Naapurikiin- (2)ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat teistöt omistaa Vaasan kaupunki

(1)

23.5.2017

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

ASIAN VIREILLETULO

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 12.5.2017.

ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ Bodycote Lämpökäsittely Oy Kisällintie 7

01730 Vantaa Yhteyshenkilö:

Rami Alho 0400 470 849

rami.alho@bodycote.com

PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA

Kunta Vaasa

Katuosoite tai muu osoitetieto Vasaratie 2

Kiinteistötunnus 905-25-74-4

Kiinteistön omistaja Vaasan kaupunki TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

YSL 527/2014 133 § ja 136 §

ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto

Bodycote Lämpökäsittely Oy on lopettanut toimintansa Vaasan teollisuusalueella osoitteessa Vasaratie 2, Vaasa. Laitoksen toiminta on alkanut vuonna 1974. Laitok- sella on harjoitettu vuoteen 2005 asti kovakromausta. Laitoksen toimintaan kuului te- räksisten ja alumiinisten metallikappaleiden lämpökäsittely. Laitoksella käsiteltiin vuo- sittain noin 2000 tonnia metallia.

Kiinteistö on osa Suvilahden teollisuusaluetta, joka on kaavoitettu teollisuus- ja varas- torakennusten korttelialueeksi.

Kiinteistö 905-25-74-4 rajautuu lännessä puistoalueeseen, pohjoisessa kiinteistöön 905-25-74-3, etelässä kiinteistöön 905-25-74-5 ja idässä Vasaratiehen. Naapurikiin-

(2)

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat

teistöt omistaa Vaasan kaupunki. Lähimmät asuinrakennuksen sijaitsevat 250 m päässä lännessä.

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Laitoksella on harjoitettu vuoteen 2005 asti kovakromausta. Kovakromaamo on si- jainnut laitoksen eteläpäässä. Laitosta on laajennettu 2000-luvun alussa rakentamalla nykyinen varasto.

Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet

GTK:n karttapalvelun mukaan pinta- ja pohjamaalaji alueella on liejuinen hienorakei- nen maalaji. Tontin reunaa kiertää kapea nurmikaistale, rakennuksen ympärillä on as- faltoitu liikennealue. Tutkimusten perusteella nurmialueen kohdalla on noin 0,7 m kerros silttiä, jonka jälkeen on noin metrin kerros siltin ja moreenin sekoitusta. Asfaltin alla on noin 0,5 m kerros täytemaata (sora, hiekka, moreeni), jonka jälkeen on siltin ja moreenin sekoitusta sekä paikoin louhetta ja kiviä. Perusmaan todettiin olevan savis- ta silttiä noin 2 metrin syvyydeltä lähtien.

Rakennuksen alapohjan alla todettiin noin metrin kerros soraa, sen alla metri hiekkaa ja perusmaa savi. Alapohjan näytepisteiden VAH7 ja VAH8 alla oli noin metrin sora- kerros ja sen alla betoninen rakenne, johon kairaus pysäytettiin.

Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen on noin 2,5 km. Tutkimusten yhteydessä todettiin muutamassa näytepis- teessä kosteaa maata syvyydellä 2-4 metriä. Kairareikiin ei kuitenkaan kertynyt vettä niin paljon että siitä olisi saatu näytettä.

Lähin pintavesialue, Pohjanlahti, sijaitsee noin 900 m lounaaseen. Katolta vedet ohjataan sadevesiviemäriin. Tontin länsiosassa on yksi sadevesikaivo, muuten pihan sadevedet ohjataan kaadolla nurmialueelle.

Maaperän haitta-ainepitoisuudet

Kohteeseen tehtiin 12.4.2017 ympäristötekniset tutkimukset porakonekairalla. Ra- kennuksen alapohjasta otettiin myös kolme betoninäytettä timanttiporalla. Tutkimuk- sessa otettiin yhteensä 25 maanäytettä ja 3 betoninäytettä. Maanäytteistä määritettiin XRF-kenttäanalysaattorilla alkuaineet (As, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn) ja PID-kenttämittarilla helposti haihtuvat hiilivedyt. Öljyhiilivedyistä ei todettu merkkejä, joten niitä ei mitattu PetroFlag-kenttämittarilla.

Laboratoriossa analysoitiin metallit (As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Sb, V, Zn, Hg) ja öl- jyhiilivedyt C10-C40 kahdeksasta maanäytteestä ja kolmesta betoninäytteestä. Kuu- denarvoinen kromi analysoitiin yhdestä maanäytteestä.

