Imatran kaupunki Virastokatu 2 55101 Imatra
Lausuntopyyntönne 23.11.2020
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto asemakaavanmuutoksesta, ehdotusvaihe, kaava 1099, ns. IVOn asuinalue
Lausuntopyyntö
Imatran kaupunki pyytää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntoa kaupunginosien 12 Imatrankoski ja 55 Rajapatsas asemakaavan muutok- sen ehdotusvaiheesta.
Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa laadukkaaseen kult- tuurimaisemaan ja rakennettuun ympäristöön sopivan kokonaisuuden to- teutuminen, jonka suunnittelussa otetaan huomioon hankkeen sijainti kes- kellä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä ja maisema- aluetta. Lisäksi asemakaavan muutoksella mahdollistetaan terveydelle vaarallisten rakennusten purkaminen.
Liikenne
Tarkasteltava asemakaavamuutoksen alue rajautuu kaikilta liikenneyhteyk- siltään Imatran kaupungin katuverkkoon.
Valtion tieverkon lähin liittymäpiste on Imatrankoskentien ja kantatien 62 (Pietarintie) kiertoliittymä. Toteutuessaan täysimääräisesti nyt käsillä oleva asemakaava saa aikaan havaittavan lisäyksen maankäytöstä aiheutuvaan liikenteeseen. Alueen uuden rakentamisen liikennetuotokseksi on laskettu noin 1 600 ajoneuvomatkaa vuorokaudessa. Tämä jakautuu pääasiassa länteen Imatrankosken suuntaan ja pohjoiseen Vuoksenniskan suuntaan eteläisen rajalle suuntautuvan liikennemäärän jäädessä arviolta pienim- mäksi.
Lännen suunnalla valtion tieverkko on sen verran kaukana ettei havaittavia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, sujuvuuteen tai vaikkapa meluun ole tiedossa.
Liikennemäärä kantatiellä 62 kaavamuutoksen vaikutusalueella vaihtelee välillä n. 3700 – 4100 ajoneuvoa vuorokaudessa joka tarkoittaa huipputun- tiliikenteenä n. 400-450 ajoneuvoa tunnissa. Kantatien 62 ja Imatrankos- kentien yksikaistaisen kiertoliittymän teoreettinen maksimikapasiteetti on n.
1000 ajoneuvoa tunnissa mikä riittää myös tulevaisuudessa. Nopeusrajoi- tus alueella on 50 km/h kiertoliittymän lähellä ja muualla linjaosuudella 60km/h. Poikkileikkaus kt:lla 62 on 1+1-tyyppia välillä vt 6 – raja-asema
Lausunto 2 (4) KASELY/1401/2019 18.12.2020
lukuun ottamatta liittymien kanavointeja ja raja-asemaan liittyviä liikenne- järjestelyjä.
Uuden maankäytön synnyttämän liikenteen jakautuessa eri suuntiin kanta- tien 62 välityskyky riittää mainiosti uudellekin liikenteelle.
Imatrankoskentien ja kantatien 62 (Pietarintie) kiertoliittymä toimii sekä lii- kenneturvallisuutta että sujuvuutta parantavana elementtinä ko. liittymässä liikennemäärien noustessa nykyisestä.
Kantatien 62 osalta meluvaikutuksia ei ole tarkasteltu.
Luonnonarvot
Imatrankoskentien varren AK ja PA-korttelien liito-orava-alueen osalta koh- dassa 4.4. Kaavamuutoksen vaikutukset todetaan, ettäKaavaehdotuksen laadinnan aikana pohjoisosan metsiköstä kysyttäessä se ei Kuitusen mu- kaan ole liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi soveltuvaa aluetta.
Luettavuuden parantamiseksi tämä tieto tulisi kirjata myös selostuksen si- vulle 13 kohtaan Liito-orava.
Vuoden 2018 liito-oravaselvitystä kuvataan selostuksessa. Selvitysalue ja asemakaava-alue eivät kuitenkaan ole yhtenevät, joten lukijalle voi muo- dostua väärä käsitys kaava-alueen luontoarvoista.
Suodospuro (Voimanpuro)
Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen kaupungin ja ELY-keskuksen vä- lillä pidettiin työneuvottelu koskien suodospuroa. Neuvottelussa todettiin, että kaavaan lisätään myös vaihtoehtoinen reitti purolle. Tämä on lisätty kaavakarttaan ohjeellisena merkintänä puistoon. Kaavaselostuksessa ei tätä vaihtoehtoa ole kuitenkaan selostettu. Tieto lienee tarpeen lisätä, jotta kaavaratkaisu on tulkittavissa oikein jatkossakin.
Melu
Kaavaselostuksen sivulla 16 viitataan tehtävään voimalaitoksen aiheutta- man matala taajuuksisen melun mittaukseen. Kaavaselostuksesta ei kui- tenkaan käy ilmi onko selvitys tehty, mitkä sen tulokset olivat ja oliko sillä vaikutuksia kaavaratkaisuun. Nämä tiedot tulee päivittää selostukseen.
