• Ei tuloksia

905-28-60-11 ja 905-28-60-12

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "905-28-60-11 ja 905-28-60-12"

Copied!
17
0
0

Kokoteksti

(1)

28.11.2019

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.

ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 23.10.2019.

ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ KPO-Kiinteistöt Oy

Prismantie 1 c/o Osuuskauppa KPO 67700 KARHULA

Yhteyshenkilö:

Pertti Virkkala, p. 020 780 7009, pertti.virkkala@sok.fi Laskutusosoite:

KPO Kiinteistöt Oy, PL 516, 67101 KOKKOLA

PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA

Kunta Vaasa

Katuosoite tai muu osoitetieto Liisanlehdontie 14-16

Kiinteistötunnus 905-28-60-11 ja 905-28-60-12

Kiinteistöjen omistaja KPO Kiinteistöt Oy TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto

Alueella on toiminut K.E. Nymanin betonielementtitehdas 1970-luvulta 1990-luvulle saakka. Teräsbetonirakenteinen tehdasrakennus sijaitsee alueen lounaisosassa, tontilla 60:12. Aivan tontin lounaiskulmassa sijaitsee asuinrakennus, ”talonmiehen asunto” ja sen pohjoispuolella puurakenteinen varastorakennus, jossa sijaitsivat myös lämmitysöljysäiliöt. Tehtaan itäpuolella sijaitsevat varastosiilo ja sille rakennettu ajoluiska. Elementtitehtaasta pohjoiseen on sijainnut elementtien varastoalue, jolla on vielä elementtien terästukia pystyssä. Entisen betonitehtaan alueella on varastoitu ja

(2)

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat

kuljetettu valmiita betonielementtejä, alueen rakennukset ovat lämminneet öljyllä ja tehtaassa on käsitelty muottiöljyä ja lisäksi erilaisia betonin lisäaineita. Kiinteistön nykyiset rakennukset tullaan purkamaan.

Alueella on käynnissä asemakaavan muutosprosessi, jossa asemakaavan muutoksella (15.4.2019) kiinteistöjen alue on osoitettu liikerakennusten

korttelialueeksi (KM), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ja polttoaineen jakeluaseman. Aikaisemmin kiinteistö on ollut kaavoitettuna merkinnällä TTV, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.

Kiinteistön länsi- ja pohjoispuolella on metsämaata, etelään sijoittuu tiealue ja itälaidalla on tiealue (Liisanlehdontie).

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Kohteessa on toiminut betonielementtitehdas, jossa on ollut öljylämmitys.

Pilaantumisen aiheuttanut aine

Kohteen maaperässä on havaittu metalleja ja öljyhiilivetyjä.

Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet

Tutkimusalueella on pintamaana soraa ja / tai silttistä hiekkamoreenia (täyttömaata) ja paikoin mursketta. Hallin ympäristön piha-alue on asfaltoitu. Pohjamaana on hiekkamoreenia 3,0-4,0 metrin syvyydelle.

Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Vanhan Vaasan pohjavesialue, joka sijaitsee noin 1,1 km päässä tutkimusalueelta kaakkoon. Kiinteistö sijoittuu ns. vedenjakaja-alueelle. Pohjavesivirtaus suuntautuu länsilounaaseen.

Lähin vesistö, Vanhan Vaasan kanaali, sijaitsee noin 170 m päässä kiinteistöstä luoteeseen.

Tutkimukset maaperän ja pohjaveden pilaantumisesta

Tutkimusalueella on tehty aiemmin haitta-ainetutkimuksia 2007 ja 2018.

Vuoden 2007 tutkimukset

Vuoden 2007 tutkimuksen toteutti Talentek Oy. Vuoden 2007 tutkimuksessa otettiin näytteet kahdeksasta pisteestä 0,5-0,7 ja 1,3-1,5 m syvyyksiltä. Näytepisteet oli sijoitettu alueen kulkuväylille. Näytteistä määritettiin raskasmetallipitoisuudet lyijy, arseeni, kupari, sinkki, nikkeli ja kromi Niton XLt -laitteella ja öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag-mittarilla. Kaikkien näytteiden raskasmetallipitoisuudet alittivat asetuksessa 214/2007 asetetut pilaantuneen maan alemmat ohjearvot.

