HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Annettu julkipanon jälkeen
16.5.2018
ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta
ILMOITTAJA Lassila & Tikanoja Korjausrakentaminen Oy Kallio-Pietilänkatu 1
15800 Lahti
Y-tunnus: 2768036-8 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Kirjavakatu 21
Kunta: Lahti
Kaupunginosa: Myllypohja
Kiinteistörekisteritunnus: 398-404-1-652
KIINTEISTÖJEN OMISTAJA
Maarit Taipalinen Kirjavakatu 21 15300 Lahti
VIREILLETULOPERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 136 §
VIREILLETULO 16.4.2018 MAKSU 990 €
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ
Pilaantunut alue sijaitsee Lahden Myllypohjassa osoitteessa Kirjavakatu 21 pientalovaltaisella asuinalueella. Alue on asemakaavassa merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO-6). Tontin asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen ei ole vireillä muutoksia. Tontilla on omakotitalo. Ympäristössä on pientaloja.
Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähistöllä ei ole vesistöä.
Häme
Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö
Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa.
PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET
Kiinteistöllä on asuinkäytössä oleva omakotitalo, ns. rintamiestalo.
Rakennuksessa on ollut alun perin puulämmitys, joka on vaihdettu öljylämmitykseen 1990-lukuun mennessä. Talon kellarissa olevan öljysäiliön täytön yhteydessä 26.1.2018 tapahtui öljyvahinko, jonka seurauksena kevyttä polttoöljyä pääsi maaperään ja rakenteisiin. Öljysäiliön täytön yhteydessä säiliön muovinen kierreliitin on todennäköisesti vuotanut ja öljyä on valunut säiliön peltiseen suojakaukaloon. Suojakaukalossa olevan reiän kautta öljyä pääsi lattiarakenteisiin ja maaperään.
Kohteen maaperä on pilaantunut kevyellä polttoöljyllä noin 30 m2:n alueella.
Pilaantunutta maata on noin 45 m3. TUTKIMUSTULOKSET
Tehdyt pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty raportissa
”Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Kirjavakatu 21, Lahti, 3.4.2017, Ins.tsto Ekomaa Oy”.
Maaperätutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut rakennuksen kellarin alla öljysäiliön luona voimakkaasti öljyhiilivedyillä. Tutkimusten mukaan maaperän pilaantuminen ulottuu maassa myös rakennuksen ulkopuolelle säiliön täyttöpaikan ympäristöön. Maaperä on pilaantunut kellarin lattiatason alapuolelle noin 1…1,5 metrin syvyyteen. Maaperässä on laboratoriotutkimusten mukaan öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C10-C21) ja raskaita öljyjakeita (>C21-C40) valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena. Lisäksi kellarin lattian betonisissa rakenteissa on öljyä.
Alueen perusmaa on silttiä ja silttistä savea. Kellarin alla on noin 0,2 metrin paksuinen sora- ja mursketäyttökerros.
Öljyä on päässyt kulkeutumaan myös talon itäseinustalla olevaan salaojaan ja salaojakaivon veteen.
RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA
Ilmoitukseen sisältyy lyhyt kuvaileva puhdistustarpeen arviointi. Kellarissa on voimakas öljyn haju, mikä rajoittaa tilojen käyttöä. Kohteen maaperässä havaittiin valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Hajun ja havaittujen öljyhiilivetypitoisuuden perusteella kohteen maaperä on tarpeen puhdistaa. Öljyä haihtuu kellaritilojen hengitysilmaan.
Kellarissa on mm. sauna, pesutilat ja muuta oleskelutilaa. Kulkeutumisarvion mukaan öljy ei kulkeudu tiiviissä maaperässä enää eteenpäin, mutta kulkeutuminen salaojajärjestelmän kautta hulevesiverkostoon on mahdollista.
Öljystä aiheutuvan terveys- ja ympäristöriskin poistamiseksi ensisijainen tarve on saada kellaritilojen ilma hajuttomaksi. Lisäksi tavoitteena on estää öljyn leviäminen maaperästä salaojituksen kautta hulevesiverkostoon.
PUHDISTUKSEN TAVOITETASO
Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja öljyhiilivedyille tai hajutonta pitoisuutta.
PUHDISTUSSUUNNITELMA
Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty raportissa ”Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Kirjavakatu 21, 12.4.2018, Ins.tsto Ekomaa Oy”.
Puhdistusmenetelmä
Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla kaivamalla pois pilaantunut maa-aines niiltä osin, kuin se voidaan rakenteiden sortumatta tai murtumatta turvallisesti tehdä. Suurin osa pilaantuneesta maasta saadaan poistettua. Massanvaihtoa ei voida ulottaa kaikkeen pilaantuneeseen maa-ainekseen ilman erillisiä tuentarakenteita. Mahdollisuuksien mukaan rakenteita tuetaan lisäkaivun mahdollistamiseksi. Ahtaiden tilojen vuoksi pilaantunutta maata kaivetaan pois lapiolla ja lastataan suoraan siirtolavalle. Massanvaihdon jälkeen maaperään saattaa jäädä maa-ainesta, jonka öljyhiilivetypitoisuus ylittää alemman ohjearvon.