Selvitys tulee liittää vahvistettavan kaavan liitteeksi ja toimittaa kaava-ai- neiston mukana ELY-keskukseen.
Kulttuuriympäristöarvot
Kaakkois-Suomen ELY-keskus viittaa kaavasta luonnosvaiheessa (3.6.2020) antamaansa lausuntoon ja siellä esitettyihin muutostarpeisiin.
Ns. puutaloalueen rakennuksien kuntotarkastusta tms. osoitusta rakennus- ten todellisesta kunnosta ei ole edelleenkään liitetty kaava-asiakirjoihin.
Insinööritalo on edelleen osoitettu merkinnällä sr/ur, suojeltava tai uusi ra- kennus. Luonnosvaiheessa ELY-keskus perään kuulutti kaavaratkaisua, joka olisi ohjannut säilyttävämpään suuntaan. Tämän ”porkkanan” sijaan on rakennuksen rakennusalaa laajennettu molempiin päihin ja
rakennusoikeus lähes kaksinkertaistettu. Muutos on väärän suuntainen ja ohjaa entistä enemmän rakennuksen purkamiseen ja kulttuuriympäristöar- vojen menettämiseen.
Jos insinöörintalon kohdalla käytetään merkintää suojelumerkinnän sijaan uudisrakentamisenkin sallivaa merkintää (sr/ur) tulee lisärakennusoikeus (260 m2) osoittaa vain suojelevaan ratkaisuun. Kokonaan uuden rakennuk- sen rakennusoikeus olisi siis huomattavasta pienempi (luonnoksessa mai- nittu 340 m2). Laajennusmahdollisuus tuleekin osoittaa indeksöityinä ra- kennusaloina. Merkintänä esim:Rakennusala, jolle saa rakentaa sille osoi- tetun kerrosalan vain, kun tontin kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus säilytetään.
Kaavaan on liitetty edellisen asemakaavan muutoksen pohjaksi laadittu RHS, joka on osin vanhentunut. Siihen ei ole tehty luonnosvaiheessa pyy- dettyjä muutoksia. Vaikka selvitys antaa kuvan siitä millainen alue on ollut, tulisi puretut rakennukset poistaa ja nyt yliviivauksella korjatut virheet kor- jata.
Edelleen ELY-keskus toteaa, ettei kaava-aineiston perusteella voida to- deta, että alueen rakennusten arvo olisi kymmenen vuoden takaisesta ase- makaavan muutostyöstä muuttunut. Samalla asemakaava on tältä osin maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 §, 5 §, 9 §, 50 § ja 54 § vastainen.
Purkamisen edellytykset siis eivät täyty (MRL139 §) ja näiltä osin voi kaava johtaa lopputulokseen, jossa turmellaan rakennustaidetta ja kaupunkiku- vaa (MRL118 §). Jotta edellä mainitut lain kohdat täyttyisivät, tulee selvitys rakennusten kunnosta tai ainakin selkeä yhteenveto siitä, liittää kaava-ai- neistoon.
Muuta
Kaavaselostuksessa todetaan, että kaavan tonttijako on sitova. Osalta ton- teista kuitenkin puuttuu tonttinumero. Vaikka tontit olisivat jo olemassa ole- via tontteja, tulee tonttijaon liittyessä kaavaan kaikkien tonttien numerot osoittaa kaavakartalla.
Vastineet on monessa kohtaa jätetty kirjoittamatta. Pelkkä”Merkitään tie- doksi” ei ole kaavoittajan vastine sellaisissa tapauksissa, joissa lausunnon tai palautteen antaja on esittänyt kaavaan tehtäviä muutoksia. Vastineita tulee täydentää.
Yhteenveto
Kaava vaatii vielä tarkennusta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MRL:n mukaisten asemakaavan sisältövaatimusten täyttymiseksi.
Alueen valtakunnallisten arvojen huomioiseksi asemakaavamuutoksesta tulee järjestää ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu ennen kaavan vah- vistuskäsittelyyn viemistä.
Lausunto 4 (4) KASELY/1401/2019 18.12.2020
Lopuksi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus muistuttaa, että maankäyttö- ja rakennus- lain 18 §:n mukaisesti”Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on val- vottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käy- tössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat.”ELY-keskuksella on siis MRL 25 luvussa määritel- lysti mahdollisuus hakea päätökseen oikaisua tai muutosta. (MRL 187 § ja 191 §).
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty viraston sähköisessä asianhallin- tajärjestelmässä. Asian on esitellyt arkkitehti Tuija Mustonen ja ratkaissut alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola.
Tiedoksi Etelä-Karjalan museo
Etelä-Karjalan liitto
Imatran seudun ympäristötoimi Museovirasto
