ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat ASIA Päätös ympäristönsuojelulain n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta

(1)

22.6.2017

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

ASIAN VIREILLETULO

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 26.5.2017.

ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ Kurikan kaupunki

PL 500

61301 KURIKKA Yhteyshenkilö:

Seppo Kangas, kaupungingeodeetti 050 595 0562

seppo.kangas@kurikka.fi

PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA

Kunta Kurikka

Katuosoite tai muu osoitetieto Raamitie 9

Kiinteistötunnukset Tehtaan kiinteistö: 301-10-84-1, osittain:

301-402-2-130 ja 301-402-2-149 Kiinteistöjen omistajat

301-10-84-1: Kurikan toimitilat Oy / Kurikan kaupunki, kaupungingeodeetti Seppo Kangas

301-402-2-130: Laulaja, Helena Marjatta, Koivistonkyläntie 110, 61310 PANTTILA 301-402-2-149: Koivisto Juho Matti, Koivistonkyläntie 96, 61310 PANTTILA

TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA YSL 527/2014 133 § ja 136 §

ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto

Alueella toimii edelleen Modifur Oy. Tulevista, mahdollisista maankäytön muutoksista ei ole tietoa.

(2)

Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava (10. Panttila), joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.6.1985.

Tehdasalue sijaitsee peltoaukean keskellä ja alueen länsipuolella kulkee rautatie.

Ympäristössä on myös asuinrakennuksia. Tehdasalueen vieressä länsi- ja lounaispuolella kulkee Nenättömänluoma, joka laskee Kyrönjokeen n. 1,2 km päässä alueesta.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Panttilan alueella Kurikassa on käsitelty turkiksia jo 1830-luvulta asti. Tehdasalueella ovat toimineet mm. Suomen Turkis Oy, Panfur Oy ja Modifur Oy. Panfur Oy asetettiin konkurssiin vuonna 2013, jonka jälkeen toimintaa on jatkanut Modifur Oy.

Turkisten käsittelyssä on käytetty ja käytetään edelleen tetra- ja trikloorieteeniä ras- van poistoon turkiksista.

Alueen maaperä on pilaantunut pitkän ajan kuluessa tetra- ja trikloorieteenin huoli- mattoman käytön vuoksi. Alueella on todettu myös edellä mainittujen hajoamistuottei- ta dikloorieteeniä ja vinyylikloridia.

Alueella tehtiin ensimmäisiä tutkimuksia vuonna 2001, jolloin maa- ja vesinäytteissä todettiin tetrakloorieteeniä. Sen jälkeen tutkimuksia on tehty vuosittain.

Alueella tehtiin pilaantuneen maaperän kunnostustöitä vuonna 2005 massanvaihdol- la. Alueelta poistettiin 264 t betonia ja 14 000 t pilaantuneita maa-aineksia. Pilaantu- neita maa-aineksia jäi massanvaihdon jälkeen etenkin aluetta rajaavan junaradan penkkaan, rakennuksen alapuolelle sekä rakenteiden alle.

Vuoden 2005 kunnostustöiden jälkeen kloorattujen liuottimien määrä alueen pohja- vedessä on moninkertaistunut.

Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet

Tehdasalueen vieressä länsi- ja lounaispuolella kulkee Nenättömänluoma, joka laskee Kyrönjokeen n. 1,2 km päässä alueesta.

Maanpinta on tehdasalueella keskimääräisellä korkeudella +64...+66 m mpy. Teh- dasalueen ja sen ympäristön maaperä on karkeaa silttiä. Syvemmällä maaperässä on osittain myös savea ja kallion pinnalla pohjakerroksena on hiekkamoreenia.

Tehdasalueelle on myös tuotu täyttöhiekkaa maksimissaan 5 m kerrokseen massan- vaihtotöiden seurauksena.

Kallion pinta on havaittu korkeimmillaan 8 m maanpinnasta, eli korkeudella +57 m mpy. Toisaalta tehdasrakennuksen länsisivulla kallio tavoitettiin vasta 60 m syvyydel- lä maanpinnasta. Kallion paljastumia ei ole lähietäisyydellä.

Pohjaveden pinta on havaittu tehdasalueella n. 2,1–4,5 m syvyydellä maanpinnasta, eli tasolla +63...+60 m mpy. Pohjaveden virtaussuunta alueella on pääosin lännen- lounaan suuntaan.

(3)

Alueen länsipuolella n. 50 m etäisyydellä on Kylänvuoren I-luokan pohjavesialue (1030118). Pohjavesialue sijaitsee Nenättömänluoman toisella puolella.

Pohjavesialueella pohjaveden virtaus on itään päin koti vedenottamoita ja Nenättö- mänluomaa. Pohjavesialueella on yhteensä seitsemän vedenottamoa, joista lähin on Koivistonkylän vesiosuuskunnan vedenottamo n. 150 m tehtaasta lounaaseen. Ve- denottamo (kaivon syvyys 6-7 m) ei tällä hetkellä ole käytössä. Lähistöllä on myös vanhan lakkitehtaan kaivo, joka on käytössä Panttilan vesiyhtymällä. Talousvettä pumpataan kaivosta enintään 9,3 m³/vrk. Vedenottamoilta ei ole tutkittu kloorattuja liuottimia.

