ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat ASIA Päätös ympäristönsuojelulain n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta

(1)

11.6.2018

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 16.5.2018.

ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ ABB Oy

Strömbergintie 1 00380 HELSINKI Yhteyshenkilö:

Toni Koskinen, ABB Oy, Strömbergin Puistotie 15 C, 65320 VAASA puh. 050 334 4517

toni.koskinen@fi.abb.com

PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA

Kunta Vaasa

Katuosoite tai muu osoitetieto Strömbergin Puistotie 15 C

Kiinteistötunnus 905-24-156-9

Kiinteistön omistaja ABB Oy

TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto

Kunnostuskohde sijaitsee Vaasassa ABB Oy:n tehdaskeskittymän lounaiskulmassa, osoitteessa Strömbergin puistotie 18 A. Muuntajaöljyvarasto rajautuu pohjoisesta ja etelästä rautateihin. Kiinteistön rekisterinumero on 905-24-156-9.

Muuntajaöljyrakennus on rakennettu 1950-luvulla. Rakennus toimii edelleen muuntajaöljyvarastona.

Kohteella on voimassa oleva asemakaava (hyväksytty 2.9.2002). Asemakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastokorttelien alueeksi, jolla ympäristö tulee

(2)

säilyttää. Lisäksi muuntajaöljyvarasto on merkitty alueen historian tai luonteen kannalta tärkeäksi rakennukseksi (sr-9).

Pilaantumisen aiheuttanut toiminta

Alueella on todettu kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä ja PCB-yhdisteitä, joiden käyttö on päättynyt 1970-luvulla.

Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet

Maaperätutkimusten perusteella alueella on täyttömaata (hiekka, moreeni) 1-2 metriä maanpinnasta, minkä alla on silttistä hiekkaa, silttiä tai savea kallionpintaan saakka.

Kallio on alueen pohjoisosassa pääasiassa 1…2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta, josta se laskee etelään päin mennessä vaihdellen 2,0…3,5 metrin syvyyteen maanpinnasta. Alueen kaakkoiskulmauksessa kallio on syvimmillään 6,7 metriä maanpinnasta.

Pääpiirteisesti kallio viettää pohjoisesta etelään ja lännestä itään, syvimmän kohdan ollessa tankkauspaikan ja öljynerottimen linjassa, minkä jälkeen kalliopinta jälleen nousee itään mennessä.

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä pohjavesialueen muodostumisalueella. Lähin pohjavesialue on 1 luokan pohjavesialue Vanha Vaasa (1090501 V), joka sijaitsee kohteesta noin 3 km etäisyydellä koillisessa. Toisiksi lähin pohjavesialue on 1 luokan pohjavesialue Sepänkylä–Kappelinmäki (1049951), joka sijaitsee noin 3 km etäisyydellä kaakossa.

Lähin pintavesi on Eteläinen kaupunginselkä noin 1 km etäisyydellä lounais- länsipuolella. Eteläinen kaupunginselkä on Pohjanlahden merenlahti. Lisäksi kohteen eteläpuoleisen rautatien vieressä kulkee oja, joka maastokarttatarkastelun mukaan purkaa Onkilahteen, joka sijaitsee noin 4 kilometrin etäisyydellä kohteesta luoteen suuntaan.

Alueen pohjavesiolosuhteita on selvitetty maaperä- ja kalliotutkimusten yhteydessä.

Maaperän haitta-ainepitoisuudet

Kesällä 2015 kiinteistölle tehtiin kuusi koekuoppaa (NO1-NO6), joista otettiin maaperänäytteitä. Tutkimuksissa todettiin pisteissä NO1, NO5 ja NO6 Vna 214/2007 mukaisia ylempien ohjearvojen ylityksiä öljyhiilivetyjen keskitisleillä ja raskailla öljyjakeilla. Kesän 2015 koekuoppien alue on kunnostettu vuoden 2016 tankkauspaikan rakentamisen yhteydessä.

Syksyllä 2015 tehdyissä maaperätutkimuksissa kiinteistölle kaivettiin syyskuussa seitsemän koekuoppaa (RF1-RF7), lokakuussa kairattiin 12 tutkimuspistettä (RF8- RF19), marraskuussa kaivettiin kolme koekuoppaa (KK1-KK3) ja joulukuussa öljynerottimen purkuojasta otettiin sedimenttinäytteet (ABB1 ja ABB2). Maanäytteet otettiin metrin välein. Maanäytteet lähetettiin Eurofins Environmental Oy (silloinen Ramboll Analytics) akkreditoituun laboratorioon analysoitavaksi. Kaikista näytteistä

(3)

analysoitiin öljyhiilivedyt, jokaisesta näytepisteestä polyklooratut bifenyylit (PCB) ja kahdesta maanäytteestä dioksiinit ja furaanit.

