KONEURAKOINTI JUHA MÄENSIVU OY KEMPINNEVA
TARKKAILUOHJELMA
Tmi Kairatuuli/ 2022
1 JOHDANTO
Kempinnevan turvetuotantoalueen päästötarkkailuohjelma perustuu Länsi- ja Sisä -Suomen alue- hallintoviraston lupapäätökseen. Päätös on Dnro LSSAVI/168/04.08/2013 (Nro 56/2016/1) joka on annettu julkipanon jälkeen 6.4.2016, (EPV Bioturve Oy). Kempinnevan turvetuotannon ympäristö- luvan toiminnanharjoittaja on Koneurakointi Juha Mäensivu Oy. Tämä on käyttö- ja päästötarkkai- luohjelma liittyen Kempinnevan turvetuotantoalueen ympäristölupapäätökseen.
2 TURVETUOTANTOALUE
Kempinnevan tuotantoalueen vedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen ja päisteputkipidättimien virtausta säätelevän padon kautta ja laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta kohti alapuolis- ta vesistöä. Sarkaojien päissä ovat lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Kokoo- jaojissa on virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Turvetuotantoalueen pintavalutuskentältä kuivatusvedet johdetaan metsäojas- toa pitkin
Kuva 1. Kempinnevan sijainti kartalla
3 VESISTÖ
Kempinnevan tuotantoalue sijaitsee Laihianjoen vesistöalueen, Laihianjoen yläosan (41.005) va- luma-alueella. Tuotantoalueen valumavedet johdetaan reittiä pintavalutuskenttä, metsä- ja pelto- ojien kautta Laihianjokeen.
4. KÄYTTÖTARKKAILU
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päivä- kirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvit- taessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja–paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen
- ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt
- sadanta ja tuulitiedot
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset
- jätteiden (mukaan lukien kaivannaisjätteet) lajit, määrät, varastointi ja siirrot
- ylimääräisten vesinäytteiden ottoajankohdat häiriö-, ylivirtaama- ja muissa poikkeuksellisissa ti- lanteissa
- aumojen paikkojen muutokset
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melu päästöihin
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely - tiedot omavalvontatarkastuksista
- alueen seuraavaan maankäyttöön siirtymisen ajankohta - alueen luovuttaminen takaisin maanomistajalle
5. PÄÄSTÖTARKKAILU
Kuntoonpanovaihe
Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti. Ennen kuntoonpanon aloittamista mitataan Kempinneval- ta laskevasta ojasta veden pH. Vesinäytteet otetaan laskeutusaltaan jälkeen ennen pintava- lutuskenttää ja pintavalutuskentän jälkeen laskuojasta seuraavasti:
kuntoonpanotöiden aikana ja touko-lokakuussa 1 kerta/2 vk kevättulvan aikana (yleensä 15.4.–15.5.) 1 kerta/vk
marras–huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/kk.
Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus, pH, alkaliniteetti, asiditeetti ja sameus
Tuotantovaihe
Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Lisäksi mitataan jatkuvatoimisesti joko pH tai sähkönjohtavuus. Jatkuvatoimisen mittauksen kalibroinnista tulee esittää suunnitelma Ete- lä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukau- den kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä laskeutusaltaan jälkeen ennen pintava- lutuskenttää ja pintavalutuskentän jälkeen.
Vesinäytteet otetaan
1.4.–30.9. kuukauden välein ja
1.10.–31.3. kahden kuukauden välein.
Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa.
Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, pH ja sameus. Silloin, kun laskuojaan johdettavan veden pH on päästömittausten ottohetkellä alle 5,0 näytteistä määritetään lisäksi sulfaatti, asiditeetti ja alkaliteetti sekä ensimmäisenä tuotantovuotena ja kymmenen vuoden välein tuotannon aloittamisen jälkeen raskasmetallit Al, Cd, Ni, Pb ja Hg.
Poikkeustilanteissa, ylivirtaamatilanteissa ja esimerkiksi vähäistä merkittävämpien kaivutöiden jälkeen otetaan ylimääräiset näytteet, joista määritetään pH, kemiallinen hapenkulutus, kiinto- aine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Etelä-Pohjanmaan linkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus voi antaa tarkemmat ohjeet näytteenotosta.
Luvan saajan on tarkkailutulosten perusteella tarvittaessa selvitettävä Kempinnevan osa-alue, jolta aiheutuu happamia vesipäästöjä. Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen tehostettua kä- sittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella.
Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuo- tantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja.
Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoi- suuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l. CODMn-taustapitoisuutena käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kuksen hyväksymää pitoisuutta.
Tehon ja päästöjen laskennassa ovat mukana kaikki näytteet sekä ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet. Luvanhaltija voi kuitenkin jättää puhdistustehon laskennasta pois ne näyteker- rat, jolloin pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuus on alittanut lupamääräyksessä esite- tyt arvot.
Luvan haltija voi käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportin tai muussa yhteydessä tehdä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi perustellusta syystä, esimerkiksi vesienkäsittelyn tehon ja päästöjen vakiintumisen takia, ehdotuksen pääs- tötarkkailun muuttamiseksi siten, että tarkkailua ei ole tehtävä joka vuosi tai että tarkkailua muutoin vähennetään. Tällöin päästöt arvioidaan lähialueen tuotantoalueiden ominaispäästö- jen perusteella
Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava vuosi tuotannon aloittamisen jälkeen vähintään seuraava:
Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 40 % Kokonaistyppi 20 %
Puhdistusteho lasketaan laskeutusaltaan jälkeen ennen pintavalutuskenttää määritettyjen pi- toisuuksien vuosikeskiarvoista ja pintavalutuskentän jälkeen määritettyjen pitoisuuksien vuosi- keskiarvoista häiriötilanteet mukaan lukien.
