31.7.2018 Annettu julkipanon jälkeen
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22
PL 1041, 45101 Kouvola
Vaihde 0295 029 000
www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola
Kaakkois- Suomi
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta
ILMOITUKSEN TEKIJÄ
Lappeenrannan kaupunki PL 38, 53101 LAPPEENRANTA Y-tunnus: 0162193-3
Yhteyshenkilö: Riitta Puurtinen, 040 718 0954, riitta.puurtinen(at)lappeenranta.fi
PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI
Katuosoite: Tukkitie, Vanha Happotie
Kiinteistörekisteritunnus: 405-4-54-4, 405-457-1-25, 405-438-4-0 ja 405-438-2-3, 405-438-2-4, 405-438-2-5, 05-438-2-6
Kiinteistön omistaja: Lappeenrannan kaupunki
Ilmoitus koskee entisen rikkihappotehtaan alueen yleisiä puisto- ja lähivirkistysalueita Lappeenrannan Pallon kaupunginosassa.
ILMOITUKSEN VIREILLETULO
Ilmoitus on saapunut 12.6.2018 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus).
TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle.
TIEDOT KOHDEALUEESTA JA SEN PILAANTUNEISUUDESTA Toimintahistoria
Alueella on toiminut rikkihappotehdas vuosien 1922 ja 1963 välisenä aikana.
Rikkihapon tuotannon loputtua lähes kaikki tehdasrakennukset purettiin. Jäljellä ovat tehtaan päärakennus ja kiisuvarasto. Maaperän pilaantuneisuus kohteessa johtuu alueella harjoitetusta teollisesta toiminnasta (mm. rikki- ja kuparikiisun sekä happoliuosten käsittely ja varastointi sekä huolto- ja korjaustoiminta). Lisäksi maaperää on pilannut purkujätteiden hautaaminen maaperään tehdastoiminnan päätyttyä.
Alueen käyttö ja kaavoitustilanne
Rikkihappotehtaan päärakennuksessa on nykyisin aikuisopiston opetustiloja.
Tukkikadun pohjoispuolella on rikkihappotehtaan purettujen rakennusten tilalle rakennettuja teollisuus-, varasto- ja liiketoimintatiloja. Osa rikkihappotehtaan toiminta- aikaisista asuinrakennuksista tehdasalueen ja teollisuusraiteen välissä on edelleen asuinkäytössä.
Kohdealueella on lainvoimainen asemakaava. Ilmoituksessa tarkoitetut puhdistettavat alueet sijaitsevat puisto- ja lähivirkistysalueilla (VP, VL) sekä venevalkaman ja teollisuusrakennusten kaava-alueilla (LV, TTV). Alueelle ei toistaiseksi ole suunniteltu käyttötarkoituksen muutosta.
Maaperä, pohjavesi ja pintavesiolosuhteet
Maanpinnan taso suunnittelualueella on pääosin välillä +80…+90.
Suunnittelukohteena olevat puistoalueet sijaitsevat kallio- ja täyttömaa-alueilla.
Tutkimushavaintojen perusteella kallion yläpuolisten täyttökerrosten paksuus suunnittelualueella on noin 0,5…2 metriä. Maanpinta viettää lännestä (asuinalueelta) itään kohti Saimaata. Rantapenkka on jyrkkä ja louhetäyttöinen.
Suunnittelukohteen kaakkoisosa kuuluu III luokan pohjavesialueeseen Lappeenrannan keskusta-Lauritsala (nro 0540510). Lähin I luokan pohjavesialue Huhtiniemi A (nro 0540501) sijaitsee noin 800 m päässä kohteen eteläpuolella.
Pohjaveden arvioidaan virtaavan koilliseen kohti Saimaata.
Kohde rajoittuu itä- ja koillisosastaan Saimaan Pallonlahteen
Suunnittelualueilla ei ole hulevesikaivoja. Vanhan Happotien eteläreunassa on vesi-, viemäri- ja sähköjohtoja sekä telekaapeleita.
