• Ei tuloksia

Lupahakemuksen täydennykset on saatu ja 22.10.2004

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Lupahakemuksen täydennykset on saatu ja 22.10.2004"

Copied!
26
0
0

Kokoteksti

(1)

KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: PUHELIN: TELEFAX: WWW-OSOITE:

Linnankatu 7, 90100 Oulu PL 124, 90101 Oulu Vaihde (08) 3158 300 (08) 3158 549 http://www.ymparisto.fi/ppo Kalajokilaakson osasto:

Torikatu 40 B, Kokkola 67100 Kokkola Vaihde (06) 3676 397 (06) 3676 360

Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2004 Dnro PPO-2003-Y-336-111

ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Incap Oyj:n Ruukin pintakäsittelylaitoksen toimintaa.

LUVAN HAKIJA Incap Oyj Kempeleentie 46 90440 Kempele LAITOS JA SEN SIJAINTI

Incap Oyj:n Ruukin pintakäsittelylaitoksella on kaksi automaattista pintakäsittelylinjaa sekä pieni protolinja. Toiminta käsittää metallisten elektroniikkakomponenttien elektrolyyttisen ja kemiallisen pintakäsittelyn sekä ohutmetallilevyosien ja joustavien piirilevyjen etsauksen.

Pintakäsittelylaitos sijaitsee Ruukin kunnassa Ruukin Yrityspuistossa korttelissa 311 (tila Yrityspuisto RN:o 41:12), osoitteessa Ahlströmintie 1 C.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 2h- kohdan perusteella.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 §:n 1 momentin kohdan 2e perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 15.1.2004. Lupahakemuksen täydennykset on saatu 13.2.2004, 16.2.2004, 8.3.2004 ja 22.10.2004.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Alueen yleiskaavavaraus on liike- ja teollisuusrakennusten alueeksi (KLT). Asemakaavassa alue on osoitettu teollisuusalueeksi (T).

Viemäriin liittymisestä ja jätevesien johtamisesta on laadittu sopimus Paavolan Vesi Oy:n kanssa. Ruukin kunnan valvontalautakunta on myöntänyt pintakäsittelylaitokselle ympäris- tölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan 3.7.1997 § 19.

(2)

Lisäksi toiminnalla on seuraavat TUKES:n lupapäätökset:

Pintakäsittelylaitoksen perustamislupa nro 4924/360/97, annettu 30.9.1997 Muovitushuoneen rakentaminen 121/360/98, annettu 19.1.1998

TUKES:n vuonna 1997 antaman lupapäätöksen mukaiset vaarallisten kemikaalien varas- tointimäärät pintakäsittelylaitoksella ovat seuraavat: erittäin myrkylliset (T+) 1,0 t, myrkyl- liset (T) 2,2 t, syövyttävät (C) 30,0 t, haitalliset, ärsyttävät (X) 5,0 t, palavat (F) 2,0 m3. Lait- teistossa olevat enimmäismäärät ovat: erittäin myrkylliset (T+) 15,1 t, myrkylliset (T) 7,65 t, syövyttävät (C) 41 t, haitalliset, ärsyttävät (X) 5 t, hapettavat (O) 0,2 t.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Pintakäsittelylaitos sijaitsee Ruukin kunnan teollisuusalueella noin 0,5 km:n etäisyydellä kunnan keskustasta. Toimitilat on vuokrattu kunnalliselta teollisuuskyläyhtiöltä Ruukin Yri- tyspuisto Oy. Samassa laitoksessa toimii etsausliiketoimintaa harjoittava Incap Oyj:n tytär- yhtiö Ultraprint Oy, jonka toiminta on tuotannon, kemikaalien ja jätteiden osalta otettu huomioon hakemuksessa. Lisäksi samassa rakennuksessa toimii erillisenä yhtiönä Mecanom Oy. Seinänaapurina on Ruukki Wood Oy.

Alue ei ole pohjavesialuetta. Lähin asuinkäytössä oleva kiinteistö on noin 300 metrin etäi- syydellä. Tehtaan lähellä noin 100 metrin etäisyydellä sijaitsee Siikajoki.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Pintakäsittelylaitos on aloittanut toimintansa vuonna 1997. Toiminnan aloitti ADC Solitra Oy, vuonna 2000 toiminta siirtyi JMC Tools Oy:lle ja vuonna 2003 edelleen nykyiselle toi- minnanharjoittajalle Incap Oyj:lle.

Toiminta käsittää metallisten elektroniikkakomponenttien elektrolyyttisen ja kemiallisen pintakäsittelyn sekä ohutmetallilevyosien ja joustavien piirilevyjen etsauksen. Pintakäsitel- täviä tuotteita ovat mm. tukiasemien suodattimien rungot. Tehdas toimii ympäri vuorokau- den viisi päivää viikossa.

Tuotanto tapahtuu kappaletavaratuotantona pinnoitus- ja etsauslinjoissa. Metallien pintakä- sittelyä on kahdella automaattisella pintakäsittelylinjalla sekä pienellä protolinjalla. Tuotteet pinnoitetaan elektrolyyttisesti seuraavilla metalleilla: hopea, kupari, kemiallinen nikkeli ja tinalyijy. Pinnoitusprosessi perustuu pääosin sähkökemialliseen menetelmään, jossa haluttu metalli saostetaan pinnoitettavan metallin pinnalle sähkövirran avulla pinnoitusaltaassa se- kä kemialliseen pinnoitusmenetelmään. Pinnoitusmetallit kupari, hopea ja tinalyijy ovat erisuuruisina levyinä tai palloina ja toimivat anodeina. Protolinjalla on kaikki pinnoituslin- jojen pinnoituskylvyt pienimuotoisena sekä esikäsittelykylvyt muille materiaaleille, elektro- lyyttinen nikkelöinti ja kemiallinen kultaus. Laitos valmistaa lisäksi pinnoituksessa tarvitta- vat ripustustelineet.

Tuotantoprosesseissa käytetään happamia, emäksisiä ja syanidipitoisia kylpyliuoksia. Tuo- tannossa syntyvät jätevedet sekä happamat, alkaliset ja syanidipitoiset konsentraatit käsitel- lään laitoksen omassa neutralointilaitoksessa, josta jätevedet käsittelyn jälkeen johdetaan kunnalliseen viemäriin.

Taulukossa 1 on esitetty laitoksen kapasiteettitiedot.

(3)

Taulukko 1. Laitoksen prosessit, vuotuinen kapasiteetti ja käsittelyaltaat (varsinai- set pinnoitusaltaat).

Prosessit Kapasiteetti m2/a Varsinaiset pinnoitusaltaat m3

Elektrolyyttinen hopeointi 83 300 Elektrolyyttinen hapan kupa-

rointi

111 500 Elektrolyyttinen syanidikupa-

rointi

83 800 Elektrolyyttinen ti-

na/lyijypinnoitus

83 300

Allastilavuus yhteensä 26 m3 (3 linjaa)

Kemiallinen kultaus (proto- linjalla)

8 800 0,1

Kemiallinen nikkelöinti 41 800 3

Samassa laitoksessa toimivan Ultraprint Oy:n flex -kuparietsauslinjan kapasiteetti on noin 55 m2/h. Flex -kuparietsauslinja siirtyy 1.10.2004 alkaen Ruukista Kempeleeseen. Metal- liaihioiden etsauslinjan kapasiteetti on noin 5 m2/h.

Protolinjalla on kaikkien pinnoituslinjojen pinnoituskylvyt pienimuotoisina (yhteistilavuus noin 4 m3) sekä laboratorio.

Pinnoituslinjat koostuvat teräsrakenteista, altaista, nostimista sekä LVI-, sähkö- ja prosessi- valvontalaitteista. Ohjaustietokone ohjaa varsinaista linjan toimintaa täysin automaattisesti siten, että kukin tavaraerä saa sille lastauspaikalla valitun pintakäsittelyn.

Altaat ovat haponkestävää terästä tai hitsattua polypropeenia, osa myös polyeteeniä tai PVDF:ää (protolinjalla).

Pinnoituslinja 1: alumiinin kuparointi ja hopeointi

Linjalla on kaikkiaan 38 allasta, joiden yhteistilavuus on noin 64 m3. Näistä on prosessial- taita 18 kpl yhteistilavuudeltaan 33 m3 ja huuhtelualtaita 20 kpl yhteistilavuudeltaan noin 31 m3 . Pesukylpyä on noin 4 m3 , peittausaltaita noin 4 m3 ja metallipinnoitealtaita noin 25 m3 (sisältää välipinnoitteet ja muut välikäsittelyt), lisäksi on vara-altaita.

Osalle kappaleista tulee vain kuparipinnoite, osalle kupari on välipinnoite ja hopea lopulli- nen pinnoite.

Kappaleiden käsittely tapahtuu tapauskohtaisesti eri altaissa. Linjan altaat ja eri käsittelyt ovat seuraavassa esitetyn mukaisessa järjestyksessä.

Pinnanpoisto on typpihappopohjaisessa kylvyssä. Huuhtelujen ja kuivauksen jälkeisessä al- kalisessa pesussa on rasvanpoisto, sen jälkeen on elektrolyyttinen rasvanpoisto (sähköpesu).

Alkalinen peittaus on lipeäpohjaisessa kylvyssä. Huuhtelujen jälkeen on kuparin dekapointi, joka toimii seuraavana tulevan happaman pinnoituskylvyn aktivoijana. Seuraavaksi on ha- pan peittaus. Hapan peittaus on hapan vaihtoehto alkaliselle peittaukselle. Hapan peittaus sopii runsaasti seosaineita sisältävälle alumiinille. Kylvyt sisältävät rikkihappoa ja muita happoja.