Vuoden 2007 tulokset

(3)

Kokonaisöljyhiilivetyjen osalta kohteessa oli kahdessa pisteessä (5 ja 6) ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia ja kolmessa pisteessä (1, 3 ja 8) alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Pitoisuuksia ei varmistettu laboratoriossa, joten öljyhiilivetyjen jakauma keskitisleiden ja raskaiden öljyhiilivetyjen osalta ei ole tiedossa.

Vuoden 2018 tutkimukset

Vuonna 2018 tutkimuksia tehtiin yhteensä 26 tutkimuspisteestä kustakin vähintään yksi, 0,20-1,0 m syvyydeltä Aluetaito Oy:n toimesta.

Kaikista näytteistä kirjattiin ylös kosteus, haju ja mahdollinen poikkeuksellinen koostumus. Myös maalaji arvioitiin silmämääräisesti. Pisteissä 5, 15, 16 ja 17 havaittiin täyttömaan seassa hieman jätettä, mm. betoninpaloja, muovia ja metallia.

Näiden pisteiden ympärille tehdyissä lisäpisteissä 19-21 havaittiin vielä runsaammin betonia, sekä paloina että kairatessa laattamaisilta vaikuttavina rakenteina. Pisteessä 19 kairausta ei voitu tehdä, koska alueella jo maanpinnassa oli suuria lohkareita ja isoja betonilaattoja (mahdollisesti keskeneräisiksi jääneitä seinäelementtejä). Myös pisteessä 3 havaittiin täyttömaan seassa betoninpaloja.

Tehdasrakennuksen betonilattiassa havaittiin läikkiä, joista ainakin osa on öljyläikkiä.

Myllyhuoneessa oli useita tyhjiltä vaikuttavia muovikanistereita, joissa oli mm.

syövyttävästä aineesta varoittava merkki. Tehdasrakennuksen lattiasta tai sen alta ei voitu ottaa näytteitä, koska rakennuksen katto oli aiemmin osittain romahtanut, eikä sisällä ollut turvallista työskennellä.

Maanäytepisteistä 1-17 mitattiin metallipitoisuudet XRF-analysaattorilla. Kynnysarvo ylittyi lyijyn osalta pisteissä 5 ja 16. Sinkin alempi ohjearvo ylittyi pisteessä 17.

Laboratoriossa kahdelle kokoomanäytteelle tehtiin TerrAttesT -analyysipaketti, jolla saatiin selville kymmenien eri haitta-aineiden pitoisuudet. Toinen kokoomanäyte muodostettiin elementtien varastoalueen näytteistä ja toinen kulkureiteiltä otetuista näytteistä. Osanäytteitä oli molemmissa kokoomanäytteissä 4 kpl ja ne oli otettu syvyysväliltä 0-1,0 m.

Lisäksi laboratoriossa analysoitiin 10 valikoidusta näytteestä öljyhiilivedyt C10-C40 ja 4 valikoidusta näytteestä VnA 214/2007 mukaiset raskasmetallit. Tuloksista johtuen otettiin myöhemmin lisänäytteitä (pisteet 20-27), joista analysoitiin öljyhiilivedyt.

Laboratorioanalyysit suorittivat Eurofins Nab Labs Oy (TerrAttesT) ja SGS Finland Oy (öljyhiilivedyt ja raskasmetallit). Kuljetusreittien ja varastoalueen näytteistä muodostettiin 2 kpl kokoomanäytteitä KOK1 (9A, 10A, 11A ja 12A) ja KOK2 (2A, 7A, 8A ja 4A), joille teetettiin TerrAttesT -analyysipaketti. Lisäksi analysoitiin raskasmetallit näytteistä 5A, 8A, 8B ja 17A ja öljyhiilivedyt näytteistä 3A, 3B, 5A, 6A, 13A, 15A, 15B, 17A, 17B ja 18A. Myös lokakuussa otetuista lisänäytteistä 20A, 21A, 22A, 23A, 23B, 24A, 24B, 25A, 25B, 26A, 26B ja 27A analysoitiin öljyhiilivedyt.

