HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Annettu julkipanon jälkeen
13.5.2019
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksymisestä
ILMOITTAJA Lahden kaupunki
PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Koneharjunkatu 3
Kunta: Lahti
Kaupunginosa: Pirttiharju
Kiinteistörekisteritunnukset: 398-31-2-5 ja 398-31-2-6
KIINTEISTÖN OMISTAJA
Lahden kaupunki VIREILLETULOPERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 136 §
VIREILLETULO 26.3.2019
MAKSU 1 045 € YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ
Pilaantunut alue sijaitsee Lahdessa Pirttiharjun kaupunginosassa osoitteessa Koneharjunkatu 3. Kohteessa olleet teollisuusrakennukset ja rakenteet on purettu.
Alue sijaitsee I Salpausselän reunamuodostuman päällä ja on melko tasainen ja pääosin sorapintainen. Itäsuunnassa kohde rajoittuu Koneharjunkatuun, eteläsuunnassa Reunakatuun, länsisuunnassa metsään ja pohjoissuunnassa asuinkerrostalokiinteistöihin.
Alue on muuttumassa asuinaluekäyttöön. Asemakaavassa kohde on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK).
Kohde sijaitsee luokitellulla Lahden pohjavesialueella. Alue on myös pohjaveden muodostumisalueella. Lähin vesistö on Likolampi n. 250 m itäsuunnassa.
Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on mainittu ilmoituksessa.
Häme
Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö
PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET
Pilaantuminen on aiheutunut pitkän ajan kuluessa alueen teollisen käytön seurauksena. Alue on ollut teollisuusaluetta ainakin 1950-luvulta lähtien.
Kohteessa on toiminut kuljetusliike ja kiinteistöllä on ollut maanalainen öljysäiliö.
Teollinen käyttö on loppunut.
Kuljetusliikkeen toiminnan päättymisen yhteydessä kohteen piha-alueen maaperästä poistettiin vuonna 2011 massanvaihdolla öljyistä maa-ainesta yhteensä 1649 tonnia. Tuolloin kiinteistön varastorakennuksen alle jäi öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata, kuten myös osittain massanvaihtokaivantojen reunoille. Maanalaisen öljysäiliöbunkkerin ja maanpäällisten rakennusten purkamisen jälkeen vuonna 2018 alueen maaperässä todettiin öljyä myös öljysäiliön länsipuolella sekä piha-alueella.
Alueen maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä. Öljyllä pilaantunutta maata on edelleen yhteensä noin 1 400 tonnia noin 1640 m2:n alueella.
TUTKIMUSTULOKSET
Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteinä olevissa raporteissa ”Kunnostuksen loppuraportti, Koneharjunkatu 3, Lahti, Ramboll, 24.8.2011”, ”Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Koneharjunkatu 3, Lahti, Sitowise, 27.11.2018” ja ”Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Koneharjunkatu 3, Lahti, Sitowise, 15.2.2019”.
Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä alueen pintakerroksessa 0,5…1,0 m:n syvyyteen. Maaperässä todettiin valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C10-C21) ja raskaita öljyjakeita (>C21-C10).
Alueen maaperä on 2 m:n paksuisen soratäyttökerroksen alla hiekkaa ja soraa.
Täyttökerroksen joukossa on myös isoja kiviä ja metalliromua.
RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA
Ilmoitukseen sisältyy maaperän puhdistustarpeen arviointi, jossa on käytetty apuna valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia ohjearvoja. Arvioinnissa on lisäksi otettu huomioon haitta-aineiden pitoisuudet, ominaisuudet, sijainti, pilaantuneen alueen ja sen ympäristön tuleva käyttötarkoitus, haitta-aineiden kulkeutuminen ja mahdollisuus haitta-aineille altistumiseen.
Tehdyn arvion mukaan altistumisriski haitta-aineille on nykytilanteessa vähäinen.
Kohteen maaperä on arvion mukaan kuitenkin tarpeen puhdistaa maankäytön muututtua teollisesta käytöstä asuinaluekäyttöön. Kunnostamalla alue kynnysarvotasolle saadaan poistettua myös rajoitukset maan myöhemmälle kaivulle ja kaivetun maa-aineksen sijoittamiselle.
PUHDISTUKSEN TAVOITETASO
Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään tehdyn puhdistustarpeen arvion perusteella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista kynnysarvoa 300 mg/kg öljyhiilivetyjakeille >C10-C40 ja alempaa ohjearvoa 300 mg/kg öljyhiilivetyjen keskitisleille >C10-C21.
PUHDISTUSSUUNNITELMA
Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa suunnitelmassa ”Pilaantuneen maan kunnostuksen yleissuunnitelma, Koneharjunkatu 3, Lahti, Sitowise, 19.3.2019”.
Puhdistusmenetelmä
Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla kaivamalla pilaantunut maa-aines pois ja toimittamalla se käsittelyyn/loppusijoitukseen luvanvaraiseen jätekeskukseen.
Kohteesta poistetaan maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät puhdistuksen tavoitetason. Maa-aines poistetaan kaivamalla kaivinkoneella, suuret kivet erotellaan pois ja maa-aines kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. tavalla pilaantunutta maa- ainesta.
Massanvaihto on valittu kunnostusmenetelmäksi pilaantuneen maan sijainnin ja haitta-aineiden ominaisuuksien sekä kohteen jatkorakentamisen nopean aikataulun perusteella kustannustehokkaana menetelmänä.
Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella
Kaivettua maa-ainesta ei ole tarkoitus hyödyntää kaivualueella.
Kaivantoihin kertyvän veden käsittely
Kaivu rajoittuu maan pintakerroksiin. On oletettavaa, ettei mataliin kaivantoihin kerry vettä, jota olisi tarpeen poistaa ja käsitellä.
Puhdistusaikataulu
Maaperä puhdistetaan touko-kesäkuussa 2019. Puhdistustyö kestää arviolta noin 2-3 viikkoa.
Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta
Ennen puhdistustöiden aloittamista tehdään aloitusilmoitus, joka lähetetään Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille. Aloitusilmoituksessa ilmoitetaan kunnostustyön aloittamisajankohta sekä ympäristöteknisen valvojan, urakoitsijan ja tilaajan yhteystiedot kunnostustyön aikana.
Pilaantuneen maaperän kunnostusta ohjaa ympäristötekninen valvoja. Valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua ennakkotutkimustulosten avulla, työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseillä ja havainnoilla. Kaivettavista maanäytteistä otetaan näytteitä maalajikerroksittain sekä haitta-aineiden ja kaivun laajuuden mukaan. Maanäytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot ja niiden öljyhiilivetypitoisuuksia mitataan kentällä Petroflag- kokonaishiilivetyanalysaattorilla. Tarvittaessa varmistetaan C10-C40–pitoisuudet laboratorioanalyysillä. Kenttämittaus tehdään noin 50-200 m3 vastaavasta kokoomanäytteestä, kuitenkin niin, että kunkin erillisen kaivualueen kaivumassojen haitta-ainepitoisuudet tarkastetaan. Kenttänäytteistä noin 10 % analysoidaan lisäksi laboratoriossa tulosten varmentamiseksi.
Kaivu tehdään kerroksittain noin 20-30 cm:n kerroksina. Kaivua jatketaan kerroksittain, kunnes saavutetaan pilaantumaton pohjamaa ja kaivantojen
seinämien todetaan mittauksilla täyttävän kunnostustavoitteet. Puhdistustyön yhteydessä poistettava maa-aines lajitellaan ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivettavat massat lajitellaan vähintään pilaantumattomaan maa-ainekseen, maa-ainekseen, jossa on kohonneita pitoisuuksia sekä voimakkaasti pilaantuneeseen maa-ainekseen.
Puhdistustyömaan ympäristötekninen valvoja vastaa massojen poiston valvonnasta, laatii jätelain 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat poistettaville massoille ja ottaa ja analysoi kaivun aikaiset näytteet ja jäännöspitoisuusnäytteet. Valvoja pitää kirjaa, johon merkitään alueelta poistetut maat (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), otetut näytteet (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset ja havainnot) sekä näytteiden ottopaikat, maalajitiedot ja aistinvaraiset havainnot, sekä maaperään mahdollisesti jäävät yli tavoitetason olevat maat (määrä, haitta- ainepitoisuus ja sijainti), erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista.
Pilaantuneen maan kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet niin, että yksi näyte edustaa noin 100 m2:n aluetta.
Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan kuitenkin vähintään kaksi kustakin kaivannosta.
Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa vähintään 50 %.
Laboratoriossa maanäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen C10-C40 pitoisuudet fraktioittain jaoteltuina C10-C21 ja C21-C40.
Maaperän kunnostaminen on päättynyt, kun maaperän puhdistuksen tavoitepitoisuudet on saavutettu ja pilaantuneet maat on kuljetettu käsittelypaikkoihin. Jos alueelle jää, esim. kaivuteknisistä syistä kunnostustöiden jälkeen maamassoja, joissa määritetyt tavoitepitoisuudet ylittyvät, merkitään pilaantuneeksi jäänyt alue huomiorakenteella, kuten huomioverkolla tai suodatinkankaalla. Poistetun pilaantuneen maan tilalle tuodaan tarvittava määrä pilaantumatonta maata ja kaivannot muotoillaan alueen tuleva käyttö huomioiden.
Ympäristötekninen valvoja informoi poikkeavista olosuhteista ja poikkeustilanteista tilaajaa ja valvovaa ympäristöviranomaista. Jos kaivuvaiheessa havaitaan viitteitä muista haitta-aineista kuin öljystä, otetaan näytteet ja ko. haitta-aineet analysoidaan.
Maaperän puhdistustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa kunnostuksen lopputulos ja mahdolliset jatkotoimenpidetarpeet esitetään. Loppuraportti tehdään ja toimitetaan kolmen kuukauden kuluttua kunnostustyön päättymisestä Hämeen ELY-keskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille. Loppuraportissa esitetään ainakin kohteen tunnistetiedot ja työn vastuuhenkilöt, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus ja aikataulu, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista sekä massamäärät ja vastaanottopaikat, jäännöspitoisuustiedot ja mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio sekä piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista.
Ympäristövaikutukset ja – haittojen ehkäisy
Kunnostustyöstä aiheutuva melu vastaa normaalia maanrakennustyötä.
Pilaantuneen maan leviäminen estetään välttäen liikennöintiä pilaantuneen maan päällä, tarvittaessa ajoradan murskekerroksella sekä peittämällä maakuormat kuljetuksen ajaksi. Urakoitsija puhdistaa tarvittaessa ajoväylät. Pölyämistä estetään maa-aineksen kostuttamisella, keskeyttämällä kaivu kovalla tuulella ja peittämällä välivarastoitavat maa-aineskasat. Kaivettuja pilaantuneita maa- aineksia varastoidaan alueella vain väliaikaisesti, jos se on tarpeen tarkempien
analyysien vuoksi tai vastaanottopaikan selvittämiseksi. Sateiseen aikaan tai viikonlopun yli välivarastoitavat kasat peitetään. Pilaantuneen kaivantoveden syntymistä estetään tarvittaessa esim. ojituksilla. Ulkopuolisten pääsy työmaa- alueelle estetään työmaamerkinnöillä ja varoituskylteillä. Kunnostustyön ajaksi alue rajataan tarvittaessa työmaa-aidalla, lippusiimalla tai huomionauhalla.
Työmaa merkitään lisäksi pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoitus on lähetetty tiedoksi Lahden ympäristöpalveluille.
HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla, ellei määräyksissä muutoin määrätä.
1.
Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lahden ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta.
2.
Kiinteistöjen 398-31-2-5 ja 398-31-2-6 maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat:
mg/kg Öljyhiilivetyjakeet >C10-C40 300 Öljyhiilivetyjen keskitisleet >C10-C21 300 3.
Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden öljyhiilivetypitoisuudet on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.
4.
Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.
Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta- ainepitoisuus ylittää vaaraominaisuuden mukaisen vaarallisen jätteen raja-arvon.
Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta- ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
5.
Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella ja haitta-ainepitoisuudella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely.
Jos alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja määräyksen 2 mukaisten puhdistustavoitteiden välissä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat tulee esittää työn loppuraportissa.
Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia.
6.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa.
Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varisseet maa-ainekset tulee poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella ja rankkasateella.
Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt tai hyödyntäminen sitä edellyttävät.
7.
Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta.
Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden öljyhiilivetypitoisuudet, poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot kaivettujen maa-ainesten hyödyntämisestä ja sijoituspaikoista kaivualueella, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta.
Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä öljyhiilivetypitoisuuksista ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta.
Määräysten perustelut
Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-6) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-6) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 7) kannalta.
Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitetyn mukaisesti maankäyttöön perustuen sekä myöhempien kaivurajoitusten poistamiseksi valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen kynnysarvotasoon ja alempaan ohjearvotasoon.
Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012, muutos 86/2015) mukainen vaaraominaisuus haitta-aineen pitoisuuden perusteella. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5).
Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5).
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä.
Päätös on määrätty olemaan voimassa määräajan kunnostuksen kertaluonteisuuden vuoksi.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 §
Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2019 (1372/2018)
Päätöksen voimassaolo
Päätös on voimassa 13.5.2024 asti.
Maksun määräytyminen
Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1372/2018) perusteella 1 045 €.
Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 €/h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 19 tuntia.
Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Lahden kaupunki (sähköisesti) Tiedoksi Sitowise Oy (sähköisesti)
Lahden ympäristöpalvelut (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnassa
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla.
Lisätiedot Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Olli Valo, puh. 0295025240.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä.
HYVÄKSYNTÄ
Päätöksen on esitellyt johtava asiantuntija Olli Valo ja ratkaissut yksikön päällikkö Marja Hiitiö. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto- oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta
-postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
-asiamiehen valtakirja.
Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu.
Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus
käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; telefaksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 – 16.15 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi
Esittelijä Valo Olli 10.05.2019 08:02 Hyväksyjä Hiitiö Marja 10.05.2019 09:05
