7.12.2016
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.
ASIAN VIREILLETULO
Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 22.11.2016.
ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ Vaasan kaupunki
Kiinteistötoimi PL 2
65101 Vaasa Yhteyshenkilö:
Antti Ruokonen 040 839 4226
antti.ruokonen@vaasa.fi
PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA
Kunta Vaasa
Katuosoite tai muu osoitetieto Pohjolankatu välillä Gerbyntie-Panimontie
Kiinteistötunnus 905-21-9901-0
Kiinteistön omistaja Vaasan kaupunki TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
YSL 527/2014 133 § ja 136 §
ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto
Vaasan kaupungin Pukinkulman yritysalueelle rakennetaan ajantasaisen asemakaa- van mukaisesti Pohjolankadun jatke Gerbyntien ja Panimontien väliselle alueelle.
Pohjolankadun rakentaminen aloitetaan Pukinkulman yritysalueen sisäisestä aluees- ta. Pukinjärven rantaan rakennettava osuus on tulossa rakennettavaksi myöhemmin.
Kadun linjauksen alueella on todettu pilaantunutta maata osalla alueesta, mutta alu- een vanhan historian ja täytön heterogeenisen luonteen vuoksi maamassojen puh- tautta tarkkaillaan koko kaivualueella töiden edetessä.
Rakennettava Pohjolankatu tulee kulkemaan vanhan yritysalueen läpi. Alueella on ol- lut panimotoimintaa vuosien 1865-1987 ajan. Panimotiloja on kunnostettu eri yrittäjien
käyttöön ja alueella on toimintahistorian aikana purettu ja rakennettu useita erillisiä rakennuksia. Nykyisin rakennettavan Pohjolankadun länsipuolella olevalla kiinteistöllä (905-21-1-32, omistaja Palosaaren yrityskeskus Oy) toimii useita pieniyrityksiä ja itä- puolella (905-21-73-18, omistaja Kiinteistö Oy Bock’s Corner Village) toimii painotoi- mintaan erikoistunut UPC Print Oy. Alueen pohjoispuolella on toiminut vuosikymmen- ten ajan kemianteollisuusyritys.
Pohjolankatu rakennetaan ajantasaisen asemakaavan 898 mukaisesti TY- ja KTY- alueiden väliin. Tulevan Pohjolankadun alueen omistaa Vaasan kaupunki.
Pilaantumisen aiheuttanut toiminta
Maaperän pilaantumisen on aiheuttanut alueella pitkään jatkunut monialainen yritys- toiminta.
Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet
GTK:n maaperäkartan perusteella alueen pohjamaa on savea. Ympäristöteknisten tutkimusten perusteella alueella on täyttömaata, joka koostuu lohkareista, sorasta ja hiekasta. Täyttömaan joukossa oli osittain jätejakeita kuten lasia ja tiiliä. Tutkimuspis- teissä täyttömaan alapuolella oli aistinvaraisesti tarkasteltuna silttimoreenia.
Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Sepänkylä- Kappelinmäki 1049951, I-luokka) sijaitsee noin 5 km kohteesta itään.
Lähin pintavesi on Pukinjärvestä lähtevä laskuoja, joka kulkee Pukinkulman alueen läpi hulevesiputkessa kohti Onkilahtea. Pohjolankadun rakentamisen aikana ei muo- kata ojia eikä kaivu rajoitu ojan tai järven pehmeille ranta-alueille.
Maaperän haitta-ainepitoisuudet
Kunnostusalueen lähialueelle on tehty tutkimuksia vuosina 1999-2013 (Suunnittelu- keskus Oy 1999, FCG Oy 2011, Vaasan kaupungin Kiinteistötoimi 2013). Tutkimus- ten yhteydessä alueelta otetuista näytteistä on analysoitu metalleja, puolimetalleja, öl- jyhiilivetyjä ja PAH-yhdisteitä. Tutkimuksissa VNa 214/2007 mukaisen alemman tai ylemmän ohjearvon on todettu ylittyvän jonkin haitta-aineen osalta yhteensä viidessä näytepisteessä. Kaikissa tutkimuspisteissä pilaantuneisuuden on todettu rajautuvan maaperän pintaosiin.