Tehdasalueen ja pohjavesialueen hydraulisesta yhteydestä ei ole varmuutta. Uusim- pien tutkimusten mukaan kloorattuja liuottimia on todettu Nenättömänluoman länsi- puolella, joten hydraulinen yhteys on todennäköinen. Alueen maaperässä on tutkimusten perusteella suotuisat olosuhteet liuottimien hajoamiselle.

Haitta-ainepitoisuudet Maaperä

Panfurin tehdasalueella tehtiin maaperän kunnostustöitä vuonna 2005. Alueen maa- perään jäi haitta-aineita pääosin rakennuksen alle ja rakennuksen ulkoseinän alapuolelle n. 4,5 m syvyyteen. Jäännöspitoisuusnäytteissä todettiin maksimissaan 950 mg/kg pitoisuus tetrakloorieteeniä. Myös viereisen junaradan penkassa todettiin tetra- , tri- ja dikloorieteeniä ja vinyylikloridia. Tetrakloorieteenin maksimipitoisuus oli 24 mg/kg.

Vuoden 2014 maaperätutkimuksissa korkein tetrakloorieteenin pitoisuus oli 5,9 mg/kg. Trikloorieteenin maksimipitoisuus oli 0,49 mg/kg, dikloorieteenien 1,65 mg/kg ja vinyylikloridin 0,11 mg/kg. Lisäksi maanäytteissä havaittiin yksi kromin yli ylemmän ohjearvon oleva pitoisuus (360 mg/kg). Pilaantuneen maa-alueen laajuuden arvioidaan olevan n. 1 500–2 000 m².

Huokosilma

Vuonna 2017 alueella tutkittiin huokosilman pitoisuuksia seitsemästä tutkimuspistees- tä. Tetrakloorieteeniä havaittiin kaikissa tutkimuspisteissä. Kolmessa tutkimuspis- teessä pitoisuus ylitti laboratorion tarkkuusrajan (> 100 µg/m³). Trikloorieteeniä havaittiin kuudessa pisteessä (max. 19 µg/m³) ja dikloorieteeneitä kolmessa pisteessä (max. 5,5 µg/m³).

Pohjavesi

Alueen pohjavedessä on todettu maksimissaan 66 000 µg/l pitoisuus tetrakloorietee- niä vuonna 2009 (Tutkimuspiste P4). Kloorattujen liuottimien pitoisuudet olivat korke- alla tasolla vuosina 2007–2011, jonka jälkeen pitoisuudet ovat hieman laskeneet.

Samalla tetrakloorieteenin suhteellinen osuus on pienentynyt ja muiden, vähemmän kloorautuneiden osuus on kasvanut. Alueella on suotuisat olosuhteet vinyylikloridin muodostumiselle.

Pilaantuneen pohjaveden laajuuden arvioidaan olevan n. 1,5–2,5 ha.

(4)

Vuosien 2014–2016 tutkimuksissa suurimmat kloorattujen liuottimien pitoisuudet todettiin tehdasrakennuksen pohjois- ja länsisivuilla. Dikloorieteenien maksimipitoisuus todettiin vuonna 2014, jolloin pisteessä 109 summapitoisuus oli 20 240 µg/l. Samassa pisteessä samalla näytteenottokerralla todettiin myös tetra- ja trikloorieteenin sum- mapitoisuuden maksimi, 13 900 µg/l. Pohjavedessä on havaittu myös pieniä määriä öljyhiilivetyjä (max. 0,81 mg/l).

Tehdyt selvitykset ja arvio puhdistustarpeesta

Aineistona on käytetty seuraavia suunnitelmia ja selvityksiä:

· Panfurin alueen pilaantuneen maaperän kunnostus, riskitarkastelu ja alueelle jääneet pilaantuneet maa-ainekset. Paavo Ristola Oy. 16.12.2005. Tilaaja Ku- rikan kaupunki.

· Pilaantuneisuusselvitys ja riskinarvio Panfur Oy:n alueella. Pöyry Finland Oy.

14.5.2014. Tilaaja Kurikan Toimitilat Oy.

· Lausunto pilaantuneisuustutkimuksesta ja riskinarviosta Panfur Oy:n alueella.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. 17.12.2014

· Panfurin alue, Kurikka. Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus – tilannekat- saus. Ramboll Finland Oy. 8.3.2017.

Selvitysten perusteella kohteella on kunnostustarve.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kohteella on pilaantuneen maaperän kunnostustarve.Kunnostettavalla alueella arvioidaan olevan liuottimilla pilaantunutta maata ja pohjavettä, mutta kokonaismäärää ei voida arvioida tehtyjen tutkimusten perusteella.

Johdanto

Kunnostuksen yleissuunnitelma koskee Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhankkeen syksyllä 2016 käynnistämää demonst- raatiohanketta, jonka tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen mukaisia ja inno- vatiivisia ratkaisumalleja monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisussa ja edistää suomalaisen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostustoiminnan kehitty- mistä.

Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluhankkeen toteuttama demonstraatiohanke on kokonaisuus, joka sisältää viiden (5) eri puolin maata sijaitsevan klooratuilla liuottimilla pilaantuneen kohteen maaperän ja pohjaveden tarkentavat kohdetutkimukset, suunnittelun, kunnostamisen ja muun riskienhallinnan, sekä monitoroinnin ja rapor- toinnin. Demonstraatiohankkeen laajempien kansallisten tavoitteiden lisäksi toiminnan kohdekohtaisena yleistavoitteena on ympäristön tilan parantaminen sekä pohjaveden hyvän tilan turvaaminen.

Kohteen toimenpidehistoria huomioiden, perinteiset tutkimus- ja kunnostusmenetel- mät eivät ole osoittautuneet tavoitteenmukaisiksi. Uusien ja kestävien menetelmien soveltaminen kohteissa on siten perusteltua niin ympäristötekijöiden, kuin myös ta-

(5)

loudellista sekä aikataulullisten tekijöiden kannalta. Myös kohteen nykyinen ja tuleva maankäyttö tukee suunniteltua hanketta.

Kunnostussuunnittelussa on hyödynnetty vuorovaikutteista prosessia. Kohteen puh- distustavoitteita, puhdistusmenetelmiä sekä työn suorittamista ja valvontaa on käsitel- ty työpajoissa ja ennakkotapaamisissa, joissa osallistujina on ollut edustajia maan- omistajista, kunnista, yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja viranomaisista. Vuorovaikutuk- sen perusteella on rajattu kohdekohtaiset BAT–ratkaisut. Kestävimmäksi arvioidut ratkaisut on kuvattu kunnostuksen yleissuunnitelmassa nykyisen tiedon pohjalta.

Kohteiden monimutkaisuudesta ja ratkaisujen innovatiivisuudesta johtuen yleissuunnitelmassa on kuitenkin jätetty mahdollisuuksia vaihtoehtoisille toimintatavoille. Mah- dollisia vaihtoehtoisia ratkaisuita tullaan kuitenkin tarvittaessa rajaamaan ja tarken- tamaan toteutuksen aikana.

Kunnostuksen yleissuunnitelma toimii myös Ympäristösuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen Ilmoitus maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta –liitteenä. Suunnitel- massa on pyritty esittämään kaikki ilmoituksen käsittelyssä vaadittavat tiedot ja va- rautumaan tunnistettuihin epävarmuuksiin sekä mahdollisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin. Toiminnan luonteesta johtuen myös hankkeen mahdolliseen keskeyttämiseen on varauduttu ilmoittajan johdosta.

Ennalta oletettavissa ei ole, että uusien kunnostusmenetelmien soveltaminen muut- taisi pohjaveden laatua tai määrää siten, että muutos voisi aiheuttaa ympäristön lisä- pilaantumista, eikä hanke näin ollen tarvitse vesilain 3 luvussa 2§ esitettyä vesilain mukaista lupaa eikä YSL 4 luvun 27§ mukaista ympäristölupaa.

Haitta-aineiden ominaisuudet Tetrakloorieteeni

Tetrakloorieteeni on väritön, makeahkon hajuinen neste. Tetrakloorieteenin liukoisuus veteen on 0,015 g/100 ml 20 °C:ssa. Tetrakloorieteeniä käytetään mm. tekstiilien puhdistuksessa kemiallisissa pesuloissa, rasvanpoistoaineena metalli- ja konepajate- ollisuudessa sekä tekstiili-, nahka- ja turkisteollisuudessa. Tetrakloorieteeni (PCE) on myrkyllistä vesieliöille ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristös- sä. Kaloille LC50/EC50 (akuutti myrkyllisyys) 5-21 mg/l ja vesikirpuille 7,5–18 mg/l.

Tetrakloorieteeni on synteettinen, kloorattu hiilivety, jonka päästöistä suurin osa pää- tyy ilmakehään. PCE:n biologinen hajoavuus maaperässä ja pohjavedessä on tavallisesti hidasta. Aine hajoaa ainoastaan anaerobisissa oloissa, jolloin hajoamisen väli- tuotteena syntyy trikloorieteeniä (TCE), dikloorieteeniä (DCE) ja vinyylikloridia. Ihmi- sellä pitkäaikainen altistuminen PCE:lle voi aiheuttaa vaikutuksia keskushermostos- sa, maksassa ja munuaisissa. Eläinkokeissa PCE:n on todettu aiheuttavan suurina annoksina myös syöpää.

Trikloorieteeni

Trikloorieteeni (TCE) on synteettinen ja helposti haihtuva orgaaninen liuotin, jonka päästöt ympäristöön kohdistuvat pääasiassa ilmakehään. Maaperässä TCE voi kulkeutua haihtuneena huokosilmassa tai päätyä liukoisena pohjavesiin. Veteen liuennut trikloorieteeni on helposti kulkeutuva eikä sitoudu merkittävästi maa-ainekseen. Usein

(6)

TCE päätyy maaperään omana, liukenemattomana nestefaasinaan, joka vettä ras- kaampana kulkeutuu maakerroksissa alaspäin. Tällöin TCE pidättyy maaperän huo- kosiin jäännösfaasina ja voi suurien tai jatkuvien päästöjen seurauksena kerääntyä erillisfaaseiksi tiiviiden maakerrosten päälle tai kalliopainanteisiin.

Maaperässä TCE-faasit voivat aiheuttaa pitkäaikaista haittaa liukenemalla hitaasti pohjavesiin tai kulkeutumalla rakennusten sisäilmaan. TCE voi hajota biologisesti maaperässä ja pohjavedessä, mutta sen hajoaminen on tavallisesti hidasta. TCE on myös vedessä hitaasti hajoavaa. TCE:n anaerobisen hajoamisen välituotteina syntyy dikloorieteeniä ja vinyylikloridia, mikä pitää ottaa huomioon arvioitaessa maaperässä olevan TCE:n aiheuttamaa terveysriskiä.

Dikloorieteenit

Dikloorieteeneihin kuuluvat 1,1-dikloorieteeni (1,1-DCE) sekä 1,2-dikloorieteenin cis- ja trans-isomeerit (cis-1,2-DCE ja trans-1,2-DCE). Tyypillisesti 1,2-dikloorieteeniksi kutsutaan myös cis- ja trans-1,2-DCE:n teknistä seosta. Dikloorieteenit ovat helposti haihtuvia, synteettisiä kemikaaleja, joita käytetään mm. teollisuuden liuotinaineina.

Maaperään päässyt DCE haihtuu ja liukenee helposti eikä pidäty tiukasti maa- ainekseen. Siten aine voi kulkeutua helposti pohjaveteen tai hengitysilmaan. Maape- rässä ja pohjavedessä dikloorieteenejä voi muodostua myös korkeammin kloorautuneiden eteenien (TCE ja PCE) biologisen hajoamisen seurauksena. 1,2-DCE:n on todettu olevan huonosti biologisesti hajoavaa.

Vinyylikloridi

Vinyylikloridi on erittäin helposti haihtuva ja reaktiivinen kloorieteeni, jota käytetään mm. PVC-muovin ja -hartsien sekä sekapolymeerien valmistukseen. Ilmassa aine hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja sen määrä puoliintuu noin kahdessa vuo- rokaudessa. Maaperään päässyt vinyylikloridi haihtuu helposti sekä kuivasta että kos- teasta maasta. Toisaalta aine voi veteen liuettuaan kulkeutua helposti myös pohjaveteen, koska se ei pidäty merkittävästi maa-ainekseen.

Maaperässä ja pohjavedessä vinyylikloridi hajoaa hitaasti, mutta sen haihtuminen voi olla merkittävä poistumismekanismi. Maaperässä vinyylikloridia voi syntyä myös muiden kloorattujen hiilivetyjen, kuten tri- ja tetrakloorieteenin, biologisen hajoamisen seurauksena. Altistuminen vinyylikloridille voi aiheuttaa ihmiselle syöpää ja muita tok- sisia vaikutuksia mm. maksassa, keuhkoissa ja ruoansulatuskanavassa jo varsin al- haisina annoksina. Kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan ja pohjaveteen ovat mer- kittävimmät maaperässä olevan vinyylikloridin aiheuttamista riskeistä.

Kunnostustavoitteet

Puhdistamisen yleistavoitteena on pohjaveden ottamisen ja pohjavesialueen tilan turvaaminen pitkällä aikavälillä. Yleistavoitteen toteuttamiseksi on tunnistettu seuraavat alatavoitteet, joiden kautta yleistavoite voidaan saavuttaa:

1. Massan ja massavirran vähentäminen päästölähteen alueella.

(7)

Tavoitteen toteuttaminen mahdollistaa hiljalleen pohjaveteen kohdistuvan jatku- van päästön hallitsemisen. Puhdistamalla tutkimuksissa havaittu mahdollinen haitta-aineen lähde, tapahtuu maaperän ja pohjaveden puhdistumista paitsi pai- kallisesti, myös virtaussuunnassa alapuolella.

2. Päästön leviämän hallinta ja pienentäminen.

Tavoitteen toteuttaminen mahdollistaa pilaantuman aiheuttaman haitan ja leviä- misen riskin hallitsemisen. Seuraamalla ja puhdistamalla leviämää, estetään haitta-aineiden kulkeutuminen nykyistä laajemmalle alueelle ja edistetään leviämän pienenemistä.

Puhdistustyölle ei esitetä numeerista tavoitearvoa. Puhdistustyön tavoitteena on (1) alentaa haitta-aineen lähteen massaa ja massavirtaa lähdealueelta sekä (2) hallita päästön aiheuttamaa leviämää ja estää haitta-aineiden kulkeutuminen laajemmalle.

Tavoitteiden (1-2) toteutumista tullaan arvioimaan laadullisesti vuosittain laadittavissa puhdistustyön väliraporteissa. Raporteissa tullaan myös esittämään arvio puhdistus- työn vaikutuksista yleistavoitteelle, sekä arvio puhdistustyön avulla poistetun liuotti- men määrästä.

Päästön lähdealueen puhdistustyön vaikutus yleistavoitteeseen on selkein ja lopulli- sin, mutta vaikutusten näkyminen kunnostusalueella laajemmin kestää arviolta 3-5 vuotta. Leviämän hallinnan ja raakavedenoton turvaamisen vaikutukset yleistavoitteelle taas ovat välittömämpiä, mutta eivät lopullisia ilman päästölähteen puhdistamista.

Maaperän ja pohjaveden puhdistaminen voi aiheuttaa väliaikaista pitoisuusvaihtelua näytetuloksissa, mikä huomioidaan puhdistustyön seurannassa ja varautumissuunnitelmassa.

Kunnostusmenetelmät, laadunvalvonta ja työn kuvaus

Kohteen riskienhallinta tullaan toteuttamaan in situ ja on site -menetelmillä tehtävänä maaperän ja pohjaveden puhdistuksena.

Haitta-aineet sijaitsevat lähdealueella sekä kyllästyneessä- että vajovesivyöhykkees- sä. Mahdollinen haitta-aineiden sijainti vajovesivyöhykkeessä kyetään rajaamaan pit- kälti massanvaihdon jäännöspitoisuuksien avulla. Haitta-aineen sijainti lähde-alueen kyllästyneessä maakerroksessa on kohtuullisen hyvin määritelty ja alueella ei ole nähtävästi merkittävää orsi-/pohjaveden virtausta, jonka seurauksena haitta-aineet eivät ole levinneet pohjaveden mukana alueelta merkittävästi. Lähde-alueen pohjavesi on selkeästi hapeton ja alueella esiintyy merkittävässä määrin luonnollisia ha- joamistuotteita.

Puhdistustyön kohdistaminen lähdealueelle toimii kestävänä toimenpiteenä sekä haitta-aineen lähteen että kulkeutumisen aiheuttamiin riskeihin ja tukee pitkällä aikavälillä yleistavoitteen mukaista pohjaveden ottamisen ja pohjavesialueen tilan turvaamista.

Olosuhteet ja pilaantuma huomioiden BAT puhdistusmenetelmä lähde-alueen kylläs- tyneelle vyöhykkeelle onanaerobinen reduktiivinen deklorinaatio (ARD).

(8)

Anaerobinen deklorinaatio on biologinen kunnostusmenetelmä, jossa mikrobit poista- vat hapettomissa olosuhteissa haitta-aineesta klooriatomit. Tetra- ja trikloorieteeniä voidaan hajotaa menetelmällä dikloorieteeniksi, edelleen vinyylikloridiksi ja lopulta etaaniksi tai eteeniksi.

Reduktiivisessa deklorinaatiossa käytetään elektroninluovuttajia (esim. alkoholi, etik- ka, melassi tai kasviöljy) sisältävää ravinneliuosta, joka syötetään pohjaveteen injek- tioputkien tai –kaivojen kautta. Ravinneliuos voi sisältää myös typpeä ja fosforia. Ra- vinneliuos kiihdyttää mikrobitoimintaa ja täten tehostaa mikrobien kykyä hajottaa kloorattuja eteenejä.

Lähdealueen vajovesivyöhykkeen osalta mahdollisia rakennuksen rakenteiden alle jääneitä haitta-aineita tullaan poistamaan käyttämällä huokoskaasukäsittelyä (SVE).

Huokosilmakäsittelyssä poistetaan haihtuvia yhdisteitä maan pohjavedenpinnan ylä- puolisesta vyöhykkeestä. Maahan johdetaan puhdasta ilmaa samalla kun huokosil- maa imetään maan päälle käsittelyyn. Liikkuva ilma aiheuttaa maaperään absorboi- tuneiden, liuenneiden sekä vapaana olevien haitta-aineiden haihtumisen. Maasta pumpatulle ilmalle on useita käsittelymenetelmiä. Menetelmä valitaan klooratuille liu- ottimille sopivaksi.

Puhdistustöiden osalta tullaan laatimaan tarkennettu työsuunnitelma, joka tullaan toimittamaan ELY keskukselle tarkistettavaksi ennen varsinaisten puhdistustöiden aloittamista. Toteutussuunnitelmassa esitetään mm.:

· Puhdistusmenetelmien kuvaus ja mitoitusperusteet

· Puhdistusprosessin kuvaus ja havainnollinen prosessikaavio

· Kuvaus rakennettavista / käytettävistä laitteistoista

· Kuvaus pumppaus / syöttökaivoista / injektoinneista maaperään

· Käytettävät kemikaalit ja niiden ominaisuudet

· Energian kulutus

· Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely Puhdistustyön suorittaminen

Ennen varsinaisen puhdistustyön aloittamista kohteessa tehdään lisätutkimuksia, joiden perusteella työhön valittu urakoitsija voi tarkentaa tässä kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitettyjä puhdistustyötä ja seurantaa koskevia tietoja. Tutkimusten perusteella urakoitsija viimeistelee:

· Toteutussuunnitelman

· Seurantaohjelman

· Varautumissuunnitelman

· Työtyöturvallisuussuunnitelman

· Laatusuunnitelman

(9)

Asiakirjat ja suunnitelmat toimitetaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen puhdistustyön aloittamista.

Varsinainen pilaantuneen alueen puhdistustyö tullaan suorittamaan soveltamalla edellä esitettyjä in situ ja on site -menetelmiä. Työn toteuttamisesta vastaa in situ ja on site -menetelmiin perehtynyt urakoitsija, jolla on laaja kokemus klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän- ja pohjaveden kunnostamisesta.

Puhdistustyön seuranta

Puhdistustyötä, tavoitteiden toteutumista ja ympäristön tilaa seurataan säännöllisesti puhdistustyön aikana ja sen jälkeen.

Seuranta toteutetaan pohjavedestä otettavien vesinäytteiden avulla. Tämän lisäksi haitta-aineen lähdealueelta otetaan työn aikana, tarpeen mukaan, maa- ja huokos- kaasunäytteitä maaperän pitoisuustasojen selvittämiseksi.

Seurannan osalta tullaan laatimaan erillinen puhdistustyön seurantaohjelma, joka tullaan toimittamaan ELY keskukselle tarkistettavaksi ennen varsinaisten puhdistus- töiden aloittamista.

Laadittavassa seurantaohjelmassa esitetään seurannassa käytettävien pohjavesiputkien sijainti ja siivilätasot, näytteenottotapa ja -tiheys, seurannan kesto, tehtävät ana- lyysit ja tulosten raportointi.

Pohjavesinäytteet otetaan pohjavesipumpulla, noutimella tai passiivikeräimellä asen- netun siivilän syvyydeltä. Pohjavesinäytteistä analysoidaan tavoitteiden ja ympäristön tilan seurantaa varten vähintään klooratut liuottimet (tetra- ja trikloorieteeni, dikloorieteenit ja vinyylikloridi) ja pohjaveden hydrokemialliset perusparametrit. Lisäksi poh- javesinäytteistä analysoidaan puhdistusprosessiin liittyviä menetelmäkohtaisia ominaisuuksia ja varautumissuunnitelmassa esitettyjä ympäristön tilan seurannan kannalta tärkeitä ominaisuuksia. Seurannan kokonaisuus tullaan kuvaamaan tarkemmin seurantaohjelmassa.

Töiden aloituksesta, keskeytyksistä ja lopetuksista tehdään ilmoitus ELY keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus tehdään viimeistään kolmea päi- vää ennen toimenpidettä.

Seurannan tulokset raportoidaan jokaisen näytteenottokierroksen jälkeen ja keskeis- ten pitoisuuksien kehittyminen esitetään myös graafisesti. Raportoinnissa esitetään myös tiivis tulkinta näytteiden tuloksista ja puhdistustyön etenemisestä.

Puhdistustyöstä laaditaan vuosittain puhdistustyön vuosiyhteenveto, jossa tullaan esittämään keskeisimmät tulokset. Raportoinnissa esitetään mm. tiedot työn toteutuksesta, massamääristä, seurantanäytteiden tuloksista ja työmaakirjanpidosta.

Kunnostuksen päättäminen ja viimeistely

Maaperä ja pohjaveden puhdistamisesta laaditaan loppuraportti hankkeen päätyttyä vuoden 2021 jälkeen. Loppuraportissa esitetään tiedot työn toteutuksesta ja kestosta,

(10)

käytetyistä ainemääristä ja poistetuista haitta-aineista, yhteenveto seurantatuloksista, arvio jäännöspitoisuuksista, sekä esitys jatkotoimenpiteistä. Loppuraportti toimitetaan kolmen (3) kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Loppuraportin toimittamisen jälkeen päivitetään kohteen pilaantumisen ja puhdistustarpeen arviointi VNa 214/2007 mukaisesti, minkä perusteella valmistellaan ehdotus mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

Tarkentavat tutkimukset ja suunnittelu on tarkoitus aloittaa kesällä 2017.

Puhdistustyön oletettu aloitus on syksyllä 2017 ja kunnostusvaihe tulee päättymään viimeistään 2020 loppuun mennessä.

Tehostettua jälkiseurantaa tehdään vuoden 2021 loppuun saakka, jonka jälkeen päi- vitetään kohteen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi ja valmistellaan ehdotus mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä.

Ympäristövaikutukset ja niiden ehkäisy

Hanke toteutetaan siten, ettei käytettävä puhdistusmenetelmä aiheuta riskiä ympäris- tölle tai terveydelle. Puhdistustyöstä laaditaan ennen töiden aloitusta tarkennettu to- teutussuunnitelma sekä laatusuunnitelma. Kohteeseen on laadittu tilaajan toimesta erillinen työturvallisuusasiakirja, jonka perusteella laaditaan toteutussuunnitelman mukainen puhdistustyön työturvallisuussuunnitelma. Asiakirjat ja suunnitelmat toimitetaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen puhdistustyön aloittamista.

Suunnittelussa ja toteutuksessa varaudutaan siihen, etteivät haitta-aineet, sivutuot- teet tai luonnostaan maaperässä olevat yhdisteet työn aikana kulkeudu kunnostus- alueen ulkopuolelle eikä pohjavesialueen vedenlaatu heikenny. Jos seurantanäyt- teenotto osoittaa vaikutuksia pohjaveteen, toimitaan haittojen ehkäisyssä varautumissuunnitelman mukaisesti.

Puhdistusprosessia huollettaessa ja pilaantuneita vesiä käsiteltäessä huomioidaan aineiden haitalliset ominaisuudet. Altistumista kyseisille haitta-aineille voi tapahtua hengitysteitse, ruuansulatuskanavan ja ihon kautta. Haitta-aineille mahdollisesti altis- tuvat työntekijät käyttävät suoja-varusteita sekä perehtyvät työmaan turvallisuusasia- kirjoihin ja noudattavat työturvallisuusohjeita.

Kunnostustyöstä voi aiheutua meluhaittaa tutkimusvaiheen sekä puhdistusvaiheen aikana. Meluhaitta on verrannollinen normaalin maarakennustyömaan aiheuttamaan melutasoon ja sen arvioidaan rajoittuvan työmaa-alueeksi rinnastettavan alueen ym- päristöön. Melua aiheuttavaa työtä tehdään kaupungin järjestyssääntöjen, ympäris- tönsuojelumääräysten tmv. mukaisina aikoina.

Kunnostustyömaa rajataan siten, etteivät sivulliset pääse alueelle.

Varautumissuunnitelma

Puhdistusprosessissa, ympäristön tilassa ja raakavedenotossa tapahtuvia mahdollisia odottamattomia muutoksia varten laaditaan kohdekohtainen varautumissuunni-

(11)

telma. Suunnitelmassa esitetään pohjaveden tarkkailupisteet, ainekohtaiset hälytys- rajat ja toimenpiteet hälytysrajojen ylittyessä. Varautumissuunnitelma toimitetaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen puhdistustyön aloittamista.

Varautumissuunnitelmassa määritetään ainekohtaiset hälytysraja ja tarkkailupisteet.

Hälytysrajana voi toimia esimerkiksi jatkuvasti nouseva pitoisuustrendi tai 3-kertainen pitoisuus aiempiin seuranta-arvoihin verrattuna. Myös pohjaveden virtaussuunnan muutos voidaan katsoa hälytysrajan ylittämiseksi.

Ensisijainen toimenpide hälytysrajan ylittyessä on uusintanäytteenotto hälytyksen ai- heuttaneesta putkesta ja kahdesta sitä lähinnä olevasta putkesta pohjaveden virtauk- sen ylä- ja alapuolella. Jos uusintanäytteenotossa todetaan pitoisuuksien olevan edelleen koholla, selvitetään muutoksen syy. Syyn selvittäminen saattaa edellyttää uusien pohjavesiputkien asentamista, maaperä- tai huokosilmatutkimuksia, historia- tietojen täydentämistä tai puhdistusprosessin toiminnan tarkistamista. Ylitys ja sitä seuraavan uusintanäytteenoton tulokset toimitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle tiedoksi, sekä ehdotus mahdollisista lisäselvityksistä hyväksyttäväksi.

Jos hälytysrajan laukeaminen vaatii riskinhallintatoimenpiteitä, esitetään varautumissuunnitelmassa ne tekniset ratkaisut (esim. suojapumppaus, reaktiivinen seinä tms), joilla haitta-aineiden leviäminen estetään. Elleivät pitoisuudet laske tai pitoisuuden nousun syy ei selviä, puhdistustyö voidaan keskeyttää.

Kun hälytysrajan ylittämisen syy on selvitetty ja tilanne on palautunut, voidaan puhdistuksessa palata aiempaan toimintatapaan.

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. Kunnostustyö voidaan toteuttaa kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti täy- dennettynä tarkennetuilla suunnitelmilla, mikäli kunnostustyön aikana tehtävät ha- vainnot maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuudesta tai riskeistä eivät poikkea olen- naisesti esitetyistä tiedoista.

2. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa keskeyttää hankkeen, mikäli kunnostus aiheuttaa pohjaveden lisäpilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapureille tai hanke ennakkotiedoista poiketen vaatii Aluehallintovirastolta vesilainmukaisen tai ympäris- tönsuojelulain mukaisen luvan tai tarvittaessa toimittamaan uuden pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistusilmoituksen valtion valvontaviranomaiselle.

3. Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva päte- vyystodistus.

4. Hankkeessa mahdollisesti esiin tulevista poikkeuksellisista tilanteista, lisäpilaantu- misesta tai haitoista ympäristölle- sekä terveydelle tulee välittömästi ilmoittaa valvontaviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojelu- sekä terveysviranomaiselle ja tarvittaessa myös muille tahoille.

(12)

5. Tarkennetut kunnostussuunnitelmat, varautumissuunnitelmat, seurantaohjelmat sekä muut kunnostukseen vaikuttavat suunnitelmat tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi kuukautta ennen kuin esitettyihin toimenpiteisiin ryhdytään.

Tarvittaessa valvontaviranomainen voi kuulla suunnitelmista myös muita tarvittavia osapuolia.

6. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle.

7. Valvontaviranomainen voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamat- tomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä.

8. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puh- distustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.

9. Jälkiseurannan jälkeinen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi ja jatko- toimenpide-ehdotus tulee toimittaa valvontaviranomaiselle 31.12.2022 mennessä.

10. Hankkeessa esitettyjä kunnostusmenetelmiä ei voi muuttaa toiseen menetelmään ilman valvontaviranomaisen hyväksyntää.

Määräysten perustelut

Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan puhdistus- työn tavoitteita, puhdistustyön valvontaa ja lopputuloksen arviointia varten. Hank- keen yleissuunnitelman perusteella hankkeesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille tai vesistön pilaantumista, joten hanke voidaan toteuttaa ilmoitusmenettelyllä.

Kunnostuksen toteutus on valtakunnallisesti pilaantuneiden maiden kunnostuksen kehittymisen sekä tietotaidon parantamisen kannalta niin yksityisellä sekä julkisella sektorilla tärkeää. Kunnostus on kiireellinen ympäristötekijöiden mutta myös taloudel- listen sekä aikataulullisten tekijöiden kannalta, joten valvontaviranomainen on päättä- nyt antaa tavanomaisesta poikkeavan päätöksen ilmoituksen johdosta.

Ilmoituksessa on kuitenkin esitetty kaikki tällä hetkellä vaadittavat tiedot ja hankkeen poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttu huolellisesti, eikä ennalta arvattavissa ole, että hankkeesta tapahtuisi ympäristön pilaantumista.

Hankkeen mahdolliseen keskeyttämiseen on myös varauduttu ilmoittajan johdosta.

Suomessa on tehty myös aikaisemmin pohjaveden in situ -kunnostuksia ja ympäris- tönsuojelulainsäädäntö antaa mahdollisuuden pohjaveden kunnostamiseen pohjave- sialueilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisilmoituksella.

Ilmoituksessa esitettyjen tietojen sekä päätöksessä annettujen määräyksillä on estet- ty YSL 4 luvun 27 § mukainen toiminta, eikä hanke edellytä Aluehallintoviraston ym- päristölupaa.

(13)

Valvontaviranomainen voi määrätä myöhemmin tällä hetkellä auki olevat tarkemmat yksityiskohdat hankkeen toteutuksesta varovaisuusperiaatetta noudattaen hankkeen edetessä.

Tämän takia päätöksessä on määräys tarkempien suunnitelmien ja ohjelmien sekä muiden toimien hyväksyttämisestä valvontaviranomaisella sekä myös hankkeen kes- keyttämisestä. Lisäksi valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa myös muita mää- räyksiä hankkeen toteuttamisesta. Valvontaviranomainen voi puuttua hankkeen kul- kuun ja antaa lisämääräyksiä alueen puhdistuksesta, mikäli hanke ei etene oletetusti ja hankkeesta voi aiheutua haittaa ympäristölle ja terveydelle, kohtuutonta haittaa naapureille tai vesistön pilaantumista.

Valvontaviranomainen voi tarkentavien suunnitelmien perusteella vaatia uutta pima- ilmoitusta tai mahdollisesti vaatia ympäristöluvan/vesilain mukaisen luvan hakemista Aluehallintovirastolta taikka keskeyttää hankkeen, joten ympäristö-, vesi-, sekä jäte- lainsäädäntöä noudatetaan hankkeessa vaikka päätöstä annettaessa ei vielä ole tie- dossa yksityiskohtaiset tiedot pilaantuneen pohjaveden kunnostuksesta.

Hankkeen rajaus on myös hyväksyttävissä kun otetaan huomioon hankkeen innova- tiivinen vaikutus sekä se, että hankkeessa saadaan ympäristön tilaa parannettua ja pilaantuneisuudesta aiheutuneita riskitekijöitä pienennettyä.

Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia. Hanketta ei voi toteuttaa mikäli kaikki tarvittavat luvat ja suostumukset ei ole hankittuna.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6, 7, 16, 17, 23, 27, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 137, 190, 191, 205, 209

Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 25 ja 26 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) 54, 55, 56, 57 ja 58 §

Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 31, 72, 73, 74, 75, 94, 118, 119,121 ja 150 §

Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11 ja 24 § Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 §

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elin- keinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen 1210 euroa

Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8§:n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ELY-keskusten maksullisista suoritteista. Siinä pi-

(14)

laantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely on hinnoiteltu 55 €/h. Tässä tapauksessa maksu peritään 22 tunnin mukaan.

Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelu- keskuksesta.

Päätöksestä tiedottaminen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85

§ mukaisesti.

Päätös

Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä

Kurikan kaupunki, ympäristöviranomainen Kurikan kaupunki, terveysviranomainen Suomen ympäristökeskus

Kiinteistönomistajat: Kurikan Toimitilat Oy, Laulaja Helena Marjatta, Koivisto Juho Matti

Rajanaapurit: Liikennevirasto, Mäki-Koivisto Harri Mikael, Koivisto Juha Iisakki

Vesilaitokset: Koivistonkylän vesiosuuskunta, Panttilan vesiyhtymä, Vesiosuuskunta Raja, Sahankylän viemäri- ja vesiosuuskunta, Karjoomäen vesiosuuskunta, Hirvelän- kylän vesiosuuskunta, Lammassuovan vesiosuuskunta, Vallinlähteen vesiosuuskunta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelu

Pirkanmaan ELY-keskus, Jarno Laitinen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Antti Hakola, Jyrki Palomäki

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallin- to-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusvastaava, geologi Ilkka Närhi

Ylitarkastaja Katja Viitaniemi

(15)

LIITTEET: Valitusosoitus

(16)

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen.

Valitusaika Valitus on tehtäväkolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitus- aikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, it- senäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laati- jana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

- asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähet- täminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia.

Yhteystiedot

Vaasan hallinto-oikeus

Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: 029 56 42611

PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: 029 56 42760

65101 VAASA 65101 VAASA sähköposti:vaasa.hao@oikeus.fi avoinna 8.00 – 16.15

Käsittelymaksu

Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen oikeudenkäynti- maksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.