21.8.2018 Annettu julkipanon jälkeen
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22
PL 1041, 45101 Kouvola
Vaihde 0295 029 000
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola
Kaakkois- Suomi
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta
ILMOITUKSEN TEKIJÄ
Lappeenrannan Lämpövoima Oy Mertaniemenkatu 9
53920 LAPPEENRANTA Y-tunnus: 016983-3
Yhteyshenkilö: Ville Valtonen, 040 661 8468, ville.valtonen(at)lreoy.fi
PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI
Ilmoitus koskee Mertaniemen voimalaitosalueen kaakkoisosassa sijaitsevalla öljyn täyttö- ja purkualueella havaittua öljyistä maaperää.
Katuosoite: Mertaniemenkatu 9, 53920 LAPPEENRANTA Kiinteistörekisteritunnus: 405-21-2-3
Kiinteistön omistaja: Lappeenrannan Lämpövoima Oy ILMOITUKSEN VIREILLETULO
Ilmoitus on saapunut 12.7.2018 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus).
TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle.
TIEDOT KOHDEALUEESTA JA SEN PILAANTUNEISUUDESTA Kohteen sijainti ja toimintahistoria
Puhdistettava alue sijaitsee Lappeenrannan keskustan pohjoispuolella Voisalmensaaren Mertaniemessä. Sijainti on esitetty alla olevassa karttakuvassa.
Kiinteistö on ollut lämpövoimalakäytössä 1970-luvun alkupuolelta saakka.
Voimalaitoksella tuotetaan kaukolämpöä tällä hetkellä viidellä kaukolämpökattilalla.
Laitoksen pääpolttoaine on maakaasu. Polttoöljyä käytetään varapolttoaineena.
Alueen kaakkoisosassa sijaitsee kaksi 4 000 m3 maanpäällistä kevytöljysäiliötä ja öljypumppaamo. Säiliöiden ja pumppaamon välisellä alueella (täyttömaapenkka) on säiliöautojen täyttö- ja purkupaikka, jonka rakenteita uusitaan syksyllä 2018.
Muutostöiden yhteydessä puhdistetaan alueella havaittua öljyistä maaperää.
Voimalaitoksen alueella todettiin huhtikuussa 2018 öljyvuoto maanpäällisten öljysäiliöiden ja pumppaamon välisessä putkistossa. Vahinkopaikan maaperää puhdistettiin massanvaihdolla heti vahingon havaitsemisen jälkeen. On mahdollista, että putkisto on vuotanut myös aikaisemmin.
Alueen käyttö ja kaavoitustilanne
Kohdekiinteistön kokonaispinta-ala on 10,8 ha. Alueen ympäristössä on Saimaan vesialue ja metsää. Puhdistettava kohde sijaitsee voimalaitosalueella. Kohteen lähiympäristössä ei ole vakituista asutusta. Lähin vapaa-ajanasunto on noin 100 m etäisyydellä puhdistettavalta alueelta kaakkoon sijaitseva kesämökki osoitteessa Mertaniemenkatu 11.
Kohde on merkitty asemakaavaan yhdistetyksi teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (kaavamerkintä TTV). Voimalaitosaluetta etelässä ja lännessä ympäröivä metsä on kaavassa merkitty luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi PL. Alueen käyttöön tai kaavoitukseen ei ole tiedossa muutoksia.
Maaperä, pohjavesi ja pintavesiolosuhteet
Maanpinta kohdealueella on n. tasolla +78,5…81,5 m. Rakennettu alue on osittain louhittu kallioon. Kohdealueen täyttökerroksessa on runsaasti louhetta. Täyttö- ja purkualue on säiliöiden suoja-altaan ja pumppaamon välisellä täyttömaapenkalla.
Täyttökerroksen alapuolella on hienorakeinen maakerros (siltti). Tutkimuksissa kallio on havaittu n. 2…8,4 m maanpinnan tason alapuolella (n. tasolla +73…78 m).
Säiliöautojen täyttö- ja purkualue on päällystetty ja varustettu hulevesijärjestelmällä, joka johtaa öljynerottimeen.
Kohdealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Lpr Keskusta-Lauritsala, nro 0540510, III-luokka) sijaitsee n. 1,1 km etäisyydellä etelässä. Puhdistettavan alueen vieressä (öljyvahinkoalue) on havaittu pohja/orsivettä maaperän silttisessä kerroksessa (n. tasossa +76 m).
Maastotarkastelun perusteella pohjavesi virtaa vuotopaikalta Saimaaseen pääosin kalliotörmän pohjoispuolitse. Pohjaveden virtaus voi ohjautua alueelle louhittuja viemärikaivantoja pitkin. Saimaa, sijaitsee noin 30 m päässä kohdealueesta itään.
Lähistöllä ei ole talousvesikäytössä olevia kaivoja, Noin 100 m etäisyydellä sijaitsevalle mökille, vesi toimitetaan teräsputkella voimalaitokselta.
Tehdyt tutkimukset ja kunnostukset
Huhtikuussa 2018 havaitun öljyvahingon jälkeen kohteessa suoritettiin maaperän puhdistusta massanvaihdolla. Pilaantunutta maata kaivettiin ja poistettiin n. 220 tonnia n. 70 m2 alalta. Vuotoalueelle putkiston alle jäi öljyllä pilaantunutta maata, jota ei voitu rakenteita vaurioittamatta poistaa. Maaperän puhdistuksen jälkeen vahinkoalueen pohjoispuolelle asennettiin tarkkailukaivo. Puhdistustoimenpiteistä on laadittu toimenpideraportti (YKN 21.05.2018).
Pilaantuneisuuden laajuutta on tutkittu kesäkuussa 2018. Raportti (YKN 21.06.2018) on ilmoituksen liitteenä. Kohdealueella otettiin kairanäytteitä öljyvahinkoalueelta ja säiliöautojen täyttö- ja purkupaikalta yhteensä 6 pisteestä. Näytteenotto ulotettiin pääosin kallioon saakka. Yhteensä otettiin 40 näytettä.
Haitta-aineet ja niiden määrä
Kevään 2018 maaperän puhdistuksessa otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden perusteella öljysäiliöiden ja öljypumppaamon välisen putkiston alle n. 1…2,2 m syvyyteen jäi maata, jonka hiilivetyjakeiden C10…C21 pitoisuus oli 3 500 mg/kg.
Tarkkailukaivosta 07.05.2018 otetun vesinäytteen hiilivetyjakeiden C10…21 ja C22…C40 pitoisuudet olivat alle laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan (<0,03 mg/kg).
Kesäkuussa 2018 kahdessa, kevään puhdistuksessa likaiseksi jääneen kaivannon reunan suunnassa sijaitsevassa, tutkimuspisteessä P5 ja P6 havaittiin selvästi öljyllä pilaantunutta maata. Näytteessä P5/3,5…4,5 m hiilivetyjakeiden C10…C21 pitoisuus oli 6 900 mg/kg ja jakeiden C21…C40 pitoisuus 780 mg/kg. Näytteessä P6/4…5 m jakeiden C10…C21 pitoisuus oli 1 100 mg/kg ja jakeiden C21…C40 pitoisuus 180 mg/kg.
Havaintojen ja tutkimusten perusteella on arvioitu pilaantuneen maan kerrospaksuudeksi 1…2 metriä ja pilaantuneen maan määräksi noin 250 m3.
Puhdistustarpeenarviointi
Alueella on tarkoitus muuttaa ja parantaa öljynkäsittelyjärjestelmiä ja rakenteita.
Rakennustyön yhteydessä on katsottu tarpeelliseksi puhdistaa pilaantuneeksi todettu maa-alue. Kohteen maaperässä on todettu öljyhiilivetyjen keskitisleitä (C10…C21), jotka voivat kulkeutua veden mukana maaperässä.
KUNNOSTUSSUUNNITELMA
Maaperän puhdistussuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy:n 10.7.2018 päivätyssä maaperän puhdistuksen yleissuunnitelmassa.
Puhdistustavoite ja perustelut
Puhdistuksen tavoitteena on poistaa maa-aines, josta voisi kulkeutua öljyä pohjaveden mukana Saimaaseen. Kunnostustavoitteeksi esitetään maa-aineksen puhdistamista niin, että öljypitoisuus ei ylitä valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) hiilivetyjakeille C10…C21 ja C22…C40 määrättyjää ylempiä ohjearvotasoja.