Vuoden 1999 tutkimuksessa todettiin kolmessa näytepisteessä korkea mineraaliöljy- jen summapitoisuus. Maksimipitoisuus oli 3500 mg/kg pisteessä P3 0,3-0,8 m. Vuo- den 2011 tutkimuksessa todettiin yhdessä näytepisteessä (7, 0,5-1 m) sinkin pitoi- suus 357 mg/kg, joka ylittää alemman ohjearvon. Vuoden 2013 tutkimuksessa todet- tiin pisteessä P101 0,6-1 m kuparipitoisuus 1000 mg/kg, joka on yli ylemmän ohjear- von sekä alemman ohjearvon ylittävät sinkki- ja elohopeapitoisuudet. Kuparipitoisuus oli yli ylemmän ohjearvon samassa näytepisteessä myös syvyydellä 0-0,5 m.
Pohjolankadun rakentamisen yhteydessä kunnostettavalla alueella arvioidaan olevan yhteensä noin 2000 m3ktr eli noin 2700 tonnia pilaantunutta maata.
Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa sovelletaan Valtioneu- voston asetusta 214/2007 maaperän pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeen arvi- oinnista. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella voidaan yleensä soveltaa ylempää ohjearvoa. Tuleva käyttö alueella on katualue, jota ei pidetä herkkänä maankäyttönä.
Todetut pilaantuneet maa ovat asfaltin alapuolella. Kunnostus toteutetaan osana ka- dun rakentamisen maanrakennustöitä ja kunnostustarpeen arvioinnin apuna käyte- tään VNa 214/2007 ohjearvoja, joissa terveysriski on otettu huomioon.
Ajantasaisen asemakaavan mukaisella Pohjolankadun alueella on todettu pilaantu- nutta maata. Kohteeseen tullaan rakentamaan kaavanmukainen katu, jonka perustus- työt vaativat maankaivua pilaantuneella alueella. Kunnostuksen tavoitetasoksi esite- tään ylempää ohjearvotasoa. Tulevassa käytössä ei katsota aiheutuvan ympäristö- tai terveysriskejä tämän kunnostustavoitteen täytyttyä.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Pilaantuneet maat tullaan poistamaan kadun rakentamisen takia kaivun aikana. Kun- nostusmenetelmänä on massanpoisto kaivinkoneella ja kuljetus pois alueelta pilaan- tuneiden maiden osalta. Pilaantuneet maat sijaitsevat pintamaassa, joten on toden- näköistä, että tuleva kaivualue tulee olemaan syvempi kuin pilaantuneisuus edellyt- täisi. Tutkimuspisteissä todetut haitta-aineet ovat pistemäisiä otoksia kohteesta ja muutoksiin on varauduttava kunnostuksen yhteydessä.
Maanalaiset rakenteet huomioidaan kadunrakentamisessa. Kohteen läpi kulkevan hu- levesiputken vahvistamista tullaan tekemään yhdessä kadunrakentamisen kanssa.
Hulevesiputkea vahvistetaan ulkopuolelta, jolloin putki on käytössä normaalisti töiden suorittamisen ajan.
Kunnostuksen alussa pyritään tekemään alueella täydentäviä tutkimuksia kaivualuei- den rajaamiseksi ja liukoisuusanalyysin teettämiseksi kaatopaikkakelpoisuusarviointia varten. Kaivu toteutetaan kadunrakentamisen työmaajärjestyksen mukaisesti. Kaivun aikana maan pilaantuneisuutta tarkkaillan kenttämittareilla ja maiden ajoa ohjataan tuloksien mukaan. Tarkkailunäytteistä esitetään analysoitavaksi laboratoriossa metal- lit Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V sekä öljyhiilivedyt C10-C40. Mikäli kunnos- tuksen aikana on syytä epäillä maaperässä esiintyvän muita haitta-aineita, tutkitaan niiden pitoisuudet kenttä ja/tai laboratorioanalyyseillä.