Tutkimuspisteissä havaittiin öljyhiilivetyjen osalta ylempien ohjearvojen ylityksiä pisteissä RF2, RF4, RF5, RF7, RF9, RF10, RF13 ja RF15 sekä alempien ohjearvojen ylityksiä pisteessä RF3. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa öljyhiilivetyjä sisältävää maa-ainesta todettiin tutkimuspisteissä RF10 ja RF15.

Polykloorattujen bifenyylien (PCB-yhdisteet) pitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon tutkimuspisteissä RF2 ja RF4, alempi ohjearvo ylittyi pisteissä RF5 ja RF13 ja kynnysarvo RF3 ja RF10. Dioksiinit ja furaanit analysoitiin pisteistä RF13 ja RF19 ja pitoisuudet ylittivät kynnysarvon, mutta alittivat selvästi alemman ohjearvon.

Sedimenttinäytteessä ABB1 todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä. Sedimenttinäytteessä ABB2 keskitisleiden pitoisuus ylitti alemman ohjearvotason ja PCB-pitoisuus ylemmän ohjearvon. Pilaantuneen maan ohjearvojen (VNa 214/2007) perusteella ei arvioida sedimentin pilaantuneisuutta tai kunnostustarvetta, mutta tässä yhteydessä vertailun takia sedimenttituloksia verrataan asetuksen arvoihin.

Vuonna 2017 marras-joulukuussa kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia pilaantuneiden alueiden laajuuden tarkentamiseksi sekä kalliopinnan muotojen selvittämiseksi. Kalliopinnan selvitykset tehtiin mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumisreittien selvittämiseksi. Kiinteistölle sijoitettiin 23 kairapistettä (RF21- RF44).

Näytteistä analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa PCB-yhdisteet ja öljyhiilivedyt (C10-C40).

Lisätutkimuspisteissä havaittiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet öljyhiilivetyjen keskitisleitä (C10-C21) ja raskaita öljyjakeita (C21-C40) pisteessä RF25, syvyydellä 0-1 m ja pisteessä RF35 ylittyi ylempi ohjearvo keskitisleiden osalta syvyydellä 1-2 m.

Keskitisleiden osalta alempi ohjearvo ylittyi pisteissä RF24, RF28 ja RF41. Myös muuntajaöljyvaraston sisäpuolelta lattian alta otettiin näyte (RF41), jossa havaittiin alemman ohjearvotason ylittävä pitoisuus keskitisleitä. Näytepisteessä RF43 PCB- yhdisteiden pitoisuus ylitti alemman ohjearvon syvyydellä 2-3 m ja pisteessä RF43B pitoisuus ylitti kynnysarvon.

Marraskuussa 2017 otettiin näytteitä kohteen eteläpuolella kulkevasta ojasta.

Ojanäytteiden tarkoituksena oli selvittää, onko haitta-aineita kulkeutunut purkuputkea pitkin kiinteistöltä oja-alueelle. Oja-alueelta otettiin näytteitä yhteensä 7 kpl.

Ojan sedimenttinäytteistä analysoitiin PCB- yhdisteet ja öljyhiilivedyt. Näytteissä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia keskitisleitä (C10-C21) pisteissä O2, O3 ja O4 pohjanäytteissä, jotka sijaitsevat purkuputken suulla ja siitä alajuoksulle padon molemmin puolin. Näytteessä O2 (pohja) ylittyi alempi ohjearvo myös raskaiden öljyjakeiden osalta. Keskitisleiden osalta alempi ohjearvo ylittyi pisteessä O5 (pohja) ja pisteessä O4 (penkka) alemmat ohjearvot ylittyivät sekä keskitisleillä

(4)

että raskailla öljyjakeilla. PCB-yhdisteiden pitoisuudet ylittivät alemman ohjearvon pisteissä O2 (pohja ja penkka), O3 (pohja), O4 (pohja ja penkka) ja O5 (pohja).

Alueella sijaitsee yhteensä 8 pohjavesiputkea, joista kolmesta (RF31, RF32 ja RF33) tarkkaillaan pohjavesipinnan korkeutta. Pohjavesinäytteitä otetaan putkista PV1-PV5.

