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22063&lan=fi )

 Luokittelun tulisi olla valmis maaliskuun loppuun mennessä, mutta aikataulusta tullaan todennäköisesti myöhästymään. Luokittelusta tiedotetaan ilmeisesti huhti- toukokuussa.

 Ryhmittelyä voidaan käyttää ja paineiden arvioinnin osalta malleja

 Uudessa luokittelussa on päivitetyt kriteerit. Luokittelua helpottaa/tarkentaa tutkimustieto vertailujärvistä, mallinnus, ryhmittely ja ohjeistuksen parantuminen.

Kaiken pitäisi kuitenkin perustua biologisiin laatutekijöihin, joista on kuitenkin edelleen puutetta.

 Luokittelutulosta tallennettaessa tietojärjestelmään tulee aina perustella mistä luokittelutuloksen muutos johtuu.

 Kemiallinen tila huononee useilla järvillä ahventen elohopean takia. Jos Kemiallinen tila on huono, ei vesimuodostuman kokonaistila voi olla hyvä tai erinomainen.

 Kyseinen asia herätti keskustelua ja yleisesti oltiin sitä mieltä, että kemiallisen tilan määrittämisessä ei ole mieltä/järkeä, jos se perustuu muutamaan

kalanäytteeseen. Ohjeen mukaan elohopea mitataan viidestä tietyn kokoluokan kalasta.

 Niittyniemi: Luokittelussa asiantuntija-arviointi edelleen suuressa osassa.

Rannikkoalueen ekologinen luokittelu

 Jouni Törrönen kertoi rannikkovesien luokittelusta tulevalla kaudella ja

muutaman esimerkin avulla alustavista tila-arvioista (biologisten laatutekijöiden vaikutuksesta luokitteluun ja mitä muutoksia niihin on tullut uudella kaudella).

Biologisten laatutekijöiden luokkarajoihin on tullut pieniä tarkistuksia mm.

kansanvälisten vertailujen (interkalibrointien) vaikutuksesta.

Ravinnepitoisuuksien tarkastelussa talviarvoista on kokonaan luovuttu ja siirrytty kesäkauden pitoisuuksien vertailuun.

 Suomenlahden itäisimmän osan ulkosaariston tilassa näyttäisi tapahtuneen parantumista, mikä näkyy mm. sekä kasviplanktonissa (levämäärissä) että

syvännealueiden pohjaeläimistön elpymisenä: Osin luokittelu on tarkentunut, kun aineistoa ja tietoa on enemmän, mutta ulkosaariston tilassa näyttäisi tapahtuneen myös todellista parantumista edelliseen luokittelujaksoon verrattuna.

 Uusin luokitteluaineisto mahdollistaa Kotka-Hamina-Virolahti-ulkosaaristoalueen tilaluokan parantumisen välttävästä tyydyttävään. Koko Suomenlahti on kuitenkin edelleen ”hyvää huonomassa”- tilassa. Välipakka: Pietarin jätevesien

puhdistustehon nousu näkyy merialueella. Mutta myös hapettomien pohjien määrä on vähentynyt. Tosin uusimmissa pohjaeläinaineistoissa

(Velmu/Finmarinet) näytteitä on kattavammin, myös ulkosaariston matalimmilta alueilta.

 Yhteenveto toimenpideohjelmien parannusehdotuksista Pohjavesien luokittelu

 Heidi Rautanen kertoi pohjavesien riskialueiden nimeämisestä, määrällisen ja kemiallisen tilan arvioinnista sekä Tarkastelussa pohjavesikohteita on VHA 1:llä 122 kpl. VHA2:lla 163 kpl

 Selvityskohteet ja riskialueet sekä huonossa tilassa olevien pohjavesimuodostumien määrä tulevat hieman lisääntymään

 Keskeinen osa pohjavesialueiden luokittelua on riskialueiden nimeäminen ja ihmistoiminnan aiheuttamien paineiden tunnistaminen.

 Määrällisen tilan ja kemiallisen tilan arviointiin on tullut uudet, aiempaa tarkemmat ohjeet

Kokouksen päätteeksi järjestettiin työpaja, jossa ideoitiin toimenpideohjelman valmistelua

Pohjavedet (Tapio Glumoff, Tapani Eskola, Minna Korttinen, Kari Niemi, Heidi Rautanen)

 Toimenpideohjelman jäsentely OK, mutta taulukkoon erillinen sarake, josta kävisi ilmi pohjavesitoimenpiteiden priorisointi.

 Pohjavesikohtaisempia toimenpide-esityksiä

 Kartat melko yleisluontoisia voisi tehdä ainakin sähköiseen muotoon yksityiskohtaisempia karttoja muodostumisalueineen

 Työpajamalli hyvä. Pohjavedet erillisenä työpajana, jonne kutsuttaisiin eri sektoreiden asiantuntijoita

 Pohjavesien toimenpideohjelma voisi olla edelleen omanaan, koska näin

helpompi käyttää ja ehkä tulevat paremmin huomioitua käytännössä esim. kuntien toiminnassa.

