Annettu julkipanon jälkeen 5.6.2017
HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Kirjaamo: PL 29, 15141 LAHTI Käyntiosoitteet: Kirkkokatu 12, Lahti Puhelinkeskus: 0295 025 000 kirjaamo.hame@ely-keskus.fi Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna
Kutsunumero 0295 025 000
www.ely-keskus.fi/hame Häme
Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö
ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta.
ASIAN VIREILLETULO JA ESITETYT ASIAKIRJAT
Ilmoitus on saapunut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) 27.4.2017.
Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelman on laatinut Sito Oy (20.4.2017, YKK62270).
PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI
Puolustusvoimien Parolannummen ampumarata-alue Parolan hirvirata, Hattula, kiinteistötunnus: 082-418-23-0
ILMOITTAJA/KIINTEISTÖN HALTIJA
Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunta (PVLOGLE) Y-tunnus: 0952029-9
PL 69, 33541 TAMPERE kirjaamo.pvlogle@mil.fi
KIINTEISTÖN OMISTAJA
Suomen valtio/Metsähallitus (valtakirja 27.3.2017)
TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä toimittamalla ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle.
Parolannummen ampumarata on ollut käytössä nykyisessä muodossaan vuodesta 1985 lähtien. Ampumarataa on käytetty pääasiassa Panssariprikaatin varusmiesten koulutustarkoitukseen ja reserviläisten kertausharjoituksiin. Hirviradalla ovat ampuneet myös siviilit. Ammunnat hirviradalla on lopetettu ja radan ampumakatokset, betonirakenteet ja liikemaalirata on purettu. Alueella ei ole jäljellä rakenteita.
Hirviradalla on ammuttu alle 10 mm kaliiperisilla aseilla, kiväärillä ja konepistoolilla. Radalla on ollut liikemaalirata. Hirviradalla on ammuttu kiväärillä savikiekkoja vallia vasten, mutta ilmaan heitettäviä savikiekkoja ei ole ammuttu. Radalla on ammuttu yhteensä noin 14 000 laukausta / vuosi. Hirvirata sivu- ja taustavalleineen on kooltaan noin 13 000 m2.
YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ
Ampumarata-alue on merkitty maakuntakaavassa puolustusvoimien alueeksi (kaavamerkintä EP). Ampumarata-alueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Etäisyys lähimpään asutukseen on noin 300 metriä.
Alue pysyy Puolustusvoimien käytössä, vaikka hirviradan toiminta loppuu. Muilla Parolannummen ampumarata-alueen radoilla ampumatoiminta jatkuu.
MAAPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maaperätiedot
Ampumaradat sijaitsevat Parolan- ja Armijärven harjualueella.
Parolannummen alueen kallioperä on pääasiassa uraliittiporfyyriä ja kallioperän päällinen maa-aines hiekkaa, hienohiekkaa, soraa ja moreenia.
Ampumaradan ampumapaikat sijaitsevat 90–95 metriä merenpinnan yläpuolella. Kohoavat harjun rinteet ovat joka puolella ampumapaikkojen ympärillä, noin 100–135 metriä merenpinnan yläpuolella.
Pohjavesi
Ampumarata sijaitsee Parolan I-luokan pohjavesialueella (04088251).
Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 4,46 km2, josta pohjavettä muodostuu 3,45 km2 kokoisella alueella. Alueella muodostuvan pohjaveden määrä on noin 2 700 m3/d.
Ampumarata-alueella ei ole vedenottoa. Lähin vedenottamo, Pikku- Parola, sijaitsee kohteesta noin 2,2 km kaakkoon. Pohjavesi virtaa ottamolle Parolan pohjavesialueen kaakkoisosasta ja Ahveniston alueelta, ei Parolannummen ampumarata-alueelta. Pohjaveden pinta on ampumarata-alueella tasolla +83…+86 ja noin 9 …11 metrin syvyydellä maanpinnasta.
Ampumarata-alueen pohjaveden tila on seurannassa. Vuosien 2013 – 2015 näytteenotoissa (2 näytteenottokertaa / vuosi) valtioneuvoston 1040/2006 pohjaveden ympäristölaatunormien ylityksiä ei todettu.