Alueella on tarkkailtu pohjaveden laatua vuosina 2015-2018. Näytteistä on analysoitu vuoden 2015 jälkeen PCB-yhdisteet ja öljyhiilivetyjakeet. Pohjavesiputket RF31-RF33 sekä PV4 ja PV5 on asennettu loppuvuodesta 2017.

Viimeisimmät näytteet on otettu tammikuussa 2018 putkista PV1, PV2, PV4 ja PV5.

Putkesta PV3 ei saatu näytettä, koska näytteenottoputki oli kuiva tai jäässä.

Tammikuussa 2018 näytteenottoputkien PV1 ja PV5 näytteissä havaittiin pohjaveden ympäristölaatunormin ylittävät pitoisuudet PCB-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Putkessa PV1 öljyhiilivetyjen summapitoisuus oli 4,4 mg/l ja putkessa PV5 0,68 mg/l ympäristölaatunormin ollessa 0,05 mg/l. Putkessa PV1 PCB-yhdisteiden pitoisuus oli 19,52 μg/l ja putkessa PV5 1,194 μg/l, ympäristölaatunormin ollessa 0,015 μg/l.

Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta

Kohde on teollisuusaluetta eikä siellä harjoiteta ravintokasvien tms. tuotantoa, kohteen lähiympäristössä ei ole leikkipuistoa tai muuta erityisen herkkää kohdetta.

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella eikä pohjavesialueen muodostumisalueella.

Kohteessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu keskitisleitä ja raskaita öljyjakeita sekä polykloorattuja bifenyyli-yhdisteitä (PCB-yhdisteet) yli ylemmän ohjearvotason sisältävää maa-ainesta pisteiden RF7 ja RF15; RF9, RF25 ja RF10; PV1 alueella (RF13) ja RF34 (PV5 alue) alueilla. Pohjavedessä on todettu öljyhiilivetyjen ja PCB- yhdisteiden lisäksi aromaattisia hiilivetyjä ja oksygenaatteja (bentseeni ja tolueeni) sekä kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä (vinyylikloridi, cis-1,2-dikloorieteeni, trikloorieteeni). Alueelta purkautuvissa suotovesissä on todettu öljyhiilivetyjä ja PCB- yhdisteitä.

Käsitteellisen mallin mukaiset öljyhiilivetyjen ja PCB-yhdisteiden kulkeutumis- ja altistumisriskit kohteen olosuhteissa ovat:

 kulkeutuminen pintavalunnan mukana ojaan

 kulkeutuminen vajoveden mukana syvempiin maakerroksiin ja pohjaveteen

 kulkeutuminen pintaveteen pohjaveden purkautuessa

 kulkeutuminen ulkoilmaan (pölyäminen/haihtuminen)

 ihmisten altistuminen suoran kosketuksen kautta (ihokontakti pilaantuneeseen maahan tai pintaveteen, tahaton maan tai pintaveden nieleminen)

 eläinten tai eliöstön altistuminen suoran kosketuksen tai pintaveden välityksellä

Edellä mainitut kulkeutumisreitit ovat todennäköisiä riskejä ja ne tarkastellaan seuraavaksi erikseen. Haitta-aineille altistuminen on kuitenkin epätodennäköistä, koska alueella ei ole altistujia. Alue on aidattu teollisuusalue. Alueella liikkuvat ihmiset

(5)

ovat pääasiassa henkilökuntaa (aikuisia), joten maaperän syömistä ja pinta- ja pohjaveden juomista pidetään hyvin epätodennäköisenä. Alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Muuntajaöljyvarastossa ei ole pääsääntöisesti henkilökuntaa, jotka altistuisivat haitta-aineille. Teollisuusalueella on vain vähän eläimiä ja aita vähentää niiden liikkumista alueella. Alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön (pl.

maaeliöstö) vaikutukset ovat vähäisiä pienien haitta-ainepitoisuuksien vuoksi.

Kohdealueen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita herkästi häiriintyviä kohteita.

Alueella todetut haitta-aineet voivat kulkeutua alueella suoto-, pohja- ja pintaveden mukana sekä haihtumalla. Tutkimusten perusteella alueelta kulkeutuvat haitta- ainepitoisuudet ovat kuitenkin pieniä.

Alue on aidattu teollisuusalue, jolloin alueella on hyvin vähän altistujia (ihmiset, eläimet). Maaperän maaeliöstö kuitenkin altistuu haitta-aineille. Alueella ei kasvateta ravintokasveja ja kasveille haitta-ainepitoisuudet ovat pieniä.