Piha-alueelta rakennuksen eteläpuolelta otetussa maaperänäytteessä VAH5 0,5-1,0 m todettiin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet antimonia 37 mg/kg, öljyhiilivety- jen keskitisleitä C10-C21 470 mg/kg ja raskaita jakeita C22-C40 1300 mg/kg. Samas- sa näytteessä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet kromia 1504 mg/kg ja lyijyä 1012 mg/kg,

(3)

Rakennuksen alta otetussa näytteessä VAH7 0-0,5 m todettiin öljyhiilivetyjen keskitis- leitä C10-C21 590 mg/kg (yli alemman ohjearvon) ja raskaita jakeita C22-C40 3900 mg/kg (yli ylemmän ohjearvon).

Näytteissä VAH1 0-0,5 m ja VAH8 0,5-1,0 m todettiin VNa 214/2007 kynnysarvon ylit- täviä pitoisuuksia arseenia, kobolttia ja vanadiinia.

Betoninäytteissä VAH6 ja VAH7 todettiin kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjen raskaita jakeita C22-C40. Näytteessä VAH6 pitoisuus oli 930 mg/kg ja näytteessä VAH7 1400 mg/kg.

Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta

Erillistä riskinarviota ei ole tehty. Kohde ei kuulu luokiteltuun pohjavesialueeseen ja on teollisuuskäytössä. Kohteelle tehdyssä ympäristöteknisessä maaperätutkimukses- sa todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä lyijyn ja kromin pitoisuuksia näytepisteessä VAH5. Maaperää pidetään pilaantuneena näytepisteen ympäristössä ja kohteella on kunnostustarve.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kohteella on pilaantuneen maaperän kunnostustarve. Kunnostettavalla alueella arvioidaan olevan pilaantunutta maata näytepisteen VAH5 ympäristössä, mutta koko- naismäärää ei voida arvioida tehtyjen tutkimusten perusteella.

Kunnostustavoitteet

Kunnostustavoitteeksi esitetään VNa 214/2007 ylempää ohjearvoa. Näytepisteessä VAH5 todettu kromilla ja lyijyllä yli ylemmän ohjearvon pilaantunut maa poistetaan.

Näytepisteessä VAH7 rakennuksen alla todettua öljyhiilivetyjen raskailla jakeilla yli ylemmän ohjearvon pilaantunutta maa-ainesta ei poisteta.

Kunnostusmenetelmät, laadunvalvonta ja työn kuvaus

Maaperän kunnostaminen tehdään massanvaihdolla. Putket ja johdot merkataan kunnostusalueelle. Kunnostusalueelta poistetaan rakennuksen vieressä olevat tava- rat, aitaus ja katos. Asfaltti poistetaan noin 10 m2 alueelta ja toimitetaan kierrätyk- seen. Näytepisteen VAH5 kohdalta noin 6 m2 alueelta poistetaan pintamaata noin 0,5 m kerros, massat sijoitetaan pinnoitetulle alueelle, mitataan XRF-mittarilla kromin ja lyijyn pitoisuudet ja pitoisuuden mukaan massat toimitetaan jätteenkäsittelykeskuk- seen.

Kunnostuksen päättäminen ja viimeistely

Kaivua jatketaan niin pitkään, kunnes XRF-mittarilla ei enää todeta kunnostustavoit- teen ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Kaivannon seinistä ja pohjasta otetaan jään- nöspitoisuusnäytteet. Jos kaivannon seinämien todetaan täyttävän kunnostustavoitteet, kaivanto täytetään routimattomalla täyttöön soveltuvalla maa-aineksella, tiiviste- tään ja tarvittaessa asfaltoidaan.

(4)

Maa-ainesten käsittely ja hyödyntäminen

Kunnostuksen aikana kaivettavien maiden määrä tarkentuu vasta kunnostustyön yh- teydessä. Täytöissä voidaan hyödyntää pilaantumattomaksi todettuja kaivannosta kaivettuja maa-aineksia.

Vesien käsittely

Kaivantoon mahdollisesti kertyvät sadevedet pumpataan tarvittaessa erotuskaivon kautta viemäriin. Tutkimuksissa ei todettu pohjavettä.

Jätteiden käsittely

Maa-aineksen joukossa olevat jätejakeet pyritään erottamaan maa-aineksesta ja toi- mittamaan jätteenkäsittelykeskukseen. Tutkimuksissa ei havaittu jätettä maa- aineksen joukossa.

Kuljetukset, varastointi ja kirjanpito

Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi. Alueelta poistettavien maa- kuormien kuljettajille annetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat. Asiakirjat pa- lautuvat valvojalle vastaanottopaikan allekirjoittamina kuorman toimittamisen jälkeen.

Asiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistos- sa.

Alueella voidaan välivarastoida kunnostuskaivannosta kaivettuja maa-aineksia. Pi- laantuneeksi todetut maa-ainekset varastoidaan asfaltoidulla alueella ja peitetään pressulla varastoinnin ajaksi. Välivarastointia pyritään välttämään.

Jälkiseuranta

Kunnostustyön jälkeen alueella ei ole tarvetta jälkiseurannalle.

Tiedotus, aikataulu ja raportointi

Työ aloitetaan heti, kun päätös pilaantuneen maaperän puhdistuksesta on saatu.

Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Vaasan kaupungille ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluttua kunnostuksen päättymi- sestä. Loppuraportti laaditaan Ympäristöopas 2010 Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti mukaisesti. Tiedottamisesta vastaa kunnostustyön tilaaja Bodycote Lämpökäsittely Oy.

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kunnostustyö voidaan toteuttaa kunnostussuunnitelman mukaisesti, mikäli kaivutyön kuluessa tehtävät havainnot maaperän pilaantuneisuudesta tai riskeistä eivät poikkea olennaisesti esitetyistä tiedoista.

Lisäksi kunnostustyössä tulee ottaa huomioon seuraavat määräykset (1-19):

(5)

Kunnostustavoitteet ja -menetelmät

1. Kiinteistön maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat ylemmät ohjearvotasot saavute- taan:

Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg:

Keskitisleet (C11-C21) 1000

Raskaat öljyjakeet (C22-C40) 2000

Kromi (Cr) 300

Lyijy (Pb) 750

Antimoni (Sb) 50

Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä het- kellä ole tiedossa, ovat maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina VNa 214/2007:n ylemmät ohjearvotasot.

Maaperän raja-arvotasona voidaan käyttää myös epäorgaanisten haitta-aineiden osalta alueellista luontaista pitoisuutta, mikäli on luotettavasti todettu, että alueen luontainen taustapitoisuus on suurempi kuin raja-arvo.

Maaperässä vapaana faasina olevat haitta-aineet tulee poistaa maaperästä.

Kunnostusmenetelmään liittyvät määräykset

2. Kunnostustyö tulee aloittaa mahdollisimman pian ja saattaa päätökseen päätöksen voimassaoloaikana. Kunnostustyö voidaan aloittaa päätöksen antopäivänä.

3. Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva päte- vyystodistus. Asiantuntijan on ohjattava puhdistustyötä aina kun pilaantuneita maita kaivetaan tai toimitetaan toimenpidealueelta muualle käsiteltäväksi.

4. Kunnostuksen edistymistä voidaan tarkkailla kenttätestimenetelmillä. Maaperän kunnostusalueet katsotaan rajatuksi, kun laboratorioanalyysein varmistetut tarkkailu- tulokset alittavat kaivantojen reunoilla ja pohjalla määräyksessä 1 asetetut raja- arvotasot.

Maa-ainesten käsittely, hyötykäyttö ja välivarastointi alueella

5. Tarvittaessa toteutettava välttämätön kertaluontoinen välivarastointi esim. kaato- paikkaselvitystä varten saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Maa-ainesten väliva-

(6)

rastointi tulee järjestää tiiviisti erillään muusta ympäristöstä siten, että maa-ainekset pysyvät kuivana, eikä niistä valu mitään haitta-aineita alapuoliseen maaperään.

Myös maa-ainesten sekoittuminen ympäristön maaperään tai pölyäminen tulee estää.

Välivarastointia tulee myös tarkkailla säännöllisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, naapureille tai maaperälle ja pohjavedelle. Välivaras- toalueiden maaperän puhtaus tulee tarvittaessa varmistaa ja kunnostaa välivarasto- jen purun jälkeen.

6. Raja-arvotasot alittavat maa-ainekset voidaan hyödyntää kiinteistön maaperäkun- nostuksen kaivualueilla. Pilaantuneen maa-ainesjätteen laitos- ja ammattimainen kä- sittely vaatii aina ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan.

7. Jos rakennus- tai kaivuteknisistä syistä tai julkisoikeudellisista lupasyistä alueelle joudutaan jättämään pilaantuneita maita ja ne eristetään ympäristöstä, tulee eristyk- seen käyttää yleisesti käytössä olevia eristeratkaisua sekä esittää käytettävä ratkaisu valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi.

8. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei erityisen painavista syistä saavuteta, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi riskinarviointi raja-arvojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja/tai tarkkailun tar- ve. Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai mää- räyksiä jatkotoimenpiteistä.

Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä ”Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta” (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta.

Rakennuksen alle jäävästä pilaantuneesta maasta tulee laatia erillinen puhdistustarpeen arviointi, joka tulee toimittaa kunnostuksen loppuraportin yhteydessä.

Vesien tutkiminen ja käsittely

9. Kaivantoihin työn aikana mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee tutkia ja tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen tai käsitellä muulla valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Muita laajempia pohjaveden kunnostus- toimenpiteitä ei voi tehdä tämän päätöksen perusteella.

Jätteiden käsittely

10. Kunnostuksen aikana maaperässä havaittava jäte tulee poistaa ja toimittaa lu- vanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätteen voi kuitenkin jättää maahan, mikäli se on voimassa olevan lainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella luvallista tai jätteen maahan jättämiselle on saatu hyväksyntä toimivaltaiselta viran- omaiselta tai jätteen maahan jättämiselle on olemassa voimassa oleva ympäristölu- pa.

11. Pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympä- ristöluvassa kyseisten maa-aineisten vastaanotto on hyväksytty. Maamassat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. Alueelta poiskuljetettavasta maasta on otettava vastaanot-

(7)

topaikan edellyttämällä tavalla riittävä määrä maanäytteitä laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten. Maanäytteistä on analysoitava määräyksessä 1 esitetyt haitta-aineet.

12. Pilaantuneiden maiden ja vesien sijoituskohteista ja niihin kuljetettavien massojen määristä, kuljetusmatkoista, laadusta ja toimitusajankohdista on pidettävä kirjaa. Pi- laantuneen maan (eli jätteen) haltijan on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat jätteestä.

13. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kulje- tuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän tulee olla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpi- tämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, mitkä on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana.

Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröi- tynyt jätehuoltorekisteriin.

Terveys- ja ympäristöhaittojen hallinta ja työturvallisuus

14. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivaminen ja kuljettaminen on toteutettava siten, että pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön kaivutyön ja kuljetuksen aikana este- tään.

Poikkeukselliset tilanteet

15. Kunnostussuunnitelmasta poikkeamisesta ja työn aikana ilmenevistä poikkeuksel- lisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja tarvittaessa muille tahoille.

16. Jos pilaantuneisuuden arvioidaan tai todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä ja ohjeita naapurikiinteistön kunnostamisesta.

Valvontaviranomaiselle tiedottaminen ja raportointi

17. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Ete- lä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Vaasan kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle. Aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto.

18. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien tu- losten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä.

(8)

19. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puh- distustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Loppuraportti tulee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti.

Määräysten perustelut

Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan puhdistus- työn tavoitteita, maa-aineksen hyödyntämistä, puhdistustyön valvontaa ja lopputulok- sen arviointia varten.

Kohteen lähellä ei sijaitse erityisen herkkiä kohteita ja teollisuustoiminta kiinteistöllä tulee jatkumaan myös pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkeen. Näin ollen kunnostuksen tavoitetasoksi soveltuvat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot.

Maaperässä oleva vapaa faasi katsotaan olevan jätettä, jota ei voi ympäristö- tai ter- veysriskien takia jättää maaperään.

Antimonia on havaittu maaperässä siinä määrin, että sen pitoisuus voi mahdollisesti paikallisesti ylittää ylemmän ohjearvon, minkä vuoksi antimoni on määrätty tutkitta- vaksi ja antimonille on asetettu tavoitetaso kunnostuksen laadun varmistamiseksi.

Kohteella on havaittu ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia myös rakennuksen alla. Koska suunnitelmassa on esitetty kohteen kunnostamista maan- käyttömuodon perusteella ylempiin ohjearvoihin ja rakennuksen alla oleva pilaantunut maa aiotaan jättää kunnostamatta, siitä pitää laatia puhdistustarpeen arviointi. Arvi- oinnin perusteella alue voidaan jättää kunnostamatta, mikäli ympäristö-, terveys- ja kulkeutumisriskit ovat hallinnassa.

Kunnostuksen aloittamiselle on annettu kohtuullinen määräaika terveys- ja ympäris- töhaittojen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kohteesta tehdyt tutkimukset ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä.

Tällä ilmoituspäätöksellä ei voi hyväksyä maahan jätettäväksi jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.12.2020 asti. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämää- rään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti.

(9)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6, 7, 16, 17, 23, 27, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 137, 190, 191, 205, 209

Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 25 ja 26 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) 54, 55, 56, 57 ja 58 §

Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 16, 17, 28, 29, 31, 72, 73, 74, 75, 94, 118, 119,121 ja 150 §

Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11 ja 24 § Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 §

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elin- keinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen 605 euroa

Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8§:n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ELY-keskusten maksullisista suoritteista. Siinä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely on hinnoiteltu 55 €/h. Tässä tapauksessa maksu peritään 11 tunnin mukaan.

Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelu- keskuksesta.

Päätöksestä tiedottaminen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85

§ mukaisesti.

Päätös

Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä sähköisesti

Vaasan kaupunki, ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallin- to-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

(10)

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusvastaava, geologi Ilkka Närhi

Suunnittelija Katja Viitaniemi

LIITTEET: Valitusosoitus

(11)

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen.

Valitusaika Valitus on tehtäväkolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitus- aikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, it- senäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laati- jana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

- asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähet- täminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana en- nen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia.

Yhteystiedot

Vaasan hallinto-oikeus

Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: 029 56 42611

PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: 029 56 42760

65101 VAASA 65101 VAASA sähköposti:vaasa.hao@oikeus.fi avoinna 8.00 – 16.15

Käsittelymaksu

Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen oikeudenkäynti- maksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.

(12)

BESVÄRSANVISNING

Ändring i detta beslut får sökas genom skriftligt besvär hos Vasa förvaltningsdomstol.

Besvärstid Besvär ska anföras inom30 dagar från dagen för delfåendet av beslutet, sagda dag inte medräknad.

Om besvärstidens sista dag är en helgdag, lördag, självständighetsdag, första maj, julafton eller mid- sommarafton fortsätter besvärstiden ännu till följande vardag till tjänstetidens slut.

Dagen för delgivningen räknas på följande sätt:

- Om beslutet har överlämnats till vederbörande, dennes ombud eller bud, framgår dagen för delgivningen av datumstämpeln i beslutet.

- Om beslutet har sänts per post mot mottagningsbevis framgår delgivningsdatumet av mottagningsbeviset.

- Om beslutet har postats som vanligt brev, anses delgivningen ha ägt rum den sjunde dagen efter postningsdagen, om inte annat visas.

- När det är fråga om så kallad mellanhandsdelgivning (dvs. när beslutet inte har lämnats direkt till vederbörande eller dennes ombud) anses beslutet ha delgivits den tredje dagen efter den dag som anges i delgivnings- eller mottagningsbeviset.

- Om beslutet eller kungörelsen om att det finns till påseende har publicerats i officiella tidningen eller genom officiell kungörelse på anslagstavla, anses det ha blivit delgivet den sjunde dagen efter den dag då kungörelsen har publicerats i officiella tidningen eller satts upp på anslagstavla.

Besvärsskriftens innehåll och undertecknande

I besvärsskriften, som riktas till Vasa förvaltningsdomstol, ska uppges:

- ändringssökandens namn och hemkommun

- den postadress och det telefonnummer till vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökan- den

- det beslut i vilket ändring söks

- till vilka delar ändring söks i beslutet, vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas

Om ändringssökandens talan förs av sökandens lagliga företrädare eller ombud eller om besvärsskriften upprättats av någon annan, ska också dennes namn och hemkommun framgå av besvärsskriften.

Ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet ska underteckna besvärsskriften. Om kravet på underskrift vid elektronisk kommunikation föreskrivs särskilt.

Besvärsskriftens bilagor

Till besvärsskriften ska fogas

- det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia

- intyg över delgivningen eller någon annan utredning över besvärstidens begynnelsetidpunkt - ombudets fullmakt, om ombudet inte är en advokat eller ett offentligt rättsbiträde

- eventuella handlingar som den ändringssökande åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte tidigare har skickats till myndigheten.

Inlämnande av besvärsskriften

Besvärsskriften kan lämnas in till Vasa förvaltningsdomstol personligen, med anlitande av ombud, genom bud, per post som betald försändelse, per telefax eller med e-post. Sändandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besväret ska kunna upptas till prövning, ska besvärsskriften vara myndigheten till handa senast den sista dagen av besvärstiden (30 dagar) före tjänstetidens utgång.

(13)

Kontaktuppgifter

Vasa förvaltningsdomstol

Postadress: besöksadress: telefon: 029 56 42611

PB 204 Korsholmsesplanaden 43, 4. vån. telefax: 029 56 42760

65101 VASA 65100 VASA e-postadress:vaasa.hao@oikeus.fi

Öppet kl 8.00 – 16.15.

Handläggningsavgift

Enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015) ska den som söker ändring betala en rättegångsavgift på 250 euro till förvaltningsdomstolen. I lagen om domstolsavgifter finns också särskilda bestämmelser om fall där avgift inte tas ut.