(4)

Peittauksen jälkeen on sinkaatin poisto typpihappopohjaisessa kylvyssä ja oksidin

poisto rikkihappopohjaisessa kylvyssä. Sinkaatin poistoa typpihappokylvyssä (desmut) käy- tetään silloin, kun tehdään kaksoissinkaattikäsittely. Kaksoissinkaattikäsittelyssä ensimmäi- nen kerros poistetaan lähes kokonaan typpihapolla ja tämän jälkeen huuhdellaan ja tehdään toinen sinkaattikäsittely. Ensimmäinen sinkaattikerros ei lähde kokonaan pois ja jäljelle jäänyt hyvin ohut kerros antaa paremman tartuntapohjan toiselle sinkaattikerrokselle kuin puhdas alumiini. Sinkaattikylvyt sisältävät syanidia, lipeää ja nikkelisulfaattia.

Sinkaatti muodostaa alumiinin pinnalle yhtenäisen sähköä johtavan kalvon, joka toimii tar- tuntapohjana seuraaville pintakerroksille.

Huuhtelujen jälkeen on syanidia sisältävä Cu-Srike -käsittelyallas. Esikupari on elektrolyyt- tinen syanidikupari ja toimii happamen kuparin tartuntapohjana. Kylpy on erittäin myrkyl- linen korkean syanidipitoisuuden vuoksi.

Huuhtelujen jälkeen on dekapointi rikkihappopohjaisessa kylvyssä ja happamat kupari - kylvyt (2 kpl). Dekapointi toimii happaman pinnoituskylvyn aktivoijana. Kylpy liuottaa kappaleen pintaan jääneet epäpuhtaudet ja aktivoi kappaleen pintaa.

Hapan kuparikylpy on rikkihappopohjainen kuparisulfaattia sisältävä elektrolyyttinen pin- noituskylpy, joka tekee tiiviin kuparikerroksen syanidikuparin päälle ja toimii sähköäjohta- vana kerroksena kappaleessa. Kylpy on välikerros hopealle tai se voi olla myös lopullinen pintakerros.

Huuhtelujen jälkeen on esihopeointi yhdessä ja hopeointi kahdessa hopeasyanidia sisältä- vässä kylvyssä. Esihopea on hopeoinnin tartuntapohja. Kylpy on erittäin myrkyllinen kor- kean syanidipitoisuuden vuoksi. Hopeakylpy on syanidipitoinen elektrolyyttien pinnoitus- kylpy, jota käytetään parantamaan tuotteiden juotettavuutta ja sähköisiä ominaisuuksia.

Kylpy on erittäin myrkyllinen korkean syanidipitoisuuden vuoksi.

Huuhtelujen jälkeen on dekapointi metaanisulfoonihappokylvyssä ja tinalyijykylpy. Tina- lyijykylpy on happopohjainen elektrolyyttinen pinnoituskylpy, jota käytetään parantamaan tuotteiden juotettavuutta, sähköisiä ominaisuuksia sekä parantamaan tuotteen kor- roosiosuojaa.

Pinnoituslinja 2: valualumiinin kemiallinen nikkelöinti, elektrolyyttinen kuparointi ja hopeointi

Linjalla on 38 allasta, joiden tilavuus on noin 55 m3. Näistä 16 kpl on prosessialtaita tila- vuudeltaan noin 27 m3 ja 22 kpl huuhtelualtaita tilavuudeltaan noin 28 m3. Pesukylpyä on noin 5 m3, peittausaltaita noin 3 m3, prosessialtaita noin 19 m3 (sisältää välipinnoitteet ja muut välikäsittelyt) ja vara-altaita.

Kappaleiden käsittely tapahtuu tapauskohtaisesti eri altaissa. Linjan altaat ja eri käsittelyt ovat seuraavassa esitetyn mukaisessa järjestyksessä.

Linjassa on varaus kuparin dekapoinnille. Seuraavaksi on alkalinen pesu ja alkalinen peitta- us. Huuhtelujen jälkeen on alkalinen neutralointipesu. Huuhtelun jälkeen on oksidinpoisto happamassa kylvyssä ultraäänivärähtelyn avulla ja hapan peittauskylpy. Huuhtelujen jälkeen on syanidipitoinen sinkaattikylpy, huuhtelut ja nikkelisulfaattia sisältävä alkalinen esinikke- likylpy. Huuhtelun jälkeen on kemiallinen nikkelikylpy kahdessa altaassa, kylvyt ovat hap- pamia. Huuhtelujen jälkeen on syanidipitoinen Cu-Strike -käsittely. Huuhtelujen jälkeen on dekapointi ja kaksi hapanta kuparikylpyä. Huuhtelun jälkeen on syanidipitoiset esihopea- ja hopeakylvyt ja niiden jälkeen huuhtelut.

(5)

Protolinja

Protolinja sijaitsee laitoksen 2. kerroksessa. Protolinjalla on kaikkien pinnoituslinjojen pin- noituskylvyt pienimuotoisena sekä esikäsittelykylvyt muille materiaaleille, elektrolyyttinen nikkelöinti ja kemiallinen kultaus. Kylpyjen yhteistilavuus on noin 4 m3. Linja palvelee lä- hinnä tuotekehityksen pinnoitustarpeita, mutta tilanteen mukaan linjassa pinnoitetaan myös tuotanto-osia. Protolinjalla pystytään pinnoittamaan alumiinia, kuparia, messinkiä, terästä sekä tietyin edellytyksin em. materiaalien seosmetalleja. Osa kylvyistä on kemiallisia, osa elektrolyyttisiä. Altaiden pienemmästä koosta johtuen anodit ovat pienempiä kuin pinnoitus- linjoilla 1 ja 2.

Jokainen eri metalli käsitellään ensin omassa esikäsittelylinjassa ja sen jälkeen tehdään var- sinainen pinnoitus. Protolinja soveltuu sekä ripustin- että rumpupinnoitukseen. Protolinjalla on pienet altaat (71 - 540 l) seuraaville käsittelyille:

-rasvanpoisto -hapan pesu -alkalinen peittaus -aktivointi

-pinnan poisto -ultraäänipesu -sinkaatti -esinikkelöinti -nikkeli-strike

-kemiallinen nikkelöinti (2 kpl) -syanidivapaa kuparointi -kultaus

-Fe -rasvanpoisto -Fe -sähköpesu -Fe -peittaus -Fe -aktivointi

-kuparille ja hopealle aktivointi -hopeapinnan passivointi -ultraäänipesu

-kupari -strike -esihopea

-hopeointi (2 kpl) -kullan pinnan poisto -Fe -pinnanpoisto -rasvanpoisto -kuparin peittaus -RST -peittaus

-hapan kuparointi (2 kpl) -dekapointi (2 kpl) -tina-lyijy

Protolinjalla pinnoitetaan Ultraprint Oy:n tuotteista kuparilevyjä, joiden koko on noin A4- A5 (mm. pinnoitus tina-lyijyllä ja hopealla).

Flex-kuparietsauslinja ja metalliaihioiden etsaus

Incap Oyj:n tytäryhtiö Ultraprint Oy harjoittaa samoissa tiloissa rakennuksen 1. kerroksessa etsaustoimintaa (ohutlevyjen valmistusta). Toimintaan kuuluvat piirilevyjen kuvionsiirto ja

(6)

märkäprosessilinjat. Aihioita ei valmisteta itse, vaan esim. kupariaihiot tulevat

valmiina Ultraprint Oy:lle. Piirilevyjen materiaalina mm. FR4 (lasikuitua/muovia, jonka molemmilla puolilla on kupari).

Flex-kuparietsauslinjalla kuparipohjaiset flex-tuotteet syövytetään kuparikloridilla. Etsauk- sen jälkeen seuraa huuhtelu ja tämän jälkeen painettu etsausjäännös poistetaan strippaukses- sa (kalvon poistossa) natriumhydroksidilla. Strippauksen jälkeen seuraa moniosainen huuh- telu ja kuivaus. Ennen kiinnikelausta suoritetaan myös staattisen sähkön poisto ja irtopartik- keleiden poisto. Flex-kuparietsauslinja siirtyy 1.10.2004 alkaen Ruukista Kempeleeseen.

Metalliaihioiden etsauslinjalla metalliaihiot pinnoitetaan valoherkällä kalvolla kuumala- minoimalla. Aihioille valotetaan filmien avulla haluttu kuvio UV-valotinta käyttäen. Tämän jälkeen levyt menevät varsinaiseen etsauslaitteeseen, jossa tapahtuu seuraavaa:

-kehitys (NaCO3-vesiliuos) -huuhtelu

-etsaus ferrikloridiliuoksella -huuhtelu

-strippaus (NaOH –liuos) -huuhtelu

-mikroetsaus (NaPS) -huuhtelu

-kuivaus

Ripustustelineiden valmistus ja muovitus

Laitos valmistaa pinnoituksessa tarvittavat ripustustelineet. Ripustustelineiden pinnoittami- nen on välttämätöntä galvaanisessa pinnoittamisessa kahdesta syystä: muut materiaalit kuin haponkestävät syöpyisivät, lisäksi täytyy estää telineen pinnoittuminen. Ripustustelineiden suojaamiseksi ne pinnoitetaan PVC -muovilla.

Ulkopuolinen yrittäjä esikäsittelee telineet hiekkapuhaltamalla. Ripustustelineet suojataan syöpymistä vastaan muovittamalla ne noin 1 mm:n paksuisella PVC -muovikerroksella.

PVC -muovin kiinnityspohjana käytetään Protefan Primer 200 -nimistä ainetta. Teline kaste- taan primerialtaaseen, jonka jälkeen teline siirretään valutuskaukalon päälle ja laitetaan pri- merialtaan kansi kiinni. Kaukalon päällä voidaan pensselillä tasoittaa primerikerrosta. Tä- män jälkeen teline siirretään uunituskärryllä kiertoilmauuniin, joka on säädetty 180-196

°C:n lämpötila-alueella. Teline on uunissa 10-30 minuuttia riippuen telineen koosta tai mää- ristä. Optimaalinen kovetus on tapahtunut, kun teline on kullanruskean värinen.

Muovittaminen tapahtuu välittömästi primeroinnin jälkeen. Teline siirretään uunista muovi- tusaltaaseen, teline on tällöin vielä niin kuuma, että PVC -muovi tarttuu kunnolla kiinni.