Kiinteistön käyttö on teollista, eikä kiinteistö sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen lähellä. Saimaan vesialue sijaitsee kohteen itäpuolella, kalliotörmän takana n. 30 m päässä. Tutkimushavaintojen perusteella maaperässä oleva öljy ei ole kulkeutunut pohjavesikerroksessa järven suuntaan. Tehtyjen tutkimusten ja konsultin kokemukseen perustuvan arvion mukaan esitetyn tavoitetason öljypitoisuudessa maaperässä liikkuvaan veteen liukenevan/huuhtoutuvan öljyn määrä on niin vähäinen, että öljyä ei kulkeudu veden mukana järveen. Kohteen ympäristössä ei ole talousvesikäytössä olevia kaivoja.
Puhdistusmenetelmä
Puhdistus suoritetaan massanvaihtona öljyn purku- ja täyttöalueen rakenteiden uusimisen yhteydessä. Muutostöiden yhteydessä (mm. viemäröinti, HDPE-kalvon asennus) öljyinen maa-aines korvataan pilaantumattomalla maa-aineksella niiltä osin, kuin on mahdollista säilytettävien rakenteiden vakautta vaarantamatta.
Jätteiden käsittely
Kohteesta poistettava maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisenlaista maata. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat, joissa kerrotaan mm. kuljetettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ja puhdistuskohteen tiedot.
Puhdistuskohteessa välivarastoidaan kaivettuja maita lyhytaikaisesti työteknisen järjestelyn tai maa-aineksen lajittelun vuoksi. Jos alueella joudutaan välivarastoimaan pilaantuneita maita esim. analyysitulosten odottamisen takia useita päiviä, välivarastokasat peitetään.
Puhdistamisen ympäristövaikutukset sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy Maaperän puhdistaminen pienentää alueesta vesistölle mahdollisesti aiheutuvaa rasitusta. Pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön estetään kaivamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivun aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa esimerkiksi kastelulla. Liikennöintiä pilaantuneen maan päällä vältetään. Ajoreitit pinnoitetaan tarvittaessa murskeella tai renkaat puhdistetaan harjaamalla, jotta hienorakeinen aines karisee renkaista ennen yleiselle tielle ajoa. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.
Rankkasateiden sattuessa kaivantoihin voi kertyä puhdistustyön aikana sadevettä, joka on pumpattava pois. Lappeenrannan Energialta haetaan lupa veden viemäriverkostoon johtamiselle. Tarvittaessa vesi voidaan pumpata pumppaamon vieressä sijaitsevaan öljynerotuskaivoon. Kaivannosta poistettavan veden määrää ja laatua tarkkaillaan ja tiedot kerätään maaperän puhdistuksesta laadittavaan raporttiin.
Rakennuksen tai muiden rakenteiden alle jäävän pilaantuneen maaperän aiheuttamat riskit ja puhdistustarve arvioidaan kaivuvaiheessa. Jos esimerkiksi rakenteiden suojaamiseksi tai kiinteistön rajalle joudutaan jättämään pilaantunutta maata,
pilaantuneeksi jäävä kaivannon reuna merkitään maaperään jätettävällä huomioverkolla. Ko. alueet dokumentoidaan ja merkitään maaperän puhdistuksen toimenpideraportin liitteenä toimitettavaan karttapiirrokseen.
Puhdistustyön aikataulu
Kohteen maaperän kunnostus on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Puhdistustyön arvioidaan kestävän valmisteluineen 3 viikkoa.
Puhdistustyön valvonta, tarkkailu ja raportointi
Työmaalle nimetty ympäristötekninen valvoja vastaa kunnostuksen valvonnasta, ohjauksesta ja raportoinnista. Valvoja ohjaa kaivutyötä ja maiden lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseillä ja havainnoilla.
Kaivantojen rajapinnoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet (vähintään 2 kpl/kaivanto). Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C10…C40 pitoisuudet. Kaivannot mitataan ja kaivualueiden rajaukset dokumentoidaan.
Haitta-aineiden leviämistä pohjaveden mukana selvitetään kunnostuksen yhteydessä.
Vesinäyte otetaan ainakin puhdistettavan alueen pohjoispuolelle aiemmin asennetusta tarkkailukaivosta.
Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa kerrotaan työnkulku, esitetään mm.
puhdistetut alueet ja jäännöspitoisuusnäytteiden ottokohdat kartalla sekä esitetään arvio jatkotoimenpidetarpeesta. Raportti toimitetaan kolmen kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle.
Ilmoitusta on täydennetty 9.8.2018 osoitteessa Mertaniementie 11 sijaitsevan kiinteistön tiedoilla sekä puhdistustavoitteen perusteluiden osalta.
ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä.
Määräykset:
1. Puhdistustöiden aloittamisesta tulee etukäteen ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta.
Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus.
2. Maaperä tulee puhdistaa siten, että puhdistuksen jälkeen maaperän haitta- ainepitoisuudet alittavat PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) määritetyt ylemmät ohjearvotasot.
Lisäksi tulee vesinäytteenotolla selvittää, missä määrin öljyä on mahdollisesti jo päätynyt pohjaveteen ja varmistaa, ettei vesistöön tai voimalaitosalueen ulkopuolelle kulkeudu öljyjakeita pidemmänkään ajan kuluessa.
3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen sekä pohjaveden haitta-ainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Alueelle jäävien öljyhiilivetyjen koostumus tulee selvittää fraktioanalyysillä.
4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.
Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.
Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta- ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely.
Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu.
Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia.
Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta- ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu merkittävää hajuhaittaa eikä muuta haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Kaivettua kuonaa ja pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.
Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Veden viemäröintiin on pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden johtamisesta maastoon on sovittava Lappeenrannan kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa.
7. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat. Pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain kuljettajalle, joka on rekisteröity ELY- keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ko. jätteen kuljettajaksi.
8. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä.
9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.
Loppuraporttiin tulee sisällyttää selvitys jäännöspitoisuuksista ja esitettävä arvio maaperään jääneiden ja mahdollisesti pohja/orsiveteen jo kulkeutuneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä sekä jälkitarkkailu- ja jatkotoimenpidetarpeesta.
Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä.
Perustelut
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta.
Pilaantuneen maaperän puhdistustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Ylempää ohjearvotasoa voidaan yleensä pitää riittävänä puhtaustasona teollisessa maankäytössä. Kohde sijaitsee kuitenkin vesistön välittömässä läheisyydessä, minkä vuoksi kulkeutumisriskinarviointia on vielä tarpeen tarkentaa. (määräys 2)
Fraktioanalyysillä saadaan tarkempi kuva haitta-aineiden käyttäytymisestä (määräys 3).
Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä. (määräykset 4 ja 5).
Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta- ainepitoisuuksien perusteella. (määräys 5)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Jätelain 29 §:n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti
rekisteröityneille toimijoille/ jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. (määräys 7) Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa.
Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön ilmoituksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti toteutettuna.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki (646/2011)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1066/2017 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 €/h. Käytetyn tuntimäärän, 18 h, mukaan maksua kertyy 990 €. Maksu peritään erillisellä laskulla.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 §). Valitusosoitus on liitteenä.
LISÄTIEDOT
Lisätietoja päätöksestä antaa vanhempi insinööri Kati Häme, puhelin 0295 029 332
HYVÄKSYNTÄ
Päätöksen on esitellyt vanhempi insinööri Kati Häme ja ratkaissut ympäristönsuojelupäällikön sijainen Juha Rantala. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.
JAKELU
Päätös saantitodistuksella ilmoittajalle Lappeenrannan Lämpövoima Oy Mertaniemenkatu 9
53920 LAPPEENRANTA Tiedoksi sähköisesti
Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus
Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy LIITTEET Valitusosoitus
Esittelijä Häme Kati 21.08.2018 14:00 Ratkaisija Rantala Juha 21.08.2018 13:25
V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen 21.8.2018. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäi- västä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itse- näisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arki- päivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 20.9.2018.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon:
käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite PL 204, 65101 VAASA
puhelin 029 564 2611 telekopio 029 564 2760 aukioloaika klo 8.00 - 16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä.
Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston auki- oloajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta
- muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos va- littajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä:
1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään val- takirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeu- denkäyntimaksuna 250 euroa.