Haitta-aineille altistumista pidetään epätodennäköisenä, koska alueella ei juuri ole altistujia. Lisäksi haitta-aineiden kulkeutuminen on pientä. Alueella todetuista pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan välittömiä ympäristö- eikä terveysriskejä. Pitkän aikavälin kulkeutumisriskien takia isompien haitta-ainepitoisuuksien poistaminen mahdollisten rakennusten muutostöiden yhteydessä on suositeltavaa.

RF34 eli PV5 alueen riskitarkastelu

Ylempänä esitetyn riskinarvioinnin perusteella pisteessä RF34 (PV 5 alueella) todettu ylemmän ohjearvotason ylittävä öljyhiilivetypitoisuus keskitisleiden osalta ei aiheuta välitöntä kunnostustarvetta. Pisteessä havaittu pilaantuneisuus on todennäköisesti hyvin pistemäinen, koska pisteen välittömässä läheisyydessä ei ole todettu kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Pisteessä RF34 ei havaittu öljyhiilivetyjä kynnysarvotasoa ylittäviä pitoisuuksia pintamaassa eikä syvemmällä maaperässä, joten havaittu pitoisuus sijaitsee vesipinnan vaihtelutasossa. Alueella oleva öljymäärä on tutkimusten perusteella korkeintaan 200 kg (50 m2 x 1 m x 2,5 t/m3/x 2000 mg/kg = 200 kg). PV5 alue sijaitsee kalliopainanteessa ja kiinteistön hulevedet johdetaan putkessa kyseisen alueen läpi öljynerottimelle.

Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostustavoitteet

Muuntajaöljyvaraston alueella maaperässä on todettu kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä ja PCB- yhdisteitä.

Koska haitta-ainepitoisuuksia on havaittu myös kiinteistön ulkopuolella, kulkeutumisriskien pienentämiseksi alueella tehdään kunnostustoimenpiteitä alueilla, joilla voidaan rakenteita purkamatta poistaa yli ylemmän ohjearvon olevat maat.

Tutkimuspisteen RF34 (PV5) aluetta ei voida kunnostaa ilman laajoja olemassa olevien rakenteiden purkamista.

(6)

Alle ylemmän ohjearvotason arvioidaan olevan riittävä puhdistustavoite, koska alue on teollisuusalueella. Kunnostustoimenpiteillä saadaan suurimmat öljyhiilivety- ja PCB-pitoiset maat poistettua.

Alueella tehtävät kunnostustoimenpiteet pienentävät kohteen öljyhiilivetyjen ja PCB- yhdisteiden kokonaismäärää. Mitä vähemmän haitta-aineita on alueella, sitä pienempää on haitta-aineiden kulkeutuminen. Pohjavesiputkessa PV1 todettiin korkeimmat haitta-ainepitoisuudet alueen pohjavedessä. Pohjavesiputken PV1 alueelta kunnostetaan maaperää, jolloin pohjaveden välityksellä tapahtuva haitta- aineiden kulkeutuminen vähenee.

Suunnitelluilla kunnostustoimenpiteillä aiemmin tunnistetut kulkeutumis- ja altistumisreitit saadaan katkaistua:

 haitta-aineiden haihtuminen sisä- ja ulkoilmaan (maaperän kunnostus)

 vajoveden mukana haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen (maaperän kunnostus, mahdollinen hulevesien keruujärjestelmä)

 maan syöminen ja pölyäminen (maaperän kunnostus)

Kunnostusmenetelmät, laadunvalvonta ja työn kuvaus

Kunnostustyöt koskevat tutkimuspisteiden RF7 ja RF15; RF9, RF25 ja RF10; sekä PV1 aluetta (RF28, RF43, RF43B ja RF13).

Pisteissä RF15 ja RF10 on todettu öljyhiilivetyjen summapitoisuuden ylittävän vaarallisen jätteen raja-arvon. Muissa pisteissä öljyhiilivedyillä on havaittu ylemmät ohjearvotasot ylittäviä pitoisuuksia raskailla öljyjakeilla ja keskitisleillä.

Pohjavesiputken PV1 alueella on todettu öljyfaasi pohjavesipinnan päällä.

Tutkimusten mukaan pilaantuneisuutta esiintyy keskimäärin noin 2 metrin syvyyteen saakka.

Muuntajaöljyvaraston alueella on todettu maaperässä kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä sekä PCB-yhdisteitä. Myös pohjavesiputkessa PV1 on todettu kohonneita öljyhiilivety- ja PCB-pitoisuuksia sekä vuonna 2015 myös aromaattisia hiilivetyjä ja oksygenaatteja (bentseeni, tolueeni) ja kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä (vinyylikloridi, cis-1,2-dikloorieteeni). PCB-yhdisteitä ei ole käsitelty alueella vuoden 1977 jälkeen, joten maaperässä esiintyvät PCB-pitoisuudet ovat alueen vanhoja rasitteita.