Pintavedet I (Eeva Saarikorpi, Asta Sarkki, Tuomas Oikari, Jouni Törrönen, Markus Tapaninen)

 Ohjelmia monta (3 kpl)  sekavaa

 Tiivistettävä, asiaa paljon, liikaa tekstiä, kartat pieniä ja vaikealukuisia.

 Nettisivuilta vaikea löytyy oikeaa toimenpideohjelmaa!

 Miksi maatalous aina ensimmäisenä

 Voisivatko toimenpideohjelmat olla samanlaisia kaikissa ELYissä?

 Olisivatko teemapäivät parempia kuin työpajat (esim. virtavedet, järvet, merialue jne.)? Saataisiin enemmän väkeä paikalle ja tulisi muitakin kuin YTR:n jäseniä.

Ei välttämättä sektorikohtaista tarkastelua, jotta mielipiteen vaihtoakin tulisi enemmän.

 Pitäisi yhdistää toimenpideohjelmat yhdeksi. Myös lausuntojen takia pitäisi yhdistää samaan toimenpideohjelmaan kaikki.

Pintavedet II (Kauko Poikola, Pekka Jokinen, Janne Raunio, Teppo Vehanen, Jukka Höytämö)

 Sektorikohtainen rakenne OK.

 Asioita käsitellään yleisesti.

 Mitä pystytään tekemään todellisuudessa

 Kärkihankkeet/ toteutettavuuden tarkastelu

 Ei avaudu suurelle yleisölle.

 Vaikuttavimpien toimenpiteiden valinta ja toteutus, nettiversioksi kartat, joissa yleiskuvaa ja yleistietoa asioista.

 Olisiko tarpeen käsitellä erikseen esim. tärkeitä vesistöjä tai tärkeitä ongelmia esim. alatyöryhmissä – kalankulkua edistävät toimenpiteet esim.

 Erilliset toimenpideohjelmat (3 kpl) koska alueet erilaisia. Olisiko alueiden ihmisille helpompi ymmärtää.

 Työpajat hyvä. Vetäjä ELYstä, jäsenet osallistuvat.

 Pistekuormituksen hallinta: yhdyskunnat ja teollisuus

Pintavedet III (Frank Hering, Jukka Pehkonen, Kati Halonen, Hilkka Hännikäinen)

 Osio on järkevä. Liite 1 eli taulukot pitää nostaa ohjelman rakenteen sisään ja niitä pitää tarkentaa, yksilöidä ja priorisoida toimenpiteitä

 Herkkyyskarttoja esim. pintavesi lle ja merialueellekin!

 Kartat suuremmiksi ja liitteiksi, jotta niistä saisi selvää.

 Toimenpideohjelman valmistelun entinen malli hyvä  oli mahdollisuus täydentää ja korjata ja pyytää taustaorganisaatioltakin palautetta. Enemmän etukäteisvalmistelua kuitenkin toivotaan!

 Kunnon etukäteisvalmistelu kuitenkin tehtävä työpajoja varten ja aineistoa toimitettava etukäteen

 Erillisiä toimenpideohjelmia pidettiin hyvänä, mutta toimenpideohjelmien muoto pitäisi olla sama kaikkialla.

Pintavedet IV (Helena Kaittola, Aarno Karels, Martti Puska, Erja Leiri, Taina Ihaksi)

 TPO ei avaudu, kertovuus huono. Taulukoita, värikarttoja ja diagrammeja lisää.

Yksinkertaisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi toimenpideohjelmaa. Todellinen hyödyntäminen työssä vaikeaa. Tavoitteet selkeästi taulukkoon.

 Kartat aihepiireittäin selkeästi, kertovat enemmän kuin teksti!

 Käytäntöön soveltaminen avattava. Aihepiireittäin työryhmät ja ”homma toimimaan”

 Yhdistäminen ei huono idea. Selkeästi eroteltava alueet.

 Toimenpiteet ja toteutusohjelma samaan!!!

Pintavedet V (Minna Maunus-Tiihonen, Harri Jussila, Kimmo Lehtonen, Seppo Repo ja Jukka Pehkonen)

 OK laatia tpo, jolla voidaan saavuttaa selkeät, saavutettavissa olevat tavoitteet

 Toivotaan, toivotaan –lista pois ja realistiset toimenpide-esitykset  esitetään vain ne mitkä oikeasti voidaan toteuttaa.

 Lyhennetään ja yksinkertaistetaan

 Nykyiset kartat ok, mutta tulisi olla suurempia

 taulukot tulisi poistaa tai laittaa liitteiksi.

 Toimialakohtaiset työpajat olisivat hyviä (esim. maa- ja metsätalous sekä teollisuus/yhdyskunta)

 3 erillistä toimenpideohjelmaa kuten ennenkin.

8. Seuraava kokous

Seuraava kokous pidetään syksyllä tai syystalvella. Ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Paikka on Etelä-Karjala. Tarpeen tullen järjestetään toimenpide- ja luokittelutyöpajoja.

9. Kokouksen päättäminen

Niittyniemi päätti kokouksen kello12.17.

Muistion vakuudeksi

Visa Niittyniemi Markus Tapaninen

puheenjohtaja sihteeri