2.2.2011
ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde 020 636 0030
www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki
Korsholmanpuistikko 44 PL 262, 65101 Vaasa
Torikatu 40
PL 77, 67101 Kokkola NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser
Växel 020 636 0030
www.ely-centralen.fi/sodraosterbotten
Alvar Aallon katu 8 PB 156, 60101 Seinäjoki
Korsholmsesplanaden 44 PB 262, 65101 Vasa
Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby
EPV Bioturve Oy Frilundintie 7 65170 VAASA
Viite/Referens
VANHA DNRO LSU-2009-R-50 (531)
Asia / Ärende
LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA, Hangasneva, Seinäjoki, turvetuotantoalue, EPV Bioturve Oy
1.HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY
Hankkeen nimi:Hangasneva, Seinäjoki, turvetuotantoalue
Hankkeesta vastaava: EPV Bioturve Oy, Frilundintie 7, 65170 Vaasa
Hankkeesta vastaavan YVA-konsultti: Planora Oy; Voudintie 6, 90401 Oulu
Yhteysviranomainen:Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, PL 262, 65101 VAASA
Arviointiselostus saapunut yhteysviranomaiselle: sähköpostilla 25.10 ja postitse 27.10.2010, jolloin yhteysviranomainen on viipymättä virallisesti kuuluttanut arviointiselostuksen 28.10.2010.
YVA- menettely
YVA- menettelyn tarkoituksena on edistää hankkeen kannalta merkittävien ympäristövaikutusten tunnistamista, arviointia ja huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kan- salaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA- menettelyssä ei tehdä hanketta kos- kevia päätöksiä, vaan tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa päätöksenteon perustaksi.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA- ohjelma) on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on, mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä sekä miten arviointimenettely tullaan järjestämään. Arviointiohjelmasta saatujen lausuntojen ja mie- lipiteiden sekä selvitysten perusteella laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA- selos- tus), jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäris- tövaikutuksista. Yhteysviranomainen kokoaa eri tahoilta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden poh- jalta oman lausuntonsa, jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVA- asetuksen mukais- ten sisällöllisten vaatimusten toteutumista. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto liitetään mahdollisiin lupa tai muihin hankkeen toteuttamista edellyttäviin hakemuksiin.
Päätösten tekijän on todettava päätöksessään, miten lausunto on otettu huomioon.
Arviointiselostus on kirjattu saapuneeksi 27.10.2010. Lausuntopyynnöt on lähetty 29.10.2010.
Arviointiselostuksessa on esitetty tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksessa on esitetty tarpeellisessa määrässä:
1) 9 §:ssä (YVA – laki 458/2006) tarkoitetut tiedot tarkistettuina;
2) selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin;
3) hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta, kuten tuotteista, tuotantomääristä, raaka-aineista, liikenteestä, materiaaleista, ja arvio jätteiden ja päästöjen laa- dusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja käyttövaiheet mahdol- linen purkaminen mukaan lukien;
4) arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto;
5) selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käy- tettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien ar- vio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista;
6) selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta;
7) ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia;
8) hankkeen vaihtoehtojen vertailu;
9) ehdotus seurantaohjelmaksi;
10) selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen;
11) selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon;
sekä
12) yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto 1 11 kohdassa esitetyistä tiedoista.
Yhteysviranomainen kokoaa eri tahoilta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta oman lau- suntonsa, jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVA- asetuksen mukaisten sisällöllisten vaatimusten toteutumista. YVA- menettely päättyy tähän. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysvi- ranomaisten lausunto on liitettävä mahdollisiin lupa- tai muihin hankkeen toteuttamista edellyttäviin hakemuksiin. Päätösten tekijän on todettava päätöksessään, miten lausunto on otettu huomioon.
Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset
Hankkeen tarkoittamalla alueella ainoa voimassa oleva kaava on Etelä-Pohjanmaan maakunta- kaava. Maakuntakaavan merkinnät ja suunnittelumääräykset sisältyvät kaikki arviointiselostuk- seen. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole tiedossa, että alueella olisi tekeillä jokin muu kaava.