Tehdyt tutkimukset
Tehdasalueella ja sen ympäristössä on tutkittu maaperän haitta-ainepitoisuuksia vuosina 2012 (Ramboll Finland Oy 14.5.2012 ja 15.8.2012) ja 2017 (Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy 8.2.2018). Vuoden 2012 tutkimukset kohdistuivat aikuisopiston alueelle, jossa on sijainnut rikkihappotehtaan tuotantolaitos Vuoden 2017 tutkimuksissa selvitettiin maaperän pilaantuneisuutta tehtaan ympäristössä n. 7 ha alueelta, näytteitä otettiin myös pohjavedestä ja rantasedimentistä. Tutkimuspisteet on esitetty päätöksen liitteenä olevassa karttakuvassa.
Haitta-aineet ja niiden määrä
Aikuisopiston alueella vuoden 2012 keväällä ja kesällä tehdyissä tutkimuksessa otettiin yhteensä 76 maanäytettä 15 tutkimuspisteestä 0…3 m syvyydestä.
Näytteenotto ulotettiin kallioon saakka (0,7…4 m). Maaperän todettiin olevan voimakkaasti metalleilla pilaantunut. PIMA-asetuksen ylemmät ohjearvotasot ylittäviä
pitoisuuksia (pääosin kuparia, lyijyä, ja sinkkiä) todettiin 14 tutkimuspisteessä.
Vaarallisen jätteen raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia (kuparia, lyijyä ja/tai kobolttia) todettiin 4 pisteessä.
Vuoden 2017 tutkimuksissa otettiin 61 maanäytettä porakonekairalla (P) ja kaivinkoneella (KK) yhteensä 19 tutkimuspisteestä. Näytteenotto ulotettiin 0,5…6,5 m syvyyteen. Lisäksi otettiin pohjavesinäytteitä kahdesta tutkimuspisteestä ja kolme sedimenttinäytettä ranta-alueelta.
Tutkimuksessa havaitut maakerrokset olivat pääosin täytemaata. Puistoalueilla todettiin PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) ylemmän ohjearvotason ylittäviä ja vaarallisen jätteen tason ylittäviä ja raskasmetallipitoisuuksia useassa tutkimuspisteessä maaperän pintakerroksista alkaen. Pohjavedessä todettiin mm.
korkeita liukoisten metallien pitoisuuksia ja voimakasta hajua. Veden pH oli matala.
Rantasedimentissä todettiin vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia kuparia, lyijyä ja sinkkiä sekä PIMA asetuksen (VNa 214 /2007) ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet arseenia, elohopeaa ja nikkeliä.
Tutkimuspisteessä P7 todettiin syvyydellä 0,5…6,5 m vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä (suurin pitoisuus 36 330 mg/kg), kobolttia (4 053 mg/kg), kuparia (8 935 mg/kg), nikkeliä (1 257 mg/kg) ja sinkkiä (4 352 mg/kg).
Tutkimuspisteissä KK9 ja KK15 todettiin vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä pitoisuus kuparia (suurin pitoisuus 6 766 mg/kg) ja sinkkiä (3 339 mg/kg).
Tutkimuspisteissä P1…P7, KK9…KK11 ja KK15…KK19 todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä kupari-, lyijy-, koboltti- ja/tai sinkkipitoisuuksia. Lisäksi tutkimuspisteessä KK9 (1…2 m) todettiin öljyhiilivetyjakeita C22…C40 (640 mg/kg), kloorifenoleita sekä polyaromaattisia yhdisteitä. Tutkimuspisteessä P7 (5…6,5 m) todettiin merkkejä orgaanisista liuottimista. Maaperä oli monissa tutkimuspisteissä hapanta.
Tutkimustulosten ja kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella suunnittelualueilta (puisto- ja lähivirkistysalueet) poistettavan pilaantuneen maan määräksi maaperän pintakerroksissa (0…1 m) on arvioitu n. 2 000…3 000 m3. Ennen maaperän puhdistusta tutkimuksia täydennetään ottamalla pintamaakerroksista näytteitä käsikairalla puhdistettavaksi suunnitelluilta alueilta ja niiden ympäristöstä.