Lyhyen muovitusaltaassa pidon jälkeen (30 s - 2 min) teline pyritään nostamaan mahdolli- simman hitaasti, jotta pisarointi olisi vähäistä eikä pinnoitteesta tulisi liian paksu. Teline siirretään valutusaltaan päälle, jossa teline tarkastetaan ja mahdollisesti pinnoitetta korjataan pensselillä. PVC -muovi kovetetaan kiertoilmauunissa 5-10 min 180°C:n lämpötilassa. Jos halutaan pinnoittaa useampia kerroksia, täytyy jokaista kerrosta pitää kerrosten välillä 180°C:n uunissa 5-10 minuuttia.

Telineen annetaan jäähtyä täydellisesti. Sen jälkeen puhdistetaan pinnoitteesta ne kosketus- pinnat, joista virran on ajateltu kulkevan kappaleeseen. Pinnoite puhdistetaan mahdollisim- man pieneltä alueelta esim. puukolla tai mattoveitsellä.

(7)

Raaka-aineet ja kemikaalit ja niiden varastointi

Pintakäsittelylaitoksella käsiteltävät kemikaalit ovat erittäin myrkyllisiä (syanideja), myr- kyllisiä (mm. fluorideja, metanoli), syövyttäviä (happoja, emäksiä), haitallisia ja ärsyttäviä.

Osa kemikaaleista voi vapauttaa myrkyllisiä kaasuja joutuessaan kosketuksiin happojen kanssa. Tällaisia ovat syanidit (vapautuu syaanivetyä), hypokloriitti (vapautuu klooria) ja natriumsulfidi (vapautuu rikkivetyä). Syanidien yhteismäärä (varastossa ja altaissa) on enimmillään 2,2 t, varastossa syanidia on noin 600-700 kg.

Pinnoituslinjoilla määrällisesti eniten käytettäviä kemikaaleja ovat rikkihappo ja typpihap- po. Myrkyllisimpiä kemikaaleja ovat erilaiset syanidit, ammoniumbifluoridi, nikkelikloridi ja metanolia sisältävät kemikaalit. Telineiden muovituksessa käytettävät aineet ovat syöpää aiheuttavia.

Etsaustoiminnassa käytetään ferrikloridia ja kuparikloridia. Jätevedenpuhdistamossa käytet- täviä kemikaaleja ovat mm. rikkihappo ja lipeä, natriumsulfidi, rautakloridi, kalsiumkloridi, natriumhypokloriitti ja erilaiset polymeerit.

Pintakäsittelylaitoksen kylvyissä käytettävien kemikaalien määrä linjoittain ja yhteensä on esitetty kylvyn turvallisuusluokittain taulukossa 2. Määrissä on huomioitu kylvyn tiheys, jolloin on saatu vertailuluku, joka poikkeaa hiukan kylvyn tilavuudesta.

Taulukko 2. Pintakäsittelylaitoksen kylvyt.

Kylvyn turvallisuus- merkintä

Linja I, t Linja II, t Protolinja, t Yhteensä, t

T+; erittäin myrkylli- nen

6,28 6,30 0,63 13,21

T; myrkyllinen 2,13 2,13 0,11 4,37

O; hapettavat 2,89 0 0,27 3,16

C; syövyttävät 19,71 10,64 1,60 31,95

Xi, Xn; ärsyttävät ja haitalliset

3,34 9,86 1,29 14,49

Taulukossa 3 on esitetty pintakäsittelykemikaalien maksimimäärät linjoilla ja varastossa sekä kemikaalien kulutus vuonna 2003.

Taulukko 3. Pintakäsittelykemikaalit.

Kemikaalin turvalli- suusmerkintä

Linja, t (max) Varastossa, t (max)

Yhteensä t (max)

Käyttö, t/a

T+; erittäin myrkylli- nen

2,3 1,5 3,8 5,3

Syanideja 2,1 2,1 4,2

T; myrkyllinen 1,4 1,7 3,1 6,9

O; hapettavat 0,2 0,32 0,52 0

C; syövyttävät 9 33,1 42,1 203,4

Xi, Xn; ärsyttävät ja haitalliset

5,9 6,35 12,25 30,7

F+, F; syttyvät 0,72 0,72 1,44 0

(8)

Laitoksella käytettiin vuonna 2003 pinnoitusmetallina kuparianodia 3,94 t, hopea-

anodia 1,04 t ja tinalyijyanodia 0,03 t. Lisäksi protolinjalla käytetään vähäisiä määriä nikke- lianodia.

Syövyttäville kemikaaleille, syanideille sekä palaville nesteille on omat varastonsa.

KEVA (kemikaalivarasto) 1:ssä varastoidaan sekä happoja että emäksiä. Emäkset ja hapot säilytetään varastossa eri seinustoilla joko irtoastioissa lavoilla tai hyllyillä. Varaston lattian keskellä on umpinainen lattiakaivo, jossa on kaksi osastoa. Lattian kallistuksilla ja kaivon ympärille tehdyillä pinnoitteiden korotuksilla pyritään ohjaamaan mahdolliset vuodot kysei- selle kemikaalityypille (happo/emäs) tarkoitettuun kaivon osastoon.

KEVA 2: ssa varastoidaan syanideja. KEVA 3:ssa varastoidaan palaavia nesteitä, kuten liuottimia, mm. metanolia ja muovituksessa käytettäviä kemikaaleja. Lattiakaivona on noin 300 l:n epoksipinnotteinen umpikaivo.

Kahteen kemikaalivarastoon (KEVA 4 ja KEVA 5) on kulku ulkokautta. Toisessa varastos- sa (KEVA 4) säilytetään mm. natriumhydroksidia ja natriumhypokloriittia kuution konteis- sa. Toisessa varastossa (KEVA 5) on mm. rikki-, typpi- ja suolahappoa.

Kaikissa varastoissa on viemäröimättömät katastrofialtaat, joiden tilavuus vaihtelee varas- toittain ja riippuen säilytettävien kemikaalien laadusta ja suurimman säilytysastian koosta.

Laitokselle saapuvat kemikaalit puretaan kahdessa paikassa. Toinen on KEVA 4:n ja KE- VA 5:n kohdalla, toinen on KEVA 1-4:n ulkopuolella oleva lastauslaituri.

Ongelmajätteiden varastoimiseen ja jatkokuljetukseen käytetään yleensä puhtaiden kemi- kaalien kuljetusastioita. Jos tällaisia astioita ei ole käytössä, voidaan käyttää omia kemikaa- likontteja tai Lassila & Tikanoja Oy:n vuokraamia kontteja. Konttien tulee olla virallisesti hyväksyttyjä maantiekuljetuksiin. Käytetyt kertakäyttökontit eivät sovellu maantiekuljetuk- siin. Kiinteille hapan/emäs ongelmajätteille on Lassila & Tikanoja Oy:n toimittamat kan- nelliset astiat, joihin ei saa laittaa kuin ko. ongelmajätettä. Syanidipitoiset kiinteät jätteet lai- tetaan tyhjiin syanidiastioihin.

Sisäisiin kuljetuksiin ja säilytykseen voidaan käyttää kertakäyttökontteja. Ennen kuin kemi- kaaleja siirretään kontteihin, pestään kontit huolellisesti.

Ongelmajätteeksi jääneitä happamia nestemäisiä kylpyjätteitä varastoidaan lyhyitä aikoja KEVA 1:ssä tai KEVA 4:ssä. Jos ko. varastoihin ei mahdu, nesteet varastoidaan pintakäsit- telylinjojen sivulla. Kiinteät ongelmajätteet varastoidaan tapauskohtaisesti, syanidipitoiset KEVA 2:ssa, happamat ja alkaliset kemikaalivarastojen välissä tai etsauspuolella olevissa tarkoitukseen varatuissa astioissa.

Metalli- ja piirilevyjätteelle sekä loisteputkille ja paristoille on olemassa omat keräily- ja la- jitteluastiat pintakäsittelylaitoksen varastolla ongelmajätepisteessä.

Orgaanisten liuottimien kulutus vuodessa laskettuna laitoksella käytettyjen kemikaalien liu- otinainepitoisuuksien perusteella on alle 1 t/a. Esimerkiksi muovituskemikaalit sisältävät liuottimia.

Veden ja energia käyttö

Kiinteistö on liitetty Paavolan Vesi Oy:n vesi- ja viemäriverkkoon. Laitoksen veden kulutus on noin 50 000 m3/a. Pintakäsittelylinjojen veden kulutus on 200 m3/d.

(9)

Vuonna 2003 laitoksen sähkönkulutus oli 2,1 GWh ja kaukolämmön kulutus 2,9 GWh.

Kaukolämmöllä lämmitetään kiinteistöä tuloilman kautta, käyttövettä, patteriverkostoa ja prosessikylpyjä. Sähköenergiaa kuluu laitoksen valaistukseen, pinnoitusprosesseissa, ilmas- toinnissa sekä etsaus- ja protolinjojen lämmityksessä.

Puhdasvesilaitos sijaitsee rakennuksen 2. kerroksessa, laitoksessa poistetaan vesijohtovedes- tä ionit.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Energian käyttökohteet pyritään pitämään käytössä vain silloin, kun se on välttämätöntä ja tarpeellista tuotannon kannalta. Isojen sähkömoottoreiden tehoa pudotetaan yleensä viikon- lopuiksi ja kaikki ne koneet tai lämmitykset, jotka voidaan sammuttaa, suljetaan viikonlo- puiksi. Poistoilmastoinnissa on lämmöntalteenottoa varten lämmönvaihdin, jonka energia siirretään tuloilmaan.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan määritteiden seuraaminen kuuluu aina laitokselle hankit- tavan uuden laitteen ostoprosessiin. Laitoksen toimintaan liittyen ei ole valmista vertailu- asiakirjaa BREF, mutta toiminnassa on pyritty huomioimaan parasta käyttökelpoista tek- niikkaa, kuten esim. kaikki prosesseissa käytettävät huuhteluvedet käytetään 70-80 %:sti uudestaan kierrättämällä. Kierrätys perustuu ioninvaihtoon. Kuivausenergiaa säästetään käyttämällä tehokasta ilmaveitsijärjestelmää. Vaarallisten aineiden määrä varastoinnissa py- ritään pitämään mahdollisimman alhaisena. Kylpyjen käyttöikää pyritään jatkamaan suoda- tuksilla ja jatkuvalla analysoinnilla. Kehittynyt prosessiautomatiikka auttaa valvonnassa ja hälyttää ongelmatapauksissa, kylpyjen lisäaineiden annostelu tapahtuu automaattisesti. Ta- varatangon kallistus antaa mahdollisuuden vähentää siirteiden määrää toisista kylvyistä.