Turvetuotantoalueen ympäristölupamenettelyssä (kuva 3.3) toiminnanharjoittaja jättää lupahake- muksen Aluehallintovirastolle (ent. ympäristölupavirasto). Lupahakemuksen liitteeksi on liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus, jos hanke koskee ympäristövaikutusten arviointimenettelys- tä annetussa laissa(468/1994)tarkoitettua toimintaa. Lupaviranomainen tiedottaa lupahakemuk- sesta asianosaisten kuntien ilmoitustaululla. Hankkeesta ilmoitetaan ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Hankkeen kuulutuksesta annetaan erikseen
tieto niille, joita asia erityisesti koskee. Asianosaisilla (= joiden oikeutta tai etua asia saattaa kos- kea) on tilaisuus tehdä muistutuksia lupa-asian johdosta. Muille kuin asianosaisille on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Lupaviranomainen pyytää lausunnot viranomaisilta. Toiminnanharjoittajalta pyydetään vastineet hankkeesta annettuihin lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin. Lupaviran- omainen tekee lupaharkinnan ja antaa ympäristölupapäätöksen. Lupapäätöksessä annetaan lu- pamääräykset, joilla toimintaa voi harjoittaa. Lupapäätöksestä voi tehdä valituksen 30 vuorokauden sisällä lupapäätöksen annosta.
Turvetuotantohanketta ohjaavat seuraavat säädökset (Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008):
- Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000)
- Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 ja 713/2006) - Luonnonsuojelulaki ja -asetus (1096/1996 ja 160/1997)
- Vesilaki ja -asetus (264/1961 ja 282/1962)
- Laki ja asetus vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004 ja 1040/2006) - Jätelaki ja -asetus (1072/1993 ja 1390/1993)
- Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)
- Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja -asetus (895/1999) - Ympäristövahinkovakuutuslaki (81/1998)
- Muinaismuistolaki (295/1963)
- Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
- Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001)
- Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä (313/1985)
- Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja asetus (59/1999)
- Ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta - Kaivannaisjätedirektiivi (2006/21/EY)
Hanke, sen tarkoitus, sijainti ja esitetyt vaihtoehdot
EPV Bioturve Oy selvittää Seinäjoen Hangasnevan kunnostamista turvetuotantoon. EPV Bioturve Oy:llä on hallussa Hangasnevalla 387 ha laajuinen alue. Alueelle on laadittu tuotantosuunnitelma.
Suunnitelmassa hankealueen tuotantoala on vesienkäsittelyrakenteista riippuen 307,5 tai 321,9 ha.
Hankkeen auma-alueiden ala 17,5 ha.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 10.6.1994 annetun lain (486/1994) ja ympäristöministe- riön 5.3.1999 antaman asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (268/1999) mukaan turvetuotantoon, jonka yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha, on sovellettava ym- päristövaikutusten arviointimenettelyä. Hangasnevan tuotantopinta-ala tulee olemaan yli 300 ha.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat toteuttamisvaihtoehdot:
0-vaihtoehto: Hanke jätetään toteuttamatta
Vaihtoehto 1: Vesienkäsittelymenetelmänä on talvella laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot sekä sulan maan aikana pintavalutuskenttä.
Vaihtoehto 2: Vesienkäsittelymenetelmänä ympäri vuoden on pintavalutuskenttä.
Vaihtoehto 3: Vesienkäsittelymenetelmänä on talvella laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot sekä sulan maan aikana kemikalointi.
Kaikissa vaihtoehdoissa tarkastellaan lisäksi kuivatusvesien johtamisen vaihtoehtoja:
a: Koko turvetuotantoalueen vedet johdetaan Kyrönjokeen
b: Osalta turvetuotantoaluetta vedet johdetaan Kyrönjokeen, matkaa 1 km ja osalta Löyhinki- luomaa pitkin Lapuanjokeen, matkaa 17 km.
Alustavassa tuotantosuunnitelmassa on esitetty tehtäväksi Hangasnevalle tieyhteys Viemeröntiel- tä.
YVA- menettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Menettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin.
2. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN
Kuulutus ja arviointiselostus ovat olleet virallisesti nähtävillä 29.10.2010 – 30.11.2010 virka-aikana Seinäjoen kaupungin ja Lapuan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja Seinäjoen kaupungin Ylis- taron palvelutoimistossa sekä Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien pääkirjastoissa ja Seinäjoen kau- pungin Ylistaron kirjastossa niiden virka- tai aukioloaikoina.
Kuulutus ja arviointiselostus on julkaistu myös internetsivuillawww.ymparisto.fi/lsu/yva-vireilla.