Ylempi ohjearvo ylittyi pisteissä 5A, 15A ja 17A keskitisleiden osalta. Alempi ohjearvo keskiraskaiden öljyhiilivetyjen osalta ylittyi näytteissä 3A, 17B ja 20A. Raskaiden öljyhiilivetyjen alempi ohjearvo ylittyi näytteissä 5A, 15B ja 20A. Näytteessä 5A ylittyi

(4)

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat

kynnysarvo lyijyn osalta ja näytteissä 13A ja 21A öljyhiilivetyjen summapitoisuuden osalta.

Vuoden 2019 tutkimukset

Näytteitä otettiin porakonekairauksella 15 tutkimuspisteestä. Näytteiden metallipitoisuudet tutkittiin InnoV-X-kenttämittarilla. Laboratoriossa tehtiin seuraavat analyysit:

- öljyhiilivedyt C5-C40 (sis. liuottimet, VOC) 9 kpl

- PAH-yhdisteet 5 kpl

- metallit 3 kpl

Lisäksi alueella havaitusta betonista otettiin haitta-ainetutkimuksia varten betoninäytteitä kolmelta eri alueelta. Otetuista näytteistä tehtiin myös asbestianalyysit.

Vuoden 2019 tulokset

Haihtuvien öljyhiilivetyjen (C5-C10) kokonaispitoisuudet olivat kaikissa näytteissä

<5,0 mg/kg eli analyysin määritysrajan alittavia. BTEX-yhdisteitä tai oksygenaatteja (MTBE, TAME, ETBE, TAEE) ei havaittu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia.

Keskitisleitä (C10-C21) esiintyi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon (1000 mg/kg) ylittävä pitoisuus näytteessä NP41 (1,5-2,0 m) 2100 mg/kg. Muissa näytteissä pitoisuudet olivat pieniä tai alle analyysin määritysrajan <20-85 mg/kg. Raskaiden öljyhiilivetyjen (C22-C40) pitoisuudet ylittivät kynnysarvotason (300 mg/kg) kahdessa näytteessä NP41 (1,5-2,0 m) 340 mg/kg ja NP47 (0-0,5 m) 340 mg/kg. Muissa näytteissä pitoisuudet <20-72 mg/kg ovat pieniä ja alittavat öljyjakeille (>C10-C40) annetun kynnysarvon (300 mg/kg). Kaikkien analysoitujen näytteiden PAH-pitoisuudet olivat analyysimääritysrajan <3 mg/kg alittavia.

Metallien pitoisuudet kolmessa laboratoriossa tutkitussa näytteessä olivat alle kynnysarvojen.

Kohteesta tutkittiin kaksi betoninäytettä. Alueen 2 betoninäyte täytti hyötykäyttönormit sekä kokonaispitoisuuksien että liukoisuuksien osalta. Alueen 1 betonin kokonaispitoisuus ylittyi mineraaliöljyjen osalta. Purkuvaiheessa pilaantuneet betonit tulee erotella puhtaista. Tutkituissa betoninäytteissä ei esiintynyt asbestia.

Maaperän haitta-ainepitoisuudet

Kohteen maaperässä esiintyy ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia keskitisleitä pisteissä 5, 6, 15, 17 ja 41 syvyydellä 0,5-2,0 m ja alemman ohjearvon ylittäviä keskitislepitoisuuksia pisteissä 3, 17B ja 20 sekä kynnysarvo ylityksiä öljyjakeiden C10-C40 osalta pisteissä 13, 21, 41 ja 47.

Näytepisteet 5,6,15, 17, 20 ja 21 sijaitsevat kiinteistöjen (905-28-60-11 ja 905-28-60- 12) rajalla, elementtien kuljetusreiteillä. Tehdasalueen toiminta-aikana kiinteistö 60:11 on ollut pääosin metsämaata ja kiinteistön 60:12 pohjoisosa on saadun tiedon

(5)

mukaan toiminut ns. varastoalueena ja siellä on mahdollisesti säilötty mm. jäteöljyjä.

Näytepisteet 3 ja 41 sijoittuvat varastorakennuksen pohjoisosaan, jossa on aiemmin havaittu mm. öljyisiä jätetynnyreitä. Varastorakennuksessa sijaitsevat myös lämmitysöljysäiliöt.

