• Ei tuloksia

Kiinteistön omistaja: UPM-Kymmene Oyj ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut 18.4.2018 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus)

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kiinteistön omistaja: UPM-Kymmene Oyj ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut 18.4.2018 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus)"

Copied!
10
0
0

Kokoteksti

(1)

5.6.2018 Annettu julkipanon jälkeen

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22

PL 1041, 45101 Kouvola

Vaihde 0295 029 000

www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola

Kaakkois- Suomi

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

ILMOITUKSEN TEKIJÄ Kotkan kaupunki PL 205, 48101 KOTKA Y-tunnus: 0160225-7

Yhteyshenkilö: Sami Vainio, 0406883929, sami.vainio(at)kotka.fi

PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI

Katuosoite: Hallantie, Hallan saari, Kotka

Kiinteistörekisteritunnus: 285-410-1-514, 285-410-1-595, 285-420-10-3.

Kiinteistön omistaja: UPM-Kymmene Oyj

ILMOITUKSEN VIREILLETULO

Ilmoitus on saapunut 18.4.2018 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Kunnostussuunnitelma-asiakirjaa on ELY- keskuksen pyynnöstä tarkennettu 31.5.2018.

TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle.

(2)

TIEDOT KOHDEALUEESTA JA SEN PILAANTUNEISUUDESTA Kohteen sijainti ja toimintahistoria

Kohde sijaitsee Kotkan kaupungissa Hallan saarella Hallantien reuna-alueella.

Alueella on sijainnut Hallan saha sekä tehdas. Alue on ollut tiiviisti rakennettu ja rakennuskanta on koostunut pääasiassa puurakennuksista. Alueella on ollut osin laajamittaisiakin tulipaloja 1950-luvulta nykypäivään ulottuvalla ajanjaksolla.

Alueen käyttö ja kaavoitustilanne

Alueella sijainneen tehtaan ja sahan toiminnot ovat lakanneet. Rakennuskanta on pääasiassa purettu. Hallan koillisosassa on toiminnassa oleva HaminaKotka Satama Oy:n Hallan satamarakenne. Alueelle ollaan toteuttamassa kevyenliikenteen väylää.

Kohdekiinteistöt ja niiden ympärillä olevat kiinteistöt ovat UPM-Kymmene Oyj omistuksessa. Kiinteistön omistaja on antanut suostumuksen pilaantuneen maan kunnostukseen.

Alueella ei ole asemakaavaa. Alueella on oikeusvaikutukseton Kotkan kaupungin yleiskaava, jossa kunnostusalue on Hallan saaren osalta merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi. Kymenlaakson maakuntakaavassa Halla on taajamatoimintojen aluetta.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesiolosuhteet Maaperätiedot

Kohdealueen maanpinnan taso vaihtelee välillä noin + 2,3…4,8. Tehtyjen tutkimusten perusteella maaperän pintakerrokset ovat sekalaista täyttöä. Paikoitellen täytössä havaittiin jätemateriaalia (tiiltä). Kohteen perusmaa oli tiivistä silttiä. Kunnostettava alue on sora- ja nurmipintainen. Alueella kulkee maanalaisia kaapeleita

Pohjavesitiedot

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 1 kilometrin etäisyydellä. Tutkimusten yhteydessä maaperässä ei todettu selvästi kosteampia kerroksia.

Pintavesitiedot

Kohde sijaitsee Hallan saarella meren ympäröimänä.

Tehdyt tutkimukset ja kunnostukset

Maaperän haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu kevyenliikenteen väylän rakentamiseen liittyvien alustavien pohjatutkimusten yhteydessä vuonna 2016. Geoteknisten tutkimusten yhteydessä kaivetuista koekuopista havaittiin osalla aluetta luonnonmaakerrosten päällä täytemaakerros, jota kenttähavaintojen perusteella epäiltiin pilaantuneeksi. Täyttömaakerroksesta, enimmillään 1,2 m syvyydeltä maan pinnasta, otettiin 6 maanäytettä, joista analysoitiin laboratoriossa haihtuvat hiilivedyt C5-C10, öljyhiilivetyjakeet >C10-C21 ja >C21-C40, BTEX-yhdisteet, metallit, PAH- yhdisteet, PCB-yhdisteet ja PCDD/-F –yhdisteet (kokoomanäytteestä).

Tutkimuksista on laadittu raportti:

Kotkan kaupunki Tekniset palvelut. Hallantien parantaminen rakentamalla jalankulku- ja pyöräilyväylä. Haitta-ainetutkimus plv 0-400. Tutkimusraportti. 17.3.2017. Kymen Sipti Oy

(3)

Haitta-aineet ja niiden määrä

Kohteen maaperässä todettiin asetuksen (214/2007) ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina raskasmetalleista kromia, kuparia, sinkkiä ja nikkeliä sekä aromaattisista hiilivedyistä bentseeniä. Lisäksi kynnysarvot ylittyivät useammalla haitta-aineella. Maaperässä oli myös jätemateriaalia, kuten tiiliä ja puuta.

Todetut maksimipitoisuudet mg/kg kynnysarvopitoisuudet ja ylemmät ohjearvot ylittäneiden haitta-aineiden osalta:

antimoni 9

arseeni 17,1

elohopea 0,8

koboltti 41,5

kromi 535,2

kupari 2110

lyijy 136,6

Nikkeli 464,7

Sinkki 433

Bentso(a)pyreeni 0,28

Dioksiinit ja furaanit 0,000042

C10-C40 summa 480

Tutkimustulosten perusteella kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia esiintyy laajasti kohdealueella, kokonaismassamääräksi arvioidaan 2500 m3ktr. Kohonneita haitta- ainepitoisuuksia sisältävän alueen laajuutta sekä määräarviota tarkennetaan kunnostusta ennen tehtävillä lisätutkimuksilla.

Riskin- ja kunnostustarpeenarviointi

Kohteessa ei sen käyttö ja pohjavesiolosuhteet sekä todettujen haitta-aineiden ominaisuudet ja pitoisuustasot huomioiden arvioida olevan maaperän kunnostustarvetta. Alueelta on kuitenkin tarkoitus kevyenliikenteenväylän rakennustyön yhteydessä leikata maita, jotka sisältävät kynnysarvotasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia eikä näitä voida sijoittaa kohdekiinteistölle. Täten ne tulee käsitellä haitta-ainepitoisuustasojen edellyttämällä ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen vettä ei hyödynnetä talousvetenä. Todetut öljyhiilivetypitoisuudet ovat pääasiassa heikosti kulkeutuvia (keskiraskaat jakeet). Metallipitoisuudet ovat myös heikosti kulkeutuvia pitoisuustasot ja olosuhteet huomioiden. Haitta-aineita sisältävä alue on laajimmillaankin suhteellisen pienialainen ja sijaitsee alueella, jossa on laajemminkin todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Tutkimuksessa otetuista näytteistä todetuista kohonneita haitta-ainepitoisuuksista johtuvaa pohjaveden kunnostustarvetta ei arvioida olevan.

(4)

KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Maaperän puhdistussuunnitelma on kokonaisuudessaan esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n 2.4.2018 päivätyssä pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmassa.

Puhdistustavoite

Toteutusalueelle ei esitetä numeerisia puhdistustavoitteita, koska alueella ei ole todettu varsinaista puhdistustarvetta. Tavoitteena on poistaa hallitusti rakennustyön aikana kaivettavat maat haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti soveltuviin luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Mikäli jäännöspitoisuusnäytteissä havaitaan merkittävästi aikaisemmin todettuja pitoisuustasoja korkeampia haitta-ainetasoja, arvioidaan jäännöspitoisuuksien aiheuttama riski ja esitetään jatkotoimenpiteet loppuraportissa.

Loppuraportissa esitetään myös alueelle jäävän maa-aineksen käyttörajoitteet perustuen kaivualueen jäännöspitoisuuksiin.

Puhdistusmenetelmä

Kunnostus toteutetaan massanvaihtona. Kohdealueelta poistetaan kaivamalla pilaantunut maa ja mahdolliset jätejakeet. Kaivu ulotetaan kevyen liikenteen väylään liittyvien rakenteiden vaatimaan kaivusyvyyteen ja täytetään rakenteiden vaatimilla rakennekerroksilla.

Jätteiden käsittely

Kaivetut pilaantuneet maat kuljetetaan kuormat peitettyinä ao. luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Urakoitsija tai valvoja ilmoittaa vastaanottopaikat viranomaiselle ennen kuljetusten aloittamista.

Pilaantumattomat ylijäämämaat, joita ei voida kohteessa hyödyntää, kuljetetaan valvojan osoittamalle luvanvaraiselle maankaatopaikalle.

Mikäli kohdealueen maaperässä havaitaan ennakkoarvioista poiketen polttonesteiden jakelutoimintaan liittyviä tai muita betoni- ym. rakenteita tai muita jätejakeita kuin aikaisemmin todettu, poistetaan ne maaperästä ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kaivantoon kunnostuksen aikana mahdollisesti kertyvä öljyllä pilaantunut vesi poistetaan kaivannoista pumppaamalla se öljynerottimen ja tarvittaessa aktiivihiilisuodattimen kautta maastoon tai viemäriin tai kuljetetaan imuautolla luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Mahdollisesta kaivantovedestä otetaan näytteet haitta- ainepitoisuuksien määrittämiseksi ennen sen pumppausta ja käsittelyn päätyttyä.

