PIHLJAMÄEN METALLITUOTE AY TAKAKANKAANNEVA
TARKKAILUOHJELMA
Tmi Kairatuuli/ 2022
1 JOHDANTO
Takakankaannevan turvetuotantoalueen päästötarkkailuohjelma perustuu Länsi- -Suomen aluehal- lintoviraston lupapäätökseen. Päätös on Dnro LSSAVI/11684/2020, (Nro 102/2021) joka on annet- tu julkipanon jälkeen 11.5.2021. Takakankaannevan turvetuotannon ympäristöluvan toiminnanhar- joittaja on Pihlajamäen Metallituote Ay. Tämä on 19.1.2022 laadittu käyttö- ja päästötarkkailuoh- jelma liittyen Takakankaannevan turvetuotantoalueen ympäristölupapäätökseen.
2 TURVETUOTANTOALUE
Takakankaannevan tuotantoalueen vedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen ja päisteputkipidät- timien ja laskeutusaltaan ( 1 kpl) ja virtausta säätelevän padon kautta ympärivuotisesti toimivalle kosteikolle josta kohti alapuolista vesistöä. Sarkaojien päissä ovat lietesyvennykset, lietteenpidät- timet ja päisteputket. Kokoojaojissa on virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on pinta- puomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Turvetuotantoalueen kosteikolta kuivatusvedet johdetaan laskuojaa ja metsäojastoa pitkin Hiivanaisluomaan, siitä edelleen Nenättömänluomaan ja Kyrönjokeen.
Kuva 1. Takakankaannevan sijainti
3 VESISTÖ
Takakankaannevan turvetuotantoalue sijoittuu ympäristökarttapalvelu Karpalon mukaan Kyrönjoen päävesistöalueelle (42.0), ja siellä pääosin Kyrönjoen yläosan alueelle (42.03) ja edelleen Nenät- tömänluoman valumaalueelle (42.037). Hankealueen lounaisosa sijoittuu 2. jakovaiheen osalta Kainastonjoen valuma-alueelle (42.09) ja edelleen Lohiluoman valumaalueelle
(42.098). Nenättömänluoman valuma-alueen pinta-ala on 106,77 km2 ja järvisyysprosentti 0,34 ympäristökarttapalvelu Karpalon mukaan.
4. KÄYTTÖTARKKAILU
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päivä- kirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvit- taessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja–paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen
- ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt
- sadanta ja tuulitiedot
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset
- jätteiden (mukaan lukien kaivannaisjätteet) lajit, määrät, varastointi ja siirrot
- ylimääräisten vesinäytteiden ottoajankohdat häiriö-, ylivirtaama- ja muissa poikkeuksellisissa ti- lanteissa
- aumojen paikkojen muutokset
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melu päästöihin
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely - tiedot omavalvontatarkastuksista
- alueen seuraavaan maankäyttöön siirtymisen ajankohta - alueen luovuttaminen takaisin maanomistajalle
5. PÄÄSTÖTARKKAILU
Kosteikon rakentamisvaihe
Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana näytteenoton yhteydessä.
Vesinäytteet otetaan rakennettavan kosteikon jälkeen kuvan 3 merkitystä paikasta rakenta- mistoimien aikana kaksi kertaa ja kosteikon valmistuttua yhden kerran.
Näytteistä määritetään kiintoaine, kok.P, kok.N, CODMn, pH ja sameus.
Tuotantovaihe
Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä.
Vesinäytteet otetaan laskeutusaltaan jälkeen ennen pumppausallasta ja kosteikkoa sekä kos- teikon jälkeen mittakaivosta liitteeseen 2 merkityistä paikoista seuraavasti:
huhti-syyskuussa 1 kerta/1 kk loka-maaliskuussa 1 kerta/2 kk
kevättulvan aikana (yleensä 15.4.–15.5.) 1 kerta/vk.
Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kok.P, kok.N, CODMn, pH ja sameus.
Poikkeustilanteissa, rankkasateiden aikana ja esimerkiksi vähäistä merkittävämpien kaivutöi- den jälkeen otetaan ylimääräiset näytteet, joista määritetään kiintoaine, kok.P, kok.N, CODMn
ja pH.