Riskin- ja kunnostustarpeenarviointi
Raportissa 8.2.2018 on arvioitu riskiä ja kunnostustarvetta seuraavasti:
Tutkimuksessa todettiin korkeita metallipitoisuuksia laajalla alueella. Normaaleissa maaperäolosuhteissa metallit eivät mobilisoidu helposti. Tutkimuskohteessa maaperään on kuitenkin joutunut myös runsaasti happoa, mikä aiheuttaa haitta- aineiden liukenemista ja kulkeutumista. Pilaantuneiden alueiden lähellä on asutusta, ja puustoisilla ranta-alueilla voi liikkua ulkoilijoita. Koska maaperän pintakerros on paikoin voimakkaasti pilaantunut myös päällystämättömillä puistoalueilla, pölyäminen ja maa-aineksen käsittely voivat aiheuttaa haitta-aineille altistumisen riskin. Tämän vuoksi suositellaan pilaantuneiden pintamaakerrosten puhdistamista. Syvemmällä maaperässä tai päällysteen alla olevien pilaantuneiden maakerrosten puhdistamiselle ei ole välitöntä tarvetta kiinteistöjen ollessa nykyisessä käytössä lukuun ottamatta kohteessa suoritettavia maarakennustöitä. Aina kun kohteeseen suunnitellaan maarakennusta edellyttäviä muutoksia, on varauduttava kaivetun maa-aineksen tutkimiseen ja puhdistamiseen sekä haitta-aineilta suojautumiseen.
Kokonaistilanteen arvioimista varten suositellaan lisäksi, että maaperän pilaantuneisuus selvitetään myös
• aikuiskoulutuskeskuksen (entinen rikkihappotehtaan tuotantoalue) pohjoispuolella sijaitsevan kiisuvaraston sekä itäpuolella sijaitsevan teollisuus- ja liikerakennuksen alapuolelta sekä
• Pallonlahden sedimentistä kauempana rantaviivasta kuin tässä tutkimuksessa.
KUNNOSTUSSUUNNITELMA
Maaperän puhdistussuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy:n 11.6.2018 päivätyssä maaperän kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Kunnostusalueen karttakuva on päätöksen liitteenä.
Puhdistustavoite
Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjä alempia ohjearvoja 1 m syvyyteen saakka. Kunnostusta ei uloteta tässä vaiheessa syvemmälle. Puhdistuksen tarkoituksena on poistaa raskasmetallipitoisen pintamaan aiheuttama altistumisriski.
Puhdistusmenetelmä
Puhdistus suoritetaan massanvaihtona. Kaivaminen ulotetaan enintään 1 metrin syvyyteen. Jos tämän kerroksen alle jää pilaantunutta maata, kaivupohjalle levitetään merkiksi suodatinkangas. Jos kaivupohja on voimakkaasti pilaantunut ja maakerroksen pH on matala, voidaan kaivupohjaan levittää kalkkia, joka vähentää metallien liukenemista ja kulkeutumista vajoveden mukana. Poistettu pintamaakerros korvataan puhtaalla maalla, jollei kaivu ole ulottunut kalliopintaan (kalliopinta voidaan jättää paljaaksi). Paikoin voidaan harkinnan mukaan kaivamisen sijaan tehdä pilaantuneen pintamaan päälle puhdas 1 metrin peittokerros.
Suunnitelmassa esitetyt toimenpidealueet (piirustus YKN18308_1) puhdistetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa puhdistetaan suunnitelmakarttaan merkityt alueet 1A ja 1B. Kunnostuksen toisessa vaiheessa puhdistetaan alue 2.
Jätteiden käsittely
Kohteesta poistettava maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisenlaista maata. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat, joissa kerrotaan mm. kuljetettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ja puhdistuskohteen tiedot. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.
Puhdistamisen ympäristövaikutukset sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy Maaperän puhdistaminen pienentää alueesta mahdollisesti aiheutuvaa rasitusta.
Pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön estetään kaivamisen, kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Kaivun aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa esimerkiksi kastelulla. Liikennöintiä pilaantuneen maan päällä vältetään. Ajoreitit pinnoitetaan tarvittaessa murskeella tai renkaat puhdistetaan harjaamalla, jotta hienorakeinen maa-aines karisee renkaista ennen yleiselle tielle ajoa. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.