Jos puhdistustehon raja-arvoja ei saavuteta, mutta jos pintavalutuskentältä lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 55 μg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 1 300 μg/l tai kiintoainepi- toisuus alle 6 mg/l, voi luvanhaltija jättää kyseisen parametrin näytteenottokerran tulokset pois puhdistustehon vuosikeskiarvoa laskettaessa.
Jos pintavalutuskentällä ei tarkkailun perusteella saavuteta lupamääräyksessä asetettuja kä- sittelyvaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn pa- rantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos lupamääräyksessä
asetettuja käsittelyvaatimuksia ei saavuteta seuraavanakaan vuonna, luvan saajan on toimi- tettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkä- sittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä.
Luvan saajan esittää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvityk- sen happamien sulfaattimaiden esiintymisestä niillä alueilla, millä turvetuotanto tai ojitus on tarkoitus ulottaa 20 cm:ä lähemmäksi pohjamaata viimeistään siinä vaiheessa, kun turveker- roksen paksuus on 50 cm.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskukselle ja Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmi- kuun loppuun mennessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
6. VESISTÖTARKKAILU
Vesistötarkkailu:
Vesistötarkkailussa on 2 näyteasema jotka sijaitsevat Laihianjoessa. Vesistönäytteet otetaan vuo- sittain kolme kertaa vuodessa kuormitustarkkailun yhteydessä, touko- heinä- ja lokakuussa.
Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, kokonaistyppi, rauta, kiintoaine, happi (pitoisuus ja kylläs- tys -%), pH, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, väriarvo, sameus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn).
Tarkkiluohjelman mukaan vesistönäytepisteitä on yksi
Näytepiste. Koordinaatit
ETRS-TM35-FI
Nikkola I N:6975736- E:258917
Kasinkylä yläp N:6977537- E:257419
Tarkkailu voidaan suorittaa mahdollisuuksien mukaan osana yhteistarkkailua.
Kuva 2: Kempinnevan vesistötarkkailupiste kartalla
MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA
Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Laihian kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.
TOIMINNAN LOPETTAMINEN JA JÄLKIHOITO
Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkä- sittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan.
Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kunkin osa- alueen tuotannosta poistamista selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta, mm. siitä, ettei alueella mahdollisesti olevista happamista sulfaattimaista pääse sateiden tai sulamisve- sien mukana voimakkaan hapanta vettä ja raskasmetalleja vesistöön. Tämän jälkeen tuotan- nosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Etelä-Pohjanmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään vuosi ennen toiminnan lopettamista, esitettävä aluehallintoviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta.
Suunnitelmaan on liitettävä tehtyjen maaperäselvitysten tulokset happamien sulfaattimaiden esiintymisestä alueella sekä niiden huomioon ottamisesta jälkihoitosuunnitelmassa, esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä esitys niiden toiminnan päättymisen jäl- keen mahdollisesti aiheutuvien ympäristön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista toi- minnanharjoittaja on vastuussa. Suunnitelmassa on esitettävä lisäksi tiedot jo jälkihoidettujen ja jälkihoitoa vielä edellyttävien alueiden pinta-aloista, suunnitellusta uudesta maankäytöstä sekä muista alueen jälkihoidon kannalta olennaisista asioista.
7. TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI
Päästötarkkailujen ja vesistötarkkailujen osalta mittaustulokset pyritään toimittamaan kuukauden kuluessa näytteenotosta turvetuottajalle sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Laihian kunnan ympäristöviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportit toimitetaan Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueelle sekä Isonkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta koskevan seuraavan hel- mikuun loppuun mennessä.
Vesistötarkkailun tulokset tallettaa Hertta-järjestelmän Vesla-rekisteriin kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta.
Kuormitustiedot tallennetaan YLVA-rekisteriin tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun lop- puun mennessä. Kuormitustietojen lisäksi YLVA-rekisteriin ilmoitetaan vuosittain tuotanto-pinta- ala, poistumat, tuotantomuoto, yhteyshenkilöt ja vesienkäsittelyjärjestelmät.
Laadunvarmistus:
Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti.
Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkenta- mis- ja muutossuositukset sekä poikkeamat hyväksytystä tarkkailusuunnitelmasta. Raporteissa esitetään myös suositukset tarkkailujen mahdollisesta kehittämisestä.
Ohjelman voimassaolo ja muuttaminen:
Tarkkailuohjelma on voimassa Kempinnevan osalta toistaiseksi ja ko. ohjelma voidaan myöhem- min liittää mukaan lähialueen yhteistarkkailuun. Ohjelmaan voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia sopimalla niistä tarkkailuvelvollisen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesken.
Luvan haltija voi käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportin tai muussa yhteydessä tehdä Ete- lä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi perustellusta syystä, esimerkiksi vesienkäsittelyn tehon ja päästöjen vakiintumisen takia, ehdotuksen päästö- ja/tai te- hontarkkailun muuttamisesta tms.
Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäviksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epä- varmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmä.
Kuva 3: Kempinnevan tuotantoaluekartta