Ensimmäinen tarkkailuvuosi on vuosi 2024. Tarkkailua jatketaan tästä eteenpäin joka kolmas vuosi. Tarkkailutulosten perusteella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kusvoi hyväksyä muutoksia kosteikon puhdistustehon tarkkailuun (sis. kosteikon yläpuolisen tarkkailun päättämisen).
Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan. Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen luvalla tarkkailut voidaan perustellus- ta syystä muuttaa tai lopettaa aikaisemmin.
Tehon ja päästöjen laskenta
Vesienkäsittelyn teho lasketaan vuoden keskiarvona ennen tehostettua käsittelyä ja sen jäl- keen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Päästöt lasketaan bruttoarvoina käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja tai lähellä sijaitsevan tuotantoalueen jatkuva- toimisia virtaamatietoja tai vesistömallin virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja.
Tehon ja päästöjen laskennassa ovat mukana kaikki näytteet sekä ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet. Sellaisina vuosina, joina päästötarkkailua ei tehdä, arvioidaan päästöt lähialu- een tuotantoalueiden ominaispäästöjen perusteella.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Etelä-Pohjanmaan elin- keino-,liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel- le. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkai- lua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tar- peelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
6. VESISTÖTARKKAILU
Vesistötarkkailu suoritetaan mahdollisuuksien mukaan yhtä aikaa kuormitustarkkailun yhteydessä, kolme kertaa vuodessa joka kolmas vuosi ja aloitus vuonna 2024, huhti-toukokuulla, heinä-
elokuulla ja syys-lokakuulla samoina vuosina päästötarkkailun kanssa.
Näytteistä tulee analysoida lämpötila, sameus, väri, pH, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kiin- toaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sähkönjohtavuus,
happi (pitoisuus ja kylläisyys-%), ammoniumtyppi ja rauta.
Tarkkiluohjelman mukaan vesistönäytepisteitä on kaksi:
Näytepiste. Koordinaatit
ETRS-TM35-FIN
TR 1 N:69572849-E: 253124
Tarkkailu voidaan suorittaa mahdollisuuksien mukaan osana yhteistarkkailua.
Kuva 2: Takakankaannevan vesistötarkkailupisteet kartalla
MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA
Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Kurikan kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.
7. TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI
Päästötarkkailujen ja vesistötarkkailujen osalta mittaustulokset pyritään toimittamaan kuukauden kuluessa näytteenotosta turvetuottajalle sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Kurikan kaupungin ympäristöviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportit toimitetaan Ete- lä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat-
vastuualueelle sekä Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta koskevan seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Vesistötarkkailun tulokset tallettaa Hertta-järjestelmän Vesla-rekisteriin kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta.
Kuormitustiedot tallennetaan YLVA-rekisteriin tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun lop- puun mennessä. Kuormitustietojen lisäksi YLVA-rekisteriin ilmoitetaan vuosittain tuotanto-pinta- ala, poistumat, tuotantomuoto, yhteyshenkilöt ja vesienkäsittelyjärjestelmät.
Laadunvarmistus:
Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti.
Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkenta- mis- ja muutossuositukset sekä poikkeamat hyväksytystä tarkkailusuunnitelmasta. Raporteissa esitetään myös suositukset tarkkailujen mahdollisesta kehittämisestä.
Ohjelman voimassaolo ja muuttaminen:
Tarkkailuohjelma on voimassa Takakankaannevan osalta toistaiseksi ja ko. ohjelma voidaan myö- hemmin liittää mukaan lähialueen yhteistarkkailuun. Ohjelmaan voidaan tehdä tarvittaessa muu- toksia sopimalla niistä tarkkailuvelvollisen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesken.
Luvan haltija voi käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportin tai muussa yhteydessä tehdä Ete- lä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi perustellusta syystä, esimerkiksi vesienkäsittelyn tehon ja päästöjen vakiintumisen takia, ehdotuksen päästö- ja/tai te- hontarkkailun muuttamista, siten että tarkkailua ei tehdä joka vuosi tai että tarkkailua muuten vä- hennetään.
Kuva 3: Takakankaannevan tuotantoaluepiirros