Kunnostus toteutetaan massanvaihtoperiaatteella. Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan ja korvataan pilaantumattomilla alueelle soveltuvilla täyttömailla.

Kaivuutyöt ulotetaan noin kahden metrin syvyyteen maanpinnasta.

Pilaantuneille maamassoille selvitetään asianmukaiset luvat omaava vastaanottopaikka, joka ilmoitetaan kunnostuksen aloitusilmoituksessa.

Aloitusilmoituksessa ilmoitetaan myös kunnostusta ohjaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot.

(7)

Ennen kunnostustöiden aloittamista alueelle on rakennettava raskasta kalustoa kestävä työmaatie. Kunnostustöitä suoritetaan myös muuntajaöljyvaraston pohjoispuolella, jossa sijaitsee vanhat ratarakenteet. Ennen maaperän kunnostustoimenpiteitä kyseiset ratarakenteet tulee purkaa.

Pisteiden RF7 ja RF15 sijainti metsäalueella edellyttää maamassojen seulontaa, jotta maasta saadaan kivet ja lohkareet erilleen ennen lastaamista ja kuljetusta vastaanottopaikkaan. Seulan silmäkoko on noin 50 – 100 mm. Erilleen seulotut kiviainekset käytetään kaivantojen täyttöihin.

Kunnostettava alue Pinta-ala m² Arvioitu massamäärä (t)

RF7 ja RF15 300 1500

RF9, RF25 ja RF10 250 1500

PV1 alue (RF28, RF43, RF43B ja RF13)

150 500

Yhteensä 700 m² 3500 tonnia

Kaivantoihin asennetaan pilaantuneiden maamassojen poiston jälkeen suodatinkangas massanvaihdon rajan merkiksi.

Kyseisillä kunnostustoimilla pyritään hallitsemaan nykyisen toiminnan riskejä ja pienentämään maaperän haitta-ainepitoisuuksia.

Pilaantuneiden maiden kunnostus tehdään syksyllä 2018. Kunnostustyön kesto on arviolta 15-20 työvuoroa.

Maa-ainesten käsittely ja hyödyntäminen

Massanvaihto toteutetaan tavanomaisena maankaivu- ja maansiirtotyönä, eikä se näin ollen aiheuta merkittävää melu-, tärinä- tai pölyhaittaa. Pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön estetään siten, ettei liikennöintiä haitta-aineita sisältävän maa-aineksen päällä tehdä. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Pilaantuneiden maamassojen varastointia alueella ei lähtökohtaisesti suoriteta.

Vesien käsittely

Mikäli kaivantoon kunnostuksen aikana kertyy pohjavettä, joka sisältää esimeriksi öljyhiilivetyjä, tyhjennetään kaivanto imuautolla. Jos kaivannosta on tarpeen poistaa enemmän todennäköisesti pilaantunutta vettä kunnostuksen aikana, niin kaivanto pidetään kuivana pumppaamalla ja vedet johdetaan alueen öljynerottimelle.

Kuljetukset, varastointi ja kirjanpito

(8)

Pilaantuneet maamassat kuormataan suoraan kuorma-autoihin ja suojataan peitteillä kuljetuksen ajaksi pölyämisen ehkäisemiseksi. Kuormat toimitetaan käsiteltäväksi valvojan osoittamaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Poistetuista kuormista pidetään kirjaa ja ympäristötekninen valvoja laatii jätekuormista siirtoasiakirjan (2 kpl), joista toinen jää jätteen vastaanottajalle ja toinen palautuu valvojalle.

Pilaantuneita maamassoja ei lähtökohtaisesti varastoida kiinteistöllä. Mikäli välivarastointi on ennakoimattomista syistä tarpeellista, maamassat varastoidaan pressujen päälle kasattuina sekä peitettyinä.

Kunnostuksen aikana pidetään kirjanpitoa kunnostukseen liittyvistä asioista.

Kirjanpitoon merkitään muun muassa tiedot seuraavista asioista:

 Alueelta poistetut massat (määrä, pitoisuus, sijoituspaikka ja ajankohta)

 Kunnostuksen aikana otetut näytteet (Näytteenottaja, näytteenottopaikka, mittaustulokset)

 Kohteeseen mahdollisesti jäävien massojen laatu ja sijainti

 Kunnostuksen toteutukseen liittyvät merkittävät/poikkeavat asiat

Edellä mainittujen asioiden kirjanpidosta vastaa ympäristötekninen valvoja. Valvoja laatii kuormille siirtoasiakirjat ja huolehtii niiden säilyttämisestä vaaditun ajanjakson ajan (5 vuotta) viranomaishyväksynnästä lähtien.

Jälkiseuranta

Kunnostusalueen rajaus dokumentoidaan kunnostuksen loppuraporttiin.

Kunnostustavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi otettavat jäännöspitoisuusnäytteet otetaan massanvaihtokaivannosta edustavina kokoomanäytteinä siten, että näytteet edustavat mahdollisimman hyvin näytteenottoalueen maaperän keskimääräistä haitta-ainepitoisuutta.

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti kahden kuukauden kuluessa jäännöspitoisuusnäytteiden laboratorioanalyysien valmistuttua.

Raportti toimitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa esitetään, kunnostuksen toteutus, poistettujen maa-ainesten määrä ja sijoitus sekä jäännöspitoisuusnäytteiden ottosijainnit ja tulokset.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY

Tiedottaminen ja lausunnot

Ilmoitusta ei ole kuulutettu eikä siitä ole pyydetty lausuntoja.

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy ABB Oy:n jättämän, Vaasan kaupungin alueella sijaitsevan kiinteistön 905-24-156-9 (Strömbergin Puistotie) pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset:

(9)

Kunnostustavoitteet ja -menetelmät

1. Esitettyjen kunnostusalueiden maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella seuraavat Valtioneuvoston asetukseen (214/2007) perustuvat ylemmät ohjearvotasot saavutetaan:

Haitta-aine: Tavoitetaso mg/kg:

Keskitisleet (C11-C20) 1000

Raskaat öljyjakeet (C22-C40) 2000

PCB 5

Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa, ovat maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina VNa 214/2007:n ylemmät ohjearvotasot.

Pisteen RF 34 aluetta ei ole sisällytetty kunnostettavaan alueeseen. ELY-keskus hyväksyy alueen kunnostamatta jättämisen alueelle laaditun riskinarvion perusteella.

Mikäli alueesta havaitaan myöhemmin ennakkotiedoista poiketen haittaa ympäristölle tai naapureille, tulee alueen pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida uudelleen.

Kunnostusmenetelmään liittyvät määräykset

2. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti ja laadukkaasti.

Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata kenttämittauksin.

Haitta-ainepitoisuudet tulee varmentaa riittävällä määrällä laboratorionäytteitä.

Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 16, 17, 52, 62 ja 209 §)

Maa-ainesten käsittely, hyötykäyttö ja välivarastointi alueella

3. Tarvittaessa toteutettava välttämätön kertaluontoinen välivarastointi esim.

kaatopaikkaselvitystä varten saa kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Maa-ainesten välivarastointi tulee järjestää tiiviisti erillään muusta ympäristöstä siten, että maa- ainekset pysyvät kuivana, eikä niistä valu mitään haitta-aineita alapuoliseen maaperään.

Myös maa-ainesten sekoittuminen ympäristön maaperään tai pölyäminen tulee estää.

Välivarastointia tulee myös tarkkailla säännöllisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle, naapureille tai maaperälle ja pohjavedelle.

Välivarastoalueiden maaperän puhtaus tulee tarvittaessa varmistaa ja kunnostaa välivarastojen purkamisen jälkeen. (YSL 7, 16 ja 52 §)

4. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kohteen puhdistusarvot alittavaa maa-ainesta voidaan hyödyntää kohteen kaivantojen täytöissä ja kohteen maanrakentamisessa, mikäli se rakennusteknisesti on siihen soveltuvaa. Pilaantuneen maa-ainesjätteen laitos- ja ammattimainen käsittely vaatii aina ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen luvan.

(YSL 27, 136 §, JL 5 §)

(10)

5. Jos rakennus- tai kaivuteknisistä syistä tai julkisoikeudellisista lupasyistä alueelle joudutaan jättämään pilaantuneita maita ja ne eristetään ympäristöstä, tulee eristykseen käyttää yleisesti käytössä olevia eristeratkaisua sekä esittää käytettävä ratkaisu valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. (YSL 7, 52, 136 §)

6. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei saavuteta, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi riskinarviointi raja- arvojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja/tai tarkkailun tarve.

Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä jatkotoimenpiteistä.

Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä ”Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta” (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta. (YSL 133,134,136 §)

Vesien tutkiminen ja käsittely

7. Kaivantoihin työn aikana mahdollisesti kertyvä haitta-ainepitoinen vesi tulee tutkia ja tarvittaessa toimittaa käsiteltäväksi luvan omaavaan laitokseen tai käsitellä muulla valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Muita laajempia pohjaveden kunnostustoimenpiteitä ei voi tehdä tämän päätöksen perusteella. (YSL 52, 136 §) Jätteiden käsittely

8. Kunnostuksen aikana maaperässä havaittava jäte tulee poistaa ja toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Jätteen voi kuitenkin jättää maahan, mikäli se on voimassa olevan lainsäädännön tai kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella luvallista tai jätteen maahan jättämiselle on saatu hyväksyntä toimivaltaiselta viranomaiselta tai jätteen maahan jättämiselle on olemassa voimassa oleva ympäristölupa. (JL 5, 12, 13 ja 72 §)

9. Pilaantuneet maa-ainekset tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisten maa-aineisten vastaanotto on hyväksytty. Maamassat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. Alueelta poiskuljetettavasta maasta on otettava vastaanottopaikan edellyttämällä tavalla riittävä määrä maanäytteitä laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten. (YSL 27, 136 §)

10. Pilaantuneiden maiden ja vesien sijoituskohteista ja niihin kuljetettavien massojen määristä, kuljetusmatkoista, laadusta ja toimitusajankohdista on pidettävä kirjaa.

Pilaantuneen maan (eli jätteen) haltijan on laadittava kuormakohtaiset siirtoasiakirjat jätteestä. (JL 121§)

11. Pilaantuneiden maa-ainesten tai pilaantuneen veden sekä muiden jätteiden kuljetuksesta vastaavan kuljetusyrittäjän tulee olla rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ja kuljettajalla on oikeus kuljettaa vain niitä jätteitä, jotka on merkitty jätehuoltorekisteriotteeseen. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana.

(11)

Jätteiden haltija ei voi antaa jätteitä kuljetettavaksi kuljettajalle, joka ei ole rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. (JL 29, 94 ja 142 §)

Terveys- ja ympäristöhaittojen hallinta ja työturvallisuus

12. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivaminen ja kuljettaminen on toteutettava siten, että pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön kaivutyön ja kuljetuksen aikana estetään. (YSL 7 ja 52 §)

Poikkeukselliset tilanteet

13. Kunnostussuunnitelmasta poikkeamisesta ja työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. (YSL 172 §)

14. Jos pilaantuneisuuden arvioidaan tai todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi antaa määräyksiä ja ohjeita naapurikiinteistön kunnostamisesta. (YSL 52 ja 172 §)

Valvontaviranomaiselle tiedottaminen ja raportointi

15. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto. (YLS 172, 209 §)

16. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä. (YSL 52 ja 62 §)

17. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Loppuraportti tulee laatia Ympäristöopas 2010, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti -ohjeen mukaisesti. (YSL 172 §)

Määräysten perustelut

Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan puhdistustyön tavoitteita, maa-aineksen hyödyntämistä, puhdistustyön valvontaa ja lopputuloksen arviointia varten.

Kohdealue tulee olemaan teollisuusaluekäytössä pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkeen. Näin ollen kunnostuksen tavoitetasoksi soveltuvat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot.

(12)

Esitetyn riskinarvion perusteella pisteen RF 34 alue voidaan jättää kunnostamatta, mikäli myöhemmin ei muuta ilmene. Riskinarvion perusteella todetaan, että nykyisellä maankäyttömuodolla em. alueen maaperä ei ole pilaantunut.

Kunnostuksen aloittamiselle on annettu kohtuullinen määräaika terveys- ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kohteesta tehdyt tutkimukset ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä.

Valvontaa, tarkkailua, rekisteröitymistä ja raportointia koskevat määräykset on annettu puhdistustavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi ja viranomaisvalvonnan helpottamiseksi sekä mahdollisten haittojen vähentämiseksi.

Tällä ilmoituspäätöksellä ei voi hyväksyä maahan jätettäväksi jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.

Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia.

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa 31.12.2021 asti. Kunnostustyö voidaan aloittaa päätöksen antopäivänä. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 5, 6, 7, 16, 17, 27, 52, 62, 133, 134, 136, 172 ja 209§

Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 24, 25 ja 26 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 1 - 6 §

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) 54 - 58 §

Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 29, 72, 94, 121 ja 142§

Jäteasetus (179/2012) 3, 4, 7, 8, 9, 11, 20 ja 24 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 §

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

(13)

660 euroa

Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8§:n nojalla annettua valtioneuvoston asetusta ELY-keskusten maksullisista suoritteista. Siinä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittely on hinnoiteltu 55 €/h. Tässä tapauksessa maksu peritään 12 tunnin mukaan.

Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.

Päätöksestä tiedottaminen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85

§ mukaisesti.

Päätös

Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä sähköisesti

Vaasan kaupunki, ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusvastaava, geologi Ilkka Närhi

Ylitarkastaja Katja Viitaniemi

LIITTEET: Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen.

Valitusaika Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitus- aikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan.

(14)

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta

- asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu

viranomaiselle.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia.

Yhteystiedot

Vaasan hallinto-oikeus

Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: 029 56 42611

PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: 029 56 42760

65101 VAASA 65101 VAASA sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi avoinna 8.00 – 16.15

Käsittelymaksu

Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen

oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.

(15)

BESVÄRSANVISNING

Ändring i detta beslut får sökas genom skriftligt besvär hos Vasa förvaltningsdomstol.

Besvärstid Besvär ska anföras inom 30 dagar från dagen för delfåendet av beslutet, sagda dag inte medräknad.

Om besvärstidens sista dag är en helgdag, lördag, självständighetsdag, första maj, julafton eller midsommarafton fortsätter besvärstiden ännu till följande vardag till tjänstetidens slut.

Dagen för delgivningen räknas på följande sätt:

- Om beslutet har överlämnats till vederbörande, dennes ombud eller bud, framgår dagen för delgivningen av datumstämpeln i beslutet.

- Om beslutet har sänts per post mot mottagningsbevis framgår delgivningsdatumet av mottagningsbeviset.

- Om beslutet har postats som vanligt brev, anses delgivningen ha ägt rum den sjunde dagen efter postningsdagen, om inte annat visas.

- När det är fråga om så kallad mellanhandsdelgivning (dvs. när beslutet inte har lämnats direkt till vederbörande eller dennes ombud) anses beslutet ha delgivits den tredje dagen efter den dag som anges i delgivnings- eller mottagningsbeviset.

- Om beslutet eller kungörelsen om att det finns till påseende har publicerats i officiella tidningen eller genom officiell kungörelse på anslagstavla, anses det ha blivit delgivet den sjunde dagen efter den dag då kungörelsen har publicerats i officiella tidningen eller satts upp på anslagstavla.

Besvärsskriftens innehåll och undertecknande

I besvärsskriften, som riktas till Vasa förvaltningsdomstol, ska uppges:

- ändringssökandens namn och hemkommun

- den postadress och det telefonnummer till vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden

- det beslut i vilket ändring söks

- till vilka delar ändring söks i beslutet, vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas

Om ändringssökandens talan förs av sökandens lagliga företrädare eller ombud eller om besvärsskriften upprättats av någon annan, ska också dennes namn och hemkommun framgå av besvärsskriften.

Ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet ska underteckna besvärsskriften. Om kravet på underskrift vid elektronisk kommunikation föreskrivs särskilt.

Besvärsskriftens bilagor

Till besvärsskriften ska fogas

- det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia

- intyg över delgivningen eller någon annan utredning över besvärstidens begynnelsetidpunkt - ombudets fullmakt, om ombudet inte är en advokat eller ett offentligt rättsbiträde

- eventuella handlingar som den ändringssökande åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte tidigare har skickats till myndigheten.

Inlämnande av besvärsskriften

Besvärsskriften kan lämnas in till Vasa förvaltningsdomstol personligen, med anlitande av ombud, genom bud, per post som betald försändelse, per telefax eller med e-post. Sändandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besväret ska kunna upptas till prövning, ska besvärsskriften vara myndigheten till handa senast den sista dagen av besvärstiden (30 dagar) före tjänstetidens utgång.

(16)

Kontaktuppgifter

Vasa förvaltningsdomstol

Postadress: besöksadress: telefon: 029 56 42611

PB 204 Korsholmsesplanaden 43, 4. vån. telefax: 029 56 42760

65101 VASA 65100 VASA e-postadress: vaasa.hao@oikeus.fi

Öppet kl 8.00 – 16.15.

Handläggningsavgift

Enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015) ska den som söker ändring betala en rättegångsavgift på 250 euro till förvaltningsdomstolen. I lagen om domstolsavgifter finns också särskilda bestämmelser om fall där avgift inte tas ut.

(17)

Närhi Ilkka J 07.06.2018 11:05 Viitaniemi Katja 07.06.2018 11:03