Käyttämällä säästöhuuhtelua säästetään kylpyä, joka tarvittaessa voidaan lisätä takaisin pro- sessiin. Laitoksella käytetään suihkuhuuhtelua.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja niiden puhdistus

Tuotannossa syntyvät jätevedet sekä happamat, alkaliset ja syanidipitoiset konsentraatit kä- sitellään laitoksen omassa neutralointilaitoksessa, josta jätevedet käsittelyn jälkeen johde- taan kunnalliseen viemäriin. Pintakäsittelyssä syntyy jätevesiä syövytys- ja pintakäsittely- vesien huuhteluvesinä. Maksimi viemäröitävä jätevesimäärä on 10 m3/h. Vuorokautinen lai- toksen jätevesimäärä on täydellä tuotannolla noin 200 m3/d. Ultraprint Oy:n flex- kuparietsauslinjan poistuminen 1.10.2004 alkaen vaikuttaa siten, että jäteveden määrä pie- nenee noin 3 m3 tunnissa.

Viemäriin liittymisestä ja jätevesien johtamisesta on tehty sopimukset Paavolan Vesi Oy:n kanssa. 12.6.2002 tehty johtamissopimus sisältää ehtoja jätevesien laadusta ja esikäsittelys- tä. Sopimuksen mukaan laitoksella on käytössä jäteveden määrää rekisteröivä mittalaite.

Sopimuksen mukaan laitos saa johtaa viemäriin käsiteltyjä prosessivesiä enintään 10 m3/h.

Jätevedenkäsittelylaitoksen jätevesipäästöt viemäriin eivät saa ylittää seuraavia raja-arvoja:

hopea 0,1 mg/l, syanidi 0,2 mg/l, kupari ja lyijy 0,5 mg/l, tina ja sinkki 2 mg/l, alumiini 5 mg/l, nikkeli 0,8 mg/l, kulta 1,0 mg/l, kokonaiskromi 1,0 mg/l ja kloridi 3 000 mg/l.

24.2.2003 sopimusta on täydennetty fluoridipitoisuuden raja-arvon osalta; fluoridi (normaa- li) 20 mg/l ja fluoridi (poikkeuksellisesti max. 1 kertaa kuukaudessa) 50 mg/l.

(10)

Ruukin kunnan jätevedenpuhdistamolla keväällä ja alkukesällä 2004 ilmenneiden

puhdistamon toimintaongelmien vuoksi Paavolan Vesi Oy on ollut yhteydessä Incap Oyj:hin. Sopimusehtoja on muutettu 3.6.2004 siten, että viemäriin johdettavan jäteveden pH -arvon vaihteluväli on 7-8,5 (aikaisemmin 7-10). Yleisen viemäriverkostoon johdettavan jä- teveden pH -arvoa on seurattava jatkuvatoimisella pH -mittauksella, jonka tulokset on toi- mitettava kuukausittain Paavolan Vesi Oy:lle. Mittaukseen tulee yhdistää valvonta- automatiikka, joka katkaisee jäteveden virtaamisen yleiseen viemäriin, mikäli jäteveden pH poikkeaa asetetusta vaihteluvälistä.

Incap Oyj on Paavolan Vesi Oy:lle osoitetussa 1.9.2004 päivätyssä jätevesien käsittelyä koskevassa raportissa tuonut esille mahdollisuudet vähentää laitoksella syntyvän jäteveden määrää laitoksen puhdistamon mitoituksen mukaiseksi, jolloin puhdistamon on mahdollista toimia kesän 2004 tilannetta paremmin.

Jätevedet lasketaan viemäriin vain läpivirtauslaitoksen kautta. Viemäröintipiste sijaitsee lie- tevarastosäiliön takana. Viemäröitävä vesi ohittaa ennen viemäriin pääsyä loppumittauspis- teen, jossa vedestä mitataan pH ja tilavuusvirtaus. Pisteeseen on kytketty pH:n hälytys ja lu- kitus. Lisäksi näytteenottimella kerätään ns. kokoomanäyte päivittäin ja se analysoidaan la- boratoriossa ja verrataan tuloksia viemäröintisopimuksen raja-arvoihin.

Linjoilta jätevesilaitokselle menevät jätevedet lasketaan ensin keräilyaltaaseen, pois johta- miseen ei yleensä käytetä linjojen alla olevia katastrofialtaita.

Jätevesilaitos jakaantuu pääosiltaan kahteen osaan. Läpivirtauslaitoksessa käsitellään huuh- teluvesien ensimmäiset jakeet kemiallisella saostuksella ja toisessa käsitellään huuhteluvesi- en viimeiset jakeet kierrätyslaitoksessa, jossa vettä kierrätetään lähes suljetussa systeemissä 70-80 % kokonaisvesimäärästä. Veden kierrätys tapahtuu puhdasvesilaitoksessa olevien io- ninvaihtimien kautta. Sieltä vesi johdetaan huuhtelualtaisiin ja sieltä tarvittaessa esikäsitte- lykylpyihin. Kierrätyslaitoksen kapasiteetti on maksimissaan 2 x 17 m3/h ja jatkuvana 2 x 15 m3/h. Läpivirtauslaitoksen maksimikapasiteetti on 12 m3/h, mikä perustuu selkeyttimen pinta-alaan, noin 40 m2. Laitoksen jatkuvatoiminen kapasiteetti on noin 6-8 m3/h. Laitokset ovat suurelta osin automaattisia.

Läpivirtauslaitoksella käsiteltävien huuhteluvesien ensimmäiset jakeet ovat joko syanidiva- paita tai syanidipitoisia. Laitos on jatkuvatoiminen ja sen puhdistus perustuu kemialliseen saostukseen (kuin myös hapetukseen) sekä saostuksen jälkeiseen sedimentointiin lamellisel- keyttimessä. Saostuskemikaaleina käytetään natriumsulfidia, rautakloridia ja kalsiumklori- dia. Flokkaantumiseen käytetään anionista tai non-ionista polymeeriliuosta. Neutralointi suoritetaan lipeän ja rikkihapon avulla.

Läpivirtauslaitoksella käsitellään syanidivapaiden/tai syanidipitoisten huuhteluvesien lisäksi osittain konsentraatteja. Käsittelyssä ensimmäiseksi on syanidipitoisille vesille syanidien poisto. Se perustuu hapetukseen, hapettimena käytetään natriumhypokloriittia ja pH:n sää- töön lipeää. Syanidien hapetuksen jälkeen vedet johdetaan varsinaiseen kemialliseen hape- tukseen.

Kierrätyslaitoksessa huuhteluvesien viimeiset jakeet käsitellään kahdessa erillisessä ionin- vaihtolinjassa. Toinen linja on syanidivapaille ja toinen on syanidipitoisille. Molemmissa linjoissa on kaksi kationinvaihdinta ja kaksi anioninvaihdinta. Ennen ioninvaihtimia on mo- lemmissa linjoissa etusuodattimet. Tässä tapauksessa ioninvaihtotekniikkaa sovelletaan pa- kattuna, jolloin hyötysuhde on parempi ja kemikaaleja kuluu vähemmän.

Lisäksi jätevesilaitoksella on erillinen panoskäsittely, jossa neutraloidaan prosesseista pois- tettuja kylpyjä ja kemikaaleja. Neutralointi perustuu pH:n säätöön lipeällä ja rikkihapolla

(11)

sekä muutamien saostuskemikaalien syöttöön. Neutraloinnin jälkeen panos ajetaan

kammiosuotopuristimen läpi ja ylitevesi johdetaan hallitusti läpivirtauslaitokselle, jossa ve- teen mahdollisesti jääneet metallit poistuvat. Laitteisto on osin automaattinen, mutta panos- käsittely vaatii luonteensa vuoksi jatkuvan seurannan.

Jätteet ja niiden käsittely

Ongelmajätteitä syntyy pintakäsittelyssä jätevesilaitoksella, pinnoituslinjoilla, etsaustoimin- nassa ja protolinjalla. Yleensä ongelmajätteet ovat käytöstä poistettuja pinnoituskylpyjä tai kemikaaleja, joita ei voi käsitellä omassa jätevesilaitoksessa (pinnoitus- tai pinnanpoisto- kylpyjä). Laitoksen merkittävin ongelmajäte on jätevedenkäsittelyn liete, jota muodostuu noin 43-50 t vuodessa eli noin 20 kg/vuoro. Liete kuivataan laitoksella kammiosuotopuris- timella 35-45 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Jäte sisältää metalleista ja apuaineista yhdistynyt- tä metallihydroksidia. Liete pakataan suursäkkeihin. Muita syntyviä ongelmajätteitä ovat mm. paristot, loisteputket ja tyhjät kemikaaliastiat.

Ongelmajätteet lajitellaan pääsääntöisesti kiinteisiin jätteisiin ja nestemäisiin jätteisiin. Kiin- teät jätteet jaetaan happamiin, emäksisiin ja syanidipitoisiin jätteisiin. Kaikki edellä maini- tut jaetaan vielä kierrätettäviin ja hävitettäviin jätteisiin. Ongelmajätteet toimitetaan hyöty- käyttöön tai ongelmajätteen käsittelylaitoksille. Ongelmajätteet ja metalliromut lähetetään hyödynnettäväksi Kuusakoski Oy:lle ja Lassila & Tikanoja Oy:lle, metallihydroksidisakka lähetetään hyödynnettäväksi saksalaiselle yritykselle WRC Word Resources Company GmbH. Toimituksia on 3 kk:n välein. Hopeapitoiset jätteet toimitetaan hyötykäyttöön ho- pean talteen ottoa varten joko Kuusakoski Oy:lle tai Lassila & Tikanoja Oy:lle. Muut metal- lit toimitetaan pääsääntöisesti hävitettäväksi Lassila & Tikanoja Oy:lle.

