Kaakkois-Suomi MUISTIO 15.5.2012
VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS
Aika: 7.5.2012 klo 12.30-15.30
Paikka: Lappeenranta, Scandic Hotel Patria, kauppakatu 21, Lehmus-kabinetti Paikalla:
Visa Niittyniemi (pj.) Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Hilkka Hännikäinen EK Etelä-Karjala/Oy Metsä Fibre
Minna Maunus-Tiihonen EK Etelä-Karjala/UPM Kymmene Oyj Arto Hämäläinen Etelä-Karjalan liitto
Kati Halonen Kouvolan kaupunki , ympäristöpalvelut Tapani Glumoff Haminan kaupunki , ympäristötoimi Erja Leiri Imatran seudun ympäristötoimi Helena Kaittola Imatran seudun ympäristötoimi
Minna Korttinen Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi Marja Anttila-Huhtinen Kymijoen vesi ja ympäristö ry
Pekka Vainikka Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Asta Sarkki Metsänomistajien liitto, Etelä-Suomi Eeva Saarikorpi MTK –Kaakkois-Suomi
Tuula Dahlman MTK –Kaakkois-Suomi
Pena Saukkonen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Jukka Pehkonen SLL Kymenlaakson piiri
Tapani Eskola Kymenlaakson Vesi Oy Kimmo Lehtonen Statkraft Suomi Oy
Taina Ihaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Heidi Rautanen Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Kauko Poikola Kaakkois-Suomen ELY-keskus, E-vastuualue Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Markus Tapaninen Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue Jouni Törrönen Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Y-vastuualue
1. Edellisen kokouksen muistio Muistio hyväksyttiin.
2. Jäsen/varajäsenmuutokset
Käsiteltiin yhteistyöryhmän jäsenissä tapahtuneet muutokset. Metsänomistajien liitto, Etelä-Suomi –edustaja (varajäsen) Esko Laitisen tilalle on tullut Asta Sarkki. Ajantasainen luettelo jäsenistä ja varajäsenistä on asialistan liitteenä.
3. Vesienhoidon II-suunnittelukauden vesimuodostumat
Taina Ihaksi Kaakkois-Suomen ELYstä esitteli valtakunnallisia ohjeistuksia ja linjauksia vesienhoitoalueiden 2. suunnittelukauden vesimuodostumien rajauksista sekä kertoi vesien tyypittelyyn ja tilaluokitteluun tulevista tarkistuksista.
Yleisenä linjauksena rajaustyössä on, että pienempiä muodostumia tulee ottaa mukaan tarkasteluun, mutta luokittelemattomien vesien määrä ei saa kasvaa. Kansallisen
ohjeistuksen mukaan vähintäänkin kaikki valuma-alueeltaan yli 100 km2 laajuiset joet ja yli 1 km2 kokoiset järvet otetaan vesienhoitosuunnitelmiin (=rajataan vesimuodostumiksi ja luokitellaan). Uomaverkosto tulisi myös saada yhtenäiseksi. Huomiota tulee kiinnittää myös vesienhoitoasetuksen (869/2010) mukaisiin erityisalueisiin (Natura 2000-kohteet,
vedenottoalueet ja EU-uimarannat).
Vesienhoitoalueilla on kuitenkin vesistöistä johtuen jonkin verran erilaisia tarpeita.
Kaakkois-Suomen alueella on jouduttu tasapainoilemaan ESAELYn koordinoiman Vuoksen vesienhoitoalueen (VHA1) järvivaltaisten ja reittivesi-tyyppisten vesistöjen rajaustapausten ja UUDELYn koordinoiman Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen (VHA2)
rannikkoalueen pienten jokien valuma-alue-tyyppisten jokivesistöjen rajausten välillä.
Pääsääntöisesti kaikki yli 50 ha:n kokoiset järvet on otettu mukaan (kuten edelliselläkin kaudella) ja kaikki yli 50 km2:n valuma-alueen omaavat jokiuomat. Rannikkovesien
rajauksiin ei ole tulossa muutoksia. Todennäköisesti valtakunnallisiin ohjeistuksiin on vielä tulossa yhtenäisyyttä lisääviä tarkennuksia.