Pilaantuneiden massojen välivarastointia vältetään työmaalla, mutta mikäli välivaras- tointikasoja säilytetään kohteessa, ne peitetään välivarastoinnin ajaksi. Kaivussa eriasteisesti pilaantuneet maamassat ja puhtaat maa-ainekset pidetään erillään. Kivet ja kunnostustavoitteet alittava maa jätetään mahdollisuuksien mukaan alueen täyttöi- hin.
Kunnostuksen lopputulos varmistetaan jäännöspitoisuusnäytteillä. Kaivannon pohjas- ta ja reunoista otetaan näytteet, jotka analysoidaan laboratoriossa edellä mainittujen metallien ja öljyhiilivetyjen osalta. Pohjasta otetaan näyte vähintään 10 osanäytteen kokoomanäytteenä jokaista alkavaa 300 m2 kohden ja reunoista enintään 1,5 m pak-
suudelta maalajikerroksittain näyte 30 m välein. Mikäli kunnostuksen aikana alueella todetaan muita haitta-aineita, analysoidaan jäännöspitoisuusnäytteistä myös niiden pitoisuudet laboratoriossa.
Kunnostustyö todetaan päättyneeksi, kun kaikki kaivannon reuna- ja pohjanäytteet alittavat VNa 214/2007 ylemmät ohjearvotasot. Kunnostuksen jälkeen kohteessa jat- kuu kadunrakennustyöt. Mikäli kaivualue laajenee pilaantuneisuuden takia, kaivantoa täytetään tarpeen mukaan puhtailla maa-aineksilla. Täyttötyön voi suorittaa vasta kaivannosta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden osoitettua kunnostustavoitteiden täyttyvän. Maamassat ja mahdolliset jätteet kuljetetaan soveltuvaan vastaanottopaik- koihin. Pilaantuneen maan kuljetuksesta laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat.
Mikäli kaikkia kunnostustavoitteita ylittäviä maita ei saada alueelta poistettua, erotel- laan vaihdetut puhtaat maat ja pilaantuneet maat huomioverkolla ja tarvittaessa eris- terakenteella. Pilaantuneita maita jätettäessä ilmoitetaan niistä viipymättä viranomai- selle ja sovitaan tarvittavista riskinhallintatoimista.
Jos kunnostustyön yhteydessä havaitaan tutkimuksista poikkeavaa, esimerkiksi pi- laantuminen ulottuu naapurikiinteistöjen puolelle tai maa-aines on pilaantunut muilla kuin aikaisemmin ilmoitetuilla haitta-aineilla, ilmoitetaan siitä välittömästi Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukseen ja esitetään suullinen suunnitelma puhdistustyön jat- kamisesta.
Kunnostukselle nimetään valvoja, jonka tehtäviä ovat näytteenotto, massojen kulje- tuksen ohjaaminen käsittelypaikkoihin sekä kunnostustyön ohjeiden ja viranomais- määräysten noudattamisen valvonta. Valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukseen ja Vaasan ympäristökeskukseen ennen kunnostuksen alkamista.
Kunnostus toteutetaan kadunrakentamisen yhteydessä vuosina 2018-2019. Kunnos- tustyön päätyttyä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle, Vaasan Kiinteistötoimelle ja Vaasan ympäristökeskukselle.
ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kunnostustyö voidaan toteuttaa kunnostussuunnitelman mukaisesti, mikäli kaivutyön kuluessa tehtävät havainnot maaperän pilaantuneisuudesta tai riskeistä eivät poik- kea olennaisesti esitetyistä tiedoista. Lisäksi kunnostustyössä tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset (1-15):
Kunnostustavoitteet
1. Kiinteistön maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella seuraa- vat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat ylemmät ohjearvotasot saavutetaan:
Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg:
Keskitisleet (C10-C21) 1000
Raskaat öljyjakeet (C21-C40) 2000
Antimoni 50
Arseeni 100
Elohopea 5
Kadmium 20
Koboltti 250
Kromi 300
Kupari 200
Lyijy 750
Nikkeli 150
Sinkki 400
Vanadiini 250
Mikäli kunnostuksen yhteydessä todetaan jätettä, tulee siitä ilmoittaa valvovalle vi- ranomaiselle. Kunnostuksen edetessä jätteen laatua tulee tarkkailla ja kunnostustyö tulee suorittaa siten, että havaitun jätteen perusteella maaperästä määritetään tarvit- taessa myös muita haitta-aineita kuin mitä ilmoituksessa on esitetty. Myös näille hait- ta-aineille maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina ovat VNa 214/2007:n ylemmät ohjearvotasot.
