27.6.2018 Annettu julkipanon jälkeen
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22
PL 1041, 45101 Kouvola
Vaihde 0295 029 000
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola
Kaakkois- Suomi
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta
ILMOITUKSEN TEKIJÄ
Lappeenrannan kaupunki, Elinvoima ja kaupunkikehitys PL 11, 53101 LAPPEENRANTA
Y-tunnus: 0162193-3
Yhteyshenkilö: Ismo Lindh, 0403516474, ismo.lindh(at)lappeenranta.fi
PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI
Katuosoite: Terminaalikatu, 53420 LAPPEENRANTA Kiinteistörekisteritunnus: 405-441-10-1
Kohde sijaitsee Mustolan rahtisatama-alueella. Kiinteistön omistaa Lappeenrannan kaupunki ja satama-aluetta hallinnoi Lappeenranta Freezone Oy. Puhdistettavasta kenttäalueesta vastaa Lappeenrannan kaupungin Elinvoima ja kaupunkikehityksen - toimialan Kadut ja ympäristö -vastuualue.
ILMOITUKSEN VIREILLETULO
Ilmoitus on saapunut 15.5.2018 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus).
TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle.
TIEDOT KOHDEALUEESTA JA SEN PILAANTUNEISUUDESTA Kohteen sijainti ja toimintahistoria
Kohde sijaitsee Mustolan rahtisatama-alueella Heimosillan kaupunginosan itäpuolella Lappeenrannassa. Sijainti on esitetty alla olevassa karttakuvassa.
© MML 4/2018
Mustolan sataman alueelle jäänyt noin 3 000 tonnin alumiinikuonaerä on sijoitettu Lappeenrannan kaupungin ympäristölautakunnan päätöksellä 21.09.1995 satama- alueelle, varastokentän rakennekerroksiin. Alumiinikuona on sijoitettu maaperään noin 1 300 m2:n alalle noin 1 m paksuisena kerroksena.
Alumiinikuona on peräisin Neuvostoliitosta ja se on syntynyt alumiinin valmistuksen jätteenä. Materiaali on todennäköisesti bauksiittisavea, josta on erotettu alumiinia.
Alumiini erotetaan prosessissa, jossa bauksiittisaveen lisätään muun muassa natriumhydroksidia (NaOH).
Alueen käyttö ja kaavoitustilanne
Nykyään varastokenttä on kemikaalikonttien varastoalueena. Alueen käyttötarkoitukseen ei ole tulossa muutoksia.
Lähin asutus sijaitsee noin 600 m päässä kohteesta itään.
Satama-aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat seuraavat vahvistetut asemakaavat:
kanava-alueen asemakaava 9.2.1988, satama-alue, rautatie-, puisto- ja katualueet 18.2.1997, katu-, suojaviher- ja teollisuusraidealueet 28.1.2002, kaavamuutos 7.4.2003 ja kaavamuutos 25.3.2013.
Satama-alueella on kaavamerkinnät LK (kanava-alue), LS (satama-alue, jonne ei saa sijoittaa pysyviä nestemäisten kemikaalien varastointi- ym. paikkoja), LS-1 (satama- alue, jonne saa sijoittaa kemikaaleja; ei kuitenkaan myrkyllisiä, reaktiivisia jne.
eivätkä käsiteltävät aineet saa aiheuttaa ympäröivälle asutukselle terveydellistä tai hajuhaittaa) sataman itäosassa ja LP-1 (yleinen pysäköintialue kuorma-autoja varten). Välittömästi sataman eteläpuolella olevilla alueilla on valtaosin kaavamerkintä T (teollisuus- ja varastointirakennusten korttelialue), lisäksi K (liike- ja
toimistorakennusten korttelialue) ja ET (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue).
Maaperä, pohjavesi ja pintavesiolosuhteet Maaperätiedot
Sataman alueelle on aikoinaan läjitetty Saimaan kanavan kaivumassoja.
Perusmaana alueella on savi. Kalliopinnan syvyydestä ei ole tietoa. Kentän alueella maanpinnan taso on noin +58,20 m. Koko kentän rakenteita ympäröi pohjamaan hienorakeisesta savesta koostuva patoseinämä, joka on alun perin suunniteltu vedenpitäväksi. Kuona-allas on vuorattu suodatinkankaalla ja päällystetty asfaltilla.
Pohjavesitiedot
Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole pohjaveden käyttöön soveltuvia alueita. Lähin pohjavesialue (A Joutsenonkangas 0517351, I- luokka) sijaitsee noin 3 kilometrin päässä koillisessa.
Pintavesitiedot
Kenttä sijaitsee noin 100 m etäisyydellä kanavasta. Sataman kohdalla Saimaan kanavan vedenpinnan taso on noin +57,23…57,37 m. Kentän salaojakaivoissa vedenpinta on lähellä kanavan pinnan tasoa.
Sataman sadevedet ohjataan asfaltoiduilta alueilta joko kaadoin tai sadevesiviemäröinnillä ojiin, sadevesien kokoomakaivoihin ja edelleen purkuputken kautta kanavaan johtavaan purkuojaan. Alumiinikuonakentän vedet on kerätty salaojaputkilla konttikentän itäpäädyssä oleviin kokoomakaivoihin, joista vesi on toimitettu tarpeen mukaan imuautolla jatkokäsittelyyn. Osa vedestä on vuosien varrella kuitenkin tulpatun putkiyhteyden petettyä päässyt edelleen purkuputkeen ja vesistöön .
Tehdyt tutkimukset
Kentän suotovesiä on tarkkailtu salaojien kokoomakaivosta vuodesta 1995 lähtien.
Näytteenottotiheys on vaihdellut. Alumiinikuonan koostumusta ja kaatopaikkakelpoisuutta on tutkittu 2008 ja uudestaan 2018. Vuonna 2014 on tehty riskinarviointi, jonka tarkoituksena on ollut selvittää alumiinikuonasta ja sen salaojavesien haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvat kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskit.
Tutkimuksista on laadittu seuraavat asiakirjat:
- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 11.04.2014. Mustolan sataman kemikaalikentän rakenteisiin sijoitetun alumiinikuonan riskinarvionti. Lappeenrannan kaupunki.
- Joonas Talka, 2014. Opinnäytetyö, Mustolan sataman haudatun alumiinikuonan jatkotoimenpiteet. Lappeenrannan kaupunki.
- Ramboll Analytics Oy, 11.08.2008. Kaatopaikkakelpoisuuslausunto. Lappeenrannan kaupunki.
- Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. 1995-2017. Suoto- ja ojavesitarkkailu.
Lappeenrannan kaupunki.
Haitta-aineet ja niiden määrä
Analyysien perusteella kuonan alumiinipitoisuus oli noin 14 %. Lisäksi kuonassa on kuparia 6 600, sinkkiä 2 000 ja lyijyä 1 700 mg/kg sekä öljyhiilivetyjakeita C10…C40 770 mg/kg. Näytteen pH oli 10,1 ja suodoksen 10,6. Liukoisuustestin perusteella alumiinin liukoisuus kuonasta oli 88, kuparin 160 ja ammoniumin 2 100 mg/kg.
Kuparin liukoisuus ylittää vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan materiaalin raja-arvon.
Riskin- ja kunnostustarpeenarviointi
Alumiinikuonasta on todettu liukenevan ympäristöön haitta-aineita ja kuonan haitta- ainepitoisuudet ovat korkeat. Kentän kuonakerroksen alaosa on ajoittain pohjavedessä, joka liuottaa kuonasta alumiinia, ammoniumtyppeä ja mahdollisesti muita haitta-aineita. Laboratoriossa tehdyssä 2-vaiheisessa ravistelutestissä kuparin liukoisuus oli 160 mg/kg. Vesinäytteissä on todettu haitta-ainepitoisuuksia, jotka ovat haitallisia kaloille ja vesieliöille. Kentän rakenteeseen on tehty muutoksia, mutta niillä ei ole onnistuttu parantamaan tilannetta. Tilanteen korjaamiseksi alueella on tehtävä maaperän puhdistus.
KUNNOSTUSSUUNNITELMA
Maaperän puhdistussuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy:n 8.5.2018 päivätyssä maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa.
Puhdistustavoite
Puhdistuksen tavoitteena on poistaa kentän rakenteesta ympäristöhaittoja aiheuttava alumiinikuona ja kuonan kanssa sekoittunut tai kuonan vaikutuksesta pilaantunut maa-aines. Tavoitteena on poistaa kaikki sellainen materiaali, jonka haitta- ainepitoisuudet ylitttävät PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) määritetyt ylemmät ohjearvotasot. Kunnostuksen jälkeen aluetta voidaan käyttää teollisluonteisessa toiminnassa.
Puhdistusmenetelmä
Kunnostusmenetelmänä käytetään massanvaihtoa, jossa alumiinikuona korvataan puhtaalla maa-aineksella ja hyötykäytettävällä purkujätteellä (betoni- ja tiilimurske) sekä asfalttimurskeella. Alumiinikuona toimitetaan stabiloitavaksi ja sijoitettavaksi kaatopaikalle.
Työ aloitetaan kuorimalla alumiinikuonan yläpuoliset pintarakennemateriaalit: asfaltti ja murske. Kuorittaessa asfaltti jyrsitään kantavan kerroksen kalliomurskeen sekaan.
Kallio- ja asfalttimurskekerros poistetaan ja välivarastoidaan alueella kentän uudelleen rakentamista varten. Asfalttimurskeen hyödyntämiselle haetaan erillinen ympäristölupa.
Pintakerroksen poistamisen jälkeen poistetaan alumiinikuonakerros ja toimitetaan se stabiloitavaksi ja sijoitettavaksi kaatopaikalle. Alumiinikuonakerroksen poistamisen jälkeen poistetaan alumiinikuonan sekainen sekä alumiinikuonan vaikutuksesta haitta-aineilla pilaantunut maa-aines. Maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksia tutkitaan kenttämenetelmillä (XRF-mittari ja tarvittaessa öljyhiilivetyjen kenttäanalyysi).
Kenttäanalyysitulosten - ja tarvittaessa laboratoriovarmennuksen – perusteella pilaantuneeksi todettu maa-aines kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. materiaalia. Jos näytteitä tutkitaan laboratoriossa, pilaantunutta maata välivarastoidaan analysoinnin ajan kaivannon läheisyydessä.
Kaivannon pohjalle asennetaan suodatinkangas. Kaivanto täytetään vesipintaan asti puhtailla luonnon kiviaineksilla (hiekka, sora). Vesipinnan yläpuolisessa jakavassa kerroksessa käytetään betoni- ja tiilimursketta, jolle haetaan erillinen ympäristölupa.
Kantava kerros rakennetaan välivarastoidusta kalliomurskeesta, jonka sekaan on jyrsitty vanha asfaltti. Kantavan kerroksen päälle tehdään uusi asfaltti.
Jätteiden käsittely
Pilaantuneet maat ja alumiinikuona kuljetetaan vastaanottopaikkaan peitettynä.
Vastaanottopaikat valitaan ennen kunnostuksen aloitusta. Alumiinikuona stabiloidaan vastaanottopaikassa kaatopaikkakelpoiseksi.
Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kohteessa
Alumiinikuonan yläpuoliset pintarakennemateriaalit: asfaltti ja murske hyödynnetään uudelleen rakennettavan kentän kantavassa kerroksessa. Asfalttimurskeen hyödyntämiselle haetaan erillinen ympäristölupa.
Puhdistamisen ympäristövaikutukset sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy Alumiinikuonan poisto lopettaa haitta-aineiden leviämisen ympäristöön.
Alumiinikuonan sisältämästä ammoniumista muodostuu emäksisessä vesiliuoksessa ammoniakkia, joka haisee voimakkaasti. Kaivutyön aikana ympäristöön voi levitä ammoniakin hajua. Hajun leviämistä ja tuuliolosuhteita tarkkaillaan ja materiaalin käsittely keskeytetään tarvittaessa.
Kaivantoihin voi kertyä orsivettä ja sadevettä. Puhtaiden sadevesien pääsyä kaivantoihin rajoitetaan tarvittaessa väliaikaisilla padotuksilla. Tarvittaessa vettä poistetaan pumppaamalla. Kaivantoihin kertyvästä vedestä otetaan näytteitä haitta- ainepitoisuuksien ja käsittelytarpeen määrittämiseksi.
Puhdistustyön aikataulu
Kunnostus on tarkoitus tehdä vuoden 2018 aikana. Massanvaihdon ja kentän uudelleenrakentamisen arvioitu kesto on noin 1 kuukausi.
Puhdistustyön valvonta ja tarkkailu
Työmaalle nimetty ympäristötekninen valvoja vastaa kunnostuksen valvonnasta, ohjauksesta ja raportoinnista. Valvoja ohjaa kaivutyötä ja maiden lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseillä ja havainnoilla. Kaivannon rajapinnoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet (ainakin yksi reuna- ja yksi pohjanäyte). Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa kohteen maaperässä ennen kunnostusta tai kunnostuksen aikana todettujen pilaantuneisuutta aiheuttaneiden aineiden pitoisuudet.
Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa kerrotaan työnkulku ja esitetään myös arvio jatkotoimenpidetarpeesta. Raportti toimitetaan kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoituksesta on pyydetty lausunto Lappeenrannan seudun ympäristötoimelta.
Ympäristötoimi on lausunut seuraavaa:
- Lupalautakunta on myöntänyt 5.6.2018 ympäristölupapäätöksen alumiinikuonasta poistetut altaan täyttämiseksi betoni- ja tiilijätteellä. Ympäristölupapäätös toimitetaan erikseen tiedoksi Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle.
- Pima-päätöksessä tulisi antaa määräys kunnostuksen jälkeisestä vesitarkkailusta.
Vesinäytteitä tulisi ottaa ainakin vuoden 2020 loppuun saakka kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syysvalunnan yhteydessä. Näytteenottopisteet olisivat vähintään ilmoituksen kuvassa 1 esitetyt kaivot 1, 2 ja 3 sekä kuvassa 2 esitetty ojapiste 3. Näytteistä tulisi määrittää vähintään ammoniutyppi, alumiini ja kupari. Tutkimustulokset pyydetään
toimittamaan valmistumisen jälkeen sekä Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle että Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Vuoden 2020 näytteenoton jälkeen tuloksista tulisi laatia raportti, jonka perusteella valvontaviranomainen voisi arvioida vesitarkkailun jatkamisen tarpeellisuutta.
Kuva 2: Mustolan näytteenottopisteet 2
ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä.
Määräykset:
1. Puhdistustöiden aloittamisesta tulee etukäteen ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen sekä satama-aluetta hallinnoivalle Lappeenranta Freezone Oy:lle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön
valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta.
Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus.
2. Ilmoituksessa tarkoitetulta alueelta tulee poistaa alumiinikuona sekä kuonan kanssa sekoittunut tai kuonan vaikutuksesta pilaantunut maa-aines. Maaperä tulee puhdistaa niin, että puhdistuksen jälkeen maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat PIMA- asetuksessa (VNa 214/2007) määritetyt ylemmät ohjearvotasot.
3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haitta- ainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla.
Poiskaivettavan kuonan laadunvarmistus on tehtävä jätteen vastaanottajan edellyttämällä tavalla.
4. Alueelta poistettavat maat ja kuona on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.
Poistettu kuona ja maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta- ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.
Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden ja kuonan määristä haitta-ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet ja kuona on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely.
Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut massat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu.
Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia.
Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta- ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu merkittävää hajuhaittaa eikä muuta haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Kaivettua kuonaa ja pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden
tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.
Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Veden viemäröintiin on pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden johtamisesta maastoon on sovittava Lappeenrannan kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa.
7. Vaarallisen jätteen ja muun pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat. Pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain kuljettajalle, joka on rekisteröity ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ko.
jätteen kuljettajaksi.
8. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä.
9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.
Loppuraporttiin tulee sisällyttää selvitys jäännöspitoisuuksista ja esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä.
Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä.
10.Vedenlaatua tulee tarkkailla vuoden 2020 loppuun asti kunnostuskohteen ympärillä olevista tarkkailukaivoista K1, K2 ja K3 sekä ojapisteestä 3. Vesinäytteet tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syysvalunnan aikaan. Näytteistä tulee määrittää ainakin ammoniutyppi, liukoinen alumiini ja liukoinen kupari. Tutkimustulokset tulee toimittaa valmistumisen jälkeen sekä Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle että Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Vuoden 2020 näytteenoton jälkeen tuloksista tulee laatia yhteenveto ja perusteltu esitys jatkotarkkailutarpeesta
Perustelut
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen lausunto on otettu huomioon määräyksellä 10.
Pilaantuneen maaperän puhdistustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta.
Alumiinikuonatäytön poisto on tarpeen, jotta haitta-aineiden leviäminen ympäristöön saadaan loppumaan. Maaperän puhdistukselle edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä alueen maankäyttö ja olosuhteet huomioiden. Kuonakerroksen alapuolella olevaan savimaahan voi kunnostuksen jälkeen jäädä kohonneita metallipitoisuuksia. Savimaa kuitenkin sitoo haitta-aineita melko tehokkaasti eikä
niiden arvioida aiheuttavan merkittävää kuormitusta suotoveteen eikä kulkeutuvan maaperässä laajemmalle. Päätöksessä edellytetään kunnostuksen jälkeistä suotovesitarkkailua. (määräys 2 ja 10)
Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä. (määräykset 4 ja 5).
Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta- ainepitoisuuksien perusteella. (määräys 5)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan vaarallisen jätteen ja pilaantuneen maa- aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Jätelain 29 §:n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/ jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. (määräys 7) Kunnostuksen jälkeisellä vesitarkkailulla varmistetaan, että kunnostusalueelta suotautuvan ja poisjohdettavan veden laatu on sellainen, ettei siitä aiheudu enää haittaa ympäristöön. (määräys 10)
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa.
Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön ilmoituksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti toteutettuna. Alumiinikuona viedään stabiloitavaksi paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. jätettä. Kunnostuksen aikana esiintyvä mahdollinen hajuhaitta on lyhytaikainen. Hajun leviämistä satama-alueen ulkopuolelle laajemmin ympäristöön pyritään ehkäisemään suorittamalla kaivutyö otollisissa tuulioloissa.
Hajuhaitan ehkäiseminen sisältyy määräykseen 6.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki (646/2011)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1066/2017 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 €/h. Käytetyn tuntimäärän, 18 h, mukaan maksua kertyy 990 €. Maksu peritään erillisellä laskulla.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 §). Valitusosoitus on liitteenä.
LISÄTIEDOT
Lisätietoja päätöksestä antaa vanhempi-insinööri Kati Häme, puhelin 0295 029 332
HYVÄKSYNTÄ
Päätöksen on esitellyt vanhempi-insinööri Kati Häme ja ratkaissut ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.
JAKELU
Päätös saantitodistuksella ilmoittajalle
Lappeenrannan kaupunki, Elinvoima ja kaupunkikehitys PL 11
53101 LAPPEENRANTA Tiedoksi sähköisesti
Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus
Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy/ Mikael Rossi LIITTEET Valitusosoitus
Ratkaisija Vesivalo Jaakko 27.06.2018 09:51 Esittelijä Häme Kati 27.06.2018 12:41