Puhdistustyön aikataulu
Maaperän puhdistus aloitetaan syksyllä 2018. Kunnostuksen ensimmäisen vaiheen arvioidaan kestävän valmisteluineen kolme viikkoa. Kunnostuksen toisen vaiheen ajankohta määritetään vuoden 2018 aikana. Kohteessa tehdään kesäkuussa 2018 täydentäviä maaperätutkimuksia, jonka perusteella tarkennetaan arviota pilaantuneen maan määrästä.
Puhdistustyön valvonta ja tarkkailu
Työmaalle nimetään ympäristötekninen valvoja, joka vastaa kunnostuksen valvonnasta ja ohjauksesta. Valvoja ohjaa kunnostusta aistinvaraisen havainnoinnin ja kenttäanalyysien (Niton XRF-mittari, tarvittaessa PetroFLAG-testit ja PID-mittari)
perusteella. Kaivannon rajapinnoista otetaan laboratoriossa analysoitavat jäännöspitoisuusnäytteet (vähintään 2 kpl / kaivanto). Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan asetuksessa VNa 214/2007 esitettyjen raskasmetallien (As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb V, Zn) sekä muiden kohteen maaperässä ennen kunnostusta tai kunnostuksen aikana todettujen pilaantuneisuutta aiheuttaneiden aineiden pitoisuudet. Kaivantojen syvyydet ja sijainti kartoitetaan ja kaivualueiden rajaukset dokumentoidaan.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoituksesta on pyydetty ja saatu lausunto Lappeenrannan seudun ympäristötoimelta. Lausunnossaan ympäristötoimi esittää seuraavaa:
Vanhan rikkihappotehtaan alue on laajalti pilaantunut. Nyt kunnostettava alue on puistoaluetta. Tehtaan alueella on myös toiminnassa oleva koulutuskeskus sekä asutusta. Mikäli nykyiselle kunnostusalueelle on tarkoitus istuttaa puita. Istutusalueilta tulisi poistaa pilaantunutta maa-ainesta riittävästi, jotta altistuminen ja maa-ainesten sekoittuminen puistotöiden yhteydessä ei ole mahdollista, sillä kasvavat puun juuret tunkeutuvat helposti suodatinkankaan läpi. Alueelle ei tulisi istuttaa ravintokasveja.
Kaivualueella kaivantoihin mahdollisesti kerääntyvistä vesistä tulisi tutkia pilaantuneisuutta aiheuttaneiden haitta-aineiden pitoisuudet ja toimittaa vedet asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Haitta-aineiden kulkeutumisesta aiheutuvista riskeistä ei ole tehty riskinarviota. Esimerkiksi öljyhiilivetyjen aiheuttamien riskien suuruutta ei voida arvioida pelkästään ohjearvoilla.
Kaivutyöt voivat mobilisoida haitta-aineita. Kulkeutumismahdollisuuksia maaperässä ja pohjavedessä edistävät myös maaperän matala pH, pohjavedessä on todettu mm.
liukoisten raskasmetallien kohonneita pitoisuuksia. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella, mutta pohjavesiputkissa kuitenkin havaittiin pilaantumaa ja myös alueen edustalla järven sedimentti on pilaantunut.
Nyt suunnitellussa kunnostuksessa tarkoituksena on vähentää puistoalueen käyttäjien altistusta poistamalla pilaantunut pintamaakerros. Alueella tulisi arvioida kulkeutumisriski ja lisäkunnostustarve viimeistään tulevien muiden kaivujen tai saneerausten yhteydessä. Puhdistettu ja pilaantunut alue tulee eristää toisistaan niin, ettei puhdistetulle alueelle pääse kulkeutumaan haitta-aineita. Alue tulee merkata maastoon ja kunnostettu alue rajauksineen tulisi dokumentoida selkeästi. Myös päätöksessä ja/tai loppuraportissa tulisi olla nähtävissä selkeä kartta kunnostetusta alueesta.
ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä.
Määräykset:
1. Puhdistustöiden aloittamisesta tulee etukäteen ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta.
Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai
jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus.
2. Ilmoituksessa tarkoitetun yleisen puisto ja virkistysalueen maaperä on kunnostettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-ainepitoisuudet alueen pintamaassa 0-1 metrin syvyydellä eivät ylitä PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) määritettyjä alempia ohjearvotasoja.
3. Kunnostettavalle alueelle mahdollisesti jäävä pilaantunut maakerros tulee erottaa pilaantumattomasta pintamaasta suodatinkankaalla tai muulla huomiorakenteella.
Puhdistettu ja pilaantunut alue tulee eristää toisistaan siten, ettei puhdistetulle alueelle pääse kulkeutumaan haitta-aineita.
4. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haitta- ainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla.
5. Alueelta poistettavat maat ja muut jätteet on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.
Maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.
Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden ja muiden jätteiden määristä haitta-ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
6. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely.
Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut massat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu.
Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia.
Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta- ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
7. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu merkittävää haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Kaivettua kuonaa ja pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.
Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Veden viemäröintiin on pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden johtamisesta maastoon on sovittava Lappeenrannan kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa.
8. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat. Pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain kuljettajalle, joka on rekisteröity ELY- keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ko. jätteen kuljettajaksi.
9. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä.
10.Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.
Loppuraporttiin tulee sisällyttää selvitys jäännöspitoisuuksista ja esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä sekä jatkotoimenpidetarpeesta. Arvioinnissa tulee huomioida mm.
maaperän puhdistustarve läheisillä asuinkiinteistöillä, maaperään jääneiden haitta- aineiden kulkeutuminen Saimaaseen ja rikkihappotehtaan toiminnan seurauksen pilaantuneet sedimentit. Mikäli puistoalueelle halutaan istuttaa ravintokasveja, tulee kulkeutumisarvioinnissa tarkastella myös haitta-aineiden kulkeutumista tältä osin.
Arvioinnin tueksi alueilla tulee tehdä lisätutkimuksia.
Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä.
Perustelut
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa.
Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön ilmoituksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti toteutettuna.
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen lausunto on otettu huomioon määräyksissä 2, 3, 7, 10 ilmenevällä tavalla.
Pilaantuneen maaperän puhdistustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Asetettua pintamaan puhtaustasoa voidaan pitää yleiselle puistoalueelle riittävänä. Syvemmällä olevista haitta-aineista ei aiheudu haittaa tai vaaraa alueella liikkuville. ELY-
keskuksen käsityksen mukaan istutuksia varten maata ei ole tarpeen kaivaa puhdistettavan syvyyden (1 m) alapuolelle. Huomiorakenteen avulla pilaantuneen maakerroksen rajapinta on jatkossa helppo havaita. Puhdistetun alueen reunoilla eristys on mahdollisesti tarpeen, ettei haitta-aineita kulkeudu puhdistetulle alueelle.
Alueelle jäävien haitta-aineiden osalta on edellytetty yksityiskohtaista riskinarviota.
(määräys 2, 3, 10)
Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä. (määräykset 5 ja 6) Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta- ainepitoisuuksien perusteella. (määräys 6)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan vaarallisen jätteen ja pilaantuneen maa- aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Jätelain 29 §:n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/ jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. (määräys 8)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki (646/2011)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1066/2017 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 €/h. Käytetyn tuntimäärän, 17 h, mukaan maksua kertyy 880 €. Maksu peritään erillisellä laskulla.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 §). Valitusosoitus on liitteenä.
LISÄTIEDOT
Lisätietoja päätöksestä antaa vanhempi-insinööri Kati Häme, puhelin 0295 029 332
HYVÄKSYNTÄ
Päätöksen on esitellyt vanhempi-insinööri Kati Häme ja ratkaissut ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.
JAKELU
Päätös saantitodistuksella ilmoittajalle Lappeenrannan kaupunki
PL 38
53101 LAPPEENRANTA Tiedoksi sähköisesti
Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus
Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy/ Pekka Koskinen LIITTEET Valitusosoitus
Karttapiirros
V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusaika
Päätös on annettu julkipanon jälkeen 31.7.2018. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 30.8.2018.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon:
käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite PL 204, 65101 VAASA
puhelin 029 564 2611 telekopio 029 564 2760 aukioloaika klo 8.00 - 16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä.
Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta
- muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä:
1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 250 euroa.
Ratkaisija Vesivalo Jaakko 31.07.2018 12:26 Esittelijä Häme Kati 31.07.2018 13:11