Arviointiselostus on ollut luettavana myös hankkeesta vastaavan internetsivuillawww.epvbioturve.fi Kuulutus on julkaistu Ilkka lehdessä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointia käsittelevä tiedo- tus- ja keskustelutilaisuus on pidetty Hanhikosken kylätalolla, Hanhikoski, Seinäjoki 11.11.2010.
Arviointiselostuksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: Seinäjoen kaupunki Kaupungin- hallitus, Seinäjoen kaupunki Ympäristönsuojeluviranomainen, Lapuan kaupunki Kaupunginhallitus, Lapuan kaupunki Ympäristönsuojeluviranomainen, Etelä-Pohjanmaan liitto, Museovirasto, Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Maa- seutu ja energia, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry., Länsi- ja Sisä-Suomen alue- hallintovirasto Sosiaali- ja terveydenhuolto, Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskus.
3. YHTEENVETO SAAPUNEISTA LAUSUNNOISTA JA KANNANOTOISTA
Lausuntoja on saapunut 6 kpl ja mielipiteitä 1 kpl. Ne on alla esitetty osittain lyhenneltynä.
3.1. Lausunnot
Lapuan kaupunki Kaupunginhallitus
Lapuan kaupunki toteaa, että suoritetussa arviointityössä on hankkeesta aiheutuvat vaikutukset erilaisine tekijöineen otettu riittävän kattavasti huomioon ja niiden pohjalta on pystytty arvioimaan hankkeen ympäristöllisiä ja muita vaikutuksia riittävässä laajuudessa.
Näin ollen voidaan todeta, että Lapuan kaupungilla ei ole huomautettavaa suoritettuun arviointityö- hön ja sen perusteella saatuihin tuloksiin.
Seinäjoen kaupunki Ympäristölautakunta
Ympäristölautakunta toteaa, että selostuksessa on esitelty havainnollisesti ja kattavasti hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset sekä haittojen vähentäminen. Kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaisen ohjelmasta antama lausunto on otettu huomioon.
Tälle selostukselle voi erityisenä kiitoksena antaa jälkikäytön esille tuomisen. Kun alue muutetaan, jälkikäyttö on etenkin happamien sulfidisavien alueella vielä olennainen osa toimintaa. Kun ojitusta lisätään siten, että sulfidit pääsevät hapettumaan, happamoituminen lisääntyy toiminnan aikana ja
sen jälkeen. Sekä tuotantovaiheen että alueen jälkikäytön näkökulmasta katsoen kysymykseksi jää, olisiko alueen supistamisesta tai paksumman turvekerroksen jättämisestä purkualueiden lähis- töllä happamuutta ja muita haitallisia vaikutuksia vähentävä vaikutus. Luontoselvityksessä on ku- vattu alkuperäisen suoluonnon vaarantumista. Vaihtoehtotarkastelussa on keskitytty vesienkäsitte- lyratkaisuihin. Kysymykseksi jää olisiko mahdollista säilyttää arvokkaimpia luontokohteita, esim.
keidasräme tai metsäsaarekkeet tehokkaasta turvetuotannon vaatimasta kuivatuksesta huolimat- ta.
Lapua ympäristölautakunta
Ympäristölautakunta toteaa, että Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus pyytää Lapuan kaupungin ympä- ristöviranomaisen lausuntoa 30.11.2010 mennessä arviointiselostuksesta.
Arviointiselostuksen mukaan hankealueella tehtiin kesällä 2009 suokairauksia ja korkeusmäärityk- siä. Korkeusmääritysten mukaan vain aivan hankealueen pohjoisosa laskee pohjoisen suuntaan.
Suon pohja viettää myös hankealueen pohjoisosassa länteen ja alueen luonteva kuivatussuunta on etelään ja sinne rakennettaville kuivatusvesien vesienkäsittelyrakenteille. Hankealueen las- kusuhteiden perusteella ei ole tarvetta johtaa hankealueen kuivatusvesiä Lapuanjoen suuntaan.
Toiminnanharjoittaja on arviointiselostusvaiheessa luopunut kuivatusvesien osalta arviointiohjel- massa esitetystä vaihtoehdosta b). Arviointiselostuksessa on arvioitu vain toiminnan vaikutuksia Kyrönjoen vesistöalueelle ja selvitetty Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelmaa.
Ympäristöinsinööri: Ympäristölautakunta pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että kuivatusvesiä ei johdeta Lapuanjokeen. Ympäristölautakunta toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa arviointiselostuksesta.
Rakennustarkastaja: Lautakunta hyväksyy ympäristöinsinöörin esityksen.
Lautakunta: Hyväksyi esityksen.
Etelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan liitto toteaa, että Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää lausuntoa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, joka koskee Hangasnevan kunnos- tamista turvetuotantoon. Liitto on antanut lausunnon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.
Suunnitelmassa hankealueen tuotantoala on runsaat 300 ha. Hangasneva sijaitsee Seinäjoen kaupungissa entisen Ylistaron kunnan alueella. Suoalue sijaitsee 21 km Seinäjoen taajamasta pohjoiseen ja 15 km Ylistaron taajamasta koilliseen.
Karttatietojen mukaan hankealue on pääosin metsäojitettu. Hankealueella on kuitenkin neljä avo- ojitettua osa-aluetta. Aikaisempaa turvetuotantoa hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole. Ve- sistövaikutukset on pyrittävä minimoimaan mahdollisimman tehokkaalla vesien käsittelyllä, mikäli hankealueelle syntyy turvetuotantoa.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus on tehty laajasti, ja eri teemat on käsitelty melko kattavasti ja yksityiskohtaisesti. Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ole ympäristövaikutusten arviointiohjelmavai- heessa annettujen näkökantojen lisäksi huomautettavaa Hangasnevan mahdollista ottamisesta turvetuotantokäyttöön.
Museovirasto
Lausunnon esittäjä toteaa, että turvetuotantoalueen pohjois-luoteispäässä on kulkenut Lapualta Kyröjoki-varteen johtanut historiallinen talvitie. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä kohde tunnetaan nimellä Hangasneva ja sen tunnus on 1000002139.
Museoviraston aiemman lausunnon mukaisesti alueella tehtiin syksyllä 2009 arkeologinen maas- toinventointi tielinjauksen laajuuden ja säilymisasteen selvittämiseksi. Inventoinnissa tielinjaukselta ei löydetty merkkejä kiinteistä rakenteista, kuten esimerkiksi pitkospuiden jäänteistä, joten hank- keelle ei Museoviraston tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella ole muinaismuisto- lain (295/63) asettamaa estettä. Mikäli kuitenkin alueen kaivu- tai kunnostustöiden yhteydessä tu- lee vastaan merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksestä (esim. pitkospuiden jäännöksiä), on työ kes- keytettävä välittömästi ja havainnosta on ilmoitettava Museovirastoon.
Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry toteaa, että YVA -selostus on laaja ja monipuoli- nen selvitys alueen nykytilasta. Se on laadittu hyvin ja melko kattavasti. Monista esitetyistä asioista lausunnon esittäjä kuitenkin tuo julki oman erilaisen näkemyksensä jäljempänä.
Käyttökelpoisista vesiensuojelumenetelmistä on taloudellisteknisesti yksi vaihtoehto, joka on ympä- rivuotinen pintavalutuskenttä. Kuten tiedämme, kemiallinen käsittely tuskin tulee kyseeseen tuolla- kaan kohteella kustannusten vuoksi. Vesiensuojelullisesti paras vaihtoehto hankkeelle on vaihtoeh- to 0.
Hankealueen luontoselvitykset on tehty ajallisesti oikein ja linnuston osalta alue onkin todettu mo- nipuoliseksi alueeksi. Alueella on myös uhanalaisia suotyyppejä. Uhanalaista suokasvillisuutta alueelta ei tavattu. Suolta tavattiin kaikkiaan 49 lintulajia. Niistä 9 lajia on EU:n lintudirektiivin mu- kaisia lajeja, 6 lajia on uhanalaiseksi luokiteltuja ja 3 lajia on Suomen erityisvastuulajeja. Lintutihe- yttä ja määrää voidaan pitää melko suurena ja aluetta linnuston kannalta monipuolisena.
Suoalueelta tavattiin myös 10 uhanalaista suotyyppiä, joissa mukana jopa erittäin uhanalaisia sekä vaarantuneita suotyyppejä.
Lausunnon esittäjä toteaa, että esitti jo ohjelmavaiheessa, että näin laajoilla uusilla hankealueilla minimi seurantajakso linnuston osalta on heidän mielestä kaksi vuotta, sisältäen kaksi kevät- ja syysmuuttoa ja niiden välinen kesäaika. Selvitykset tulee tehdä soveltuvana ajankohtana.
Luontoselvitysten osalta on tehty vain lintu- ja kasvillisuusselvitys. Olisi ollut aivan ehdotonta, että hakija olisi selvittänyt alueen luontoa tarkemmin.EU:n luontodirektiivin mukaan vastuulajeina on myös hyönteisiä (vähintään perhoset ja sudenkorennot), sekä selkärangattomia. Myös alapuolisen vesistöalueen eläimistön ja kalaston selvittäminen olisi ollut erityisen tärkeä, jotta myöhemmin hakija voisi hankkeen vaikutukset luontoon. Ilman näitä perusselvityksiä ei hakija voi esittää alueen uhanalaislajistosta, harvalukuisista lajeista tai suoluonnon monimuotoisuuden selvittämisestä tutkit- tua tietoa.
Kalaston osalta on tukeuduttu jo olemassa oleviin selvityksiin, mutta erityisiä kalastoselvityksiä ei ole tehty hankealueen vaikutusalueelta. Selvitys olisi ollut syytä tehdä, koska mahdollisen tur- peenottoluvan myötä aineisto olisi ollut tärkeää taustatietoa tarkkailuohjelman tueksi.
Hangasneva on merkitty kuuluvaksi osittainmaaseudun kehittämisen kohdealueeksi sekä myös matkailun vetovoima-alueeseen. Turpeenoton sosiaalisia vaikutuksia ja vaikutuksia matkailuun olisi tullut selvittää vaikutuksineen Kyrönjoen kulttuurimaisema-alueen kanssa. Sosiaaliset vaiku- tukset kuten marjastus ja muut jokamiehenoikeuteen kuuluvat oikeudet olisi tullut tarkastella.
Kulttuurihistoriallisen selvityksen mukaan ns. Tohnin kirkkotie ei olisi ollut pitkospuutie. Asiaa tulisi kuitenkin selvittää lisää ja harkita tämän selvästi luonnossa havaittavan ja kulttuurillisia arvoja omaavan maastossa selkeästi näkyvän uran säilyttämistä.
Happamien sulfaattimaiden osuus suon pohjamaasta ei ollut hälyttävä. Suon pohjan savialueet olivat vain lievästi tai keskinkertaisesti happamia. Kuitenkin ne ovat viljelymaaksi heikkoja tai vält- täviä laadultaan, etenkin mikäli pääsevät jossakin vaiheessa hapettumaan. Alueen jatkokäytössä
esitettiin myös ruokohelven kasvatus, joka tulisi kuormittamaan Kyrönjokea huomattavasti enem- män kuin metsitys tai kosteikkojen perustaminen.
Kyrönjoen pääuoman läheisyys asettaa turpeenoton ja kuivatuksen vesiensuojelun erityisase- maan. Mahdollisten ennalta-arvaamattomien onnettomuuksien, rankkasateiden tai tulvien vaiku- tuksia vedenlaatuun ja vesiensuojeluun ei ole tarkasteltu mitenkään. Yleistä on, että ympäristö- vaikutusten arvioinnissa tulisi etenkin huomioida häiriötilanteet ja muut erityistilanteet omalla arvi- oinnilla. Pahimmat ympäristöön kohdentuvat haitat syntyvätkin juuri häiriö- tai onnettomuustilan- teissa. Nykyisin kesän rankkasateiden aikana on turvesoilla tapahtunut mm. vesialtaiden hajoami- sia ja muita vastaavia vahinkotapauksia.
Hankkeen vaikutuksia Kyrönjoen vedenlaatuun pidetään vähäisinä, perustellen laimenemisvaiku- tuksilla. Vaikutukset vedenlaatuun voivat olla kuitenkin paikallisesti suurempia. Paikallisista veden- laadun muutoksista ei ole selvitetty riittävässä määrin. Hanke ei tue vesipolitiikan tavoiteohjelmaa ja lisäkuormittaa jo raskaasti kuormitettua vesistöä entisestään. Arviot suon vaikutuksista joen ve- den laatuun ovat teoreettisia. Oikeissa vaikutuksissa Kyrönjokeen tulisi huomioida myös Hangas- nevan turpeen maatumisasteen merkitystä purkuvesien laatuun.
Hankkeen tässä vaiheessa lausunnon esittäjä esittää hakijalle, että vaihtoehto 0 on ainoa johon on edellytyksiä tehtyjen selvitysten perusteella. Tärkein peruste on lintu- ja luontodirektiivin mukais- ten lajien huomiointi ja ojittamattomien suoalueiden jättäminen kokonaan tuotannon ulkopuolelle uhanalaisista luontotyypeistä johtuen. Selvityksessä on puutteita etenkin EU:n asettamien eliöryh- mien osalta sekä vesistö- ja kalastovaikutusten osalta.