Mikäli kunnostettavalla alueella sijaitsee vesijohto tai alueelle sijoitetaan uusi vesijoh- to ja mikäli vesijohdon materiaali ei ole diffuusiosuojattu, on 2 m säteellä vesijohdosta kunnostustavoitteena VNa 214/2007:n alemmat ohjearvotasot.
Maaperässä vapaana faasina olevat haitta-aineet tulee poistaa maaperästä.
2. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei erityisen painavista syistä saavuteta, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi riskinarviointi kunnostuksen tavoitetasojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdolli- sista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja/tai tarkkailun tarve. Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä jatkotoimenpiteistä.
Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä ”Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta” (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta.
Kunnostuksen toteuttaminen
3. Kunnostustyö tulee aloittaa mahdollisimman pian ja saattaa päätökseen päätöksen voimassaoloaikana. Kunnostustyö voidaan aloittaa päätöksen antopäivänä.
4. Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva päte- vyystodistus. Asiantuntijan on ohjattava puhdistustyötä aina kun pilaantuneita maita kaivetaan tai toimitetaan toimenpidealueelta muualle käsiteltäväksi.
Maa-ainesten käsittely, hyötykäyttö ja välivarastointi alueella
5. Tarvittaessa toteutettava välttämätön kertaluontoinen välivarastointi esim. kaato- paikkaselvitystä varten saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Maa-ainesten väliva- rastointi tulee järjestää tiiviisti erillään muusta ympäristöstä siten, että maa-ainekset pysyvät kuivana, eikä niistä valu mitään haitta-aineita alapuoliseen maaperään.
Myös maa-ainesten sekoittuminen ympäristön maaperään tai pölyäminen tulee estää.
Välivarastointia tulee myös tarkkailla säännöllisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, naapureille tai maaperälle ja pohjavedelle. Välivaras- toalueiden maaperän puhtaus tulee tarvittaessa varmistaa ja kunnostaa välivarasto- jen purun jälkeen.
6. Raja-arvotasot alittavat maa-ainekset voidaan hyödyntää kiinteistön maaperäkun- nostuksen kaivualueilla. Pilaantuneen maa-ainesjätteen laitos- ja ammattimainen kä- sittely vaatii aina ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan.
7. Jos rakennus- tai kaivuteknisistä syistä tai julkisoikeudellisista lupasyistä alueelle joudutaan jättämään pilaantuneita maita ja ne eristetään ympäristöstä, tulee eristyk- seen käyttää yleisesti käytössä olevia eristeratkaisua sekä esittää käytettävä ratkaisu valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi.
Vesien tutkiminen ja käsittely
8. Kaivantoihin työn aikana mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee tutkia ja tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen tai käsitellä muulla valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Muita laajempia pohjaveden kunnostus- toimenpiteitä ei voi tehdä tämän päätöksen perusteella.
Jätteiden käsittely
9. Kunnostuksen aikana maaperässä havaittava jäte tulee poistaa ja toimittaa luvan- varaiseen vastaanottopaikkaan. Jätteen voi kuitenkin jättää maahan, mikäli se on voimassa olevan lainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella luvallista tai jätteen maahan jättämiselle on saatu hyväksyntä toimivaltaiselta viran- omaiselta tai jätteen maahan jättämiselle on olemassa voimassa oleva ympäristölu- pa.
10. Pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympä- ristöluvassa kyseisten maa-aineisten vastaanotto on hyväksytty. Maamassat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. Alueelta poiskuljetettavasta maasta on otettava vastaanot- topaikan edellyttämällä tavalla riittävä määrä maanäytteitä laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten. Maanäytteistä on analysoitava määräyksessä 1 esitetyt haitta-aineet.
11. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kulje- tuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän tulee olla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpi- tämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, mitkä on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana.
Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröi- tynyt jätehuoltorekisteriin.
Poikkeukselliset tilanteet
12. Kunnostussuunnitelmasta poikkeamisesta ja työn aikana ilmenevistä poikkeuksel- lisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennal- ta arvaamattomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä (YSL 136§).
13. Mikäli pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on siitä viipymät- tä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä ja ohjeita naapurikiinteistön kunnostamisesta.
Valvontaviranomaiselle tiedottaminen ja raportointi
14. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Ete- lä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Vaasan kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja pilaan- tuneiden maamassojen vastaanottajien yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto.
15. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puh- distustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Loppuraportti tu- lee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti.
Määräysten perustelut
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan puhdistus- työn tavoitteita, maa-aineksen hyödyntämistä, puhdistustyön valvontaa ja lopputulok- sen arviointia varten. Tämä päätös koskee ainoastaan ilmoituksessa esitetyn kunnos- tusalueen puhdistamista.
Alueella on aiemmin todettu pistemäistä maaperän pilaantuneisuutta, mutta historia- tietojen perusteella on todennäköistä, että kohteen maaperässä on jätetäyttöä ja mahdollisesti tutkimuksessa havaittuja pitoisuuksia suurempia haitta-ainepitoisuuksia.
Kunnostustyö on perusteltua suorittaa osittaisena pilaantuneen maaperän kunnos- tuksena muutostöiden yhteydessä.
Kunnostettavan alueen käyttötarkoitus tulee olemaan katualue ja kohteen lähellä ei sijaitse erityisen herkkiä kohteita. Kunnostuksen tavoitetasoksi soveltuvat Valtioneu- voston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot.
Kunnostustavoitteet on määrätty öljyhiilivedyille ja metalleille, joita tutkimusvaiheessa on todettu kohteen maaperässä VNa 214/2007 ylemmät ohjearvotasot ylittävinä pitoi- suuksina. Ilmoituksen perusteella maaperässä olevan jätteen laatu ei ole tiedossa.
Näin ollen ei voida myöskään arvioida maaperän haitta-aineita. Kunnostus on mää- rätty suoritettavaksi siten, että tutkittavat haitta-aineet määritetään havaitun jätteen laadun perusteella.
Mahdollisen vesijohdon alueen kunnostuksen tavoitetasoksi on määrätty alemmat oh- jearvotasot, sillä ylempi ohjearvotaso ei ota huomioon vesijohdon läpi kulkeutuvien haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen.
Maaperässä oleva vapaa faasi katsotaan olevan jätettä, jota ei voi ympäristö- tai ter- veysriskien takia jättää maaperään.
Kunnostuksen aloittamiselle on annettu kohtuullinen määräaika terveys- ja ympäris- töhaittojen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kohteesta tehdyt tutkimukset ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä.
Tällä ilmoituspäätöksellä ei voi hyväksyä maahan jätettäväksi jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.
Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia.
Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa 31.12.2020 asti. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämää- rään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6, 7, 16, 17, 23, 27, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 137, 190, 191, 205, 209
Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 25 ja 26 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) 54, 55, 56, 57 ja 58 §
Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 31, 72, 73, 74, 75, 94, 118, 119,121 ja 150 §
Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11 ja 24 § Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 §
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elin- keinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2016 (12/2015, 1731/2015)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen 880 euroa
Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8§:n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ELY-keskusten maksullisista suoritteista. Siinä pi- laantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely on hinnoiteltu 55 €/h. Tässä tapauksessa maksu peritään 16 tunnin mukaan.
Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelu- keskuksesta.
Päätöksestä tiedottaminen
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85
§ mukaisesti.