Metallien osalta maaperässä esiintyy pieniä, kynnysarvon ylittäviä lyijy- ja arseenipitoisuuksia pisteissä 1, 8,13 ja 21. Muilta osin metallien pitoisuudet alittivat VNa 214/2007 mukaiset ylemmät sekä alemmat ohjearvot. Muissa pisteissä keskitisleiden ja raskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuudet alittivat asetuksen mukaisen kynnysarvotason. Haihtuvia öljyhiilivetyjä ja PAH- ja PCB-yhdisteitä ei havaittu.

Yksittäisistä jakeista havaittiin ainoastaan yhdessä näytteessä NP33 analyysimääritysrajalla 0,01 mg/kg oleva bentseenipitoisuus ja niukasti analyysirajan ylittävä tolueenipitoisuus 0,06 mg/kg.

Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta

Havaitut keskitislepitoisuudet ovat suurimmillaan Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä.

Haitta-aineiden (lähinnä keskitisleet) kulkeutuminen vajoveden välityksellä pohjaveteen on mahdollista, mutta hidasta johtuen tiiviistä (silttisestä) moreenista.

Kiinteistö ei sijaitse pohjavesialueella.

Altistuminen suoraan ihokosketuksen ja ruuansulatuselimistön välityksellä ei ole mahdollista muutoin kuin maaperää kaivettaessa. Myöskään pohjaveden kautta altistuminen ei ole mahdollista, koska pohjavettä ei hyödynnetä talousvesikäytössä.

Alueella ei ole herkkiä luontoarvoja eikä eläimistöä, joten pilaantuneisuudesta ei aiheudu ympäristöriskiä. Näin ollen ympäristöriskien tarkempaan tarkasteluun ei ole tarvetta.

Kohteen kaavoitus on muuttunut ja olemassa olevat tehdasrakenteet puretaan.

Maaperä tulee kunnostaa kiinteistön alueelta purkutöiden yhteydessä. Pilaantuneiden alueiden kokonaislaajuus on yhteensä arviolta 560 m2, ja kaivu ulottuu syvimmillään noin 2,5 m syvyydelle maanpinnasta. Kaivumassojen kokonaismäärä on arviolta 1200 m3ktr, josta pilaantuneen maa-aineksen osuus on arviolta 900 m3ktr.

Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostustavoitteet

Kunnostustavoitteeksi esitetään alueelle valtioneuvoston asetuksessa öljyhiilivedyille ja metalleille annettuja alempia ohjearvoja.

Mikäli kunnostettavaksi suunnitellun alueen maaperään jää jostakin kunnostusta rajoittavasta tekijästä johtuen asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä öljyhiilivetyjen tai metallien pitoisuuksia, arvioidaan pilaantuneisuuden aiheuttama haitta ja jatkotoimenpiteiden tarve riskitarkastelun perusteella.

(6)

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat

Kunnostusmenetelmät, laadunvalvonta ja työn kuvaus

Kunnostus on suunniteltu toteutettavaksi massanvaihdolla. Työn valvojaksi nimetään ennen kunnostustöiden aloittamista ympäristöasiantuntija. Kunnostustyön kesto on noin 2-3 viikkoa. Työ tehdään alustavan aikataulun mukaan vuonna 2020.

Maaperän kunnostamiseksi esitetään kiinteistöjen (905-28-60-11 ja 905-28-60-12) rajalla entisellä elementtien kuljetusreitillä (kunnostusalue 1 ja 2) sekä varasto- ja huoltohallin pohjoisosassa (kunnostusalue 3) pilaantuneiden maa-ainesten poistamista ja korvaamista pilaantumattomilla maa-aineksilla (massanvaihto).

Kunnostus sisältää pääkohdittain seuraavat toimenpiteet:

 Kunnostusalueiden 1 ja 3 ympäristöstä poistetaan näkyvät betonielementtirakenteet/betonit ennen maaperän kunnostusta

 Kunnostusalueella 2 kulkevat vesi- ja viemärijohdot sekä muut kaapelit kartoitetaan ja puretaan/tuetaan asianmukaisen työohjelman mukaisesti

 Kunnostusalueella 1 ja 2 tehdään massanvaihtoa arviolta 2,0 m syvyydelle ja kunnostusalueella 3 arviolta 2,5 m syvyydelle

 Mikäli alueella esiintyy jätettä, maa-ainesten kaivu tehdään lajittelevasti siten, että hyödyntämiskelpoiset maa-ainekset erotellaan muista aineksista

 Pilaantunut maa-aines kaivetaan, lastataan ja kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

 Kaivualueet ja muut työalueet viimeistellään hiekkatäytöillä tai kiinteistön kaivutöiden yhteydessä havaituilla hyödynnettävillä rakentamiskelpoisilla massoilla.

Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi ja loppusijoittavaksi laitokseen tai jäteasemalle, jolla on lupa vastaanottaa pilaantuneita maamassoja.

Kaivutyön aikana pilaantuneen alueen rajaamiseksi käytetään pikatestilaitteita, esim.

PetroFlag sekä Innov-X sekä laboratoriomäärityksiä. Näytteitä otetaan riittävän usein, jolloin kaivutoimenpiteet saadaan kohdistettua mahdollisimman tarkasti oikeaan kohtaan.

Valvoja kalibroi pikatestilaitteet (esim. PetroFlag) valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Kaivannoista otetaan laboratorionäytteitä niin, että kenttätestien lukemien pitoisuustaso voidaan varmistaa, ja sitä kautta osoittaa tavoitepitoisuudet saavutetuiksi. Laboratoriossa näytteistä määritetään öljyhiilivetypitoisuudet, tarvittaessa myös metallipitoisuudet.

Kunnostuksen päättäminen ja viimeistely

Kaivantojen täyttö ja alueen tasoitus voidaan aloittaa vasta kun ympäristöviranomainen on hyväksynyt kunnostuksen laajuuden. Kun työmaanvalvoja on pikatesteillä ja näitä tukevilla laboratorioanalyyseillä todennut saavutetun maaperän tavoitepitoisuuden, hän on yhteydessä ympäristöviranomaiseen.

(7)

Kunnostuksen jälkeen täyttö tehdään hiekalla tai vastaavalla maa-aineksella.

Maa-ainesten käsittely ja hyödyntäminen

Kaivutyön aikana tavoitetason alittaviksi havaittuja (pitoisuustason alittavia) maa- aineksia käytetään hyödyksi mahdollisissa kaivantojen täytöissä ja kaivualueen tasoituksessa.

Pilaantuneiksi todetut massanvaihdolla poistettavat maa-ainekset toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopisteeseen. Massojen vastaanottaja vastaa massojen loppusijoittamisesta lupaehtojensa mukaisesti.

Jäljelle jäävät, pitoisuustasoltaan alemman ohjearvon alittavat maamassat käytetään ensisijaisesti kaivannon alustäytöissä, mikäli massat ovat rakentamiskelpoisia.

Vesien käsittely

Kohteessa ei ole pohjaveden kunnostustarvetta.

Jätteiden käsittely

Täyttöihin kelpaamattomat kaivumaat kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, jossa ne sijoitetaan pitoisuuksien ja vastaanottopaikan ohjeiden mukaisesti. Vastaanottajalla on vastuu pilaantuneiden maiden käsittelystä ja loppusijoittamisesta lupaehtojensa mukaisesti.

Kuljetukset, varastointi ja kirjanpito

Pilaantuneet maat kuljetetaan vastaanottopaikkaan kuorma-autolla. Kuormat peitetään pölyämisen ja varisemisen estämiseksi. Kuljetukset varustetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjoilla.

Kunnostuskohteesta poistettavat pilaantuneet maat sijoitetaan suoraan luvanvaraiseen ja ympäristöviranomaisen hyväksymään vastaanottopaikkaan, joka vastaa massojen loppusijoituksesta.

Kunnostuskohteessa ei massoja varastoida lukuun ottamatta lyhytaikaista kasalle laittoa massojen lajittelemiseksi.

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan.

Alueelta poistettavat maa-aineskuormat varustetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjoilla. Siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta kunnostuksen hyväksymisestä valvojan arkistossa.

Suunnitelluista ja otetuista kontrollinäytteistä (määrä ja sijainti) pidetään kirjaa, ja ne raportoidaan.

(8)

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat

Jälkiseuranta

Mikäli kunnostus toteutetaan suunnitellusti, ei jälkiseurantaa tarvita.

Tiedotus, aikataulu ja raportointi

Maaperän kunnostustyö tehdään alustavan aikataulun mukaan vuoden 2020 aikana.

Tilaaja ilmoittaa kunnostustoimenpiteiden aloittamisesta viranomaisille ja tarvittaessa muille asianosaisille tahoille laatimallaan tiedotteella vähintään viikkoa ennen töiden aloittamista. Ilmoituksessa esitetään kunnostuksen aikataulu sekä kunnostuksen eri osapuolien yhteystiedot.

Työmaan aloituskokouksen ajankohdan asianosaisille tiedottaa työmaalle nimetty valvoja. Valvoja tiedottaa kunnostustyöstä tarvittavassa määrin naapurustolle sekä ilmoittaa valvovalle viranomaiselle poistettavien maa-ainesten vastaanottopaikat ennen niiden kuljettamista työmaalta.

Kun kohde on kunnostettu, laaditaan loppuraportti, jossa esitellään alueella tehdyt toimenpiteet saavutettuine tuloksineen. Raporttiin liitetään kunnostukseen liittyvät kokousmuistiot, työmaapäiväkirja, pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat ja muut vastaavat työn suoritusta kuvaavat asiakirjat. Tilaaja toimittaa raportin hyväksyttäväksi ympäristöviranomaisille.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Tiedottaminen ja lausunnot

Ilmoitusta ei ole kuulutettu eikä siitä ole pyydetty lausuntoja.

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy KPO Kiinteistöt Oy:n jättämän, Vaasan kaupungin alueella sijaitsevien kiinteistöjen (905-28-60-11 ja 905-28-60-12) pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset:

Kunnostustavoitteet ja -menetelmät

1. Kiinteistöjen maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat alemmat ohjearvotasot saavutetaan:

Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg:

Bentseeni 0,2

Tolueeni 5

Etyylibentseeeni 10

Ksyleenit 10

MTBE ja TAME 5

(9)

Keskitisleet (C11-C21) 300

Raskaat öljyjakeet (C22-C40) 600

Antimoni (Sb) 10

Arseeni (As) 50

Elohopea (Hg) 2

Kadmium (Cd) 10

Koboltti (Co) 100

Kromi (Cr) 200

Kupari (Cu) 150

Lyijy (Pb) 200

Nikkeli (Ni) 100

Sinkki (Zn) 250

Vanadiini (V) 150

Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa, ovat maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina VNa 214/2007:n alemmat ohjearvotasot.

Maaperässä vapaana faasina olevat haitta-aineet tulee poistaa maaperästä. (YSL 133, 136 §, JL 72 §)

Kunnostusmenetelmään liittyvät määräykset

2. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti ja laadukkaasti.

Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata kenttämittauksin. Haitta-ainepitoisuudet tulee varmentaa riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 16, 17, 52, 62 ja 209

§)

Maa-ainesten käsittely, hyötykäyttö ja välivarastointi alueella

3. Tarvittaessa toteutettava välttämätön kertaluontoinen välivarastointi esim.

kaatopaikkaselvitystä varten saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Maa-ainesten välivarastointi tulee järjestää tiiviisti erillään muusta ympäristöstä siten, että maa- ainekset pysyvät kuivana, eikä niistä valu mitään haitta-aineita alapuoliseen maaperään.

Myös maa-ainesten sekoittuminen ympäristön maaperään tai pölyäminen tulee estää.

Välivarastointia tulee myös tarkkailla säännöllisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, naapureille tai maaperälle ja pohjavedelle.

Välivarastoalueiden maaperän puhtaus tulee tarvittaessa varmistaa ja kunnostaa välivarastojen purkamisen jälkeen. (YSL 7, 16 ja 52 §)

4. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kohteen puhdistusarvot alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä ja kohteen maanrakentamisessa, mikäli se rakennusteknisesti on siihen soveltuvaa. Pilaantuneen maa-ainesjätteen laitos- ja ammattimainen käsittely vaatii aina ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan.

(YSL 27, 136 §, JL 5 §)

(10)

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat

5. Jos rakennus- tai kaivuteknisistä syistä tai julkisoikeudellisista lupasyistä alueelle joudutaan jättämään pilaantuneita maita ja ne eristetään ympäristöstä, tulee eristykseen käyttää yleisesti käytössä olevia eristeratkaisua sekä esittää käytettävä ratkaisu valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. (YSL 7, 52, 136 §)

6. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei saavuteta, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi riskinarviointi raja- arvojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja/tai tarkkailun tarve.

Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä jatkotoimenpiteistä.

Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä ”Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta” (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta. (YSL 133,134,136 §)

Vesien tutkiminen ja käsittely

7. Kaivantoihin työn aikana mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee tutkia ja tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen tai käsitellä muulla valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Muita laajempia pohjaveden kunnostustoimenpiteitä ei voi tehdä tämän päätöksen perusteella. (YSL 52, 136 §) Jätteiden käsittely

8. Kunnostuksen aikana maaperässä havaittava jäte tulee poistaa ja toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätteen voi kuitenkin jättää maahan, mikäli se on voimassa olevan lainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella luvallista tai jätteen maahan jättämiselle on saatu hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta tai jätteen maahan jättämiselle on olemassa voimassa oleva ympäristölupa. (JL 5, 12, 13 ja 72 §)

9. Pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisten maa-aineisten vastaanotto on hyväksytty. Maamassat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. Alueelta poiskuljetettavasta maasta on otettava vastaanottopaikan edellyttämällä tavalla riittävä määrä maanäytteitä laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten. (YSL 27, 136 §)

10. Pilaantuneiden maiden ja vesien sijoituskohteista ja niihin kuljetettavien massojen määristä, kuljetusmatkoista, laadusta ja toimitusajankohdista on pidettävä kirjaa.

Pilaantuneen maan (eli jätteen) haltijan on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat jätteestä. (JL 121§)

11. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän tulee olla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, jotka on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana.

(11)

Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. (JL 29, 94 ja 142 §)

Terveys- ja ympäristöhaittojen hallinta ja työturvallisuus

12. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivaminen ja kuljettaminen on toteutettava siten, että pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön kaivutyön ja kuljetuksen aikana estetään. (YSL 7 ja 52 §)

Poikkeukselliset tilanteet

13. Kunnostussuunnitelmasta poikkeamisesta ja työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. (YSL 172 §)

14. Jos pilaantuneisuuden arvioidaan tai todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä ja ohjeita naapurikiinteistön kunnostamisesta. (YSL 52 ja 172 §)

Valvontaviranomaiselle tiedottaminen ja raportointi

15. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto. (YLS 172, 209 §)

16. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä. (YSL 52 ja 62 §)

17. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Loppuraportti tulee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti. (YSL 172 §)

Määräysten perustelut

Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan puhdistustyön tavoitteita, maa-aineksen hyödyntämistä, puhdistustyön valvontaa ja lopputuloksen arviointia varten.

Kohdealue tulee olemaan liikerakennusten aluetta pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkeen. Näin ollen kunnostuksen tavoitetasoksi soveltuvat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot.

(12)

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat

Maaperässä oleva vapaa faasi katsotaan olevan jätettä, jota ei voi ympäristö- tai terveysriskien takia jättää maaperään.

Kunnostuksen aloittamiselle on annettu kohtuullinen määräaika terveys- ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kohteesta tehdyt tutkimukset ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä.

Valvontaa, tarkkailua, rekisteröitymistä ja raportointia koskevat määräykset on annettu puhdistustavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi ja viranomaisvalvonnan helpottamiseksi sekä mahdollisten haittojen vähentämiseksi.

Tällä ilmoituspäätöksellä ei voi hyväksyä maahan jätettäväksi jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa viisi vuotta päätöksen antopäivästä. Kunnostustyö voidaan aloittaa päätöksen antopäivänä. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em.

päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 5, 6, 7, 16, 17, 27, 52, 62, 133, 134, 136, 172 ja 209§

Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 24, 25 ja 26 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 1 - 6 §

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) 54 - 58 §

Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 29, 72, 94, 121 ja 142§

Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11, 20 ja 24 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 §

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 605 €.

(13)

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta.

Tämän päätöksen käsittelyyn kului 11 tuntia.

Valvonnan maksullisuus

Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

Päätöksestä tiedottaminen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85

§ mukaisesti.

Päätös

Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä sähköisesti

Vaasan kaupungin ympäristötoimi, ymparistonsuojelu@vaasa.fi Suomen ympäristökeskus

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Vesihuoltoryhmän päällikkö Nico Karlström

Ylitarkastaja Katja Viitaniemi

LIITTEET: Kohteen sijaintikartta Valitusosoitus

(14)

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat

LIITE 1: Kartta kunnostusalueista. Maaperän pilaantuneisuuden kunnostussuunnitelma. Pöyry.

21.10.2019

(15)

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen.

Valitusaika Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitus- aikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

- asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu

viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa:

https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Yhteystiedot

Vaasan hallinto-oikeus

Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: 029 56 42611

PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: 029 56 42760

65101 VAASA 65101 VAASA sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi avoinna 8.00 – 16.15

Käsittelymaksu

Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen

oikeudenkäyntimaksu 260 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.

(16)

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat

BESVÄRSANVISNING

Ändring i detta beslut får sökas genom skriftligt besvär hos Vasa förvaltningsdomstol.

Besvärstid Besvär ska anföras inom 30 dagar från dagen för delfåendet av beslutet, sagda dag inte medräknad.

Om besvärstidens sista dag är en helgdag, lördag, självständighetsdag, första maj, julafton eller midsommarafton fortsätter besvärstiden ännu till följande vardag.

Besvärsskriftens innehåll och undertecknande

I besvärsskriften, som riktas till Vasa förvaltningsdomstol, ska uppges:

- ändringssökandens namn och hemkommun

- den postadress och det telefonnummer till vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden

- det beslut i vilket ändring söks

- till vilka delar ändring söks i beslutet, vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas

Om ändringssökandens talan förs av sökandens lagliga företrädare eller ombud eller om besvärsskriften upprättats av någon annan, ska också dennes namn och hemkommun framgå av besvärsskriften.

Ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet ska underteckna besvärsskriften. Om kravet på underskrift vid elektronisk kommunikation föreskrivs särskilt.

Besvärsskriftens bilagor

Till besvärsskriften ska fogas

- det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia

- intyg över delgivningen eller någon annan utredning över besvärstidens begynnelsetidpunkt - ombudets fullmakt, om ombudet inte är en advokat eller ett offentligt rättsbiträde

- eventuella handlingar som den ändringssökande åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte tidigare har skickats till myndigheten.

Inlämnande av besvärsskriften

Besvärsskriften kan lämnas in till Vasa förvaltningsdomstol personligen, med anlitande av ombud, genom bud, per post som betald försändelse, per telefax eller med e-post. Sändandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besväret ska kunna upptas till prövning, ska besvärsskriften vara myndigheten till handa senast den sista dagen av besvärstiden (30 dagar) före tjänstetidens utgång.

Besväret kan även lämnas in via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adress:

https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Kontaktuppgifter

Vasa förvaltningsdomstol

Postadress: besöksadress: telefon: 029 56 42611

PB 204 Korsholmsesplanaden 43, 4. vån. telefax: 029 56 42760

65101 VASA 65100 VASA e-postadress: vaasa.hao@oikeus.fi

Öppet kl 8.00 – 16.15.

Handläggningsavgift

Enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015) ska den som söker ändring betala en rättegångsavgift på 260 euro till förvaltningsdomstolen. I lagen om domstolsavgifter finns också särskilda bestämmelser om fall där avgift inte tas ut.

(17)

Karlström Nico 27.11.2019 10:58 Viitaniemi Katja 27.11.2019 10:28

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy ABB Oy:n jättämän, Vaasan

ELY-KESKUKSEN YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT VASTUUALUEEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää, että EPV Tuuli- voima Oy:n Laihian

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Vaasan kaupungin kiinteistötoimen

Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen internetsivuilla (www.ely-keskus.fi/kuulutukset) sekä Isonkyrön ja Laihian

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Pirkanmaan ELY-keskuksen jättämän,

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Vaasan kaupungin jättämän, Vaasan

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kunnostustyö voidaan toteuttaa kunnostussuunnitelman mukaisesti, mikäli kaivutyön kuluessa tehtävät

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Wasa NNT Invest Oy:n