9.6.2017 Kaakkois-Suomi
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisesta pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta koskevasta ilmoituksesta
ILMOITUKSEN TEKIJÄ Rajavartiolaitos Niskapietiläntie 32 E 55910 Imatra Yhteyshenkilö:
Heikki Matikainen, puh. 0295 422 000 (vaihde), heikki.matikainen@raja.fi
PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI
Ilmoitus koskee Imatran Immolassa sijaitsevaa rajavartiolaitoksen ampumaradan kunnostuskohdetta. Kunnostuskohde sijaitsee Metsähallitus Metsätalous Oy:n omistamalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 153-404-2-679.
ILMOITUKSEN VIREILLETULO JA PYYDETYT SELVITYKSET
Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY- keskus) 28.4.2017.
TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisesti maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle.
Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen, jossa on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi.
PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT
Tiedot kohdealueesta, sen käytöstä ja kaavoitustilanteesta
Rajavartiolaitoksen Immolan varuskunnan ampumaradan läheisyydessä sijaitsee vanha, käytöstä poistettu pistoolirata, joka sijaitsee hieman erillään alueen muista radoista.
Etäisyydestä johtuen vanhalle pistooliradalle on laadittu oma kunnostussuunnitelma ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisesti.
Nykyinen maankäyttö (kaava): yleiskaavassa (2004) rajavartiolaitoksen alue (EP-1), ei asemakaavaa
Suunniteltu maankäyttö: ei muutoksia tiedossa Maaperä-, pintavesi- ja pohjavesitiedot
Alueen maasto muodostuu pääosin melko tasaisesta deltamuodostumasta, ja alueen perusmaa on pääosin hiekkaa ja silttistä hiekkaa muuttuen koillisosassa saveksi. Kasvillisuus alueella on havumetsää.
Vanha pistoolirata sijaitsee Vesioronkankaan pohjavesialueella (tunnus: 0515351, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Lähimmät pintavesistöt ovat Pyhälampi, joka sijaitsee noin 300 metriä pistoolirata-alueesta kaakkoon, ja Immalanjärvi, joka sijaitsee noin 700 metriä pistoolirata-alueesta kaakkoon.
Radoilla aiemmin tehdyt toimenpiteet
Vanhan pistooliradan käyttö on lopetettu saatujen lähtötietojen perusteella 1960-luvulla.
Aikaisemmista riskienhallintatoimenpiteistä ei ole tietoa.
Maaperätutkimukset
Kunnostuskohteesta maanäytteenotto toteutettiin Ramboll Finland Oy:n toimesta 16.2.2017.
Tutkimuksissa kartoitettiin pistooliradan maaperästä ampumapaikan edustan, ampumaradan välialueen, näyttösuojan etuvallin sekä taustavallin alueen pitoisuuksia. Kokoomanäytteitä otettiin yhteensä kuusi kappaletta, ja niistä tutkittiin metallien kokonaispitoisuudet. Näytteet analysoitiin Ramboll Analyticsin ympäristölaboratoriossa.
Tutkimuksessa todettiin lyijyn kohonneita pitoisuuksia näyttösuojan etuvallissa sekä taustavallissa, ja lyijypitoisuudet vaihtelivat 420–640 mg/kg 0-0,6 metrin syvyyksillä. Muiden metallien pitoisuudet olivat pieniä.
Kunnostuskohteesta ei ole saatavilla pohjaveden tutkimustuloksia, sillä alueella ei ole entuudestaan tarkkailuun soveltuvia pohjavesiputkia. Kunnostuskohteen alueelle on asennettu huhtikuussa 2017 kaksi pohjaveden havaintoputkea, joista otetaan ensimmäiset vesinäytteet ennen kunnostustoimenpiteitä. Tämän lisäksi vesinäytteitä otetaan kunnostustöiden jälkeen kolmen kuukauden kuluessa. Näytteistä tutkitaan metallien kokonaispitoisuudet, metallien liukoiset pitoisuudet, pH, sähkönjohtavuus ja veteen liuennut happi. Mahdollisesta pohjaveden jatkotarkkailusta päätetään saatujen tulosten perusteella.