Havaintoputkessa X012 todettiin syksyn 2015 näytteenotossa koholla olevia metallien kokonaispitoisuuksia, jotka ovat voineet aiheutua maa- aineksen joutumisesta näytteeseen. Vesientarkkailussa tarkkaillaan myös kivääri- ja pistooliradoilta maaperään imeytettävien vesien laatua.
Imeytettävissä vesissä on havaittu metallien osalta vertailuarvojen ylityksiä, mutta imeytysvesien ei ole havaittu vaikuttaneen pohjaveden laatuun. Tarkkailun on tehnyt Ramboll Finland Oy.
Pintavesi
Alueen pintavedet imeytyvät pääosin pohjavedeksi maaperän ollessa hyvin vettä läpäisevää. Mahdolliset imeytymättömät pintavedet kulkeutuvat maapinnan muotojen mukaan pääasiassa luoteen suuntaan kohti noin 300 m hirviradasta sijaitsevaa Lehijärveä.
TUTKIMUKSET JA TULOKSET
Vuoden 2010 tutkimuksissa hirviradan taustavallista otettiin kaksi näytettä, ”Hirvi iskemä” syvyydeltä 0…0,2 m ja ”Hirvi iskemän alta”
0,3...0,5 m. Molempien näytteiden lyijypitoisuus ylitti vaarallisen jätteen raja-arvon ja kuparipitoisuus ylemmän ohjearvon.
Ramboll Finland Oy on tutkinut hirviradan oikean puoleisen sivuvallin massoja keväällä 2016.
Sito Oy otti hirviradan alueelta maaperänäytteitä 10.11.2016.
Ampumaradan taustavalliin tehtiin kaivinkoneella viisi koekuoppaa, joiden syvyys vaihteli välillä 1,5 … 2,0 m. Koekuopista otettiin näytteet 0,0 … 0,2 m, 0,2…0,5 m ja siitä eteenpäin 0,5 kerroksista. Taustavallin maaperässä oli pintakerroksessa hiekkaa ja syvemmällä harjusoraa.
Harjusora oli paikoitellen koekuoppia tehdessä hyvin juoksevaa ja se sortui kuoppien pohjalle koekuoppia tehtäessä. Taustavallin maaperän keskiosassa sijaitsevan KK103 pintamaassa havaittiin muutamia luoteja. Etuvallista otettiin maaperänäytteet kolmesta kohtaa 0,0 … 0,5 m syvyydestä. Maaperässä havaittiin muutamia hylsyjä.
Ampumakatoksen etupuolelta pintamaasta kerättiin kokoomanäyte syvyydeltä 0,0 … 0,2 m. Kaikkiaan maaperänäytteitä kerättiin kohteesta 27 kpl.
Kaikkien maaperänäytteiden epäorgaanisten haitta-aineiden (arseeni, kromi, kupari, lyijy, nikkeli ja sinkki) pitoisuudet mitattiin XRF- kenttämittarilla. Mittaukset tehtiin näytepussin läpi kolmeen kertaan/näyte eri puolilta näytepussia. Tulokset on esitetty kolmen mittauksen keskiarvona. Maaperänäytteistä valittiin kenttämittausten tulosten, aistinvaraisten havaintojen ja näytepisteiden sijainnin perusteella kaikkiaan viisi näytettä tutkittavaksi laboratoriossa. Näytteet analysoitiin ALS Finland Oy:n akkreditoidussa laboratoriossa.
Ramboll Finland Oy:n tutkimuksissa havaittiin hirviradan oikean puoleisessa sivuvallissa kohonnut lyijypitoisuus (160 mg/kg) vallin keskiosasta otetussa kokoomanäytteessä ”Kokooma 2”. Lyijyn pitoisuus ylittää VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon (200 mg/kg).
Sito Oy:n vuoden 2016 tutkimuksissa kaikkiaan 21 maaperänäytteen arseenipitoisuus ylitti kenttämittauksissa VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvon (5 mg/kg) suurimman pitoisuuden ollessa 42 mg/kg näytteessä KK101 1 – 1,5 m. Kohde sijaitsee tunnetulla arseenipitoisuuksia
ylittävällä vyöhykkeellä, ns. Etelä-Pirkanmaan – Kanta-Hämeen arseeniprovinssin alueella, jolla arseenin pitoisuudet ovat luontaisesti muuta maata korkeampia. Kaikki arseenipitoisuudet jäivät alle VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon (50 mg/kg).
Kenttämittauksissa havaittiin vähintään kynnysarvon ylittäviä lyijyn ja kuparin pitoisuuksia taustavallin keskimmäisten koekuoppien KK102, KK103 ja KK104 näytteissä. Laboratorioanalyyseissä näytteiden KK103 0 – 0,2 m (4 830 mg/kg) ja KK103 0,5 – 1 m (2 840 mg/kg) lyijypitoisuudet ylittivät vaarallisen jätteen raja-arvon (2 500 mg/kg) ja kuparipitoisuudet ylittivät VNa 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon (200 mg/kg). Myös antimonin pitoisuus näytteissä ylitti alemman ohjearvon, näytteessä KK103 0 – 0,2 m myös ylemmän ohjearvon.
Näytteen KK102 0,5 – 1 m lyijypitoisuus (668 mg/kg) ylitti VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon (200 mg/kg).
Ampumakatoksen edustalta kerätyn kokoomanäytteen ”A-katos kokooma” lyijypitoisuus (115 mg/kg) ylitti VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvon.
Näytteessä KK103 0 – 0,2 m havaittiin PAH-yhdisteistä kynnysarvon (0,2 mg/kg) ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä, 0,435 mg/kg. PAH- yhdisteiden summapitoisuus 4,01 mg/kg alitti kynnys- ja ohjearvot.
Kohonneita haitta-aineiden pitoisuuksia havaittiin taustavallin keskiosassa pinnassa olevassa hiekassa ja syvemmällä olevassa harjusorassa. Syvimmillään kohonneita pitoisuuksia havaittiin 2 m syvyydellä. Korkeita pitoisuuksia (yli alemman ohjearvon) havaittiin syvimmillään 1 m syvyydellä.
Taustavallin massoista teetettiin kaksi kaatopaikkakelpoisuustestiä, näytteestä KK103 0– 0,2 m teetettiin ALS Finland Oy:n laboratoriossa kaatopaikkakelpoisuustesti vaarallisen jätteen kaatopaikalle ja näytteestä KK102 0,5 – 1 m kaatopaikkakelpoisuustesti tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
Näytteen KK102 0,5 – 1 m orgaanisten aineiden kokonaispitoisuus (TOC) oli 0,238 % ja pH 6,8. Metallien liukoisuudet jäivät alle tavanomaisen jätteen kaatopaikan raja-arvojen, lyijyn liukoisuuden ollessa 0,659 mg/kg ja antimonin 0,194 mg/kg. Lyijyn maksimiliukoisuus tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavissa massoissa on 10 mg/kg ja antimonin 0,7 mg/kg.
Näytteen KK103 0 – 0,2 m orgaanisten aineiden kokonaispitoisuus (TOC) oli 0,385 %. Antimonin liukoisuus (0,819 mg/kg) ylitti tavanomaisen jätteenkaatopaikan maksimiliukoisuuden, mutta alitti vaarallisen jätteen kaatopaikan maksimiliukoisuuden 5 mg/kg. Muiden metallien liukoisuudet jäivät alle tavanomaisenkin jätteen kaatopaikan raja-arvojen.
Tulosten perusteella taustavallin massat, joissa metallien kokonaispitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen raja-arvon ovat sijoituskelpoisia vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Massat, joissa metallien kokonaispitoisuudet alittavat vaarallisen jätteen raja-arvot ovat sijoituskelpoisia tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
MASSAMÄÄRÄT
Taustavallissa arvioidaan olevan alemman ohjearvon ylittäviä haitta- ainepitoisuuksia sisältäviä massoja noin 250 m2 kokoisella alueella 200 m3ktr ja 400 t.
Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia massoja arvioidaan olevan noin 100 tonnia. Arvio taustavalliin päätyneiden metallien kokonaismäärästä perustuu arvioon vuosittaisesta laukaisumääristä, käytettävien luotien keskimääräisestä painosta (pistooli 3 g, kivääri 7 g) sekä metallien osuudesta luodin osissa.
Koska tietoa vuosittaisen ampumamäärän 14 000 laukausta/vuosi jakautumisesta kiväärien ja pistoolien välillä ei ole käytettävissä, käytetään laskennassa kiväärin luotien painoa. Tiedossa ei ole, että hirviradan maaperää tai iskemiä olisi kunnostettu toiminnan aikana.
RISKINARVIO
Hirviradan pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on arvioitu riskiperusteisesti kvalitatiivisen riskinarvioinnin avulla. Riskinarviointi on tehty lopettamissuunnitelman yhteydessä, joka on toimitettu viranomaisille vuoden 2016 lopussa. Riskinarviointi koskee vain Parolan hirvirataa, ei koko Parolannummen ampumarata-aluetta.
Riskinarvioinnin perusteella haitta-aineiden (kupari, lyijy, antimoni, sinkki, bentso(a)pyreeni) mahdollisista kulkeutumisreiteistä todennäköisemmäksi arvioidaan kulkeutuminen pohjaveteen.
Toistaiseksi kulkeutuminen pohjaveteen on ollut pohjavesitarkkailun perusteella vähäistä. Terveydelle haitallista altistumista haitta-aineille ei arvioida aiheutuvan,
sillä alue säilyy puolustusvoimien käytössä. Hirviradan sijainti I-luokan pohjavesialueella ja taustavallissa olevien suurien metallimäärien pitkällä aikavälillä tapahtuva potentiaalinen kuormitus on kuitenkin huomioitava. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella ei kuitenkaan havaittu ympäristö- ja terveysriskitarkasteluun perustuvaa välitöntä maaperän puhdistustarvetta.
KUNNOSTUSTARVE
Ampumaradan ympäristöluvan (HAM-2005-Y-530-111) mukaan toiminnan loputtua ampumarata-alue on kunnostettava. Hirviradan taustavalliin on vuosien saatossa runsaiden laukausmäärien vuoksi kertynyt merkittäviä metallimääriä ja –pitoisuuksia. Taustavalliin kertyneiden metallipitoisuuksien poistaminen alemman ohjearvon ylittäviltä osin on pitkällä aikavälillä riskien hallinnan kannalta tarkoituksenmukaista.
KUNNOSTUSTAVOITTEET
Kunnostustavoitteet hirviradan alueella ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot. Kunnostustavoite on määritelty kohteen tulevan käytön sekä ympäristöolosuhteiden perusteella. Kun kohde kunnostetaan alempaan ohjearvotasoon, ei kohteen maaperästä aiheudu pitkälläkään aikavälillä riskiä ihmiselle, eliöille tai pohjaveden laadulle. Jos kunnostus saadaan toteutettua tämän suunnitelman mukaan, ei alueelle jää maaperään alempien ohjearvojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Taustavalliin jää kynnysarvon ylittäviä haitta- ainepitoisuuksia.
Parolan hirviradan alueelle jää kunnostuksen jälkeen maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot. Näillä maa-aineksilla on maa-ainesten käyttörajoite.
Alueen maa-aineksien haitta-ainepitoisuudet (raskasmetallit ja PAH- yhdisteet) tulee tutkia ennen kuin alueen maa-aineksia voidaan käyttää kohteen ulkopuolella. Kohteeseen ei jää maankäyttörajoitteita.
KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS Puhdistusaikataulu
Töiden alustava ajankohta on keväällä/kesällä 2017. Kaikkien hirviradan kunnostamiseen liittyvien toimenpiteiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 loppuun mennessä.
Kunnostusmenetelmä
Käytettävä menetelmä on massanvaihto. Taustavallista poistetaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset ja tarvittaessa korvataan pilaantumattomilla maa-aineksilla. Mikäli kunnostuksen yhteydessä havaitaan haitta-aineita, joita alueella ei ole aikaisemmin havaittu, otetaan yhteyttä tilaajaan ja valvovaan lupaviranomaiseen.
Esivalmistelut
Kunnostustöiden aloittamisesta ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukseen kirjallisesti etukäteen. Samalla ilmoitetaan kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot, urakoinnista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä pilaantuneen maan vastaanottopaikat yhteyshenkilöineen.
Alueella olevat rakenteiden purkujätteet kuljetetaan pois tarvittaessa ennen varsinaisen kunnostuksen alkamista.
Hirviradan etuvallia voidaan joutua kaivamaan pois kunnostustyön edestä ennen varsinaisten kunnostuksen alkamista.
Työn kuvaus
Massanvaihdossa kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset poistetaan kaivinkoneella kaivamalla ja kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kaivettavat maa-ainekset lajitellaan niiden pilaantuneisuuden mukaan. Kunnostustavoitteet ylittäviä massoja on havaittu syvimmillään 1,0 m syvyydellä iskemäkohdassa.
Kunnostustavoitteet alittavat maa-ainekset kaivetaan erilleen pois vietävistä maa-aineksista ja hyödynnetään mm. luiskien loivennuksessa mahdollisuuksien mukaan. Jos pois kaivettavaa, kunnostustavoitteet täyttävää, maa-ainesta ei voida teknisistä syistä hyödyntää kohteessa ja maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, tullaan nämä maa-ainekset kuljettamaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.
Maa-ainesten käsittely ja hyödyntäminen
Maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot, voidaan hyödyntää taustavallin poistettavien maa-aineksien korvaamisessa tai muissa maa-
Vesien käsittely
Mahdollisia kunnostustyön aikana syntyviä vesiä arvioidaan aistinvaraisesti ja jos mahdolliset kaivantovedet todetaan aistinvaraisesti puhtaiksi, voidaan vedet imeyttää maaperään.
Todennäköisesti kaivutöiden aikana syntyvien vesien määrä on korkeintaan vähäinen, sillä alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa ja kaivutyöt tullaan tekemään selvästi
pohjaveden pinnan yläpuolella.
Jätteiden käsittely
Maa-aineksen joukossa ei tutkimusten perusteella ole jätteitä, joiden käsittelyyn kunnostuksen aikana olisi syytä varautua. Maa-aineksen seassa olevat luodit ja hylsyt toimitetaan vastaanottopaikkaan maa- aineksen mukana.
Mikäli jätteitä havaitaan kunnostuksen yhteydessä maaperässä, ne lajitellaan ja toimitetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin.
Tarvittaessa otetaan yhteyttä tilaajaan ja valvovaan ympäristöviranomaiseen.
Kuljetukset
Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormat varustetaan asianmukaisella siirtoasiakirjalla (yksi kappale jätetään vastaanottopaikkaan, yksi jää kuljettajalle ja yksi palautetaan ympäristötekniselle valvojalle). Esimerkki siirtoasiakirjasta liitetään kunnostuksen loppuraporttiin ja ympäristötekninen valvoja säilyttää asiakirjoja 3 vuotta kunnostuksen päättymisestä.
Vaarallisen jätteen siirtoasiakirjoissa on mainittava VNa 179/2012 24
§:n mukaiset tiedot (jätteen koostumus, olomuoto, pääasialliset vaaraominaisuudet, jätteen pakkaus- ja kuljetustapa, jätteen käsittelytapa).
Varastointi
Kohteessa ei todennäköisesti tarvitse välivarastoida massoja. Mikäli massoja joudutaan välivarastoimaan, niin hyötykäyttöön soveltuvia maa-aineksia voidaan välivarastoida kohteessa (arvio enintään puoli vuotta). Kunnostustavoitteet ylittäviä, pois kuljetettavia maa-aineksia saatetaan joutua välivarastoimaan alueella lyhyitä aikoja esimerkiksi laboratoriotutkimusten odottamisen ajan, arviolta korkeintaan 3 viikon ajan.
Kunnostuksen päättyminen
Kunnostustyö katsotaan päättyneeksi, kun kunnostettavan alueen jäännöspitoisuusnäytteiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kunnostustavoitteet (VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot).
Jäännöspitoisuusnäytteet kerätään niin, että ne edustavat kunnostetulle
alueelle jäävää maa-ainesta mahdollisimman kattavasti.
Jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa ja niistä analysoidaan VNa 214/2007 mukaiset puoli- ja raskasmetallitpitoisuudet tai vähintään lyijyn, kuparin ja antimonin pitoisuudet.
Kunnostettava alue muotoillaan luonnonmukaiseksi. Tarvittaessa poistetut maa-ainekset korvataan pilaantumattomilla, teknisesti sopivilla maa-aineksilla.
Kunnostuksen aikaisten ympäristöhaittojen ehkäiseminen
Ulkopuolisten pääsy kunnostustyömaalle estetään. Mikäli alueella välivarastoidaan massoja ja maa-aineskasat pölyävät voimakkaasti, kasat
peitetään pölyämisen estämiseksi. Alueelta poisajettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.
Työnaikainen valvonta
Kaivuja valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja, jonka tehtäviin kuuluvat näytteenotot, kenttämittaukset ja havainnot, pois kuljetettavan ja hyötykäytettävän maa-aineksen sijoituskohteiden osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien kirjanpito ja yhteydenpito valvoviin ympäristöviranomaisiin. Valvoja ottaa yhteyttä valvovaan ympäristöviranomaiseen, mikäli työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita. Valvojan yhteystiedot ja työn aloitusajankohta ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle ennen töihin ryhtymistä.
Näytteistä tutkitaan XRF-kenttämittarilla raskasmetallit. Noin 10 % kaivua ohjaavista näytteistä varmennetaan laboratoriossa. Tutkimusten aikaisia laboratoriossa analysoituja näytteitä voidaan hyödyntää kaivua ohjaavina näytteinä. Analyyseissä käytetään akkreditoitua laboratoriota.
Hyödynnettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tutkitaan kenttämittauksilla, joiden tavoitteena on selvittää massojen hyödyntämiskelpoisuus. Lisäksi vähintään jokaista noin 500 m3 hyödynnettävää maa-aineserää kohden otetaan yksi edustava kokoomanäyte, jonka raskasmetalli- ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet tutkitaan laboratoriossa. Hyödynnettyjen maa-ainesten laatu ja hyödyntämiskohde esitetään kunnostuksen loppuraportissa.
Kunnostus päättyy, kun kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on poistettu. Kunnostuksen lopputulosta varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, joista analysoidaan laboratoriossa VNa 214/2007 mukaiset metalli- ja puolimetallipitoisuudet tai vähintään lyijy, kupari ja antimoni. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan hirviradan taustavallista vähintään
3 kappaletta. Kunnostuksen lopputulos esitetään kunnostuksen loppuraportissa.
Jälkiseuranta
Tarkkailun tarve arvioidaan uudelleen kunnostuksen päätyttyä ja esitetään loppuraportin yhteydessä.
Koko Parolannummen ampumarata-alueen pohjavesien tarkkailua jatketaan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti.
Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin
Mikäli kunnostussuunnitelmassa, kunnostuksen toteuttamisessa tai laajuudessa esiintyy kunnostuksen aikana muutostarvetta valvoja ottaa välittömästi yhteyttä lupaviranomaisiin ja tilaajaan. Tarpeen vaatiessa kunnostussuunnitelma päivitetään.
Kirjanpito ja raportointi
Työmaan valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa kaikesta työmaalta pois liikkuvasta materiaalista. Työmaan valvoja kirjaa karttapohjalle näytteenottopisteet ja kirjaa ylös kenttämittaustulokset.
Työmaapäiväkirjaan kirjataan myös tiedot mahdollisista maaperään jäävistä haitta-aineita sisältävistä maa-aineksista, tiedot työskentelyolosuhteista, erikoiset havainnot sekä poikkeamat suunnitelmista (sekä syyt mahdollisiin poikkeamiin). Kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.
Työmaan valvoja säilyttää siirtoasiakirjoja tilaajan puolesta 3 vuotta kunnostuksen hyväksymisestä.
Kunnostustöiden päätyttyä tiedot työstä kootaan raporttiin, joka toimitetaan hyväksyttäväksi ELY-keskukselle sekä tiedoksi Hattulan kunnan ympäristöviranomaiselle. Raportti sisältää mm. seuraavat tiedot:
tunnistetiedot
työn vastuuhenkilöt
muut puhdistushankkeeseen osallistuneet tahot
laadunvarmistusmenetelmät
käsitellyt massat (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)
kunnostuksen toteutus
kunnostuksena aikataulu
maa-ainesten käsittelytiedot
massojen hyötykäyttö kohteella (sijainti, haitta-ainepitoisuudet)
käyttörajoitukset
tarkkailun muutostarve tarvittaessa
arvio tavoitteiden toteutumisesta
asiakirjojen säilytys
tarvittaessa tiedot työskentelyolosuhteista
erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt mahdollisiin poikkeamiin
Parolannummen ampumarata-alueen pohjaveden tarkkailutulokset raportoidaan erikseen voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti.
Tiedotus
Kunnostuksen aikaisesta tiedotuksesta vastaa Puolustushallinnon rakennuslaitos.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu tiedoksi Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen).
HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneen maaperän kunnostamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa määräyksissä muuten määrätä.
Määräykset
1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot.
Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta.
2. Ilmoituksessa esitetyn mukaisesti Parolan hirviradan maaperä on puhdistettava haitta-aine-kohtaisiin valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin.
3. Määräyksen 2 tarkoittama puhdistustaso on varmennettava riittävillä kenttä- ja laboratorionäytteillä. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi on riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteistä (pohja, seinämät) analysoitava laboratoriossa. Analysoinnin on tapahduttava akkreditoidussa laboratoriossa.
Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä. Asiantuntijan on ohjattava puhdistustyötä aina kun pilaantuneita maita kaivetaan tai toimitetaan toimenpidealueelta muualle käsiteltäväksi.
4. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän on oltava rekisteröitynyt jätelain 94 §:n mukaisesti ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä,
Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin.
5. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.
Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus, muutos 86/2015) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.
Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta-ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
6. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely.
Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, maiden haitta- ainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa.
Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu.
Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa- ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
7. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Hattulan kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- tai kierrätyspaikkaan.
8. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus, välivarastointi ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen
renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella.
9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELY- keskukselle ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.
Loppuraportissa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haitta-ainepitoisuudet, poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, massojen hyötykäyttö, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta.
Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012, muutos 86/2015) jätteistä säädetään.
Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuk- sista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista (pohja, seinämät) on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta.
Määräysten perustelut
Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-8) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 3-8) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 9) kannalta.
Kunnostusalueen maaperän puhdistukselle määräyksessä 2 edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten perusteella sekä huomioiden alueen maankäyttö ja sijainti vedenhankintaan tärkeällä pohjavesialueella.
Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/ jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle (määräys 4).
Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on
jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 5 ja 6).
Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (2.5.2013/331) mukaisesti, kriteereinä mm jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus, jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 6).
Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella.
Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm.
jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 7).
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kunnostaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 2.5.2013/331
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) perusteella 1 100 €. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 €/h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 20 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös (saantitodistuksella)
Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunta (PVLOGLE) PL 69, 33541 TAMPERE
Jäljennös päätöksestä (sähköisesti)
Puolustusvoimien logistiikkalaitos, Anna Kralik Puolustusvoimien rakennuslaitos, Reija Kalajo Metsähallitus, Terho Ylönen
Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen)
Sito Oy, Hannu Harmoinen ja Jenni Haapaniemi Suomen ympäristökeskus
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Hattulan kunnan virallisella ilmoitustaululla.
Lisätiedot
Lisätietoja päätöksestä antaa Maria Borg, p. 0295 025246.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Johtava asiantuntija Olli Valo
Ympäristöasiantuntija Maria Borg
LIITE Valitusosoitus
Valitusviranomainen
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
valittajan nimi ja kotikunta
postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä:
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
asiamiehen valtakirja.
Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.
Vaasan hallinto-oikeus www.oikeus.fi/hao/vaasa
käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 5642611; faksi 029 5642760; aukioloaika: 8.00–16.15
e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi
Esittelijä Borg Maria 05.06.2017 09:39