Kaivannot täytetään maa-aineksella, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvon. Pilaantuneet maat toimitetaan kuorma-autolla käsittelypaikkaan, jolla on lupa käsitellä ko. pilaantuneita maita.
Jos maaperään jää maa-ainesta, jonka öljyhiilivetypitoisuus ylittää alemman ohjearvotason, jäljelle jääneestä öljystä aiheutuvan hajun pääsy sisätiloihin estetään suunnitelman mukaan eristämällä ja alipaineistamalla. Lattian alle alapuoliseen maaperään asennetaan tällöin huokoskaasun imujärjestelmä, jolla imetään ilmaa maaperästä. Imetty ilma johdetaan talon katolle putkea pitkin.
Lattian alle muodostuu alipaine, eivätkä hajut kulkeudu huonetiloihin.
Huokoskaasuimu edistää maaperässä olevan öljyn biologista hajoamista, maaperän öljyhiilivetyjen pitoisuus pienenee ja imetyssä ilmassa olevan haihtuvien öljyhiilivetyjen pitoisuus laskee vähitellen. Öljyn biologista hajoamista maaperässä edistetään lisäksi levittämällä maaperän öljyisiin kohtiin veteen liuotettua puutarhalannoitetta.
Lattia uusitaan ja lattiarakenne tehdään tiiviiksi.
Salaojakaivosta on pumpattu öljyistä vettä säiliökonttiin maaliskusta lähtien.
Kunnostuksen aikana kaivantoihin kertyvä vesi johdetaan hulevesiviemäriin, jos veden öljyhiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Jos veden öljypitoisuus on yli 5 mg/l, vesi johdetaan jätevesiviemäriin tai säiliökonttiin. Jätevesiviemäriin johtamisen ehdoista sovitaan Lahti Aqua Oy:n kanssa. Jos kaikkea pilaantunutta maata ei saada kaivettua pois ja salaojavedessä on öljyä, salaojavesien käsittelystä tehdään suunnitelma, joka toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle. Salaojien öljyinen vesi voidaan johtaa maaperän massanvaihdon jälkeen esim.
öljynerottimen jälkeen hule- tai jätevesiviemäriin.
Puhdistusaikataulu
Maaperä kunnostetaan touko-kesäkuussa 2018. Maaperän kunnostustyö kestää noin viikon.
Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta
Kunnostustyön aloituksesta ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja tiedotetaan lähinaapureille. Kunnostusta ohjaa työmaan valvoja. Valvoja ottaa tarvittavat näytteet, kirjaa ylös näytteenottopisteiden tai – alueiden sijainnin ja tulokset sekä vastaa muusta työnaikaisesta kirjanpidosta.
Maan lajittelussa ja kunnostusalueen rajauksessa hyödynnetään aikaisempia tutkimustuloksia. Lisäksi tehdään aistinvaraisia havaintoja kunnostustyön rajaamiseksi. Tavoitteena on poistaa kaikki haiseva maa-aines. Poistettu maa lajitellaan kenttämittausten avulla vastaanottopaikan vaatimusten mukaisesti.
Lisäksi tehdään öljypitoisuusanalyysejä akkreditoidussa laboratoriossa.
Maa-ainesten poiston jälkeen maaperästä otetaan kaivantojen pohjasta ja seinämistä jäännöspitoisuusnäytteet, jotka analysoidaan laboratoriossa pitoisuuksien varmistamiseksi. Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla kaivantojen seinämistä ja pohjasta riittävästi edustavia maanäytteitä. Maanäytteet otetaan kokoomanäytteinä. Kokoomanäytteistä tutkitaan laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on tutkimuksissa ja kunnostusta ohjaavassa näytteenotossa todettu. Kunnostuksen lopputulos esitetään kunnostuksen jälkeen laadittavassa loppuraportissa.
Pilaantuneen maan kuormien tiedot esitetään siirtoasiakirjoissa, jotka toimitetaan vastaanottopaikkaan kuorman mukana. Siirtoasiakirjoissa esitetään VNA 179/2012 24 §:n mukaiset tiedot.
Huokoskaasuimurin poistokanavan tarkastusluukusta seurataan huokoskaasuimun aikana poistoilman hajua aistinvaraisesti tai kaasunäyttein.
Kolmen vuoden kuluttua huokoskaasuimun käynnistämisestä huokoskaasun haju tarkistetaan joko aistinvaraisesti tai näytteenotolla. Jos öljyn hajua ei enää tuolloin havaita, pysäytetään puhallin viikoksi ja käynnistetään sen jälkeen uudestaan ja haistetaan kahden tunnin kuluttua onko poistoilmassa öljyn hajua. Jos öljy edelleen haisee, jatketaan huokosilmaimua.
Kunnostuksen jälkeen otetaan vesinäytteitä salaojakaivoista.
Kunnostuksen aikana kirjataan ylös tiedot alueelta pois viedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), maaperään mahdollisesti jääneistä haitta-aineita sisältävistä maa-aineksista (haitta-ainepitoisuus, sijainti ja massamääräarvio), kaivanto- ja salaojavesien käsittelystä ja määristä, työskentelyolosuhteista, sekä erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Tiedot esitetään loppuraportissa.
Loppuraportti laaditaan, kun kunnostus on toteutettu ja huokoskaasujärjestelmä on toiminnassa ja toimivuus on todettu. Loppuraportissa esitetään tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, yhteenveto työmaapäiväkirjasta tai kirjanpidosta, laadunvarmistusmenetelmät, käsiteltyjen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuus, kohteeseen jäävän massan laatu ja sijainti, kunnostuksen toteutus ja aikataulu, maa-ainesten käsittelytiedot, massojen hyötykäyttö kohteessa, vesien käsittelytiedot, huokoskaasujärjestelmän rakenne, toteutustapa ja toiminnan varmistus, kaasujen käsittelytiedot, massojen loppusijoituskohde, mahdolliset käyttörajoitukset, arvio tavoitteiden toteutumisesta, sekä kartta ja tarvittaessa leikkaukset kunnostetuista alueista.
Ympäristövaikutukset ja – haittojen ehkäisy
Hajuhaitta voi lisääntyä kaivun ja kuljetuksen aikana. Sivullisten altistumista hajulle ehkäistään tuuletuksella. Maa-aineksen karkeudesta johtuen maan pölyäminen arvioidaan vähäiseksi. Tarvittaessa pölyämistä voidaan estää maata
kostuttamalla. Pilaantuneen maan kuormat peitetään pressulla, jos maa-aines voi levitä kuljetuksen aikana.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Ilmoitus asiakirjoineen on lähetetty tiedoksi Lahden ympäristöpalveluille ja kiinteistönomistajalle.
HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä.
1.
Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta.
2.
Kiinteistön 398-404-1-652 maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat:
mg/kg Öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C10-C21) 300 Öljyhiilivetyjen raskaat jakeet (>C21-C40) 600
Mikäli yllämainittuun puhdistustavoitteeseen ei kokonaisuudessaan päästä maata poiskaivamalla, tulee maaperän puhdistusta jatkaa ilmoituksessa esitetyllä
huokoskaasujärjestelmällä vähintään kolmen vuoden ajan.
3.
Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden öljyhiilivetypitoisuudet on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.
4.
Alueelta poistettavat maat ja muut jätteet on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla.
Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta- ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon.
Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden ja muiden jätteiden määristä haitta-ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa.
5.
Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely.
Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia.
6.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa.
Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varissut maa-aines poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa ja kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi.
Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.
7.
Salaojakaivoihin kertynyt ja säiliökonttiin pumpattu pilaantunut vesi sekä pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on massanvaihdon päättymiseen asti poistettava / toimitettava käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn. Massanvaihdon jälkeen salaojiin kertyvä vesi voidaan johtaa esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin tai käsitellä muutoin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei kuitenkaan saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Lahti Aqua Oy:n ohjeita esikäsittelystä ja viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. Kunnostuksen jälkeisestä salaojavesien käsittelystä tulee esittää suunnitelma Hämeen ELY-keskukselle.
8.
Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön loppumisesta.
Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haitta- ainepitoisuudet (öljyhiilivetyjen keskitisleet ja raskaat jakeet), poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot ja suunnitelma vesienkäsittelystä, tiedot toteutetusta huokoskaasujärjestelmästä ja sen toimivuudesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta.
Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 §:n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle.
Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (öljyhiilivetyjen keskitisleet ja raskaat jakeet) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sekä mahdollisten eristerakenteiden sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta.
Määräysten perustelut
Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta.
Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitettyyn ja alueen maankäyttöön perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Kyseessä on erillispientalojen korttelialue.
Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja- arvon välissä (määräykset 4 ja 5).
Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5).
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi, sekä paikan päällä tehtävä huokoskaasupuhdistus ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 § Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 §
Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)
Päätöksen voimassaolo
Päätös on voimassa toistaiseksi Maksun määräytyminen
Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1066/2017) perusteella 990 €.
Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 €/h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 18 tuntia.
Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Lassila & Tikanoja Korjausrakentaminen Oy Kallio-Pietilänkatu 1
15800 Lahti
ja sähköpostilla anni.wasenius@lassila-tikanoja.fi Jäljennös päätöksestä tiedoksi
marre.mervi@gmail.com antti.heinonen@ekomaaoy.fi seppo.halme@lahitapiola.fi ymparistopalvelut@lahti.fi kirjaamo.syke@ymparisto.fi
Ilmoittaminen kunnassa
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla.
Lisätiedot Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Olli Valo, puh. 0295025240.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa valittamalla hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä.
HYVÄKSYNTÄ
Päätöksen on esitellyt johtava asiantuntija Olli Valo ja ratkaissut yksikön päällikkö Marja Hiitiö. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen
Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto- oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta
-postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
-asiamiehen valtakirja.
Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan
päättymistä.
Vaasan hallinto-oikeus
käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42611; faksi 029 56 42760; aukioloaika: ma-pe 8.00 – 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi
Ratkaisija Hiitiö Marja 16.05.2018 08:43 Esittelijä Valo Olli 16.05.2018 07:49