KUNNOSTUSSUUNNITELMA
Kunnostustarve ja -tavoitteet
Tarkoituksena on poistaa vanhalta pistooliradalta kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävä maa-aines, jonka seassa on myös luotiromua. Toimenpiteillä pyritään vähentämään haitta- aineista aiheutuvaa ympäristö- ja pohjavesiriskiä alueella.
Kunnostuksen tavoitearvoiksi ehdotetaan valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja, jotka on esitetty yleisimpien ampumaratojen haitta-aineiden osalta
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
taulukossa 1. Ohjearvot on määritelty joko ekologisten riskien (e) tai terveysriskien (t) perusteella.
Taulukko 1. Esitettävät kunnostustavoitteet maaperälle.
AINE TAVOITEPITOISUUS mg/kg
Lyijy (Pb) 200 (t)
Antimoni (Sb) 10 (t)
Kupari (Cu) 150 (e)
Kaivetun maa-aineksen hyötykäyttö ja sijoitus
Vanhan pistooliradan maaperä kunnostetaan siten, että alueen maaperään jäävät haitta- ainepitoisuudet eivät ylitä edellä esitettyjä tavoitepitoisuuksia. Kunnostuksessa pistoolirata- alueelta kaivettavat tavoitetasot ylittävät maamassat toimitetaan ulkopuoliseen käsittelykeskukseen loppusijoitettavaksi.
Massamäärät
Immolan vanhan pistooliradan maaperän kunnostuksen yhteydessä kaivettavien tavoitepitoisuudet ylittävien maamassojen kokonaismääräksi arvioidaan 300 kuutiometriä eli noin 500 tonnia. Vanhan pistooliradan kohdalla haitta-ainepitoisuuksia on todettu näyttösuojan etuvallissa sekä taustavallissa. Haitta-ainepitoisuuksia on mahdollisesti myös näyttösuojan alapuolella sekä ympäristössä. Edellä esitetyt massamäärät on arvioitu kunnostettavan näyttösuoja-alueen ja taustavallin pinta-alan (noin 25–30 metriä leveä ja noin 10 metriä korkea) sekä oletetun keskimääräisen kaivusyvyyden (noin 1,0 metriä) perusteella.
Kunnostustyön aikana myös pistooliradan reuna-alueilta tarkastetaan metallipitoisuudet ja tarvittaessa kohonneita metallipitoisuuksia sisältävät maa-ainekset poistetaan alueelta.
Massamäärät tarkentuvat työn aikana ja toteutuneet massamäärät raportoidaan työn loppuraportissa.
Työn kuvaus
Pilaantunut maa-aines poistetaan lajittelevana kaivuna siten, että pilaantunut maa-aines sekoittuu mahdollisimman vähän muihin massoihin. Myös muita kaivumassoja tarkkaillaan aistinvaraisesti ja/tai pistokokein pilaantuneisuuden varalta. Kaivuvaiheessa massasta analysoidaan XRF-kenttäanalysaattorilla metallipitoisuudet maamassojen luokittelemiseksi.
Maa-aineksia varastoidaan tilapäisesti kaivualueen läheisyydessä, jolloin mahdollistetaan maa- ainesten tarkoituksenmukainen lajittelu. Lyhytaikainen varastointi saattaa olla tarpeellista myös esimerkiksi laboratorioanalyysitulosten valmistumista odotettaessa.
Kohteesta poistettava maa-aines kuormataan kuorma-autoihin ja kuljetetaan peitettynä ennakolta sovittuun ja asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Kuormien mukana toimitetaan jätelain (646/2011) 121 §:n sekä valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:n edellyttämät siirtoasiakirjat.
Urakoitsija ja/tai maa-aineksen vastaanottaja vastaavat alueelta poistettavan maa-aineksen sijoituskelpoisuuden osoittamisesta keskinäisen sopimuksensa mukaisesti. Urakoitsija ilmoittaa suunnittelemansa pilaantuneen maa-aineksen vastaanottopaikat sekä suunnitelman sijoituskelpoisuuteen liittyvästä laadunvarmistusmenettelytavasta.
Tehtävät kaivannot ovat matalia ja alueen maaperäolosuhteet huomioiden voidaan olettaa, ettei merkittävää ja työtä haittaavaa veden kertymistä kaivantoihin tapahdu. Näin ollen veden pumppaukseen ja käsittelyyn ei tarvitse varautua. Tarvittaessa veden kertymistä kaivantoihin estetään esimerkiksi niskaojituksin.
Pilaantuneen maan kaivua, käsittelyä sekä kunnostamisesta annettujen viranomaismääräysten toteuttamista ohjaa ja valvoo paikanpäältä ympäristötekninen asiantuntija (valvoja). Työtä ohjataan kenttä- ja laboratoriotulosten perusteella. Valvoja ottaa yhteyttä tilaajaan ja viranomaisiin, mikäli työn aikana ilmenee suunnitelman muutostarpeita.
Työn aikainen näytteenotto
Pilaantuneen maan kaivua ohjataan tehtyjen tutkimusten, kenttämittaustulosten sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella. Kunnostusalueella tehdään töiden aikana tarkentavia mittauksia pilaantuneisuuden laajuuden tarkentamiseksi. Metallien kenttämittauksessa käytetään XRF-kenttäanalysaattoria, jonka on todettu soveltuvan maa-aineksen metallipitoisuuksien mittaamiseen ampumarataolosuhteissa. Metallipitoisuudet varmistetaan laboratorioanalyysein kaivetuista poiskuljetettavista sekä puhtaista maamassoista noin 200–
300 m3 erää kohden.
Töiden päättyminen
Alueilta, joilta kaivetaan pilaantunutta maata, otetaan rajapinnoista jäännöspitoisuusnäytteet keskimäärin jokaista 200–300 m2 kohden. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan riittävän monen osanäytteen (> 30 kpl) koontina, jotta näytteet kuvaavat riittävällä tarkkuudella maa-aineksen keskimääräistä pitoisuustasoa tutkittavalla alueella.
Työn aikaisten ympäristöhaittojen ehkäiseminen
Kunnostuksen yhteydessä pilaantuneen massan siirtely pidetään mahdollisimman vähäisenä.
Pilaantuneen maan pölyäminen ja leviäminen ympäristöön minimoidaan kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Kuljetuksien ajaksi kuormat peitetään. Liikennöintiä pilaantuneen maan päällä vältetään.
Sade- ja valumavesien pääsy kaivualueelle estetään tarvittaessa esimerkiksi niskaojilla.
Pilaantuneen maan kaivusta aiheutuva melu vastaa tavanomaisen maarakennustyömaan melutasoa. Työmaa-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia.
Raportointi
Kirjanpito
Työmaan ympäristötekninen valvoja pitää töiden aikana kirjaa työmaalta poisvietävien pilaantuneiden massojen kuormista, kuten kohteesta poistettavan pilaantuneen maan määrästä sekä sijoituskohteesta, kenttäanalyyseillä todetuista eri kaivualueiden pitoisuustasoista, kaikista muista kunnostuksen aikana tehdyistä oleellisista havainnoista sekä kohonneita haitta- ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten kohteessa tapahtuvasta hyödyntämisestä.
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Valvoja arkistoi poistettavien kuormien mukana toimitettavien siirtoasiakirjojen kaksoiskappaleet kolmen vuoden ajaksi. Kaivualueet, näytteenottopisteet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle. Yhteenveto liitetään loppuraporttiin.
Pilaantuneen maan kaivun ja käsittelyn päätyttyä tehdyistä töistä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan ainakin työn tilaajalle sekä ympäristöviranomaisille eli Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle sekä kunnan ympäristöviranomaiselle. Raporttiin kootaan seuraavat tiedot:
- mahdollisten viranomaiskatselmusten ja kokousten pöytäkirjat
- kaivutyön toteuttaminen, kaivualueet sekä oletusnäytteiden ottokohdat karttapiirustuksessa - laboratorioanalyysien tulokset
- oleellisten kenttämittausten tulokset (rinnakkaismääritykset, jäännöspitoisuudet yms.) - kirjanpitotiedot poistetuista pilaantuneista maamassoista
- arvio kunnostustyön lopputuloksesta sekä ehdotus mahdollisista jatkotoimenpidetarpeista, tarvittaessa haitta-aineiden riskitarkastelu.
Aikataulu
Työ on alustavasti suunniteltu toteuttavaksi kesän 2017 aikana. Tarkemmasta aikataulusta ilmoitetaan työn aloitusilmoituksen yhteydessä.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Asiasta pyydettiin Imatran seudun ympäristötoimen lausunto. Lausunnossa todettiin seuraava:
”Imatran seudun ympäristötoimella ei ole huomauttamista rajavartiolaitoksen 28.4.2017 tekemään Immolan varuskunnan vanhaa pistoolirataa koskevaan pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoitukseen. Imatran seudun ympäristötoimi pitää hyvänä, että kaikki VNA 214/2007 mukaiset alemman ohjearvotason ylittäviä epäpuhtauspitoisuustasoja sisältävät pilaantuneet maa-ainekset poistetaan ja toimitaan loppukäsittelyyn pohjavesialueen ulkopuolelle.”
ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei seuraavissa määräyksissä toisin mainita.
Määräykset:
1. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee ilmoittaa etukäteen kirjallisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Imatran seudun ympäristöviranomaiselle. Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan, työn toteuttavan urakoitsijan sekä pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien tiedot.
2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperän puhdistuksessa on tarkoituksena saavuttaa valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alempia ohjearvoja vastaavat tavoitepitoisuudet seuraaville haitta-aineille:
o lyijy 200 mg/kg
o antimoni 10 mg/kg o kupari 150 mg/kg
3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haitta-ainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla.
4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti:
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta- ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon.
Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.
Pilaantumattomaksi luokiteltava maa: alueelta poistettava maa-aines, jonka haitta- ainepitoisuus alittaa kynnysarvon.
Maa, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia: alueelta poistettava maa-aines, joissa haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon.
5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä jätelain (646/2011) 121 §:n ja valtioneuvoston asetuksen (179/2012) säädösten mukaisesti.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata.
Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely.
Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maankaatopaikan ympäristöluvassa määriteltyjä maa- aineksia. Jos maankaatopaikan ympäristöluvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa- ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävä, kunnostustavoitteet alittava kaivettu maa voidaan hyödyntää taustavallien rakenteissa siten, että se sijoitetaan pohjaveden suojausrakenteen yläpuolelle. Kunnostustavoitteen haitta-ainepitoisuudet ylittäviä maamassoja ei saa käyttää kunnostuskohteessa.
6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, seulonta, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kunnostamisen aikana on huolehdittava, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana.
Pölyämistä on varauduttava vähentämään esimerkiksi kastelulla.
Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.
7. Kohteen kunnostamisen yhteydessä maaperästä on poistettava jätteet, kuten luotiromukertymät, suojamuovit tai muut vastaavat jätejakeet. Jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on otettava huomioon lisäksi Imatran kaupungin jätehuoltomääräykset.
8. Pistoolirata-alueelle sijoitetuista pohjaveden havaintoputkista ennen kunnostusta otetuista vesinäytteistä analysoidut haitta-ainepitoisuudet on raportoitava Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle tulosten valmistuttua. Kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksesta otetut pohjavesinäytteiden tulokset on samoin raportoitava mahdollisimman pikaisesti ja samalla arvioitava tarve pohjaveden tarkkailusuunnitelman tarkistamiselle.
9. Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Imatran seudun ympäristöviranomaiselle on varattava mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen ennen niiden täyttämistä.
Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai odottamattomia tilanteita, joita ei ole huomioitu tässä päätöksessä, tulee niistä tehdä ilmoitus valvontaviranomaisille. Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita ja/tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä
jatkotoimenpiteistä.
10. Mikäli asetettuihin tavoitepitoisuuksiin ei jostakin syystä päästä, tulee riskinarvioinnilla osoittaa, etteivät maaperään jääneet haitta-ainepitoisuudet aiheuta pohjaveden pilaantumisen riskiä eikä muuta haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.
Riskinarviointia varten pilaantuneisuus tulee pystyä rajaamaan ja pilaantuneiden maa- ainesten kokonaismäärä selvittää. Alueen maankäytön suunnitelmien muuttuessa sekä haitan tai vaaran ilmetessä on puhdistustarve selvitettävä uudelleen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla.
11. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, ja se on toimitettava Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Imatran seudun ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustoimenpiteiden päättymisestä.
Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettujen ja poiskuljetettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, käsittelymenetelmät, sijoitus- ja käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Samassa yhteydessä on arvioitava pohjaveden tarkkailun tarve.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa pohjavesinäytteistä analysoitavien tulosten perusteella.
Perustelut
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-8) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-8) että valvonnan (määräykset 1, 3, 9-11) kannalta.
Työn etenemisestä ja työhön osallistuvien yhteystiedoista ilmoittaminen on välttämätöntä viranomaisvalvonnan kannalta. Kunnostuksen valvojan tulee olla perehtynyt pilaantuneen maaperän puhdistamiseen, sillä se on tavanomaisesta poikkeavaa maarakentamista. (Määräys 1)
Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle että ympäristölle mahdollisesti aiheutuva haitta tai vaara. Kunnostuskohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella.
Lyijyn ja antimonin osalta on riski, että haitta-aineet kulkeutuvat pohjavesiin, kuparin osalta merkityksellisempi riski liittyy maankäyttöön. Kohde on ollut poissa käytöstä jo 1960-luvulta lähtien, minkä takia edellä mainitut riskit eivät ole akuutteja, mutta ovat kuitenkin pidemmällä aikavälillä mahdollisia. Asetetut tavoitepitoisuudet vastaavat valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjä alempia ohjearvoja, ja tavoitepitoisuudet ylittävät maamassat poistetaan ja toimitetaan muualle asianmukaiseen käsittelyyn. Ilmoituksen mukaista kunnostustavoitetta kohteessa voidaan pitää riittävänä. Mikäli kohteen käyttö muuttuu tulevaisuudessa, alueen pilaantuneisuus ja puhdistustarve tulee selvittää uudelleen. (Määräys 2)
Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti. 16 §:n mukaan kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnin on perustuttava luotettaviin tietoihin jätteen alkuperästä ja ominaisuuksista. Aiemman ohjearvotason alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. (Määräykset 3-7) Jätelain (646/2011) 12 §:n mukaisesti pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. (Määräys 5)
Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen liittyvistä toiminnoista ei saa aiheutua ympäristön muuta pilaantumista, minkä takia kunnostuksen työvaiheet on suunniteltava ja toteuttava niin, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. (Määräys 6)
Jätelain (646/2011) mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä muun muassa jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen käsittelyssä noudatetaan Imatran seudun ympäristöviranomaisen ohjeita. (Määräys 7)
Kunnostettavalla maa-alueella olevat jätejakeet voivat muodostaa riskin ympäristölle ja heikentää kohteen käyttökelpoisuutta. Toimittamalla jätteet sellaisille laitoksille tai muihin käsittelypaikkoihin, joilla on asianmukaiset luvat kyseisten jätejakeiden käsittelyä varten, varmistetaan se, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle eikä ympäristölle.
(Määräys 7)
Kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Pohjaveteen on voinut liueta raskasmetalleja, minkä takia alueelta tulee ottaa luotettavat ja asianmukaiset pohjavesinäytteet ennen kunnostustyön aloittamista sekä kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä. Tarvittaessa tarkkailua on jatkettava. (Määräykset 8 ja 11)
KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Pilaantuneita maa-alueita puhdistettaessa työn aikana saattaa tulla esiin seikkoja, joihin ei ole tutkimuksista huolimatta osattu tai pystytty etukäteen varautumaan. Tämän vuoksi valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai -määräyksiä.
Mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9)
Mikäli asetettuun puhdistustavoitteeseen ei päästä tai alueen käyttötarkoitus myöhemmin muuttuu, tulee tilannetta tarkastella uudella riskinarviolla. (Määräys 10)
Loppuraporttiin kootaan kaikki puhdistuksen kannalta olennaiset tiedot. Raportissa arvioidaan ja dokumentoidaan puhdistustavoitteen saavuttaminen, jatkotarkkailun ja -puhdistuksen tarve, kaikkien maaperään jäävien sovelletun asetuksen mukaisen kynnysarvon ylittävien haitta- aineiden aiheuttamat riskit sekä mahdolliset kiinteistön tulevaa käyttöä rajoittavat tekijät.
Loppuraportin avulla saadaan pilaantuneen maaperän kunnostamisen tiedot tallennetuksi tieto- ja valvontajärjestelmiin. (Määräys 11)
Immolan ampumaradan toiminnasta on Etelä-Suomen aluehallintovirasto antanut lupapäätöksen (Dnro ESAVI/554/04.08/2010). Tässä pilaantuneen maan kunnostusta koskevassa päätöksessä ei ratkaista ampumaratatoimintaa kuuluvia seikkoja, kuten radoilta edellytettäviä pohjavesien suojaustoimenpiteitä, vaan niiden osalta on toimittava ympäristölupapäätöksen edellyttämällä tavalla. Kunnostustöiden jälkeenkin tarkkailun tason on vastattava ympäristöluvassa edellytettyä tasoa tulosten luotettavuuden, lupamääräysten noudattamisen valvottavuuden ja tarkkailun kattavuuden osalta. Mikäli kuitenkin kunnostuksen yhteydessä tulee esille seikkoja, joita ympäristölupapäätöksessä ei ole ollut mahdollista ottaa huomioon, tulee tarkkailuohjelmaa täydentää tämän päätöksen perusteella.
Tarkkailusuunnitelmaa on syytä muutostöiden jälkeen kuitenkin päivittää, jos esimerkiksi tarkkailupisteiden paikat tai määrät muuttuvat. (Määräys 11)
Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja ympäristönsuojeluasetusta (713/2014). Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti pilaantuneen maaperän puhdistukseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle, kun puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttyä puhdistusmenetelmää eikä toiminnasta aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Nyt kyseessä oleva pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen, eikä toimenpiteistä aiheudu ympäristön muuta pilaantumista tai sen vaaraa.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki (646/2011)
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (331/2013) Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään suoritemaksua valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maa-perän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 €/h. Ilmoituksen käsittelyyn käytetyn tuntimäärän, 12 h, mukaan maksua kertyy 660 €. Maksu peritään erillisellä laskulla.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Imatran kaupungin ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen ympäristönsuojelulain (527/2014) 190 ja 191 §:n mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristönsuojelupäällikön sijainen, ylitarkastaja Juha Rantala
Kehitysinsinööri Pilvi Virolainen
Jakelu Päätös ilmoituksen tekijälle saantitodistuksella
Tiedoksi Imatran kaupunginhallitus
Imatran seudun ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus
Liitteet Valitusosoitus
Hyväksyjä Rantala Juha 09.06.2017 10:13