Kiinteät ongelmajätteet ovat pääsääntöisesti suodatinpatruunoita ja tyhjiä kemikaalipakka- uksia, joita ei voi kierrättää.

Ongelmajätteet (pakkaukset) merkitään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja varastointia ja kuljetusta varten konttia valittaessa huomioidaan ongelmajätteen ominaisuudet kuten syövyttävyys. Esim. väkevä typpihappopohjainen pinnanpoistokylpy on kuljetettava ruos- tumattomasta teräksestä valmistetussa kontissa.

Ongelmajätteiden lisäksi laitoksella syntyy metalli- ja piirilevyjätettä, paperia, pahvia, muo- via ja yhdyskuntajätettä. Metalli- ja piirilevyjäte lajitellaan syntypaikalla omiin astioihin.

Ripustuslangat lajitellaan telineiden purkausvaiheessa eri astioihin. Muovi käytetään mah- dollisuuksien mukaan uudelleen pakkausmateriaalina.

Taulukossa 4 on esitetty laitoksella syntyvät ongelmajätteet ja jätteet.

Taulukko 4. Ongelmajätteet ja jätteet.

Jäte/ongelmajäte Jätteen tun- nusnumero

Määrä t/a Käsittely

Suotopuristinsakka 110109 43 Hyödynnettäväksi

Hopeanitraatti (typpi- happo)

110106 8,5 Hyödynnettäväksi

Nikkelipitoinen jäte 110198 5,5 Ongelmajätteenä käsiteltäväksi

Kultasyanidi 110109 0,3 Hyödynnettäväksi

Syanidipitoinen jäte 110109 0,3 Ongelmajätteenä käsiteltäväksi

Hopeapitoinen liuos 110198 3,5 Hyödynnettäväksi

Hapot (neste) 110106 1,7 Ongelmajätteenä käsiteltäväksi

Kupari/ferrikloridijäte 110111 103 Ongelmajätteenä käsiteltäväksi

(12)

Ferrikloridi 90 Ongelmajätteenä käsiteltäväksi Kiinteät jätteet emäs 110198 1,3 Ongelmajätteenä käsiteltäväksi Kiinteät jätteet hapan 110198 0,8 Ongelmajätteenä käsiteltäväksi

Loisteputket 200121 0,04 Ongelmajätteenä käsiteltäväksi

Kiinteä raskasmetal- lipitoinen

15010601 ja 150202

0,03 Ongelmajätteenä käsiteltäväksi

Poltettava orgaaninen 0,04 Ongelmajätteenä käsiteltäväksi

Energiajäte (muo- vi+paperi)

200301 Kaatopaikalle

Pahvi 200101 Hyödynnettäväksi

Sekalainen yhdyskun- tajäte

200301 Kaatopaikalle

Cu/Ag -lanka 170407 100 Hyödynnettäväksi

Al/Ag -lanka 170407 140 Hyödynnettäväksi

Al -lanka 170402 100 Hyödynnettäväksi

Alumiinituoteromu 170402 2673 Hyödynnettäväksi

Piirilevyjäte 200135 607 Hyödynnettäväksi

Kupariaihiot 170401 580 Hyödynnettäväksi

Tinapronssiaihiot 170406 205 Hyödynnettäväksi

Hiiliteräsromu 170405 420 Hyödynnettäväksi

Ongelmajätteiden syntymisestä ja varastoinnista pidetään varastokirjanpitoa.

Melu ja tärinä

Laitoksen toiminnasta ei aiheudu melua eikä tärinähaittoja ympäristöön.

Liikenne

Keskimäärin kerran päivässä laitokselle saapuu noin 0,5 t kemikaaleja ja joka päivä kuorma- autolla lähtee ja saapuu tuotteita. Kuorma-autoliikenne ajoittuu klo 7-20 väliselle ajalle.

Päästöt ilmaan ja ilmastointi

Pinnoitusvaiheiden päästöjä ovat erilaiset kemikaalihöyryt ilmaan. Pääosa kemikaali- höyryistä poistetaan työskentelytiloista altaan reunaimuilla ja johdetaan ulkoilmaan. Ilma- päästöjä ei ole mitattu, mutta ne ovat laitoksen oman arvion mukaan vähäisiä.

Pintakäsittelylinjojen poistoilmastointi on toteutettu prosessialtaiden reunoilla olevilla koh- depoistoilla (noin 30 000 m3/h) ja linjan kotelointirakenteen katosta yleispoistolla, myös et- sauslinjalla on kohdepoistot ja yleispoisto. Protolinjalle on tehty oma poistoilmastointi ulos.

Pintakäsittelylinjat on eristetty omaksi tilaksi tuotantotilasta. Korvausilma johdetaan linjoil- le linjan molemmista päistä. Reunaimujen yhteenlaskettu ilmanvaihtoteho on 480 m3/min ja yleispoiston 1 000 l/min. Poistoilmasuuttimet sijaitsevat laitoksen katolla 18 metrin korkeu- dessa. Suuttimiin on asennettu kavennukset päihin, jolloin ne toimivat poistoilman kiihdyt- timinä.

Jätevesilaitoksella on prosessisäiliöistä järjestetty koneellinen ilman poisto.

Syanidivarastossa syanidin annostelutila on vetokaappityylisessä pöydässä, jossa on imu se- kä ylöspäin että pöytätason ritilän läpi alas. Ennen ulospuhallusta on suodatin.

Muovitushuoneessa on kohdepoisto uunin päällä ja lisäksi yleispoisto.

(13)

Päästöt maaperään

Laitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Tuotantohallin lattiarakenteet ovat tiiviit eikä sieltä tule ulos muuta kuin kunnan jätevedenpuhdistamolle johtava viemäri. Pin- noituslinjojen alueella ei ole lattiakaivoja, mutta verstaalla on. Kemikaalit varastoidaan eri- koistiloissa. Rakennuksen lattiarakenteet on suojattu mahdollisilta kemikaalivuodoilta koko allaslinjan kattavalla kaukalolla (kaukalon yhteenlaskettu tilavuus on suurempi kuin kemi- kaalitankkien yhteenlaskettu tilavuus). Lisäksi koko tuotantotilan lattia on päällystetty ke- mikaalin kestävällä lasikuitupinnoitteella. Kemikaalien pääseminen maaperään on siten es- tetty normaalissa toiminnassa ja tavanomaisissa vahinkotilanteissa.

Suoja-altaassa (katastrofikaukalo) on väliseinällä erotettu omat valuma-altaat syanidipitoi- sille kylvyille ja syanidivapaille kylvyille.

Poikkeuksellisten tilanteiden hallinta

Suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi yritykselle on vuonna 2003 laadittu toimintaperiaate- asiakirja ja päivitetty sisäinen pelastussuunnitelma, lisäksi on laadittu turvallisuussuunni- telma.

Vaarojen tunnistaminen toteutetaan ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Laitoksen vaarojen tunnistamisen laajempi kartoitus toteutetaan kahden vuoden välein ympäristönäkökohtakat- selmuksen yhteydessä. Vaarojen tunnistamisen yhteydessä on annettu ohjeet niihin varau- tumiseen ja myös esitetty parannustoimenpiteet.

Lastauslaiturilla sijaitsevalla kemikaalien lastaus- ja purkauspaikalla on mahdollista, että onnettomuuden sattuessa rikkoutuu kemikaaliastia ja kemikaalit voivat päästä sade- vesikaivon kautta aina jokeen asti. Lastaus- ja purkauspaikalla on ns. katastrofikaivo (2 m3) maan alla, jolla pyritään estämään kemikaalipäästöä vesistöön. Kaivosta on suljettava yhte- ys sadevesiviemäriin. Toisella purkupaikalla kemikaalivarastojen 4 ja 5 edessä sade- vesiviemäröinti on kaivoon, joka suljetaan lastauksien ajaksi kumimatolla. Päästöt maape- rään on pyritty minimoimaan asfaltoinnilla sekä lastaus- ja purkausalueiden kallistusjärjeste- lyillä. Yleisen tien kohdalla on käsikäyttöiset liikennevalot ehkäisemässä törmäyksiä. Ke- mikaalivuotojen varalta on varastoissa imeytysainetta ja neutralointiin soveltuvia happoja ja emäksiä sekä pumppuja ja tyhjiä nestekontteja ja muita astioita vuotojen keräämiseksi tal- teen.

Pintakäsittelyssä onnettomuus- tai vahinkotilanteessa voi syntyä keskenään reagoivien ke- mikaalien kaasupäästöjä (HCN, NOx).Laitoksella tehdyssä vaaran arvioinnissa on pahim- maksi tunnistetuksi vaaraksi tunnistettu syaanivedyn syntyminen, jolloin kaasun vaikutus- alueella voi joitakin henkilöjä loukkaantua vakavasti. Onnettomuuden toteutumista pidetään kuitenkin erittäin epätodennäköisenä.

Esimerkiksi happojen ja syanidien liian lähellä tosiaan tapahtuva varastointi voi aiheuttaa vaaratilanteen astioiden rikkoutuessa. Happojen kaataminen vahingossa lipeän sijasta sy- anidia sisältävään altaaseen on myös mahdollinen vaaratilanne (syaanivedyn muodostumi- nen). Typpihappoa voi letkun vaurioituessa tai irrotessa liitoksesta valua lattialle ja katastro- fisäiliöön ja sieltä edelleen syanidipitoisten vuotojen kaukaloon.

Tulipaloriskin aiheuttaa lämmittimien käyttö muovialtaissa.

