PÄÄTÖS KASELY/72/07.00/2011
Annettu julkipanon jälkeen 8.4.2011
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Vaihde 020 63 60090
www.ely-keskus.fi
Salpausselänkatu 22 PL 1041, 45101 Kouvola Kaakkois-Suomi
ASIA
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisesta ilmoituksesta pilaantuneen maan puhdistamiseksi.
ILMOITUKSEN TEKIJÄ St1 Energy Oy PL 16
01301 VANTAA Yhteyshenkilö URS Nordic Ab Sari Brusila 050 4117414
PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI
Puhdistettava alue sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa keskusta-alueella osoitteessa Snellmaninkatu 1. Kohteen kiinteistötunnus on 405-2-15-2 ja sen omistaa Lappeenrannan kaupunki.
Kohteessa on toiminut polttonesteiden jakeluasema vuosina 1953-2010. Kiinteistö on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty liike- ja toimistorakennusten sekä pysäköintilaitosten alueeksi. Alueen kaavoitusta ollaan muuttamassa. Suunnitellussa osayleiskaavassa kohde on varattu keskustatoimintojen alueeksi, kaavamerkintä C.
Tämä mahdollistaa liikerakentamisen lisäksi myös asuinrakentamisen.
ILMOITUKSEN VIREILLE TULO
Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) 9.3.2011.
MAAPERÄ- PINTAVESI- JA POHJAVESITIEDOT
Kohde sijaitsee I Salpausselän pohjoisreunalla.. Kohteen alueella maanpinta on suhteellisen tasainen, keskimäärin korkeustasolla +101…+102 m mpy. Maanpinta alueella viettää koilliseen ja pohjoiseen kohti Saimaata sekä kauempana kohteen ulkopuolella myös kaakkoon, lounaaseen ja länteen. Saimaan (noin 500 m kohteesta koilliseen) keskimääräinen vedenpinnankorkeus on tasolla +76 m mpy.
Maaperäkairausten ja pohjavesiputkien asentamisen yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella maaperä on pääasiassa hiekkaa. Maaperän pintaosassa säiliöalueilla on noin 0-3,5 m paksuinen täyttömaakerros. Muualla täyttömaata on noin 0-1,5 m.
Golder Associates Oy:n toimesta vuonna 2005-2007 tehdyissä maaperäkairauksissa
kallionpintaa ei todettu yhdessäkään kairauspisteessä. Kairaukset päätettiin 5-20 m määräsyvyyteen.
Kohde sijaitsee III-luokan pohjavesialueella (Keskusta-Lauritsala, 0540510), joka ei ole vedenhankintaa varten tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue.
Kyseinen alue on luokiteltu luokkaan III, koska aluetta ei ole vielä riittävästi tutkittu.
Lähin vedenhankintaan soveltuva tärkeä pohjavesialue (Huhtiniemi, 0540501 A) sijaitsee lännessä lähimmillään 600 m:n päässä kohteesta. Pohjavesi on alueella arviolta 20-21 m syvyydessä ja sen virtaussuunnaksi on arvioitu koillinen eli Saimaa (Kaupunginlahti).
PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT
Vuosina 2005 ja 2007 alueelle tehtiin 21 maaperäkairausta ja asennettiin neljä pohjaveden tarkkailuputkea. Maaperäkairaukset ulotettiin 5-20 m syvyyteen maanpinnasta ja maaperänäytteitä kerättiin yhteensä 145 kpl. Maanäytteistä tehtiin mm. seuraavat laboratorioanalyysit: öljyhiilivedyt C10-C40, haihtuvat yhdisteet, C4-C10, BTEX, MTBE, TAME ja metallit. Tutkimusten yhteydessä asennetuista pohjaveden tarkkailuputkista on otettu yhteensä neljä vesinäytettä, joista on tehty seuraavat laboratorioanalyysit: öljyhiilivedyt C10-C40, haihtuvat yhdisteet, C4-C10, BTEX, MTBE, TAME. Vuosien 2008-2010 aikana kohteen pohjaveden laatua on seurattu ottamalla vesinäytteitä kohteelle asennetuista pohjaveden tarkkailuputkista GA1, GA2 ja GA4 yhteensä neljä kertaa. Näytteenotto on toteutettu lokakuussa 2008, syyskuussa 2009 sekä huhtikuussa ja syyskuussa 2010.