Näytteenotosta vastaa valvoja. Valvoja määrää tarvittaessa kunnostukselle haitallisen öljyisen veden poiston tehtäväksi tilanteen mukaan kustannustehokkaalla tavalla ja sopii menettelystä ympäristöviranomaisen kanssa. Veden käsittelyssä mahdollisesti syntyvä haitta-ainepitoinen sakka toimitetaan valvojan määräämään luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kohteessa

Pilaantuneiden maiden poistamiseksi kaivettavia haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvotasot alittavia massoja (ns. ylijäämämaita) käytetään mahdollisesti reuna- alueiden alustäyttöihin.

Puhdistamisen ympäristövaikutukset sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy Pilaantuneen maaperän kunnostustyö vastaa ilmoittajan mukaan normaalia maarakennustyötä, josta kunnostussuunnitelman ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti toteutettuna ei aiheudu ympäristölle erityistä haittaa.

(5)

Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitauksin ja varoituskyltein.

Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Pilaantuneet maat pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle ilman välivarastointia. Jos pilaantunutta maata joudutaan väliaikaisesti varastoimaan kiinteistöllä (esim. yön yli), kasat suojataan peitteillä.

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvää öljyistä vettä ei johdeta puhdistamattomana maastoon tai viemäriin. Riskien hallintaan kuuluu myös mahdollisen vesien laskupaikan maaperän todentaminen pilaantumattomaksi pumppauksen jälkeen.

Puhdistustyön aikataulu

Kevyenliikenteenväylän rakennustyön arvioidaan kestävän noin kesä-marraskuu 2018. Maaperän puhdistus toteutetaan varsinaisen rakennustyön edetessä osa- alueittain.

Puhdistustyön valvonta ja tarkkailu

Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maiden lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseillä ja havainnoilla. Laboratoriossa analysoidaan pääsääntöisesti PCDD/-F ja metallien sekä tarvittaessa C10-C40 öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaista löytyy asiasta informoidaan välittömästi kiinteistön omistajaa, urakoitsijaa ja ympäristöviranomaisia.

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään myös riskinarvio saavutetusta tilanteesta. Loppuraportti hyväksytetään Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Kunnostussuunnitelmaa on tarkennettu ELY-keskuksen pyynnöstä 30.5.2018.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä.

Määräykset:

1. Puhdistustöiden aloittamisesta tulee etukäteen ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta.

Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus.

2. Ilmoituksessa tarkoitetulta alueelta tulee poistaa pilaantuneet maa-ainekset maarakentamisen vaatimassa laajuudessa.

(6)

3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haitta- ainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla.

4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.

Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.

Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta- ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.

5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely.

Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitok- seen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu.

Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia.

Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta- ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.

Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Veden viemäröintiin on pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden johtamisesta maastoon on sovittava Kotkan kaupungin ympäristöviranomaisen kanssa.

7. Jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on lisäksi noudatettava alueella voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.

8. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat. Pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain kuljettajalle, joka on rekisteröity ELY- keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ko. jätteen kuljettajaksi.

9. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä.

(7)

10.Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.

Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettujen ja poiskuljetettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus- /käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta.

Loppuraporttiin tulee sisällyttää selvitys jäännöspitoisuuksista sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä, maaperän puhdistustarpeesta sekä tarvittaessa ehdotus jälkitarkkailusta.

Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä.

Perustelut

Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta.

Pilaantuneen maaperän puhdistustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Maaperän puhdistukselle edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten ja riskinarvion perusteella sekä alueen maankäyttö huomioiden. (määräys 2)

Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä. (määräykset 4 ja 5).

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta- ainepitoisuuksien perusteella. (määräys 5)

Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. (määräys 7)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Jätelain 29 §:n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/ jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.

Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. (määräys 8) Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa.

(8)

Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1066/2017 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 €/h. Käytetyn tuntimäärän, 12 h, mukaan maksua kertyy 660 €. Maksu peritään erillisellä laskulla.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 §:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Kotkan kaupungin ilmoitustaululla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 §). Valitusosoitus on liitteenä.

LISÄTIEDOT

Lisätietoja päätöksestä antaa vanhempi-insinööri Kati Häme, puhelin 0295 029 332

HYVÄKSYNTÄ

Päätöksen on esitellyt vanhempi-insinööri Kati Häme ja ratkaissut ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.

(9)

JAKELU

Päätös saantitodistuksella ilmoittajalle Kotkan kaupunki

PL205 48101 Kotka Tiedoksi

Kotkan kaupunginhallitus Kotkan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus UPM Kymmen Oyj

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy /Jussi Virtanen LIITTEET Valitusosoitus

(10)

Ratkaisija Vesivalo Jaakko 04.06.2018 14:21 Esittelijä Häme Kati 05.06.2018 08:24

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

(määräys 7) Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen

Ympäristönsuojelulain 527/2014 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen

Ympäristönsuojelulain 527/2014 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen