5.9.2018 Annettu julkipanon jälkeen
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22
PL 1041, 45101 Kouvola
Vaihde 0295 029 000
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola
Kaakkois- Suomi
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta
ILMOITUKSEN TEKIJÄ
Iitin riistanhoitoyhdistys ry Y-tunnus 0832024-4 Halmekarinkuja 2
47400 KAUSALA
PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI
Ilmoitus koskee Tillolan ampumarata-alueella sijaitsevan hirvi-/kivääriradan taustavallin puhdistamista. Kohde sijaitsee Iitin kunnassa, valtatie 12:n pohjoispuolella, noin 5 km etäisyydellä Iiitin keskustasta idänsuuntaan.
Kiinteistörekisteritunnus: 142-411-4-317
Kiinteistön omistaja: Jaakko Tupalan kuolinpesä/ Päivi Tupala
ILMOITUKSEN VIREILLETULO JA ESITETYT ASIAKIRJAT
Ilmoitus on saapunut 9.8.2018 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus).
Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
Osayleiskaavapiirros Tiedot rajanaapureista
Ampumarata-alueen perustilaselvitys 28.2.2018, Insinööritoimisto Ekomaa Oy
Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma 2.7.2018, Insinööritoimisto Ekomaa Oy
TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle.
TIEDOT KOHDEALUEESTA JA SEN PILAANTUNEISUUDESTA Kohteen sijainti ja toimintahistoria
Ampumatoiminta alueella on alkanut 1960-luvulla ja loppunut vuonna 2011. Alueella on ammuttu mm. haulikolla sekä kiväärillä. Ampumaradalla ei ole ollut ympäristölupaa. Vanhalle kivääriradalle ollaan nyt hakemassa ympäristölupaa Kouvolan kaupungilta. Kivääriradalle rakennetaan luotien talteenottorakenteet ennen ampumistoiminnan jatkamista. Sitä ennen vallirakenteet kunnostetaan.
Haulikkoammuntaa alueella ei jatketa eikä haulikkoratojen alueelle tehdä kunnostustoimenpiteitä tässä yhteydessä. Kyseisille alueille laaditaan erillinen riskinarviointi.
Alueella on harjoitettu toimintahistorian aikana ampuratatoiminnan ohessa myös soranottoa.
Alueen käyttö ja kaavoitustilanne
Kohdealue ei kuulu asemakaava-alueelle. Ampumaradan pohjoisosan alue kuuluu Kausalan – Kirkonkylän osayleiskaava-alueelle ja eteläosan alue kuuluu osayleiskaavassa Kausala – Kirkonkylä valtatie 12:n vaikutusalueelle.
Kaavamerkinnöissä ampumarata on merkitty puhdistettavaksi / kunnostettavaksi alueeksi (saa). Ampumarata-alue kuuluu kaavamerkintöjen mukaan geologisesti arvokkaaseen alueeseen, jolla on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas harjumuodostuma (ge-2).
Ampumarata alueen ympärillä on metsää. Valtatie 12 sijaitsee rata-alueen eteläpuolella alle 200 m etäisyydellä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 450 etäisyydellä etelän suunnassa.
Maaperä, pohjavesi ja pintavesiolosuhteet
Alue on Maanmittauslaitoksen aineiston mukaan hiekkavaltaista reunamuodostelmaa ja maaperältään hiekkaa (Hk).
Kohde sijaitsee Tillolan (Tillola-0514202) I-luokan pohjavesialueella ja pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Tillolan pohjavesialueen virtaussuunta on ampumarata-alueen eteläpuolella etelän suuntaan. Virtaussuunta itse kohdealueella on tehtyjen tutkimusten mukaan pohjoisluoteeseen kohti suoaluetta. Pohjavesi on kohdealueella noin tasolla +83. Maanpinta vaihtelee, joten vesipinnan syvyys vaihtelee noin 5…10 m..
Alueen eteläreunassa kulkee länsi-itä -suuntainen vedenjakaja, joka jakaa ampuradan pintavedet pohjoisen suuntaan Urajärven valuma-alueelle. Pintavedet valuvat Mustanlamminsuolle, joka sijaitsee ampumaradan välittömässä läheisyydessä alueen pohjoispuolella. Mustanlamminsuolta vedet jatkavat suo-ojia pitkin Mustalampeen ja sieltä edelleen Urajärveen. Mustalampi sijaitsee koillisen suunnassa noin 700 m etäisyydellä ampumaradasta ja Urajärvi pohjoisen suunnassa noin 1 km etäisyydellä kohdealueesta. Skeet-radan (haulikkorata) ampumissuunta on Mustalammelle päin. Pintavettä ei ampumarata-alueella muodostu merkittäviä määriä maaperäolosuhteista johtuen. Satava vesi imeytyy maaperään.
Tehdyt pilaantuneisuustutkimukset ja todetut haitta-aineet
Ampumarata alueella on tutkittu maaperän- sekä pohja- ja pintaveden laatua ja haitta-ainepitoisuuksia vuoden vaihteessa 2017-2018. Tutkimuksista on laadittu raportti: Ampumarata-alueen perustilaselvitys, Tillolan ampumarata Iitti, Insinööritoimisto Ekomaa Oy 28.2.2018.
Maaperästä otettiin näytteitä 16:sta eri kohdasta. Tutkimuspisteet kohdistettiin haulien oletetulle putoamisalueelle ja hirviradan taustavalliin sekä skeet-
ampumapaikan eteen, noin 20 m etäisyydelle ampumapaikasta. Lisäksi alueen pohjoispuolella kulkevasta ojasta otettiin vesi- ja sedimenttinäyte. Alueelle asennettiin kaksi uutta pohjavesiputkea, joista otettiin vesinäytteet. Vesinäyte otettiin myös alueella ennestään sijainneesta pohjavesiputkesta.
Maaperästä otetuissa näytteissä lyijypitoisuus oli paikoitellen hyvin korkea.
Suurimmat lyijypitoisuudet alueella havaittiin hirviradan taustavallista, sekä pintamaassa haulikkoradan edustalla ja haulien päälaskeutumisalueilla.
Haulikkoradalla pilaantuneisuus rajautuu noin 10 cm pintamaakerrokseen, kulkeutumista syvemmälle ei havaittu. Hirviradan taustavallissa on haitta-aineita syvemmälläkin johtuen vallin muokkaustoimista. Lyijyn lisäksi maaperässä todettiin merkittäviä pitoisuuksia kuparia ja antimonia sekä yhdessä halikkoradan pisteessä myös arseenia. Kivääriradan taustavallissa 0,4 - 0,5 m syvyydellä todetut maksimihaitta-ainepitoisuudet olivat seuraavat:
lyijy 25 000 mg/kg kupari 880 mg/kg antimoni 280 mg/kg.
Uusista pohjavesiputkista otetuista vesinäytteistä ei löytynyt merkkejä haitta-aineiden kulkeutumisesta pohjaveteen. Myös vanhasta alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta otetun vesinäytteen perusteella pohjavesi on hyvälaatuista vaikkakin hapetonta.
Ojasta otetussa pintavesinäytteessä todettiin vähäinen lyijypitoisuus. Pitoisuus alitti kuitenkin selvästi pintavesielle määrätyn ympäristölaatunormin. Sedimenttinäytteessä todettiin kohonneet pitoisuudet arseenia ja lyijyä.
Puhdistustarpeenarviointi
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on käytetty apuna Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 annettuja ohjearvopitoisuuksia. Alle ylemmän ohjearvon pitoisuuksia pidetään yleensä hyväksyttävänä alueella, jota käytetään teollisuus-,varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena. Muulla, esim. asuinalueella tai muuten herkällä alueella, vertailuarvona käytetään alempaa ohjearvoa ellei kohdekohtaisesta tarkastelusta muuta johdu. Tässä kohteessa pilaantuneisuuden alustavaan arviointiin on käytetty alempia ohjearvoja.
Kivääriradan taustavallin rakenteissa on todettu alempien ja ylempien ohjearvojen ylittäviä lyijypitoisuuksia, mikä tarkoittaa, että maaperää / vallirakenteita voidaan pitää pilaantuneena.
Erityinen puhdistustarve tulee siitä, että taustavallin eteen/kohdalla on tarkoitus asentaa luodit talteen ottava rakenne. Ennen muutostöitä puhdistetaan olemassa oleva rakenne. Tällöin maarakennustöiden yhteydessä voidaan maata siirtää vallialueen sisällä vapaasti.
Taustavallissa todetut korkeat lyijypitoisuudet eivät ole pohjavesinäytetuloksien perusteella kulkeutuneet pohjaveteen. Taustavalliin tehdyssä koekuopassa todettiin korkeita pitoisuuksia 0,5 m syvyydelle saakka. Tätä syvemmältä ei ole otettu näytteitä. On mahdollista, että lyijyä ja raskasmetalleja löytyy myös syvemmältä, koska vallirakennetta on aikojen saatossa korotettu ja luotijätteet ovat päässeet sekoittumaan rakenteessa. Kunnostuksen aikana otetaan maanäytteitä ja selvitetään pilaantuman laajuus ja pilaantuneet ainekset poistetaan. Arvio pilaantuneen maan määräksi on 130 t, josta vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa maata 40 t, tavalliseksi
jätteeksi luokiteltavaa voimakkaasti pilaantunutta maata 60 t ja lievästi pilaantunutta maata 30 t.
KUNNOSTUSSUUNNITELMA Puhdistustavoite
Pilaantuneen maanperän kunnostus esitetään tehtäväksi siten että kivääriradan taustavallista ja etupenkasta sekä näiden väliseltä alueelta poistetaan maa-ainekset, joiden raskasmetallipitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot.
Suunnitelman mukaan toimittaessa alueelle voi jäädä paikoin kynnysarvon ylittäviä maa-aineksia. Näiden maa-ainesten käytölle jää rajoitteita. Ko. aineksia ei voida kaivaa ja siirtää alueen ulkopuolelle ilman lupaa. Jatkorakentamisen yhteydessä siirretään aineksia vain alueen sisällä tai sinne tuodaan muualta puhdasta lisämaata.
Kohteen maaperä on tarkoitus puhdistaa siten että jäännöspitoisuudet eivät aiheuta riskiä ympäristölle eikä terveydelle. Ampumaratatoiminnan ympäristölupahakemuksessa esitetään, että toiminnan vaikutuksia pohja- ja pintaveteen seurataan 3 vuoden välein. Erillinen kunnostuksen jälkiseuranta on tarpeetonta.
Puhdistusmenetelmä
Kohde kunnostetaan massanvaiholla, jolloin pilaantuneet ainekset poistetaan kaivamalla ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan ja kaivannot täytetään tarvittaessa puhtaalla/pilaantumattomalla maa-aineksella.
Massanvaihto on perusteltua koska pilaantuminen ei ole kovin laajaa ja haitta-aineet ovat epäorgaanisia.
Maa-aineksen, veden ja muun jätteen käsittely
Kaivetut maamassat lajitellaan työmaalla jatkokäsittelyä varten niiden pilaantuneisuuden mukaan ja vastaanottopaikkojen edellytämällä tavalla.
Vesienkäsittelytarvetta ei ole, koska pohjavesi on kaivusyvyyttä syvemmällä ja maaperä on vettä hyvin läpäisevää hiekkaa.
Haitta-aineita sisältävät jätteet toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.
Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kohteessa
Puhdistustyön yhteydessä kaivetut pilaantumattomat maat kasataan erilliseen varastokasaan ja käytetään myöhemmin alueen täyttötöissä.
Puhdistamisen ympäristövaikutukset sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy Kohteen kunnostustyö on tavanomainen massanvaihto. Kaivun ja kuljetuksen yhteydessä voi tapahtua pölyämistä ja haitta-aineiden leviämistä pölyn mukana.
Alueella työskentelevien tulee kuitenkin välttää altistumista esim. olemalla tuulen yläpuolella suhteessa aineksiin. Sivullisten altistumista ei tapahdu. Pölyäminen on vähäistä ainesten kosteudesta johtuen. Tarpeen mukaan pölyämistä estetään kastelulla. Kuljetusten ja varastoinnin aikana kuormat voidaan tarvittaessa peittää pölyämisen estämiseksi.
Alueelle merkitään pilaantuneen maan kunnostamisesta kertova kyltti ja kielto tarpeettomasta liikkumisesta alueella. Työn aikana valvotaan, ettei alueella liiku asiaankuulumattomia henkilöitä. Kaivusyvyys on matala. Jos tehdään syvempiä ja jyrkkäreunaisia kaivantoja, ympärille asennetaan huomiomerkinnät esim. lippusiima
työajan ulkopuoliseksi ajaksi. Työsuojelusta vastaa rakennuttaja, joka laatii tarvittaessa erillisen työturvallisuussuunnitelman.
Puhdistustyön aikataulu
Kunnostuksen suunniteltu toteutusaika on syksy 2018. Kaivuvaihe kestää arviolta 1…2 päivää.
Puhdistustyön valvonta ja tarkkailu
Maan lajittelussa ja kunnostusalueen rajauksessa hyödynnetään aikaisempia tutkimustuloksia ja käytetään XRF- kenttämittaria. Lisäksi tehdään aistinvaraista havainnointia. Kenttämittausten laadun varmistamiseksi otetaan rinnakkaisnäytteitä, joiden pitoisuudet tutkitaan akkreditoidussa laboratoriossa.
Kunnostusta ohjaa ympäristötekninen asiantuntija, joka ottaa tarvittavat näytteet ja tekee kenttämittaukset. Näytteenottopisteiden-/alueiden sijainti ja tulokset kirjataan ylös.
Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla riittävästi edustavia jäännösnäytteitä, joiden alkuainepitoisuudet (Sb, Cu, Pb) analysoidaan laboratoriossa. Tarvittaessa laboratoriossa tehdään kaatopaikkakelpoisuustestejä, jos jätteiden vastaanotto sitä edellyttää.
Työn kulku ja lopputulos esitetään kunnostuksen jälkeen laadittavassa loppuraportissa.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoitus on lähetetty tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelulle.
ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä.
Määräykset:
1. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee etukäteen ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelulle.
Puhdistustyön valvonnassa on käytettävä ympäristöteknistä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta ja näytteenotosta, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus.
Valvojan tulee vastata päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön laadunvalvonnasta ja raportoinnista. Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ko . asiatuntijan yhteystiedot.
2. Ilmoituksen tarkoittamalta alueelta tulee poistaa pilaantuneet maat siten, että haitta- ainepitoisuudet eivät puhdistuksen jälkeen ylitä seuraavia asetuksen VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvopitoisuuksia : lyijy (Pb) 200 mg/kg, antimoni (Sb) 10 mg/kg, kupari (Cu) 150 mg/kg.
3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haitta- ainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Maa-aineksen kaivu ja käsittely tulee tehdä niin, että voimakkaammin pilaantuneita maita ei sekoiteta puhtaamman maan kanssa pitoisuuksien laimentamiseksi
4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.
Poistettava maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.
Alueelta pois toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta-ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
5. Tavoitepitoisuuden ylittävät, alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely.
Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitok- seen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu.
Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain kuljettajalle, joka on rekisteröity ELY- keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ko. jätteen kuljettajaksi
6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
Pilaantuneiden maiden kuormat tulee peittää kuljetuksen ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa ja kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.
7. Mahdolliset muut jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on lisäksi noudatettava Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksiä.
8. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä.
9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelulle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.
Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettujen ja poiskuljetettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus- /käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta.
Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä.
Perustelut
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa.
Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön.
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta. Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut hoitaa Iitin kunnan ympäristönsuojelutehtäviä.
Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Alempaa ohjearvotasoa voidaan pitää riittävänä puhdistustasona maankäyttö ja ympäristöolosuhteet huomioiden. (määräys 2).
Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5).
Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta- ainepitoisuuksien perusteella. (määräys 5)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Jätelain 29 §:n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/ jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. (määräys 5)
Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Kymen jätelautakunta hoitaa jätehuollon lakisääteiset viranomaistehtävät Iitin kunnassa .(määräys 7)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki (646/2011)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1066/2017 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 €/h. Käytetyn tuntimäärän, 15 h, mukaan maksua kertyy 825 €. Maksu peritään erillisellä laskulla.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Iitin kunnan ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 §). Valitusosoitus on liitteenä.
LISÄTIEDOT
Lisätietoja päätöksestä antaa vanhempi insinööri Kati Häme, puhelin 0295 029 332
HYVÄKSYNTÄ
Päätöksen on esitellyt vanhempi-insinööri Kati Häme ja ratkaissut
ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.
JAKELU
Päätös saantitodistuksella ilmoittajalle
Iitin riistanhoitoyhdistys ry Tiedoksi sähköisesti
Iitin riistanhoitoyhdistys ry/ Harri Heino Iitin kunnanhallitus
Kouvolan kaupunki, ympäristöpalvelut Suomen ympäristökeskus
Insinööritoimisto Ekomaa Oy LIITTEET Valitusosoitus
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22
PL 1041, 45101 Kouvola
Vaihde 0295 029 000
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola
V A L I T U S O S O I T U S
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen 5.9.2018. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 5.10.2018.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon:
käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite PL 204, 65101 VAASA
puhelin 029 564 2611 telekopio 029 564 2760 aukioloaika klo 8.00 - 16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä.
Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta
- muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä:
1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 250 euroa.
Ratkaisija Vesivalo Jaakko 05.09.2018 12:38 Esittelijä Häme Kati 05.09.2018 12:46