Kaakkois-Suomen alueelta käytiin läpi erilaisia tapauksia, joita olivat mm. Helisevänjoen yläosan mukaan ottaminen, Simpelejärven jakaminen neljään, tila-arviota helpottavaan osaan, läntisen Pien-Saimaan rajausmuutos sekä Kymijoen alaosan
muodostumarajausvaihtoehdot.
Erityistapauksena nostettiin esille Kymijoen rajaus, koska se herätti edellisellä
suunnittelukierroksella runsaasti keskustelua voimakkaasti muutetuksi -nimeämisen takia.
Kokouksessa päädyttiin siihen että asiaa pohditaan edelleen ja rajausta on mahdollista muuttaa jos se katsotaan tarpeelliseksi ja jos sille on hyvät perustelut. Rajauksen muutos ei kuitenkaan todennäköisesti johtaisi muutoksiin joelle esitettyjen toimenpiteiden osalta.
4. Ryhmätyöt: Vesienhoidon keskeiset kysymykset
Alustus ja koonti: Taina Ihaksi ja Visan Niittyniemi
Ryhmätyön pohjaksi Taina Ihaksi esitteli Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden kuulemisasiakirjaluonnoksiin koottuja keskeisiä kysymyksiä.
Keskeisissä kysymyksissä, niiden esitystavassa ja painotuksissa on eri vesienhoitoalueilla eroja.
Ryhmätyötä varten osallistujat jaettiin 3-5 henkilön ryhmiin, jotka saivat keskenään pohtia joko VHA1-, VHA2- tai kummankin alueen vesienhoidon keskeisiksi kysymyksiksi nostamia aiheita ja tuoda esiin Kaakkois-Suomen alueen painotuksia valintaan.
Ryhmätyön purkuvaiheessa esiin nousivat seuraavat keskeiset kysymykset, joita haluttiin painottaa vesienhoidossa Kaakkois-Suomen osalta:
erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien säilyttäminen
ilmastonmuutoksen aiheuttamat vesistövaikutukset
maankäytön vaikutukset (erityisesti pohjavesiin)
vesistöjen muu kuin yksinomaan ”ekologinen” arvo
vesielinympäristöjen turvaaminen /parantaminen
Sovittiin, että yhteistyöryhmän listaamat painotukset ja näkemykset toimitetaan eteenpäin koordinoiviin ELY-keskuksiin Mikkeliin (VHA1) ja Helsinkiin (VHA2).
5. Muut asiat
Kokousaikataulun takia muut asia –kohta käytiin läpi tiivistetysti ja nopealla aikataululla.
Vesienhoitotoimien raportointi EU:lle
Visa Niittyniemi kertoi tiivistetysti vesienhoitotoimien kokoamisesta EU-raportointia varten. Vesienhoitoalueet voivat valita ns. avaintoimenpiteitä, jotka raportoidaan Komissiolle muita toimenpiteitä tarkemmalla tasolla (esim. määrätietoa).
Avaintoimenpiteitä ei ole vielä lyöty lukkoon Kymijoen-Suomenlahden ja Vuoksen vesienhoitoalueille.
KASELY on pyytänyt kunnilta raportoinnissa tarvittavia tietoja syksyyn mennessä. Lisäksi KASELY tulee ottamaan yhteyttä tarvittaviin tahoihin syksyn aikana toimenpiteiden toteutumisen arvioinniksi. Suurin osa tiedoista arvioidaan kuitenkin valtakunnallisesti SYKEn toimesta tai tiedot löytyvät suoraan ELY-keskuksesta.
Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen toimeenpano
Todettiin että asetuksen toimeenpano edellyttää toiminnanharjoittajilta tulevien aineiden kartoittamista ja tarpeen mukaan selvitysten tekemistä/velvoitetarkkailujen muutoksia.
ELY-keskukset ovat tekemässä selvitystä oman alueensa toimijoista ja asiassa tullaan lähestymään toiminnanharjoittajia.