Kohteen maaperässä on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia yhteensä kuudessa tutkimuspisteessä. Todetut kynnysarvot ylittävät maksimipitoisuudet olivat:
- C4-C10, 1300 mg/kg, SB5 (6-7 m), - C10-C21, 3800 mg/kg, SB2 (3-4 m), - C22-C39, 880 mg/kg, SB2 (3-4 m), - MTBE, 0,2 mg/kg, SB5 (6-7 m), - TAME, 0,1 mg/kg, SB3 (6-7 m), - Tolueeni, 12 mg/kg, SB5 (6-7 m),
- Etyylibentseeni, 45 mg/kg, SB4 (11-12 m), - Ksyleenit, 420 mg/kg, SB5 (6-7 m).
Kohteen pohjavedessä on todettu alhaisia MTBE- ja TAME-pitoisuuksia sekä öljyhiilivetyjen C4-C40 -pitoisuuksia. Viimeisimmän, syyskuussa 2010 toteutetun, näytteenoton yhteydessä todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia pohjavedessä seuraavasti:
- MTBE, 0,003 mg/l (GA4), - C22-C40, 0,34 mg/l (GA1).
Koko seurantajakson aikana pohjavedessä todetut haitta-aineiden maksimipitoisuudet ovat:
- C4-C10, 0,25 mg/l (GA4, 14.11.2007), - C11-C21, 0,13 mg/l (GA1, 23.4.2010), - C22-C40, 0,43 mg/l (GA2, 22.5.2006), - MTBE, 0,054 mg/l (GA4, 14.11.2007), - TAME, 0,003 mg/l (GA2, 24.10.2008), - Tolueeni, 0,001 mg/l (GA4, 14.11.2007).
Kohteessa on noin 200 m2 kokoisella alueella yhteensä noin 1 500 m3ktr pilaantuneita maita. Massoista noin 75 % on haitta-ainepitoisuuksiltaan yli ylempien ohjearvojen ja noin 25 % yli alempien ohjearvojen. Pilaantuneisuus sijaitsee
pääasiassa 6-7 m ja 11-12 m syvyydessä maanpinnasta. Arvio haitta-aineiden kokonaismäärästä alueella on esitetty alla. Määrät on laskettu käyttäen kunkin haitta- aineen todettua keskimääräistä pitoisuutta ja pilaantuneen maan määrää 1 500 m3ktr (2 925 t).
- Öljyhiilivedyt C5-C10, 1 940 kg, - Öljyhiilivedyt C10-C40, 4 765 kg, - Tolueeni, 30 kg,
- Etyylibentseeni, 100 kg, - Ksyleenit, 1 055 kg, - MTBE+TAME, 0,9 kg.
Pilaantuneen pohjaveden määrää ei voida lähtötietojen perusteella luotettavasti arvioida.
RISKINARVIOINTI
Haitta-aineiden kulkeutumista sisäilmaan ja pohjaveden kautta tapahtuvaa altistusta on arvioitu ja laskettu SOILIRisk 2.0 -mallilla. Riskinarvioinnissa on tarkasteltu kriittisinä haitta-aineina kaikkia aineita, joiden pitoisuudet kohteen maaperässä ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot. Ihmisen terveyteen kohdistuvia altistusreittejä ovat mm. nieleminen (tahaton/tahallinen maan, pohjaveden, pintaveden tai pilaantuneen vesijohtoveden nieleminen), suora kosketus (esim. maan tai pohja- / pintaveden kanssa) ja partikkeleiden ja kaasujen hengitys (ulko- / sisäilmassa).
Kohteen alueelle on suunniteltu katurakenteiden uusimista, mm. kiertoliittymä, ja on epätodennäköistä, että kohteelle tullaan rakentamaan asuinkäytössä oleva rakennus.
SOILIRisk-laskelmien alkuoletuksena arvioitiin kohteelle rakennettavan liikerakennuksen sisäilmaan maaperästä haihtuvien haitta-aineiden aiheuttaman sisäilmariskin olevan hyväksyttävällä tasolla, mikäli todetut maksimipitoisuudet alenisivat 80 %. Syötettäessä SOILIRisk-mallin lähtötiedoiksi todettuja maksimipitoisuuksia 80 % pienemmät arvot, havaittiin, että oletus pitää paikkansa muiden kuin aromaattisten öljyhiilivetyjen C8-C16 osalta. Kokeilemalla on haettu pitoisuus, joka antaa hyväksyttävän riskitason myös niiden osalta. Näin ollen öljyhiilivetyjen C5-C10 riskiperusteinen kunnostuksen tavoitepitoisuus olisi 164 mg/kg (taulukko 1).
Taulukko 1. Riskiarvioinnilla saadut tavoitepitoisuudet
Haitta-aine Laskennallinen tavoitepitoisuus SOILIRisk (mg/kg)
TPH C5-C10 164
TPH C10-C21 760
TPH C21-C40 2000*
Tolueeni 17
Etyylibentseeni 50*
Ksyleenit 84
MTBE-TAME 50*
* Tavoitepitoisuus ylempi ohjearvo
Keskiraskaat jakeet C10-C21 saavuttavat kyllästymispitoisuutensa pääsääntöisesti alhaisissa pitoisuuksissa eikä kyllästymispitoisuuden ylitys lisää riskiä. Näin ollen keskiraskaiden jakeiden 80 % lähtötasoa alhaisemmat pitoisuudet voidaan katsoa hyväksyttäväksi kunnostuksen tavoitetasoksi. Myös raskaat jakeet C21-C40 saavuttavat kyllästymispitoisuutensa jo alhaisissa pitoisuuksissa. Raskaiden jakeiden
todettu maksimipitoisuus maaperässä on ollut 880 mg/kg, ja 80 % tätä alhaisempi pitoisuus 176 mg/kg alittaa raskaiden jakeiden alemman ohjearvon 600 mg. Koska kohde on tulevaisuudessa todennäköisesti liikenne- ja liikekäytössä, raskaat öljyhiilivedyt eivät ole helposti veteen liukenevia eivätkä kulkeudu maaperässä tai pohjavedessä, arvioidaan valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyn ylemmän ohjearvon 2000 mg/kg olevan hyväksyttävä ja riittävän konservatiivinen kunnostuksen tavoitetaso. Myös haitta-aineiden, joita on kohteen maaperässä todettu vain alhaisina pitoisuuksina (MTBE-TAME ja etyylibentseeni), hyväksyttäväksi kunnostuksen tavoitetasoksi arvioidaan valtioneuvoston asetuksen ylemmät ohjearvot.
KUNNOSTUSSUUNNITELMA
Kunnostuksen tavoitteena on poistaa kohteelta merkittävimmät päästölähteet ja laskea hiilivetyjen pitoisuudet maaperässä sille tasolle, että ne eivät aiheuta riskiä kohteen käyttäjille tai ympäristölle nykyisessä tai tulevassa maankäyttömuodossa (työpaikkakäyttö). Maaperän kunnostus tehdään kaksivaiheisesti huokoskaasukäsittelyn ja massanvaihdon yhdistelmänä. Valitun menetelmän arvioidaan olevan ekotehokkain maaperän kunnostusmenetelmä kohteeseen.
Kohteella sijaitseva huoltoasemarakennus, maanalaiset säiliöt ja muut rakenteet puretaan ja poistetaan kohteelta keväällä 2011. Purkutöiden yhteydessä kohteen maaperään asennetaan huokoskaasuputkistot, jonka jälkeen aloitetaan varsinainen in situ -huokoskaasupuhdistus. Kohteen luoteisosassa sijaitsee erillinen alue, jolla maaperän pilaantuneisuus on arvioitu rajoittuvan 2-3 m syvyyteen maanpinnasta.
Tämä alue kunnostetaan massanvaihtona huoltoasemarakenteiden purkamisen yhteydessä. Poistettavia massoja arvioidaan olevan noin 600 tonnia. Pilaantunut maa-aines ohjataan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja korvataan puhtaalla maalla.
In situ -kunnostukselle asetetaan tavoitepitoisuudeksi (taulukko 1) 80 % maaperän lähtöpitoisuudesta, bensiinihiilivetyjen jakeille C5-C10 kuitenkin alempi arvo 164 mg/kg. Mikäli tavoitepitoisuuksia ei saavuteta kunnostukseen varatussa ajassa (6-8 kk), arvioidaan kunnostustavoitteet uudestaan. Mikäli kunnostuksen aikana menetelmän havaitaan olevan toimimaton/ tehoton, voidaan kunnostus lopettaa jo ennen määräajan päättymistä.
Huokoskaasupuhdistuksessa maaperästä poistetaan haihtuvia yhdisteitä imemällä huokoskaasua alipaineimukaivojen kautta. Imetty huokoskaasu käsitellään epäpuhtauksien erottamiseksi. Tarvittaessa vaikutusta voidaan tehostaa injektoimalla maahan lämmintä ilmaa. Käsittelyn vaikutusta seurataan ottamalla huokoskaasunäytteitä pumpattavasta ilmasta ja poistoilmasta.
Aktiivihiilisuodatuksesta tulevaa poistoilmaa tarkkaillaan ja aktiivihiili vaihdetaan riittävän usein. Mikäli poistoilmassa havaitaan haitta-ainepitoisuuksia tai hajua käsittely pysäytetään ja aktiivihiili vaihdetaan. Mikäli puhdistettavassa ilmassa havaitaan korkeita haitta-ainepitoisuuksia, varustetaan aktiivihiilisuodatinjärjestelmä varasuodattimella, joka varmistaa riittävän puhdistustason.
Haihtuvia hiilivetyjä sisältävän suodatinjätteen kuljetuksesta tehdään siirtoasiakirjat, joista käy ilmi jätteen toimittajan yhteystiedot, alkuperä, laatu, käsittelypaikka ja arvio määrästä. Pois toimitetuista jätteistä pidetään kirjaa, josta käy ilmi kuljetuksen suorittaja, toimitettujen jätteiden laatu, määrä ja sijoituskohteet. Kaivetut massat läjitetään kasalle, josta ne siirretään kuorma-auton lavalle tai kaivetaan suoraan lavalle ja toimitetaan käsiteltäviksi tai loppusijoitettaviksi paikkaan, jolla on vastaavan aineksen käsittelyyn tai sijoittamiseen voimassa oleva ympäristölupa. Mikäli
kaivettavat massat ovat märkiä, massoja kuivatetaan kasalla ennen niiden lastaamista kuorma-auton lavalle. Tarvittaessa käytetään vesitiiviitä lavoja. Kaivetut massat seulotaan tarvittaessa kaivualueen läheisyydessä. Mahdollinen rakennusjäte (asfalttijäte, betonirakenteet, poistettavat öljysäiliöt, jakeluputkistot ja -laitteet) erotellaan maamassoista ja toimitetaan ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Pilaantuneiden maiden välivarastoimista pyritään välttämään. Jos välivarastointi on välttämätöntä, tehdään se asfalttikentällä tai rakennusmuovin päällä ja kasat peitetään pressulla. Maat pyritään toimittamaan vastaanottopaikkoihin heti niiden kaivamisen jälkeen.
TERVEYS- JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN EHKÄISY JA LAADUNVALVONTA
Maaperän puhdistus on päättynyt, kun on saavutettu asetetut tavoitepitoisuudet.
Massanvaihtona kunnostettavan erillisen alueen osalta kunnostus on päättynyt, kun pilaantunut maa-aines on poistettu, jäännöspitoisuusnäytteet otettu, ja kaivanto täytetty puhtaalla maa-aineksella.
Kunnostusta valvoo ympäristötekninen valvoja. Valvojan tehtäviä ovat näytteenotto, kaivumassojen ohjaaminen oikeisiin käsittelypaikkoihin, muiden työntekijöiden informoiminen haitta-aineista mahdollisesti aiheutuvista vaaroista sekä kunnostustyön ohjeiden ja määräysten noudattamisen valvonta. Urakoitsijan ympäristötekninen valvoja seuraa huokoskaasukäsittelyn vaikutusta ottamalla ilmanäytteitä pumpattavasta ilmasta hiiliputkiin sekä seuraamalla pitoisuuksia kenttämittarilla. Näytteitä otetaan laitteiston käynnistämisen yhteydessä, käsittelyn aikana (kenttämittaus kuukausittain, hiiliputkinäyte joka 3. kuukausi) ja käsittelyn päätösvaiheessa. Pohjavesiputkista GA1, GA2 ja GA4 otetaan näytteet ennen kunnostuksen aloitusta ja kunnostuksen jälkeen. Pohjavesinäytteenotto tehdään vanhan seurantaohjelman mukaisesti. Seurannan jatkamisesta päätetään kunnostuksen jälkeen.
Kunnostustyön aikaisilla kenttä- ja laboratorioanalyyseillä varmistetaan kaivumassojen haitta-ainepitoisuudet. Kenttäanalyysien perusteella pyritään minimoimaan kaivettavien maiden määrä ja ohjaamaan poistettavat massat oikeisiin käsittely- ja loppusijoituspaikkoihin. Poistettavien rakenteiden alapuolelta ja kaivantojen seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet maaperään jäävien haitta- ainepitoisuuksien selvittämiseksi.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Asiasta on pyydetty lausunto Lappeenrannan seudun ympäristötoimelta, joka totesi seuraavan:
Kunnostus tulee toteuttaa vähintään nykyistä maankäyttöä vastaavaksi. Nykyisessä kaavassa alueen maankäytöksi on varattu liike-, toimisto- ja pysäköintitilojen rakentaminen (KT), alueen pohjoisreunalle on suunniteltu liittymäjärjestelyjä. Alue ei sovellu asuinrakentamiseen.
Kunnostuksen yhteydessä tulee varmistaa, että alueelle jäävä maa-aines soveltuu huokosilmapuhdistukseen.
In Situ kunnostusta tulee jatkaa niin pitkään kuin haitta-ainepitoisuuksissa päästään hyväksyttävälle tasolle ja sen jälkeen tulee huokosilmaputkista näytteenotolla seurata tilannetta riittävän pitkään. Pohjavesinäytteenottoa tulee kunnostuksen jälkeen jatkaa erikseen sovittavalla tavalla toistaiseksi.
ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti seuraavin määräyksin.
Määräykset
1. Maaperän kunnostustyön aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. Samalla on ilmoitettava kunnostustyön ympäristöteknisestä valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Ympäristötekninen valvoja valvoo ja vastaa työn toteuttamisesta tämän päätöksen mukaisesti sekä on yhteydessä viranomaisiin, mikäli poikkeavaa ilmenee töiden kuluessa.
2. Mikäli huokosilmaputkien asennuksen yhteydessä tai muutoin havaitaan maaperän ominaisuuksien mahdollisesti haittaavan puhdistamista huokosilmamenetelmällä, tulee asiassa ottaa yhteyttä ELY-keskukseen.
Huokoskaasupuhdistamisen lopputulos on varmistettava maaperänäytteenotolla, jotta voidaan varmistaa huokoiskaasumenetelmällä puhdistetun alueen maaperän puhtaus. Puhdistuksen etenemisestä tulee tarvittaessa informoida ELY-keskusta ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimea, kuitenkin viimeistään 6-8 kuukauden kuluttua tulee esittää väliarvio puhdistuksen etenemisestä. Mikäli menetelmällä ei saada maaperää puhdistettua, tulee esittää tarkennettu puhdistussuunnitelma maaperän puhdistamiseksi.
3. Massanvaihdolla kunnostettavan alueen kaivutyön aikana on puhdistustyön etenemistä seurattava ja työtä ohjattava aistinvaraisen seurannan sekä kenttätestien ja näytteenoton avulla. Valvojalla tulee olla valmius seurata haitta-ainepitoisuuksia kenttäanalyysein. Osa mittaustuloksista on varmistettava laboratorioanalyyseillä. Purettavien huoltoasema- ja jakelupisterakenteiden alapuolisesta maaperästä on tarkistettava maaperän haitta-ainepitoisuudet kenttä- ja laboratorioanalyysein.
4. Kunnostustyö on tehtävä esitetyn kunnostussuunnitelman mukaisesti siten, että kunnostettavalta alueelta on puhdistettava pilaantunut maa-aines.
Jäännöspitoisuudet eivät em. alueilla saa ylittää ilmoituksessa esitettyjä tavoitearvoja (taulukko 1). Alueelta on myös poistettava tavanomainen jäte, romu ja jätteeksi katsotut rakenteet.
Maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle alemman ohjearvotason, voidaan käyttää alueen kaivantojen täyttämisessä ja muotoilussa.
5. Pilaantuneen maan kaivu, käsittely ja kuljetus on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä terveyshaittaa alueella työskenteleville, asioiville tai naapurustolle. Haihtuvia öljyhiilivetyjä sisältäviä maamassoja ei saa seuloa tai muuten käsitellä kaivupaikalla.
Työalueet tulee aidata siten, että ulkopuolisten liikkuminen alueella estyy.
Kuljetusreitit tulee ohjeistaa pilaantuneiden maamassojen kuljettajille.
Kuljetusreitit tulee toimittaa tiedoksi ELY-keskukselle ja Lapeenrannan seudun ympäristötoimelle.
6. Pilaantuneiden maiden välivarastointia kohteessa tulee välttää. Mikäli pilaantuneita maita joudutaan työteknisistä syistä alueella tilapäisesti varastoimaan ennen kuljetusta, tulee tällöin varmistaa, etteivät haitta-aineet pääse leviämään maaperään tai ympäristöön, erityisesti pölyäminen tulee estää.
7. Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivantoihin kertyy vettä, jossa esiintyy haitta-ainepitoisuuksia, tulee vesi poistaa sekä toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Veden joutuminen alueen ojiin ja kaupungin viemäriverkostoon tulee estää.
8. Maaperästä poistetut pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa alueelle tai laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä ko. jätettä. Maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteeksi katsottavan haitta- ainepitoisuuden, on toimitettava paikkaan, jolla on lupa käsitellä kyseistä jätettä. Maa-ainekset, joiden pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon, voidaan sijoittaa nykyaikaiset pohjarakenteet omaavalle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle pilaantuneille maa-aineksille suunnitellulle alueelle. Lievästi pilaantuneet maamassat voidaan käyttää kaatopaikan rakenteissa ympäristöministeriön kannanotossaan esittämällä tavalla. Rakennusjätettä tai muuta jätettä sisältävät maa-ainekset tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Ennen kaivutöiden aloittamista tulee varmistaa pilaantuneiden maiden vastaanoton järjestyminen. Pilaantuneen maan vastaanottaja on ilmoitettava ELY-keskukselle ennen toimitusten aloittamista.
9. Kiinteistöltä poistettavista pilaantuneista maamassoista on pidettävä kirjaa.
Kirjanpidosta tulee selvitä maa-ainesten poistopaikan sijainti, määrä, pitoisuus sekä toimitustapa, -aika ja -paikka. Tiedot tulee esittää jäljempänä mainitussa loppuraportissa.
10. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, voi ELY-keskus antaa lisäohjeita tai määräyksiä kunnostustyön toteuttamisesta.
11. Kunnostuksen loppuraportti tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle kolmen kuukauden kuluessa töiden päättymisestä.
Loppuraportin yhteydessä tulee esittää ehdotus maaperän tilan seurannasta puhdistustoimenpiteiden jälkeen.
Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
Perustelut
Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja -asetusta (169/2000). Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle, edellyttäen, että pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän
pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti hyväksyttyä puhdistusmenetelmää eikä toiminnasta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista.
Nyt kysymyksessä olevat puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen eikä toimenpiteistä voida katsoa aiheutuvan päätöksen määräykset huomioon ottaen ympäristön muuta pilaantumista.
Maaperän kunnostustavoitteiden asettamisessa on sovellettu ympäristöhallinnon ohjetta 2/2007 maaperän ja puhdistustarpeen arvioinnista sekä valtioneuvoston asetusta VNA 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista.
Tulevan maankäytön on tässä päätöksessä oletettu olevan liike- ja toimistorakentamista. Kohteen maaperän kunnostustasoksi on asetettu riskiarvioinnin avulla saadut tavoitepitoisuudet, jotka riskinarvion perusteella ovat hyväksyttävissä alueelle tulevassa maankäytössä. Mikäli tuleva maankäyttö on liike- ja toimistorakentamista herkempää, esimerkiksi asuinrakentamista, tulee maaperän haitta-aineiden vaikutukset arvioida uudelleen.
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 78 §:n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi terveydellisten ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.
Kirjanpito-, raportointi-, ilmoittamis- ja selvitysvelvoitteet on annettu valvonnallisista syistä.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki 77 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1394/2010)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään suoritemaksua valtioneuvoston asetuksen (1394/2010) mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 48 €/h. Käytetyn tuntimäärän, 18 h, mukaan maksua kertyy 864 €. Maksu peritään erillisellä laskulla.
MUUTOKSEN HAKU
Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusoikeus on:
- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun takia asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;
- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusosoitus on liitteenä
Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue
Vs. ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Pulkkanen
Ylitarkastaja Erja Monto
JAKELU
Päätös saantitodistuksella St1 Energy Oy
Jäljennös maksutta Lappeenrannan kaupunki
Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus
LIITTEET Valitusosoitus
liite Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen 8.4.2011, Dnro KASELY/72/07.00/2011
V A L I T U S O S O I T U S
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen 8.4.2011. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 9.5.2011.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon:
käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite PL 204, 65101 VAASA
puhelin 0100 86360, 010 364 2611 telekopio 010 364 2760
aukioloaika klo 8.00 - 16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta
- muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on
allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä:
1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi;
jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa
muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa.