Päätös
Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä sähköisesti
Vaasan kaupunki, ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallin- to-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusvastaava, geologi Ilkka Närhi
Ylitarkastaja Mari Leminen
LIITTEET: Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusaika Valitus on tehtäväkolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitus- aikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, it- senäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laati- jana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen.
Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viran- omaiselle.
Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähet- täminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana en- nen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia.
Yhteystiedot
Vaasan hallinto-oikeus
Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: 029 56 42611
PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: 029 56 42760
65101 VAASA 65101 VAASA sähköposti:vaasa.hao@oikeus.fi avoinna 8.00 – 16.15
Käsittelymaksu
Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen oikeudenkäynti- maksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.
BESVÄRSANVISNING
Ändring i detta beslut får sökas genom skriftligt besvär hos Vasa förvaltningsdomstol.
Besvärstid Besvär ska anföras inom30 dagar från dagen för delfåendet av beslutet, sagda dag inte medräknad.
Om besvärstidens sista dag är en helgdag, lördag, självständighetsdag, första maj, julafton eller mid- sommarafton fortsätter besvärstiden ännu till följande vardag till tjänstetidens slut.
Dagen för delgivningen räknas på följande sätt:
- Om beslutet har överlämnats till vederbörande, dennes ombud eller bud, framgår dagen för delgiv- ningen av datumstämpeln i beslutet.
- Om beslutet har sänts per post mot mottagningsbevis framgår delgivningsdatumet av mottagnings- beviset.
- Om beslutet har postats som vanligt brev, anses delgivningen ha ägt rum den sjunde dagen efter postningsdagen, om inte annat visas.
- När det är fråga om så kallad mellanhandsdelgivning (dvs. när beslutet inte har lämnats direkt till vederbörande eller dennes ombud) anses beslutet ha delgivits den tredje dagen efter den dag som anges i delgivnings- eller mottagningsbeviset.
- Om beslutet eller kungörelsen om att det finns till påseende har publicerats i officiella tidningen eller genom officiell kungörelse på anslagstavla, anses det ha blivit delgivet den sjunde dagen efter den dag då kungörelsen har publicerats i officiella tidningen eller satts upp på anslagstavla.
Besvärsskriftens innehåll och undertecknande
I besvärsskriften, som riktas till Vasa förvaltningsdomstol, ska uppges:
- ändringssökandens namn och hemkommun
- den postadress och det telefonnummer till vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökan- den
- det beslut i vilket ändring söks
- till vilka delar ändring söks i beslutet, vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yr- kas
Om ändringssökandens talan förs av sökandens lagliga företrädare eller ombud eller om besvärsskriften upprättats av någon annan, ska också dennes namn och hemkommun framgå av besvärsskriften.
Ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet ska underteckna besvärsskriften. Om kravet på underskrift vid elektronisk kommunikation föreskrivs särskilt.
Besvärsskriftens bilagor
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia
- intyg över delgivningen eller någon annan utredning över besvärstidens begynnelsetidpunkt - ombudets fullmakt, om ombudet inte är en advokat eller ett offentligt rättsbiträde
- eventuella handlingar som den ändringssökande åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte tidigare har skickats till myndigheten.
Inlämnande av besvärsskriften
Besvärsskriften kan lämnas in till Vasa förvaltningsdomstol personligen, med anlitande av ombud, ge- nom bud, per post som betald försändelse, per telefax eller med e-post. Sändandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besväret ska kunna upptas till prövning, ska besvärsskriften vara myndigheten till handa senast den sista dagen av besvärstiden (30 dagar) före tjänstetidens utgång.
Kontaktuppgifter
Vasa förvaltningsdomstol
Postadress: besöksadress: telefon: 029 56 42611
PB 204 Korsholmsesplanaden 43, 4. vån. telefax: 029 56 42760
65101 VASA 65100 VASA e-postadress: vaasa.hao@oikeus.fi
Öppet kl 8.00 – 16.15.
Handläggningsavgift
Enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015) ska den som söker ändring betala en rättegångsavgift på 250 euro till förvaltningsdomstolen. I lagen om domstolsavgifter finns också särskilda bestämmelser om fall där avgift inte tas ut.