Merenhoidon suunnittelu (kuuleminen ja lausuntopyynnöt)
Jouni Törrönen esitteli meristrategiadirektiivin toimeenpanon etenemistä: Kuuleminen Suomen merenhoitosuunnitelman luonnoksesta on meneillään (kuulemisaika 16.4.- 15.5.2012) ja asiakirjat ovat nähtävillä rannikkoalueen kunnissa ja verkkosivuilla www.ymparisto.fi/merenhoito. Samanaikaisesti YM pyytää lausuntoja ministeriöiltä, keskusvirastoilta, laitoksilta sekä valtakunnallisilta järjestöiltä ja ELY- keskukset järjestävät
lausuntokierroksen alueellisesti (kunnat ja vesienhoidon yhteistyöryhmä).
Merenhoitosuunnitelma-luonnoksessa arvioidaan meren nykytila ja esitetään arvio Itämeren hyvän tilan tavoitteesta vuonna 2020. Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen tästä merenhoitosuunnitelman ensimmäisestä osasta kesällä 2012.
Toimeenpanon jatkoaikataulu:
Alustava tila-arvio 15.7.2012 mennessä määrittää toimenpiteiden tarpeen Hyvän tilan määrittäminen 15.7.2012
Ympäristötavoitteet ja indikaattorit 15.7.2012 Seurantaohjelmat täytäntöön 15.7.2014 Toimenpideohjelmat valmiina 2015
Merenhoitosuunnitelman laatimisesta vastaa YM yhteistyössä MMM:n ja LVM:n kanssa.
Alueellisesta merenhoidon järjestämisen yhteensovittamisesta sekä merenhoidon ja vesienhoidon yhteensovittamisesta vastaa ELY-keskus yhteistyössä YM:n kanssa.
Merenhoitosuunnitelman ja sen toimenpideohjelman valmistelu tulee ELYjen vastuulle.
Valtakunnallisena merenhoidon suunnittelua koordinoivana ELY- keskuksena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Tulvariskien hallinnan suunnittelu
Jukka Höytämö esitteli tulvariskien hallintaan liittyvää valmistelutyötä Kaakkois-Suomen ELY-Keskuksen osalta.
Tulvariskien hallintaa koskeva laki tuli voimaan vuonna 2010. Tulvariskien alustava arviointi tehtiin ELY-keskusten toimesta vuosina 2010-2011. Joulukuussa 2011 maa- ja
metsätalousministeriö nimesi alueet, joilla vesistöjen tai meren tulvimisesta aiheutuvia riskejä pidetään merkittävinä. Kaakkois-Suomen alueella sijaitsee kaksi merkittävää tulvariskikohdetta; Haminan ja Kotkan rannikkoalue ja Kymijoen alaosa.
Merkittäville tulvariskialueille tulee laatia tulvariskien hallintasuunnitelma vuoden 2014 loppuun mennessä. Työ etenee pääpiirteissään seuraavissa vaiheissa:
2012 Tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet 2013 Tulvavaara- ja tulvariskikartat
2013 Tulvariskien hallintatoimenpiteiden määrittely ja arviointi 2014 Tulvariskien hallintasuunnitelmaluonnos
2015 Kuuleminen
2015 Vuoden lopussa MMM:n hyväksymispäätös Lisätietoja tulvariskien hallinnan suunnittelusta:
www.ymparisto.fi > Kaakkois-Suomi > Vesivarojen käyttö > Tulvariskien hallinnan suunnittelu (suora linkki: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=26357&lan=fi) Todettiin että tulvariskien ja vesienhoidon suunnittelussa on huomattavasti vähemmän yhteen sovitettavaa kuin mitä ehkä alun perin ajateltiin. Kuitenkin olisi hyvä pohtia, miten
tulvien aiheuttamaa vesistökuormitusta voitaisiin vähentää varsinaisten tulvariskialueiden ulkopuolella.
6. Seuraava kokous
Seuraavan YTR-kokouksen ajankohtaa ei sovittu kokouksessa. Sovittiin, että seuraavasta vesienhoidon yhteistyöryhmän kokousajankohdasta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kun tietoon tulee yhteistyöryhmässä käsiteltäviä asioita.
Vakuudeksi
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Visa Niittyniemi Jouni Törrönen
puheenjohtaja sihteeri