Henkilöstölle on varattu suojautumisvälineitä, lisäksi eri puolilla laitosta on hätäsuihkuja.

Kaasunilmaisimet 2 kpl (syaanivedylle) on asennettu laitoksen tuotantotiloihin. Lisäksi on

(14)

3 kpl kannettavia kaasunilmaisimia. Laitoksen ilmastoinnin pysähtymisestä menee

hälytys laitosmiehille. Pintakäsittelylaitoksen tiloissa on paloilmaisimet. Hälytys menee aluehälytyskeskukseen automaattisesti, lisäksi myös hälytyspainikkeesta. Laitoksen tilat on varustettu murtosuojausjärjestelmällä.

Kaikista merkittävistä ympäristövahingoista ja tilanteista, joihin on liittynyt ympäristöva- hingon vaara, tehdään raportti.

Ympäristöohjelma

Incap Oyj:llä on sertifioitu ISO 9001 laatujärjestelmä ja ISO 14000 mukainen ympäristöjär- jestelmä, jossa otetaan huomioon toiminnan laadunvarmistukset. Ruukin tehtaan järjestel- mät on sertifioitu tammikuussa 2004. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmän sisäiset ja ul- koiset auditoinnit painottavat jätteiden ja kaikkien päästöjen vähentämistä ja kierrätyksen li- säämistä. Laitos laatii vuosittaisen ympäristöohjelman, jossa asetetaan useita ympäristöta- voitteita ja niihin pääsemiseksi selkeitä toimenpiteitä, joille on nimetty vastuuhenkilöt ja tarvittaessa investointisuunnitelmat.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Jätevesitarkkailu

Ulkopuolisen laboratorion suorittaman jätevesitarkkailun hoitaa Raahen seudun terveyden- huollon kuntayhtymän elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Jätevesitarkkailu on sopimuksen mukaan määrätty suoritettavaksi kuusi kertaa vuodessa, keskimäärin joka toinen kuukausi.

Näyte otetaan samalla tavalla kuin laitoksen suorittamassa omassa jätevesitarkkailussa.

Näytteenottajalla on mahdollisuus käyttää tarvittaessa oman yrityksensä näytteenottolaitetta.

Näyte on vuorokauden kokoomanäyte. Näyte ei ole virtaamapainotteinen, vaan näytteenotto ajastetaan tietyin väliajoin tapahtuvaksi. Näytettä kertyy vuorokauden aikana 5 l. Tutki- muksessa määritetään pH, Cu-, Pb-, Zn-, Al- Ag,- CN-, SO4-, Cl- ym. pitoisuuksia.

Laitoksessa suoritetaan myös oma jäteveden tarkkailu. Jätevesilaitoksen epävarmuustekijöi- den minimoimiseksi analyysinäyte otetaan yhden kerran työvuoron aikana (päivävuoro).

Paavolan Vesi Oy:n kanssa vuonna 2002 tehdyssä teollisuusjätevesisopimuksessa, sen fluo- ridipitoisuutta koskevassa täydennyksessä vuonna 2003 ja sen pH -arvoja koskevassa muu- toksessa vuonna 2004 on asetettu viemäriin päästettävälle jätevedelle raja-arvot, jotka on esitetty taulukossa 5.

Taulukko 5. Viemärilaitoksen asettamat eri haitta-aineiden pitoisuuksien raja-arvot.

Suure Raja-arvo, mg/l

pH 7-8,5

Tmax 35 °C

Ag ≤ 0,1

CN ≤ 0,2

Cu ≤ 0,5

Pb ≤ 0,5

Sn ≤ 2,0

Zn ≤ 2,0

Al ≤ 5,0

Ni ≤ 0,8

Au ≤ 1,0

(15)

kok. kromi Cr ≤ 1,0

Cl (kloridi) ≤ 3000

Fluoridi (normaali) ≤ 20

Fluoridi (poikkeuksellisesti max. 1 krt/kk) ≤ 50 Sulfaatti, tiosulfaatti, sulfiitti (summa-arvo) ≤ 1000

Fe (rauta) ei raja-arvoa

Ulkopuolisen tarkkailun tulokset toimitetaan sopimuksen jakelun mukaisesti (Paavolan Vesi Oy, Ruukin kunnan valvontalautakunta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Incap Oyj).

Incap Oyj:n raporttikappale toimitetaan yksikön päällikölle, joka tallentaa raportin jätevesi- seurantamappiin. Kopio toimitetaan jätevesilaitoksen prosessivastaavalle sekä laboratorio- vastaavalle.

Muu tarkkailu

Laitoksella suoritetaan viikoittain altaiden kunnon valvonta. Lämmitettävissä altaissa on pintavahti. Pintakäsittelylinjoilla on jatkuva valvonta, kierros tehdään vähintään kerran tun- nissa.

Lastauksen yhteydessä telineet tarkastetaan aina.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen

Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Ruukin kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 17.3. -15.4.2004. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Ruukin kunnanvi- rastossa ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa.

Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti ilmoitettu Raahe- lainen -lehdessä 17.3.2004 ja erikseen tiedotettu asianosaisille/rajanaapureille

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristölupaa koskeva neuvottelu- ja tarkastuskäynti tehtiin 10.5.2004.

Lausunnot

Lausunnot hakemuksesta on pyydetty Ruukin kunnan valvontalautakunnalta, Ruukin kun- nanhallitukselta, Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Paavolan Vesi Oy:ltä.

Ruukin kunnanhallitus on lausunnossaan puoltanut ympäristöluvan myöntämistä ja esittä- nyt, että lupaehtoja määrättäessä erityistä huomiota tulee kiinnittää myrkyllisten ja vaarallis- ten aineiden käsittelyyn varastoinnin, lastien purun ja lastauksen yhteydessä yleisen vaaran minimoimisen vuoksi.

Paavolan Vesi Oy on esittänyt lausunnossaan, että ympäristölupaa käsitellessä tulisi määri- tellä seuraavia asioita:

-jatkuvatoiminen jäteveden määrän, pH:n ja lämpötilan mittaaminen -jätevesiin liittyvä kirjanpito

-jätevesien käsittelystä vastaavan henkilön ja varahenkilön nimeäminen

(16)

-viemäriin johdettava jäteveden laatu (raja-arvot), tarkkailusopimuksen riittävyys

ja kattavuus. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen, ettei jäteveden laadussa saisi tapah- tua nopeita muutoksia

-poikkeustilanteet. Prosesseissa tapahtuvat muutokset tulee ilmoittaa ennakolta, mikäli ne vaikuttavat jäteveden laatuun tai määrään.

Paavolan Vesi Oy on jättänyt lisäksi täydennyksen aikaisemmin antamaansa lausuntoon.

Täydentävässä lausunnossa tuodaan esille jätevedenpuhdistamolla kesäkuun 2004 alussa havaitut ongelmat johtuen puhdistamolle Incap Oyj:ltä tulleen jäteveden korkeista pH - arvoista. Paavolan Vesi Oy on ilmenneiden ongelmien vuoksi tarkistanut vuonna 2002 teh- tyä teollisuusjätevesisopimusta pH:n osalta siten, että uusi sallittu pH:n vaihteluväli on 7- 8,5.

Ruukin kunnan valvontalautakunta ja Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä eivät ole antaneet pyydettyä lausuntoa.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta on jättänyt muistutuksen Ilmari Korkala. Muistutuksessa tuodaan esille huoli laitoksen jätevesistä kunnan puhdistamolle aiheutuva haitta poikkeuksellisissa tilanteissa.

Toimintaa koskevat lupaehdot ja valvonta tulee olla niin tiukat, ettei vahinkoja pääse tapah- tumaan. Muistuttaja on todennut, että mikäli Incap Oyj:n pintakäsittelylaitos aiheuttaa va- hinkoja muistuttajan omistamille vesialueille, hän tulee vaatimaan korvauksia.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Ympäristökeskus on 7.4.2004 päivätyllä kirjeellään varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Vastine on saapunut 7.6.2004. Paavolan Vesi Oy:n antamasta lausun- non täydennyksestä on pyydetty vastine sähköpostitse 14.6.2004.

Vastineena lausuntoihin hakija toteaa, että pääasiallisilla lastaus- ja purkupaikoilla on vahinkotilanteessa mahdollisten vuotojen pääsy estetty maaperään ja vesistöön sekä varautuminen kyseisen kaltaisiin tilanteisiin on ohjeistettu ja koulutettu henkilöstölle.

Lastauksen tai purkauksen suorittaa aina Incap Oyj:n pintakäsittely-yksikön henkilöstö.

Mahdollisten kemikaalipäästöjen pääsy yleiseen viemäriin on estetty monin eri tavoin.

Tuotantotiloissa ei millään alueella ole ns. lattiakaivoa, josta olisi mahdollisilla vuodoilla pääsy viemäriin. Varsinaiset kemikaalien varastointitilat ja käsittelyaltaat/laitteet on varus- tettu huone- tai linjakohtaisella valuma-allasjärjestelyllä. Jäteveden käsittelystä ei ole kon- sentraattien osalta suoraa yhteyttä viemäriin, eli kaikki yleiseen viemäriin johdettava proses- sivesi menee aina käsittelyn kautta. Jätevedenkäsittely on tehtaan käydessä jatkuvatoiminen ja sitä hoitaa päivittäin siihen erikseen koulutettu henkilö, myös varahenkilö on koulutettu.

Jäteveden laatua seurataan omatoimisesti analyysein päivittäin ja kuusi kertaa vuodessa ul- kopuolisilla velvoitetarkkailuilla, lisäksi viemäröitävää vettä seurataan mm. jatkuvatoimisel- la pH-mittarilla, joka viimeistään estää liian emäksisen tai happaman veden pääsyn viemä- riin automaattisilla lukituksilla. Kyseisten asioiden toiminnalliset järjestelyt ovat hyvin kun- nossa ja ne on toteutettu BAT-tekniikkaa käyttäen. Toiminnoissa on mukana koulutetut henkilöt ja riskejä analysoidaan säännöllisesti. Viranomaisvalvonnan myötä kehitetään toi- mintaa jatkuvasti ja huomioidaan mm. uudet lakisääteiset vaatimukset.

Vastineena Paavolan Vesi Oy:n lausuntoon hakija toteaa, että useimmat lausunnossa maini- tuista kohdista on jo mukana nykyisessä viemäröintisopimuksessa ja näin ollen otettu huo- mioon toiminnassa. Jatkuvatoimisen jätevesimäärämittauksen osalta on ollut ongelmia lait- teen toiminnan kannalta ja järjestelmä onkin uusittu pariinkin kertaan. Mittausjärjestelmä tullaan muuttamaan sen käyttövarmuuden varmistamiseksi niin pian kuin mahdollista. Lau-

(17)

sunnossa ehdotetaan pH-mittaukseen ehdotetaan jatkuvatoimista piirturia. Piirturin

hankinta ja käyttöönotto on käynnistetty. Piirturi tulee olemaan käytössä kesäkuun 2004 loppuun mennessä. Jäteveden käsittelyn henkilöt on nimetty seuraavasti (Incap ohje B.7.6.2):

- Jätevedenkäsittelyn vastuuhenkilö yksikönpäällikkö Marko Kangasjärvelä - Prosessivalvonnasta vastaava henkilö JV:n prosessivastaava Risto Ilmarinen - Prosessivalvonnasta vastaavan varahenkilö prosessivastaava Pekka Lappalainen

Jäteveden laadun osalta vastineessa esitetään, että sen muoto pysyisi nykyisellään paitsi ku- parin osalta. Kuparin osalta esitetään, että raja-arvoa muutetaan arvosta 0,5 mg/l arvoon 2,0 mg/l. Perusteena tälle on kuparin vaikuttavuus Paavolan Vesi Oy:n toiminnalle (Raimo Lammen suullisen lausunnon mukaan kuparin määrällä 2,0 mg/l ei ole haittaa), sekä sen alentamisen myötä mahdollisuus tarkempaan pH:n säätöön neutraloinnissa. Kuormitusraja- arvojen osalta on tarvittaessa käynnistettävä selvitykset niiden käyttökelpoisuudesta.

Vastineena Ilmari Korkalan muistutukseen Incap Oyj haluaa korjata oikeelliseksi muutamia muistuttajan näkemyksiä. Laitoksella ei valmisteta kemikaaleja, erilaisia kylläkin sekoite- taan keskenään tarvittaviksi prosesseiksi. Kemikaalien lisäksi ei käsitellä myrkkyjä. Kuten vastineessa on jo aiemmin viitattu, Paavolan Vesi Oy:n puhdistuslaitokselle ei pääse mitään kemikaaleja kontrolloimatta ja puhdistuslaitokselle menevä vesi pyritään pitämään jatkuvas- ti lupaehtojen rajoissa. Kyseessä on olemassa olevan ympäristöluvan uusinta ja lupaehtoja on valvottu tähänkin asti eri viranomaisten taholta kohtuullisen tiiviisti. Hakija on valmis keskustelemaan ympäristöviranomaisten kanssa valvonnan laajuudesta.

POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Incap Oyj:n Ruukin pintakäsittelylaitoksen toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Lupa myönne- tään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin:

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Ruukin kunnanhallituksen lausunnossaan esittämät asiat on huomioitu lupamääräyksessä 1.

Paavolan Vesi Oy:n lausunnossaan esittämät asiat on huomioitu lupamääräyksissä 3 ja 6.

Ilmari Korkalan muistutuksessaan esittämät asiat on huomioitu mm. lupamääräyksissä 3, 4 ja 6.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

1. Raaka-aineiden, kemikaalien, polttoaineiden sekä jätteiden varastointi ja käsittely Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että nii- den pääsy maaperään tai viemäriverkkoon estyy normaalitoiminnassa ja myös mahdollisissa vahinkotilanteissa. Kemikaalien käsittelyaltaat ja varastosäiliöt tulee sijoittaa suoja-altaisiin, joiden tilavuus on vähintään suurimman säiliön tilavuus.

Kemikaalit, kuten esimerkiksi hapot ja emäkset, on varastoitava siten, että niiden keskenään reagoiminen estyy. Ongelmajätteet on varastoitava toisistaan erillään asianmukaisesti merki- tyissä kullekin ongelmajätetyypille tarkoitetuissa astioissa tai säiliöissä tiivispohjaisessa reu- nakorokkein varustetussa katetussa tilassa siten, että ne eivät pääse kosketuksiin sade-, pinta- tai pohjavesien kanssa, eikä niistä aiheudu maaperän saastumisvaaraa.

Vuotoina ympäristöön mahdollisesti päässet kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen.

(18)

2. Jätehuollon järjestäminen

Toiminta tulee järjestää siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilliskerättävät hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyötykäyttöön ensisijaises- ti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Sekajäte ja hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava loppusijoitettavaksi sellaiseen paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja sijoit- taa kyseistä jätettä. Jätehuollon järjestämisessä on noudatettava Ruukin kunnan jätehuolto- määräyksiä.

Toimitettaessa kaatopaikalle normaalista jätteestä poikkeavaa jätettä on siitä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, joka ratkaisee voiko jätettä sijoittaa kyseiselle kaatopaikalle.

Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet tulee säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, toi- mittaa ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Ongelmajät- teitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneu- voston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään ei- kä muihin jätteisiin. Ongelmajätteiden määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on pidettävä kirjaa.

Toiminnassa syntyvät jätteet tulee raportointia varten luokitella ympäristöministeriön ase- tuksen yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) liitteen mukaises- ti.

3. Jätevesien käsittely

Pintakäsittelylaitoksen toiminnasta syntyvät prosessijätevedet on käsiteltävä laitoksen jäte- vedenpuhdistamolla ennen niiden johtamista yleiseen viemäriin. Toiminnassa on huoleh- dittava siitä, että jätevesiä syntyy mahdollisimman vähän. Jätevedenpuhdistukseen liittyviä laitteita on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistus- tulos. Jätevesien varastointi ja käsittely tulee järjestää siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle, viemäriverkostolle tai jätevedenpuhdistamolle.

Jätevesi ei saa sisältää myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, eikä jäteveden puhdistuk- sen, viemäriverkoston, kunnallisen puhdistuslaitoksen tai sen jäteveden käsittelyprosesseil- le tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia aineita.

Viemäriin johdettava jätevesi tulee käsitellä siten, että sen haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä seuraavia arvoja:

Aine Pitoisuusraja-arvo

pH 7-10

jäteveden lämpötila < 35°C kokonaissyanidi, CN- 0,2 mg/l

kupari, Cu 0,5 mg/l

lyijy, Pb 0,5 mg/l

tina, Sn 2,0 mg/l

sinkki, Zn 2,0 mg/l

nikkeli, Ni 0,5 mg/l

Mikäli Paavolan Vesi Oy määrää laitosta koskevassa teollisuusjätevesisopimuksessa jäte- veden raja-arvoista ja tarkkailusta ympäristöluvasta poikkeavasti, se on huomioitava lai- toksen jätevesien johtamisessa ja tarkkailussa.

(19)

Jätevesien laimentaminen muilla vesillä arvojen saavuttamiseksi on kiellettyä.

Mikäli jätevedet sisältävät muita aineita tai jäteveden koostumus muuttuu, voi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus antaa niiden enimmäispitoisuuksia, käsittelyä ja tarkkailua koskevia määräyksiä.

Mahdollisista jätevesiä koskevista poikkeus- ja vaaratilanteista tai suunnitteilla olevista toi- menpiteistä, jotka saattavat aiheuttaa haittaa viemäriverkostolle tai yhdyskuntajäteveden- puhdistamolle toiminnalle, tulee ilmoittaa Paavolan Vesi Oy:lle. Kiireellisissä tapauksissa ilmoitus tulee tehdä suoraan jätevedenpuhdistamon hoitajalle.

4.Tarkkailu

Laitoksen toiminnasta, laitteistojen tarkastuksista, käytön tarkkailusta, jätevesien määrästä, mittausten tuloksista, käyttöhäiriöistä, poikkeuksellisista tilanteista sekä syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon tulee sisällyttää myös tarkastuksien johdosta tehdyt toi- menpiteet.

Prosessialtaita, suoja-altaita ja muita toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita on tarkastetta- va ja huollettava säännöllisesti. Tarvittavat korjaustoimenpiteet on suoritettava välittömästi.

Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla viemäriin johdettavia jätevesiä seuraavasti:

Laitoksen tulee omana tarkkailuna mitata jatkuvatoimisesti prosessijätevesien määrää, pH:ta ja lämpötilaa.

Julkisen valvonnan alaisen laboratorion toimesta jätevedestä tulee määrittää vähintään 6 kertaa vuodessa noin kahden kuukauden välein pH, kokonaissyanidi (CN-), kupari (Cu), lyi- jy (Pb), tina (Sn), sinkki (Zn) ja nikkeli (Ni). Lisäksi kerran vuodessa on jätevedestä määri- tettävä hopea (Ag), alumiini (Al), kulta (Au), kloridi (Cl), fluoridi (F) ja sulfaatti, tiosulfaat- ti, sulfiitti (summa-arvo). Näytteet tulee ottaa 7 vuorokauden virtaamapainotteisena kokoo- manäytteenä. Kokonaissyanidi tulee kuitenkin määrittää työpäivän mittaisesta virtaamapai- noitteisesta kokoomanäytteestä.

Tulokset tulee lähettää kuukauden sisällä näytteenotosta suoraan Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskukselle, Ruukin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Paavolan Vesi Oy:lle. Tuloksista tulee liittää yhteenveto laitoksen vuosiraporttiin ja Siikajoen yhteistark- kailuraporttiin. Mittaustulosten perusteella Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi muut- taa tarkkailuohjelmaa tarpeellisilta osin ja antaa jäteveden puhdistukseen liittyviä määräyk- siä.

Jätevedenpuhdistamolle tulee nimetä vastaava hoitaja, jonka yhteystiedot tulee ilmoittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Ruukin kunnan valvontalautakunnalle ennen toiminnan aloittamista.

5. Vuosiraportti

Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Ruukin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskeva raportti laitoksen toiminnasta. Raportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

Tuotanto: Vuotuinen tuotanto (tuotteen laatu ja määrä), käytetyt raaka- ja apuaineet sekä niiden käyttömäärä ja koostumus sekä kulutusmäärät ja käyttökohteet.

(20)

Jätehuolto: Tehtaalla syntyneiden jätteiden, ongelmajätteiden ja hyötykäyttöön

soveltuvien jätteiden määrät, lajit, edelleen toimittaminen, ongelmajätteiden kuljettajat ja toimituskohteet sekä mahdolliset hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset.

Jätevedet: Tehtaalla käsiteltyjen ja viemäriin johdettujen prosessijätevesien määrä ja laatu.

Muu tarkkailu: Muut toimintaan liittyvät ympäristönsuojelun kannalta oleelliset tarkastuk- set, huollot ja korjaustoimenpiteet.

Häiriötilanteet: Tehtaalla tapahtuneet ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilan- teet (ajankohta, syy, kestoaika, päästö, päästölisäys, korjaustoimenpiteet, ja mahdolliset va- litukset), niiden vaikutus ympäristöön tai viemärilaitoksen toimintaan sekä tehdyt suojelu- toimenpiteet.

Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat tulee säilyttää vähintään kolme vuotta.

6. Poikkeukselliset tilanteet

Poikkeuksellisista päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, poikkeuksellisista jätelajeista tai - määristä sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa ympäristön kannalta haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Ruukin kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tapahtumasta on raportoitava kirjallisesti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Merkittävistä päästöistä tulee ilmoit- taa välittömästi hälytyskeskukseen. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi toi- menpiteisiin haitallisten vaikutusten vähentämiseksi ja poikkeuksellisen tilanteen uusiutu- misen ehkäisemiseksi.

7. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja haitallisten aineiden korvaaminen

Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ympäristönsuojelutoimenpiteenä ja varauduttava sen käyttöönot- toon erikseen sovittavien siirtymäaikojen puitteissa.

Toiminnanharjoittajan tulee vuoden 2006 kesäkuun loppuun mennessä selvittää mahdolli- suudet muuttaa pinnoitusprosesseja siten, että haitallisia aineita kuten syanidia sisältävien kemikaalien sijasta voitaisiin käyttää haitattomampia aineita sisältäviä kemikaaleja.

8. Muutokset toiminnassa

Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Pohjois-Pohjanmaan ym- päristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä taikka toiminnanharjoittajan vaih- tumisesta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän lupapäätöksen ja hakemuksen mukaisesti ei tehtaan toiminnasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa toiminnan sijaintipaikka huomioiden terve- yshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7-9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka veden- hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toimin-

(21)

nan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momen- tissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Pintakäsittelylaitos sijaitsee alueella, joka on kaavoitettu teollisuusalueeksi (T). Kaavallisia esteitä ei ympäristöluvan myöntämiselle ole.

Tehtaan toiminta voidaan järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät toi- mittaessa tämän päätöksen mukaisesti. Tässä päätöksessä annettujen määräysten lähtökohta- na on parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan sekä mahdollisimman hyvän terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmän soveltaminen laitoksen toimintaan.

Lisäksi jätteiden käsittely ja hyödyntäminen täyttää jätelain vaatimukset.

Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut

Lupamääräykset on annettu, jotta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset ja asetuksessa olevat vaatimukset täyttyvät. Lupamääräyksiä antaessaan ympä- ristökeskus on pyrkinyt siihen, että toiminta toteutetaan siten, että ympäristön pilaaminen estetään, mutta toiminnanharjoittajalla on mahdollisuus valita asianmukaiset menetelmät es- tämään pilaantuminen. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, ympäristövaikutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen synty- minen.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1

Raaka-aineiden, kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pilaantuminen ja estetään varastoin- nista ja käsittelystä aiheutuvat ympäristö-, terveys- ja viihtyisyyshaitat. Kemikaaleja ei saa päästää maaperään tai viemäriverkostoon, koska siitä voi aiheutua vaaraa ja haittaa tervey- delle, ympäristölle, viemäriverkostolle ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamon toiminnalle.

Suoja-altailla ja muilla rakenteilla on mahdollista estää kemikaalien pääsy maaperään ja viemäriin.

Määräys 2

Jätteiden hyötykäytön edistämiseksi on annettu määräyksiä jätteiden toimittamisesta hyöty- käyttöön. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu koh- tuuttomia kustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Hyötykäyttöön ohjattavien jätteiden vastaanottajalla tulee olla lupa jätteiden vastaanottamiseen ja hyödyn- tämiseen tai muuten riittävät edellytykset jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen.

Kaatopaikalle voidaan sijoittaa toiminnassa muodostuvaa yhdyskuntajätettä ja hyötykäyt- töön kelpaamatonta jätettä silloin kun jäte ei sovellu taloudelliselta tai tekniseltä kannalta muutoin hyödynnettäväksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle on ilmoitettava kun kaatopaikalle aiotaan sijoittaa uusi ominaisuuksiltaan tuntematon jätejae. Ympäristökeskus ratkaisee sijoitusmahdollisuuden ja mahdollisen kaatopaikkakelpoisuustestauksen tarpeen.

Jätteen tuottajan on jätelain mukaan oltava selvillä kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden hait- ta-ainepitoisuuksista ja liukoisuudesta.

Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen ja käsittely on mahdollista vain laitoksissa, joilla on kyseiseen toimintaan ympäristölupa. Säännöllisellä ongelmajätteiden toimittamisel-

(22)

la käsiteltäväksi voidaan vähentää niiden varastoinnista aiheutuvia riskejä. Ongel-

majätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mu- kaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajät- teiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenette- lyn avulla on ongelmajätteen kulku tuottajalta hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan valvotta- vissa. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon varmis- tamiseksi ei ongelmajätteitä saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin tai aineisiin, paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Kirjanpitovelvoite on tarpeen valvonnallisista syistä.

Määräys 3

Ympäristönsuojelulain 47 §:n perusteella ympäristöluvassa on tarvittaessa määrättävä jäte- veden esikäsittelystä, mikäli teollisuusjätevettä johdetaan yhdyskunnan jätevedenpuhdista- molle. Toiminnanharjoittajan on kuitenkin huomioitava, että vesi- ja viemärilaitos antaa omat mahdollisesti yksityiskohtaisemmat ja tiukemmat ehtonsa viemäriin liittymisestä, joita myös on noudatettava.

Yleiseen viemäriverkkoon johdettavista jätevesistä ei saa aiheutua haittaa viemäriverkolle, puhdistamon käsittelyprosessille, puhdistamolietteen hyötykäytölle tai purkuvesistölle, eikä viemäriverkon tai puhdistamon laitteiden vaurioitumista tai aiheuttaa vaaraa työsuojelulle.

Jätevesien käsittelyssä on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ympäristöministeriön mietinnössä 71/1992 on asetettu ohjearvot asumisjätevesistä poikkea- ville jätevesille, joita sovelletaan liityttäessä yleiseen viemäriin. Helcom -suosituksessa 20E/6 on annettu teollisuusjätevesiä koskevia suosituksia. Epäorgaaniset metallit ja syanidi aiheuttavat haittaa lähinnä jätevedenpuhdistamon toiminnalle, lietteen hyötykäytölle tai ym- päristölle yleensä. Jätevedessä on tämän vuoksi rajattu metallien ja syanidin pitoisuudet ja muun muassa hakijan esittämää kuparin raja-arvoa 2 mg/l ei ole voitu hyväksyä. Muut teki- jät (pH, lämpötila) aiheuttavat lähinnä haittaa viemäriverkostolle. Tosin suuret pH-arvon vaihtelut ja erittäin korkea tai alhainen pH-arvo saattaa olla haitallinen myös jätevedenpuh- distamolle, mikäli laimentuminen ei ole viemäriverkossa riittävää.

Hakija on Paavolan Vesi Oy:lle 1.9.2004 antamassaan jätevesien käsittelyä koskevassa ra- portissa tuonut esille mahdollisuudet vähentää syntyvän jäteveden määrää laitoksen puhdis- tamon mitoituksen mukaiseksi, jolloin puhdistamon on mahdollista toimia kesän 2004 ti- lannetta paremmin.

Vesiensuojelun tavoitteissa vuoteen 2005 on esitetty teollisuusjätevesien sinkkipäästöjen vähentämistä.

Lupamääräyksessä annetut metallien ja kokonaissyanidin enimmäispitoisuudet noudattavat joko Ympäristöministeriön mietinnössä 71/1992 olevia tai toimialan Helcom -suosituksia.

Määräys 4

Haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan ennalta ehkäistä tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi huolehtimalla toimintaan liittyvien rakenteiden ja laitteiden kunnosta ja toiminnan säännöllisestä seuraamisesta ja tarvittavien korjaustoimenpiteiden suorittamisesta.

Jätevesien tarkkailun avulla selvitetään yleiseen viemäriin johdettavan jäteveden aiheutta- man kuormituksen määrä, laatu ja vaihtelut. Samalla voidaan olla selvillä lupamääräysten sekä viemäriin johtamissopimuksen ehtojen noudattamisesta. Tarkkailuohjelman avulla voi- daan saada tieto jätevesien laadusta ja pystytään tarvittaessa tehostamaan vesien käsittelyä

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tarkkailujen tulokset tulee säilyttää ja toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi tulosten

Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristöviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta

Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristöviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta

Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristöviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenteri-

Toimintaa koskevat tiedot tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukseen sekä Kruunupyyn kunnan ympäristöviranomai-

Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä

Luvan saajan on kunkin kuukauden loppuun mennessä toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle päästöjä ja

Varaston toiminnan alettua on vuosittain helmikuun loppuun men- nessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle