Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta
Vireille tulo ja esitetyt asiakirjat
Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on jätetty Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 23.11.2020. Ilmoituksen liitteessä on esitetty AFRY Finland Oy:n laatima tutkimusraportti (Neste Markkinointi Oy, Neste Truck Oulu Oritkari as. 3841, Oritkarintie 2, Purkamisen aikainen kaivusuunnitelma, projekti FI00000160, työnro 101013122, 23.11.2020, päiv.
25.11.2020). Ilmoitusta on täydennetty 25.11.2020. Täydennyksen yhteydessä on toimitettu päivitetty kaivusuunnitelma sekä AFRY Finland Oy:n aiemmin laatima tutkimusraportti (Neste Markkinointi Oy, Neste Truck Oulu Oritkari, as. 3841, Oritkarintie 2, Oulu. Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus, projekti FI00000160, 101013122, 9.4.2020).
Ilmoituksen tekijä
Neste Markkinointi Oy, Marketing & Services Puhdistettavan alueen osoite ja kiinteistötunnus
Oritkarintie 2, Oulu 564-10-3-1
Kiinteistön omistaja
Oulun kaupunki Kiinteistön haltija
Pohjola-Forest Oy Vireilletuloperuste
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §
ILMOITUKSESSA ESITETYT TIEDOT
Puhdistettavan alueen sijainti, käyttötarkoitus ja toimintahistoria
Puhdistettava alue sijaitsee Oulun kaupungissa Oritkarintie 2 kiinteistön 564-10- 3-1 eteläosassa, Neste Markkinointi Oy:n vuokraamalla määräalalla. Alueella on voimassa asemakaava, jossa kaavamerkintänä on T (teollisuus- ja varastoalue).
Kohteessa on toiminut Neste Markkinointi Oy:n polttoaineen jakeluasema Neste Truck Oritkari (as. 3841). Polttoaineen jakelutoiminta on alkanut kiinteistöllä 1980-luvun lopulla. Kiinteistöllä on yksi maanalainen 2-vaippainen säiliö ja yksi
POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
0295 038 000 Kirjaamo
www.ely-keskus.fi PL 86, 90101 Oulu
Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi
maanpäällinen 1-vaippainen säiliö: 31 m3 DI (1996) ja 30 m3 DI (1986). Lisäksi kiinteistöllä on yksi 4 m3:n AdBlue-kontti. Kiinteistön liikennöitävät alueet on pääosin asfaltoitu. Kiinteistön kaakkoisosassa oleva pysäköinti-/varastoalue on murskepinnalla. Aseman liikennöitävät alueet on asfaltoitu ja mittarikentällä on betonikiveys. Mittarikatoksessa on yksi mittarijalka. Jakelupisteen alueella on erillinen säiliöalue.
Jakeluaseman toiminta päättyy 31.12.2020 ja asema on suunniteltu purettavaksi tammikuussa 2021. Jakeluaseman alue jää kiinteistön pysäköintialueeksi, joka asfaltoidaan keväällä 2021.
Samalla kiinteistöllä, kohteen itäpuolella noin 40–60 m etäisyydellä on sijainnut Esso Oy:n vanha dieseltankkaus-piste. Polttoaineen jakelutoiminta on aloitettu vuonna 1997 ja sitä on tehty muutamia vuosia. Tankkauspisteen alue on kunnostettu massanvaihdolla vuonna 2005.
Lähiympäristö
Kiinteistön pohjoisosassa on yksi liikerakennus, jonka läheisyyteen sijoittuu parkkialue. Kohteen länsipuolella on tiealue (Oritkarintie), pohjoisessa liikekiinteistö ja idässä sekä etelässä puistoaluetta.
Maaperä- sekä pinta- ja pohjavesitiedot
Tutkimusalueella pintamaana on asfaltti (-0,05 m), jonka alapuolella on mursketäyttö 0,4–0,6 m syvyydelle. Murskeen alapuolella on
hiekka/hiekkamoreeni 0,9–1,1 m syvyydelle. Yhden tutkimuspisteen (KP1) alueella havaittiin ohut turvekerros syvyydellä 0,9–1,0 m. Pintamaan alapuolella on silttinen hiekka 3 m syvyydelle ja pohjamaana on tumma sulfidisiltti aina 6 m kairaussyvyydelle.
Tutkimuskohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sen läheisyydessä, eikä alueella hyödynnetä pohjavettä talouskäytössä. Pohjavesi esiintyi kiinteistöllä tutkimusajankohtana 1,08–1,12 m syvyydellä maanpinnasta.
Pohjaveden virtaus suuntautuu kiinteistön alueella etelään.
Lähin vesistö, Perämeri, on noin 370 m tutkimuskohteesta etelään.
Alueella tehdyt maaperä- ja pohjavesitutkimukset
AFRY Finland Oy on tehnyt kohteessa ympäristöteknisen maaperä- ja
pohjavesitutkimuksen 13.2.2020. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kohteen maaperän nykytila ennen jakeluaseman toiminnan lopettamista. Tutkimuksista on laadittu raportti 9.4.2020 (AFRY Finland Oy, 101013122).
Alueelle kairattiin 6 tutkimuspistettä (KP1–KP6) syvyysvälille 0–6,0 m.
Tutkimuspisteistä määritettiin aistinvaraisesti maalajit eri kerrossyvyyksistä sekä pilaantuneisuuden taso (0…3). Lievän pilaantuneisuuden (1) havainnot
perustuivat sulfidisiltin hajuun.
Näytteistä viisi valittiin maastohavaintojen ja pisteiden sijaintien perusteella analysoi-tavaksi laboratorioon. Viidestä näytteestä määritettiin
kaasukromatografisesti raskaiden öljyhiilivetyjen (C22–C40) pitoisuus,
keskitisleiden (C10–C22) pitoisuus ja bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleeni ja muut hiilivedyt ja niiden summana haihtuvien hiilivetyjen kokonaismäärä
(TVOC, C5–C10). Pitoisuudet määritettiin kuiva-ainetta kohti. Lisäksi näytteistä määritettiin bensiinin lisäaineiden MTBE:n, TAME:n, TAEE:n, ETBE:n pitoisuudet.
Lisäksi mittarijalustan betonilaatasta otettiin kokoomanäyte, josta määritettiin mineraaliöljyt (C10–C40).
Maanäytteiden haihtuvien hiilivetyjen (TVOC, C5–C10) kokonaispitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajan (<5 mg/kg) kaikissa näytteissä. Myöskään yksittäisiä jakeita, MTBE:tä, TAME:a ja ETBE:ä ei havaittu. Myös keskitisleiden (C11–C21) ja raskaiden öljyhiilivetyjen (C22–C40) pitoisuudet alittivat analyysitarkkuusrajat <20 mg/kg kaikissa näytteissä. Näin ollen havaitut öljyjakeiden pitoisuudet alittavat selvästi VNa:n asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon (300 mg/kg)
öljyjakeille C10–C40. Analyysitulokset on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Maanäytteiden analyysitulokset (AFRY Finland Oy, Neste Truck Oulu Oritkari, Oritkarintie 2, Purkamisen aikainen kaivusuunnitelma, 101013122, 23.11.2020, s. 9).
Tutkimuspisteisiin KP3 ja KP4 asennettiin pohjavesiputket PVP3 ja PVP4
pohjaveden pinnan havainnointia ja vesinäytteenottoa varten. Pohjavesiputkessa PVP3 e siintyi TEX-yhdisteistä pienet pitoisuudet etyylibentseeniä 1,8 µg/l ja ksyleeniä 3,5 µg/l. Pitoisuudet ovat lähellä analyysin määritysrajoja (1 µg/l ja 2 µg/l). Muita öljyhiilivetyjä C5–C40 tai yksittäisiä jakeita ei havaittu. Putkessa PVP4 ei havaittu lainkaan öljyhiilivetyjä.
Betoninäytteessä keskitisleiden (C10–C21) pitoisuus oli 350 mg/kg ja raskaiden öljyhiilivetyjen (C22–C40) pitoisuus 200 mg/kg. Betoninäytteen pitoisuus alittaa MARA-asetuksen mukaisen hyötykäyttöraja-arvon 500 mg/kg öljyjakeille C10–C40. Pilaantuneisuuden laajuuden arviointi
Kohdetutkimuksessa ei ole havaittu öljyhiilivedyistä aiheutuvaa pilaantuneisuutta, ainoastaan lievästi koholla olevia etyylibentseeni- ja
ksyleenipitoisuuksia pohjavedessä. Tutkimuksia ei ole voitu kohdistaa käynnissä olevan jakelutoiminnan vuoksi jakeluaseman rakenteiden ja laitteiden
alapuoliseen maaperään. Maanalaiset rakenteet, kuten sähkökaapelit, viemärit,
vesijohto, säiliöt yms. sekä maanpäälliset toiminnot ja rakenteet vaikuttivat suurelta osin tutkimuspisteiden sijoittamiseen ja pilaantuneisuuden laajuuden selvittämiseen. Em. johdosta kaikkia mahdollisia päästölähteitä/alueita ei päästy tutkimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuspisteitä ei siten voinut sijoittaa esim. jakelumittareiden tai säiliöiden välittömään läheisyyteen, vaan usean metrin päähän. Myöskään maanalaisen säiliön alapuoleisesta maaperästä ei ole varmaa tietoa. Edellä mainittujen seikkojen ei kuitenkaan arvioida
merkittävästi vaikuttaneen tutkimuksessa saatuun kokonaiskuvaan alueen maaperän öljyhiilivetypitoisuuksista tai niiden levinneisyydestä.
Kohteessa olevan jakeluaseman ja sen rakenteiden purkuun liittyvät kaivutyöt sekä maaperän pilaantuneisuuden tarkistus tehdään purkamisen vaatimassa laajuudessa. Kunnostustoimenpiteet ulotetaan kuitenkin myös toimenpidealueen ulkopuolelle, mikäli kunnostuksen jatkaminen todetaan viitearvo- tai
riskiperusteisesti tarpeelliseksi. Arvion mukaan jakelurakenteiden
poistokaivannon pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 150 m2. Maanalaisen säiliön alueella kaivualue on laajuudeltaan noin 60 m² ja kaivusyvyys arviolta 3,0–
3,5 m. Kaivumassojen määrä on arviolta noin 150 m³ktr, josta pilaantuneita massoja on arviolta 40 m3ktr. Maanpäällisen säiliön alueella kaivualue on
laajuudeltaan noin 40 m² ja kaivusyvyys arviolta 1,0–1,5 m. Kaivumassojen määrä on arviolta noin 60 m³ktr, josta pilaantuneita massoja on arviolta 20 m3ktr.
Mittarikentän alueella kaivualue on laajuudeltaan noin 15 m² ja kaivusyvyys arviolta 1,0–1,5 m. Kaivumassojen määrä on arviolta noin 30 m³ktr, josta
pilaantuneita massoja on arviolta 20 m3ktr. Öljynerottimen ja näytteenottokaivon alueella kaivualue on laajuudeltaan noin 30 m² ja kaivusyvyys arviolta 3,0–3,5 m.
Kaivumassojen määrä on arviolta noin 90 m³ktr, josta pilaantuneita massoja on arviolta 20 m3ktr. Kaivumassojen kokonaismäärä on siis noin 330 m3ktr ja mahdollisesti pilaantunutta maa-ainesta arvioidaan olevan rakenteiden alapuolella noin 100 m3ktr (n. 200 t). Esitetty pilaantuneiden maiden määrä on arvio, joka tarkentuu kaivutöiden aikana, joten massamäärien muutoksiin tulee varautua.
Selvitys puhdistustarpeesta ja -tavoitteesta sekä riskinarviointi
Maaperässä ei havaittu laboratorion analyysirajan ylittäviä pitoisuuksia
öljyhiilivetyjä ja pitoisuudet alittavat asuinalueilla sovellettavat Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot sekä C10–C40-jakeille
määritetyn kynnysarvon, joten kohteessa ei tutkimuksissa todettu
puhdistustarvetta. Pohjavedessä havaittiin pieniä pitoisuuksia etyylibentseeniä ja ksyleeniä, joten on todennäköistä, että jakelurakenteiden alapuolella on
pienialaisesti pilaantunutta maata. Laitteiden purkamisen yhteydessä
varaudutaan mahdollisesti tarvittavaan pilaantuneen maaperän kunnostukseen laatimalla ns. pima-ilmoitus sekä kaivusuunnitelma, missä esitetään oletettavan vähäisen kunnostuksen toteuttaminen purkutöiden vaatimassa laajuudessa.
Kunnostukselle esitetään numeerisiksi tavoitetasoiksi ilman erillistä tarkentavaa riskinarviota noudatettavaksi pintamaalle 0,5 m syvyyteen kynnysarvotasoja ja siitä syvemmälle ylempiä ohjearvoja (VNa 214/2007) purkamisen vaatimassa laajuudessa. Pintamaan 0,5 m tavoitetaso (kynnysarvo) koskee vain purkutyön vuoksi kaivettavia alueita. Kohteessa ei ole pohjaveden kunnostustarvetta, koska havaitut haitta-ainepitoisuudet pohjavedessä ovat hyvin pieniä.
Maaperän pilaantuneisuuden tarkistuksia tehdään aseman purkamisen vaatimassa laajuudessa eli ns. toimenpidealueella. Kunnostustoimenpiteet ulotetaan toimenpidealueen ulkopuolelle, mikäli kunnostuksen jatkaminen todetaan riskiperusteisesti tarpeelliseksi. Kunnostusta jatketaan vain riskiperusteisesti erillisen riskinarvion pohjalta, mikäli haitta-aineita esiintyy purkukaivuja laajemmalla alueella. Edellä sanotusta huolimatta vähäinen määrä pilaantunutta maata voidaan poistaa purkukaivuja laajemminkin valvojan perustelemana silloin, kun se on tilaajalle edullisempaa kuin töiden
keskeyttäminen ja erillisen riskinarvion laatiminen. Jos massoja esiintyy runsaasti niin, että riskinarvio tulee laadittavaksi, pitää valvojan ottaa tarpeellinen määrä näytteitä koekuopista riskinarvion lähtötietojen hankkimiseksi.
Riskinarvio laaditaan, mikäli purkamisen aikana havaitaan esteitä, joiden takia mahdollista pilaantunutta maa-ainesta ei voida poistaa, havaitut yhdisteet ovat arvioitua haitallisempia tai tavoitetasojen ylittävää maata on merkittävästi arvioitua enemmän tai laajemmalla alueella. Riskitarkastelussa arvioidaan aiheuttavatko ylitykset haittaa ympäristölle tai terveydelle. Riskinarvion perusteella päätetään, tarvitaanko aktiivisia jatkotoimenpiteitä, vai voidaanko maaperä jättää puhdistumaan luontaisesti. Maaperään mahdollisesti jääneet haitta-aineet, niiden määrä ja vaikutus arvioidaan ja esitetään loppuraportissa.
Riskinarvion tuloksena haitattomat, maaperään jätettävät pitoisuudet voivat poiketa alustavasti esitetyistä kunnostuksen tavoitetasoista.
Aseman purkaminen voidaan ennakkotietojen perusteella suorittaa esteittä.
Aseman purkuun liittyvien kaivutöiden jälkeen maaperään saattaa jäädä kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Mahdolliset alueen maaperään jääneet, öljyhiilivetypitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävät maa-ainekset on otettava tulevaisuudessa huomioon, kun kiinteistöllä tehdään kaivutöitä.
Edellä esitetyt tavoitetasot arvioidaan riittävän turvalliseksi
kunnostustavoitteeksi huomioiden alueen nykyinen ja tuleva käyttö (hallirakentaminen, toimisto, asfaltoitu piha-alue). Kunnostuksen jälkeen maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät rajoita kaavan mukaista maankäyttöä.
Jakeluaseman alue jää asfaltoiduksi piha-alueeksi, joka ennallistetaan Neste Markkinointi Oy:n toimesta keväällä 2021.
Puhdistusmenetelmän valinta
Pilaantunut maaperä esitetään kunnostettavaksi massanvaihdolla. Mahdollisesti havaittavat pilaantuneen maat poistetaan ja korvataan pilaantumattomilla maa- aineksilla. Poistettavat maa-ainekset sekä kaivannoista mahdollisesti löytyvät jätteet toimitetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan. Kun valvoja on todennut ja ympäristöviranomainen hyväksynyt massanpoiston riittävyyden, täytetään kaivannot muualta tuotavilla pilaantumattomilla massoilla ja kunnostustavoitteen alittavilla rakentamiskelpoisilla kaivumassoilla.
Mikäli kaivantoihin kertyvä pohjavesi vaikuttaa öljyiseltä, poistetaan vesi ensisijaisesti olemassa olevan öljynerottimen kautta tai vaihtoehtoisesti imuautolla. Mikäli perustelluista syistä on tarvetta käyttää muita
kunnostusmenetelmiä, tehdään niiden käytöstä erillinen suunnitelma, joka hyväksytetään ympäristöviranomaisilla.
Puhdistustyön kuvaus ja työn valvonta
Kohteesta puretaan polttoaineen jakeluasema, missä yhteydessä maaperää kaivetaan jakelurakenteiden poistamiseksi. Kaivualueella tai välittömässä läheisyydessä olevat maanalaiset maahan jätettävät rakenteet, kuten putket, johdot ja kaapelit on paikannettava mahdollisimman tarkasti ennen töiden aloittamista, ja niitä on varottava vahingoittamasta. Samoin on huomioitava turvaetäisyydet kaivettaessa esim. sähkökaapelin läheisyydessä. Paikantamisessa on käytettävä hyväksi johtojen ja putkien haltijan asiantuntemusta (sähköyhtiöt, kunnan vesi- ja viemärilaitos, kiinteistön omistaja, jne.). Koska pohjavesi on niin lähellä maanpintaa, noin 1,1 m sy vyydellä, on todennäköistä, että maanalaisen säiliön alapuolella on painolaatta.
Säiliöiden, mittarijalustan ja öljynerottimen poiston yhteydessä maaperän pilaantuneisuus tarkistetaan ja mahdollisesti havaittava pilaantuneisuus kunnostetaan massanvaihdolla (pilaantuneen maan poisto ja korvaaminen pilaantumattomilla maa-aineksilla). Öljynerotin puretaan viimeisenä, jotta sitä voidaan tarvittaessa hyödyntää kaivantoon kertyvän pohjaveden käsittelyssä.
Matalat kaivannot luiskataan 2:1–4:1 ja syvät kaivannot työturvallisuus huomioiden kaltevuuteen 1:1–1:2, e llei työn aikana todeta, että luiskausta voidaan jyrkentää. Suunnitelmasta poikkeamiset perusteluineen merkitään työmaapäiväkirjaan. Purkuvaiheessa pilaantuneet betonit tulee eritellä puhtaista betoneista ja toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan (esim. Kiertokaari).
Jakelutoimintaan liittyvien rakenteiden purkutöiden jälkeen ja kaivutyön aikana maaperän puhtauden varmistamiseksi ja pilaantuneen alueen rajaamiseksi käytetään pikatestilaitteita (esim. PID ja PetroFlag) sekä laboratoriomäärityksiä.
Näytteitä otetaan kaivannoista ja/tai kasoilta. Kenttätestilaitteet kalibroidaan valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti ennen työn alkua. Laboratoriossa näytteistä määritetään haihtuvat öljyhiilivedyt TVOC (C5–C10), BTEX-yhdisteet sekä keskitisleet (>C10–C21) ja raskaat öljyhiilivedyt (>C21–C40). Mikäli
öljyhiilivetypitoisuuksia esiintyy niin, että tarvitaan erillistä riskinarviota, tehdään myös tarkempia vaikutusperusteisia ns. fraktioanalyysejä sekä määritetään TOC- pitoisuuksia sekä maaperän rakeisuutta. Kaivannosta otetaan
laboratorionäytteitä niin, että kenttätestien lukemien pitoisuustaso voidaan varmistaa ja sitä kautta osoittaa tavoitepitoisuudet saavutetuiksi. Kohteen maaperän jäännöspitoisuudet varmennetaan laboratorioanalyysien avulla.
Maaperän kunnostus tehdään haitattomalle tasolle tarpeellisessa laajuudessa, mikäli haitallisia pitoisuuksia ilmenee. Haitaton taso määritellään olevan ylempien ohjearvojen määrittämä taso tai arvioitua suurempien, kunnostuksen tavoitetasojen ylittävien maa-ainesmäärien esiintyessä, erillisellä riskinarviolla määritetty taso.
Kaivettavalta alueelta mahdollisesti poistettavat, kunnostuksen tavoitetason ylittävät pilaantuneet maat toimitetaan jatkokäsittelyyn luvanvaraiseen ja
ympäristöviranomaisen hyväksymään vastaanottopaikkaan, joka vastaa massojen loppusijoituksesta. Vastaanottopaikat ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen materiaalien kuljetusta. Pilaantuneet maat kuljetetaan
vastaanottopaikkaan kuorma-autolla, ja kuormat peitetään tarvittaessa pölyämisen ja varisemisen estämiseksi. Kuljetukset varustetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjoilla, jotka säilytetään valvojan arkistossa vähintään kolme vuotta kunnostuksen hyväksymisestä.
Kohteessa ei varastoida pilaantuneita massoja lukuun ottamatta lyhytaikaista kasalle laittoa massojen lajittelemiseksi. Puhtaat maat erotellaan pilaantuneista maa-aineksista mahdollisimman tarkasti. Pitoisuuksiltaan kunnostustavoitteen alittavia massoja hyödynnetään kaivantojen täytössä ainoastaan silloin, kun ne ovat rakentamiskelpoisia. Uudelleen hyödynnettävät maa-ainekset läjitetään kiinteistölle valvojan osoittamaan paikkaan. Maa-ainesten haitta-aineiden pitoisuustaso analysoidaan kenttätesteillä (esim. PetroFlag) ja tarkistetaan pistokokein laboratorioanalyysillä.
Muut työmaalla syntyvät purkujätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvanvaraisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin. Poistetut jätteet raportoidaan kaivutöiden loppuraportissa jätenimikkeineen ja -koodeineen.
Kaivutyön jälkeen alueelle rakennetaan kaivualuetta ympäröiviä alueita vastaavat rakennekerrokset. Kerrokset tiivistetään ympäröivän alueen mukaisiin tiiveyksiin ja kantavuuksiin.
Kohteeseen nimetään ympäristötekninen valvoja, joka tarkistaa kunnostustyön tarpeellisuuden purkutöiden yhteydessä sekä seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä. Valvoja seuraa kaivumaiden pilaantuneisuutta ja ohjaa mahdollisesti pilaantuneen maa-aineksen kaivua aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten sekä laboratorioanalyysitulosten perusteella. Valvojan tehtäviin kuuluu myös kaivetun maa-aineksen sijoituskohteiden osoitus maarakennusurakoitsijalle, siirtoasiakirjojen laadinta, massamäärien kirjanpito sekä yhteydenpito
ympäristöviranomaisiin. Ympäristötekninen valvoja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan sekä laatii kunnostustyön jälkeen
loppuraportin. Loppuraportissa esitellään alueella tehdyt toimenpiteet saavutettuine tuloksineen. Raporttiin liitetään kunnostukseen liittyvät kokousmuistiot, työmaapäiväkirja, pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat ja muut vastaavat työn suoritusta kuvaavat asiakirjat. Mikäli pilaantuneita maita vastoin ennakko-oletusta ei havaita, laatii valvoja raportin, jossa kuvailee tekemänsä tarkistukset ja näytteenotot loppulausuntoineen. Loppuraportti toimitetaan ELY-keskukselle sekä kunnan ympäristönsuojeluun sekä tiedoksi kiinteistön omistajalle.
Kaivantojen täyttö ja maa-ainesten hyödyntäminen
Kaivannot täytetään urakoitsijan (luvalliselta maa-aineksen ottoalueelta)
toimittamilla tiivistämiskelpoisilla kivennäismaa-aineksilla ja kunnostustavoitteen alittavilla tiivistämiskelpoisilla kaivumailla. Pitoisuustasoltaan kunnostuksen tavoitetasojen alittavat maamassat käytetään ensisijaisesti kaivannon alustäytöissä, mikäli massat ovat rakentamiskelpoisia. Tällä vältetään turhaa maa-aineksen poiskuljetusta ja korvaavan materiaalin hankintaa. Siltä osin, kun kaivumaita ei voida käyttää pohjan tasaamisessa, toimitetaan kaivetut massat niiden haitta-ainepitoisuuksien perusteella luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin.
Maa-aineksia, joiden pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon, ei käytetä täytöissä. Pinta-maassa (-0,5 m) ei käytetä maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvoja korkeampia haitta-ainepitoisuuksia. Pintamaassa mahdollisesti esiintyviä kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia rakenteellisesti täyttöön soveltuvia maa-aineksia voidaan käyttää täyttömateriaaleina teollisuus ja varastoalueella yli 0,5 metrin syvyydessä.
Käyttökelpoiseksi todetut kaivumaat läjitetään kiinteistölle kaivualueen
läheisyyteen. Urakoitsijan toimittamien täyttömassojen laatu on hyväksytettävä tilaajalla/työmaavalvojalla. Muualta tuotujen pilaantumattomien täyttömaiden toimituspaikka raportoidaan loppuraportissa.
Puhdistamisen ympäristövaikutukset ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Alueen maaperä kunnostetaan jakeluaseman purkutyön yhteydessä siten, että kohteeseen ei jää kunnostuksen tavoitetasojen ylittävää pilaantunutta maa- ainesta, ellei erillinen, tarvittaessa laadittava riskinarvio, osoita tavoitetasoista poikkeavia tasoja haitattomiksi. Lisäksi toimitaan siten, ettei kunnostustyön aikana eikä sen jälkeen aiheudu terveyshaittaa ko. alueen toiminnoille. Mikäli kunnostustavoitteita ei jostain syystä saavuteta, tarkastetaan saavutettua tilannetta riskinarviolla käyttäen todellisia siinä tilanteessa analysoitavia haitta- ainemääriä ja -yhdisteitä tarkastelun perusteena. Riskinarvion päätelmien pohjalta joko jatketaan kunnostusta tai todetaan saavutetun tason olevan haitaton.
Työ massanvaihdolla toteutettuna ei oleellisesti poikkea normaalista maarakennustyöstä, eikä aiheuta siitä poikkeavia ympäristöhaittoja.
Puhdistustyön aikataulu ja päättyminen
Jakeluaseman purkaminen on tarkoitus aloittaa 4.1.2021. Purkutyön yhteydessä mahdollisesti toteutettavien pima-töiden kesto on arviolta 1–2 viikkoa.
Mahdollisella kunnostuksella kohdealueen maaperä saadaan siihen kuntoon, ettei pilaantuneisuus rajoita kiinteistön tulevaa kaavan mukaista käyttöä.
Maaperän kunnostustoimet ovat riittäviä, kun kaivannosta otettujen kenttätestien ja laboratoriossa analysoitujen kontrollinäytteiden
öljyhiilivetypitoisuudet alittavat kunnostuksen tavoitepitoisuudet. Mikäli tavoitepitoisuuksia ei jostain kaivua rajoittavasta tekijästä johtuen saavuteta, ja laadittava riskinarvio osoittaa, ettei jäännöspitoisuuksista ole haittaa ympäristölle eikä lähialueen asukkaiden terveydelle, maaperä voidaan jättää puhdistumaan luontaisesti. ELY-keskukselta haetaan hyväksyntä toteutetuille kunnostuksille.
Urakoitsija siistii työskentelyalueen alkuperäistä vastaavaan kuntoon ja siirtää mahdolliset materiaaliylijäämät pois alueelta.
Mikäli kunnostus toteutetaan suunnitellusti, ei jälkiseurantaa tarvita.
Puhdistuksesta tiedottaminen
Työmaan aloituskokouksen ajankohdan tiedottaa asianosaisille työmaalle nimetty valvoja. Valvoja tiedottaa kunnostustyöstä tarvittavassa määrin naapurustolle sekä ilmoittaa valvovalle viranomaiselle poistettavien maa-ainesten
vastaanottopaikat ennen niiden kuljettamista työmaalta.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen
Ilmoitus pilaantuneen maaperän kunnostamisesta on toimitettu tiedoksi 24.11.2020 kiinteistön omistajalle ja -haltijalle sekä kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaiselle, joille on annettu mahdollisuus kommentoida asiaa. Asian johdosta ei ole annettu kommentteja.
RATKAISU
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tarkastanut Oulun kaupungissa sijaitsevan kiinteistön 564-10-3-1 pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn maaperän puhdistamisen seuraavin määräyksin:
Puhdistustavoitteet
1 Puhdistusmenetelmänä voidaan käyttää ilmoituksessa esitettyä massanvaihtoa. Puhdistustyöt on ulotettava alueelle, jossa havaitaan maaperässä pilaantuneisuutta.
Kohteen maaperä tulee puhdistaa siten, että toimenpidealueella saavutetaan haitallisten aineiden osalta seuraavat (taulukko 2) valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007, PIMA-asetus) mukaiset ylemmät ohjearvotasot sekä pintamaassa (0–0,5 m) kynnysarvotasot.
Taulukko 2. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007, PIMA-asetus) mukaiset ylemmät ohjearvotasot sekä kynnysarvotasot.
Haitta-aine kynnysarvo
(mg/kg)
ylempi ohjearvo (mg/kg)
Bentseeni 0,02 1
Tolueeni - 25
Etyylibentseeni - 50
Ksyleenit - 50
TEX 1 -
MTBE/TAME 0,1 50
Bensiinijakeet, C5–C10 - 500
Keskitisleet, C10–C21 - 1000
Raskaat öljyjakeet, C21–C40 - 2000
Öljyjakeet, C10–C40 300 -
Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin edellä esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja
puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Maaperässä vapaana faasina olevat haitta-aineet tulee poistaa maaperästä.
2 Mikäli kaivutyön kuluessa tehtävät havainnot maaperän pilaantuneisuudesta, tai riskeistä poikkeavat olennaisesti kohteen ilmoituksen ja
pilaantuneisuustutkimuksen lähtötiedoista ja maaperän puhdistustavoitteita ei saavuteta, tai pilaantuneisuus jatkuu suunnitellun toimenpidealueen ulkopuolelle, on ilmoituksen tekijän/kunnostuksesta vastaavan tahon toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle riskinarviointi raja-arvojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä jatkotoimenpiteistä. Riskinarvioinnin tulee olla PIMA-asetuksen sekä
Ympäristöhallinnon ohjeen 6/2014 mukainen riskinarviointi. Riskinarvio ja jatkotoimenpidesuunnitelma on toimitettava tiedoksi kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
3 Kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa jäännöspitoisuusnäytteet määräyksessä 1 annettujen puhdistustasojen varmentamiseksi. Ne on otettava niin, että kunkin kaivualueen jäännöspitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Kenttätestien tulosten varmistamiseksi tulee riittävä määrä jäännöspitoisuusnäytteitä analysoida akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Maa-ainesten ja jätteiden käsittely, varastointi ja kuljettaminen
4 Kaivettuja, pilaantuneita maa-aineksia tai muuta jätettä ei saa hylätä, eikä käsitellä hallitsemattomasti. Pilaantuneet maa-ainekset, purkujätteet sekä muut alueelta mahdollisesti kaivutyön aikana esiin tulevat jätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäviksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi vastaanottopaikkaan, jolla on lupa
vastaanottaa kyseisiä maa-aineksia tai jätteitä.
Kaivantojen täytöissä voidaan hyödyntää alueelta kaivettavia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä määräyksen 1 mukaisia
puhdistustavoitteita. Hyödynnettävän maa-aineksen tulee olla
käyttötarkoitukseensa teknisesti soveltuvaa eikä sen käytöstä saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee selvittää edustavan näytteenoton avulla ennen maa-ainesten hyödyntämistä tai kuljettamista käsittelypaikkoihin.
Maanäytteistä tulee analysoida vähintään aiemmissa tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Kohonneita, kynnysarvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maiden hyödyntämispaikat ja -määrät tulee dokumentoida ja esittää loppuraportissa.
5 Kaivettaessa pilaantunutta maaperää ja kuljetettaessa pilaantuneita maa- aineksia on huolehdittava, että maa-aines ei aiheuta ympäristön
pilaantumisen vaaraa. Maa-aineksen pölyäminen on kuormauksessa ja kuljetuksessa estettävä. Tarvittaessa kuormat on kasteltava tai peitettävä kuormapeitteillä.
Pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirjat, joista tulee ilmetä jätelain (646/2011) 121 §:n edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjat on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava jätteen
vastaanottajalle. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle
toiminnanharjoittajalle.
6 Mikäli pilaantuneita maa-aineksia joudutaan pakottavasta syystä
lyhytaikaisesti varastoimaan kunnostustyömaalla, on maa-ainekset peitettävä huuhtoutumisen ja pölyämisen estämiseksi. Mikäli välivarastointi toteutetaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen haitta-
ainepitoisuus tarvittaessa selvitettävä välivarastoinnin päätyttyä.
Pilaantuneen, kaivetun maa-aineksen varastoiminen alueella ei saa aiheuttaa lisäpilaantumista. Pilaantuneet maa-ainekset on välivarastoitava erillään hyödyntämiskelpoisista maa-aineksista.
Kaivantovesien käsittely
7 Pinta- ja hulevesien pääsy alueelle kaivettuihin kaivantoihin tulee estää.
Kaivantoihin työn aikana mahdollisesti kertyvän veden haitta-ainepitoisuudet tulee selvittää ennen kuin vedet johdetaan pois tai toimitetaan käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen. Vedestä on analysoitava vähintään
maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.
Jätevesiviemäriin vettä johdettaessa tulee asia sopia viemärilaitoksen kanssa hyvissä ajoin ennen veden johtamista. Maastoon tai hulevesiviemäriin johdettaessa vesi tulee johtaa 1-luokan öljynerottimen kautta, ja veden laatua on tarkkailtava öljynerottimen poistoputkesta. Vettä ei saa johtaa maastoon tai hulevesiviemäriin, mikäli veden kokonaisöljyhiilivetypitoisuus ylittää 5 mg/l tai vedessä havaitaan haitta-aineita, joiden pitoisuudet ylittävät Valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 mukaiset
ympäristölaatunormit.
Mikäli kaivantoihin kertynyttä vettä ei voida ominaisuuksiensa vuoksi johtaa sellaisenaan jätevesiviemäriin tai hulevesiverkostoon, on se toimitettava käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen tai käsitellä muulla
valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja jätelain (646/2011) 121 §:n mukaisesti.
Puhdistuksen valvonta, tiedottaminen ja raportointi
8 Puhdistustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Henkilöllä on oltava tarvittava kokemus ja pätevyys pilaantuneen maaperän puhdistukseen, näytteenottoon ja puhdistustyön valvontaan. Kyseisen henkilön yhteystiedot on ilmoitettava ennen töiden aloittamista Pohjois-Pohjanmaan ELY-
keskukselle sekä Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
9 Puhdistuksen alkamisesta on ilmoitettava ennen töiden aloittamista Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle, kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, kiinteistön omistajalle ja haltijalle sekä tarvittaessa myös häiriintyville kohteille. Työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista
(esimerkiksi puhdistustyön suunnitelmasta poikkeaminen) ja päästöistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Jos poikkeuksellisesta tilanteesta voi aiheutua välitön
onnettomuusriski, tapauksesta on ilmoitettava viivytyksettä myös alueelliselle pelastuslaitokselle.
Mikäli maaperän pilaantuminen jatkuu naapurikiinteistön alueelle, on siitä ilmoitettava kyseisen kiinteistön omistajalle sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskukselle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.
Päätöksen perustelut
Määräys 1.
10 Puhdistamisen aikana on pidettävä kirjaa näytteenotosta ja eri
käsittelypaikkoihin toimittavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen ja muiden jätejakeiden määristä ja
sijoituskohdista. Puhdistustyöstä laadittava pöytäkirja/työmaapäiväkirja on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyynnöstä esitettävä valvontaviranomaiselle.
11 Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti, joka on toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen päättymisestä.
Loppuraportti tulee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti. Loppuraportissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot:
- puhdistetun alueen tunnistetiedot,
- puhdistuksen aloitus- ja lopetuspäivät sekä työn kokonaiskesto, - yhteenvetotaulukko maanäytteiden kenttä- ja laboratorioanalyysien
tuloksista,
- kartta, josta selviää, mistä kohdista ja miltä syvyyksiltä pilaantuneita ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia on poistettu, mille alueelle on jäänyt kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sekä
jäännöspitoisuusnäytteiden sijainti
- poistettujen maa-ainesten sekä muiden jätejakeiden
vastaanottopaikkojen tiedot ja niihin toimitetun jätteen ja maan kokonaismäärät sekä haitta-ainepitoisuudet,
- yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä sekä
- arvio kaivutyön lopputuloksesta sekä siihen liittyvät epävarmuustekijät.
Ympäristösuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion
valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa.
Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi,
vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi ja hallitsemiseksi. Päätös on myönnetty määräaikaisena, koska puhdistus on ilmoitettu toteutettavan alkuvuodesta 2021.
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) säädetään maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään
teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.
Ilmoituksessa esitetty puhdistustavoite sekä -menetelmä on hyväksytty.
Puhdistustavoitteeksi on asetettu pintamaan osalta (0–0,5 m) kynnysarvotaso ja muutoin ylempi ohjearvotaso. Puhdistustyön on ilmoitettu ulottuvan
jakeluaseman purkutöiden toimenpidealueelle. Pohjavedelle ei esitetty kunnostustarvetta, eikä sen käsittelylle arvioida olevan tarvetta pienistä
pitoisuuksista johtuen. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä hyödynnetä.
Kunnostustasoa ja toimenpiteitä asetettaessa on huomioitu alueen kaavan mahdollistama maankäyttö ja ympäristöolosuhteet. Kiinteistö on merkitty asemakaavassa teollisuus- ja varastoalueeksi (T).
Mikäli alueella todetaan muita kuin tutkimuksissa todettuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta PIMA-asetuksen mukaisesti. Arviointi on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta.
Määräys 2.
Mikäli puhdistusmenetelmällä ei päästä puhdistustavoitteeseen tai maaperän pilaantuneisuus jatkuu suunnitellun toimenpidealueen ulkopuolelle, voi Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus hyväksyä perustellusta pyynnöstä poikkeamisen edellä asetetusta puhdistustavoitteesta. Päätöksestä poikkeamisen edellytyksenä on että, riskinarvioinnin ja mahdollisen jatkotoimenpidesuunnitelman perusteella voidaan luotettavasti osoittaa, että kohdealueeseen jääneistä haitta-aineista ei pitkänkään ajan kuluessa aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle ja/tai
terveydelle eikä haitta-aineiden leviämistä pääse tapahtumaan.
Määräys 3.
Massanvaihdon yhteydessä maaperän pilaantuneisuutta on seurattava kenttätestein pilaantuneisuuden rajaamiseksi. Alueen rajaus on varmistettava laboratorioanalyyseillä. Jäännöspitoisuusnäytteiden avulla varmistetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen sekä saadaan tieto maaperään kaivujen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista.
Määräys 4.
Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnoissa sovelletaan varovaisuus- ja huolellisuusperiaatetta. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen
turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa on huolehdittava siitä, ettei jätehuollosta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä mukaan lukien melua, hajua tai viihtyisyyden vähenemistä. Jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan
ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.
Poistettavat pilaantuneet maa-ainekset sekä jätteet on edellytetty toimittamaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäviksi luvan omaavaan vastaanotto- ja käsittelypaikkaan, koska jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista käyttää uudelleen, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään.
Kaivettavien maa-ainesten, joiden haitta-aineiden pitoisuudet alittavat
puhdistustavoitteet, hyödyntäminen on sallittu kaivantojen täytöissä (pintamaata luukuun ottamatta), koska maa-ainesten sisältämistä haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan riskiä asemakaavan mukaisessa maankäytössä (teollisuus- ja varastoalue). Vanhan jakeluaseman alue jää kiinteistön pysäköintialueeksi, joka asfaltoidaan. Puhdistustavoitteet alittavien maa-ainesten hyödyntäminen kaivantojen täytöissä on jätelain etusijajärjestyksen sekä kestävän kunnostuksen periaatteiden mukaista, sillä hyödyntämisellä korvataan muualta tuotavien maa- ainesten tarvetta. Haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen on
dokumentoitava valvonnan kannalta.
Kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edellytetty selvittämään näytteenoton avulla, jotta maa-ainekset pystytään toimittamaan niiden vaatimaan käsittelyyn tai hyödyntämään kohteen kaivantojen täytöissä.
Pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua viedä poistettavat maa-ainekset ja mahdolliset jätteet sellaiseen käsittelypaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisiä jätteitä.
Määräys 5.
Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelystä, välivarastoinnista, kuormauksesta ja kuljetuksesta on tarpeen antaa määräykset, ettei puhdistustöistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa.
Jätelain 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja mm.
pilaantuneesta maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan 29 §:ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjavelvollisuutta sovellettaessa maa- ainesjäte voidaan katsoa pilaantuneeksi yleensä silloin, kun sen haitta- ainepitoisuudet ylittävät PIMA-asetuksen mukaisen alemman ohjearvon.
Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -
päivämäärästä sekä kuljettajasta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Jätelain 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain
jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
Määräys 6.
Mikäli pilaantuneita massoja joudutaan välivarastoimaan alueella, lisäpilaantumisen estämiseksi varastointiajan tulee olla lyhyt ja maaperän pilaantumattomuus
varastoinnin jälkeen on syytä varmistaa. Pilaantuneiden massojen peittämisellä estetään lisäpilaantuminen kiinteistöllä.
Määräys 7.
Määräys 8.
Määräys 9.
Määräys 10.
Määräys 11.
Sovelletut oikeusohjeet
Haitta-aineita mahdollisesti sisältävien vesien tutkimisesta on tarpeen antaa määräys, jotta pilaantunut vesi käsitellään asianmukaisesti. Haitta-ainepitoiset vedet on edellytetty käsittelemään, jotta haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle, eivätkä aiheuttamaan maaperän tai pohjaveden
pilaantumista.
Puhdistusta valvovan henkilön nimeämisellä varmistetaan, että kunnostus toteutetaan asianmukaisesti ja tiedonkulku työn aikana on sujuvaa.
Määräyksessä mainittujen tietojen dokumentointi on tarpeen kunnostustyön asianmukaisen toteutumisen, valvonnan ja tiedonkulun vuoksi.
Valvonnan ja tiedonsaannin kannalta on välttämätöntä, että viranomaisille sekä alueen omistajalle, haltijalle ja mahdollisille häiriintyville kohteille toimitetaan tieto kunnostustöiden suunnitellusta ajankohdasta ennen töiden aloittamista.
Ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteista on määrätty toiminnan valvontaa varten.
Määräys pilaantumisen torjuntavelvollisuudesta on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittojen minimoimiseksi.
Pilaantuneen alueen mahdollisesta jatkumisesta naapurikiinteistöille on
edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista toimenpiteitä, kuten puhdistamisen ulottumisesta kyseiselle kiinteistölle.
Pilaantuneiden maiden puhdistamista koskeva puhdistamisen aikainen kirjanpito ja puhdistamisen raportointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta.
Loppuraportin perusteella arvioidaan kunnostuksen lopputuloksen
hyväksyttävyys sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet sekä jälkiseurantatarve.
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 20, 23, 85, 133, 134, 135, 136, 190, 191, 200, 205 ja 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 16, 28, 29, 31, 94, 118, 119, 121 ja 122 § Valtioneuvostona asetus jätteistä (179/2012) 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Valtioneuvoston asetus (1372/2018) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020
Valtioneuvoston asetus (387/2020) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 annetun valtioneuvoston asetuksen
(1372/2018) liitteen muuttamisesta
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Maksu 770 €
Asetuksen 837/2020 maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 55 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 14 tuntia, joten maksu on 770 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
Valvonnan maksullisuus
Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu
valtioneuvoston asetukseen 387/2020 ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.
Päätöksen voimassaoloaika
Tämä päätös on voimassa 31.12.2025 saakka.
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Tätä päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää täytäntöönpanon.
Muutoksen haku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusosoitus on liitteenä. Valitusaika päättyy 22.1.2021. Valitusoikeus
päätöksestä on YSL 191 §:n mukaan asianosaisella, rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomaisella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ja asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Päätöksestä tiedottaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen ELY-keskusten verkkosivuilla: www.ely-keskus.fi >
Ajankohtaiset > Kuulutukset
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan myös toiminnan vaikutusalueen kuntien verkkosivuilla.
Maaperän tilan tietojärjestelmään merkitseminen
Kohde on lisätty ilmoituksessa ja sen liitteessä esitettyjen tietojen pohjalta Maaperän tilan tietojärjestelmään.
Asiakirjan hyväksyntä
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty viraston sähköisessä
asianhallintajärjestelmässä. Asian on esitellyt tarkastaja Kirsi Similä ja ratkaissut ylitarkastaja Maria Säkkinen.
Päätös
Ilmoituksen tekijälle
Liitteet Liite 1. Tutkimuskartta Liite 2. Valitusosoitus
Tiedoksi Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköpostitse) Kiinteistön omistaja (sähköpostitse)
Kiinteistön haltija (sähköpostitse) AFRY Finland Oy (sähköpostitse)
Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse)
Esittelijä Similä Kirsi 14.12.2020 10:35
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen sekä sen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta Vaasan hal- linto-oikeudelta kirjallisella valituksella, siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) tarkemmin säädetään.
Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ajan laskeminen alkaa tie- doksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavaan arkipäivään. Valitusaika päättyy 22.1.2021.
Sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja yhteystiedot
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voi- daan toimittaa
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtä- väksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituk- sen laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteys- tiedot.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
- valituksenalainen päätös valitusosoituksineen alkuperäisenä tai jäljennöksenä - tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- mahdolliset asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä toimii muu kuin asianajaja, julkinen oikeusavus- taja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Toimittaminen
Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa:
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204
65101 Vaasa
Vaihde 029 56 42611, 029 56 42780 kirjaamo vaasa.hao@oikeus.fi
Valituskirjelmän voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen tai lähetin välityksellä taikka lähettäjän omalla vastuulla postitse tai sähköisesti. Valituskirjelmän tulee olla valitusviranomai- sella viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Vali- tuksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https:\\asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.
Oikeudenkäyntimaksu
Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa 260 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Tuomiois- tuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään erikseen niistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