3.2. Mielipiteet
Mielipide 1(2 allekirjoittajaa)
Mielipiteen esittäjät toteavat, että on huomioitava auman No: 3 (lohkolla 2.).
Aumapaikkaa suunnitellessa että mielipiteen esittäjät omistavat peltolohkot 6:120, 6:118, 6:159 ja 6:164 ovat nurmituotannossa ja lampaiden laidunkäytössä.Mikäli turvepöly laskeutuu nurmi- peltoon, rehu on kelvotonta lampaiden rehuksi.
Toinen huomioitava asia ”Suodatinkentän" suojavallien tiiveyden varmistaminen, etteivät vesimas- sat imeydy turvepeltoon.
Eristysojan laskusuunta Kyrönjokeen on kaikissa olosuhteissa varmistettava.
4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Yhteysviranomaisen tehtävänä on lausunnossaan arvioida onko arviointiselostuksessa esitetty tarpeellisessa määrässä YVA – asetuksessa (713/2006, 10 §) mainitut kohdat.
EPV Bioturve Oy:n Hangasnevan turvetuotantoon liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostus täyttää YVA - asetuksen 10 § mukaiset sisällölliset vaatimukset.
Arviointiselostusta voidaan pitää riittävän yleistajuisena ja havainnollisena. Siinä käsitellään 10 § 11 kohdassa esitetyt asiat. Arviointiselostuksesta löytyy myös selkeä ja informatiivinen tiivistel- mä sekä erillinen liiteosa jossa on yhteysviranomaisen lausunto YVA ohjelmasta, kuvaukset tuuli- voimaloiden sijoituspaikkojen luontotyypeistä ja kasvillisuudesta, linnustoselvitys ja asukaskysely.
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue kuitenkin edellyttää, että lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt asiat huomioidaan jatkosuunnittelus- sa sekä tulevissa mahdollisissa lupakäsittelyissä.
Hankekuvaus
Hangasnevan hankealue sijaitsee Seinäjoen kaupungissa entisen Ylistaron kunnan alueella aivan Lapuan kaupungin rajalla. Suoalue on 21 km Seinäjoen taajamasta pohjoiseen, 15 km Ylistaron taajamasta koilliseen ja 10 km Lapuan taajamasta itään (kuva 5.1). Suoalueen pohjoispuolella kul- kee valtatie 16 (Lapuantie), itäpuolella Viemerön paikallistie ja etelä- ja lounaispuolella Kyrönjoen pohjoisrannalla paikallistie Vanhatie.
Hankealue on pääosin metsäojitettu. Vedet purkautuvat suoalueelta metsäojien kautta suon länsi- ja pohjoispuolen peltoalueiden kuivatusojiin. Suo sijaitsee korkeustasolla 37–43 mpy. Suo sijoittuu Kyrönjoen koillispuoliselle laakealle soistuneelle suo- ja metsäalueelle. Suoalueen pohjois-, länsi- ja eteläosa on raivattu laajoiksi peltoalueiksi. Itä- ja lounaispuolella Hangasneva rajoittuu mo- reenimaastoon, jolla harjoitetaan metsätaloutta.
Asutus Hangasnevan alueella on sijoittunut enimmäkseen Kyrönjokivarteen Hangasnevan lounais- puolelle. Myös Hangasnevan itäpuolella on harvaa asutusta itäpuolen tien (Viemeröntie) varressa.
Samoin hankealueen pohjois- ja kaakkoispuolen peltoalueella on harvaa asutusta. Lähin asuttu rakennus on hankealueen itäpuolella 580 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen eteläpuolella on rakennus 450 m etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Rakennus on asumaton.
Hangasnevan lähialueilla ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Pohjavesialueiden etäisyydet tuotan- tokohteesta kaikilla yli 3 km. Hankealueella ei ole käytössä olevia kaivoja alle 500 m etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta. Alle 1000 m etäisyydellä 7 talossa on pelkästään kaivot. Talot ovat pääasiassa vapaa-ajan käytössä. Osassa taloista juomavesi tuodaan muualta. Hankealueen lou- naispuolella on Korvenvuolteen vesiyhtymällä vedenottamo. Vedenottamo sijaitsee 800 m etäisyy- dellä tuotantoalueen reunasta. Vedenottamon ja suoalueen välissä on vedenjakaja. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole kaivoja.
Vaihtoehtojen käsittely
Valittu toteuttamistapa ja hankevaihtoehto kuvaillaan kohdassa 9. Hangasnevan todennäköisin toteutusvaihtoehto on hankkeen toteuttaminen 307,9 ha alueella. Vesiensuojelurakenteena käyte- tään pintavalutuskenttiä, jotka ovat toiminnassa ympärivuotisesti. Liitteessä 8.1 on esitetty toteutet- tavaksi valitun vaihtoehdon tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma.
0-vaihtoehdon toteutuksen kannalta alue on ominaisuuksiltaan heikko; alueen luonnontila on suu- rimmaksi osaksi käytännössä suo-ojitusten vuoksi menetetty. Hankealueen laajoilla ojitetuilla alu- eilla ei ole suunniteltu ennallistamistoimenpiteitä. Alueella ei ole tavattu sellaisia uhanalaisia luon- toarvoja, joiden säilyttäminen vaatisi ennallistamista. Alueen käyttö metsänkasvatukseen edellyt- täisi kunnostusojituksia. Alueen paksun turvekerroksen vuoksi metsätalouden tuotto voi olla alhai- nen. Alueen nykyisessä tilassa ja alueen turvekerrostuman ominaisuuksien perusteella Hangasne- va soveltuu hyvin turvetuotantoon.
Turvetuotannon ohjauksessa (Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava) todetaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamat- tomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittä- viä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet.
Turvetuotannossa Hangasnevalle on rakennettavissa hyvin toimivat vesiensuojelurakenteet.
Suolta tavattiin kuitenkin kaikkiaan 49 lintulajia. Niistä 9 lajia on EU:n lintudirektiivin mukaisia lajeja, 6 lajia on uhanalaiseksi luokiteltuja ja 3 lajia on Suomen erityisvastuulajeja. Lintutiheyttä ja määrää voidaan pitää melko suurena ja aluetta linnuston kannalta monipuolisena.
Suoalueelta tavattiin myös 10 uhanalaista suotyyppiä, joissa mukana jopa erittäin uhanalaisia sekä vaarantuneita suotyyppejä.
Kulttuurihistoriallisen selvityksen mukaan ns. Tohnin kirkkotie ei olisi ollut pitkospuutie. Asiaa tulisi kuitenkin selvittää lisää ja harkita tämän selvästi luonnossa havaittavan ja kulttuurillisia arvoja omaavan maastossa selkeästi näkyvän uran säilyttämistä.
Yhteysviranomainen katsoo että näihin seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota jatkossa.
Taulukossa 3.1 sivulla 6, yhteysviranomainen on ohjelmavaiheessa todennut, että vaihtoehtover- tailu on olennainen osa YVA- menettelyä ja arviointitulosten esittämistä. Se tulee toteuttaa syste- maattisesti ja eritellen selkeästi kaikki vaihtoehdot ja niiden sisältö kaikkine merkittävine ympäristö- vaikutuksineen. Vastauksessa siihen miten tämä on huomioitu, annetaan kohta 8 ja yhteenvetotau- lukko 8.17. Taulukko 8.17 löytyy sivulta 118, mutta sen otsikko on "Ulkoilman hiukkaspitoisuuksien ohje- ja raja-arvot (VNp 481/96 ja Vna 711/2001)". Yhteysviranomaiselle ei selvinnyt miten tämä taulukko liittyy vaihtoehtovertailuun.
Vaikutukset ja niiden selvittäminen
Nykytilan kuvaus on esitetty arviointiselostuksessa riittävästi. Suoritetussa arviointityössä on hankkeesta aiheutuvat vaikutukset erilaisine tekijöineen otettu riittävän kattavasti huomioon ja nii- den pohjalta on pystytty arvioimaan hankkeen ympäristöllisiä ja muita vaikutuksia riittävässä laa- juudessa.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on tarkasteltu kohdassa 7.1 Tuotanto- alue ja sen välitön lähiympäristö ja kohdassa 8.14 Yhteiskunnalliset vaikutukset. Alueen liikenne taas on esitetty kohdassa 9.4. Arviointiselostuksesta saa hakea näitä asioita jotka olisivat voineet olla esitettynä keskitetysti.
Luonnon ympäristön osalta selostus vaikuttaa pääosin riittävän kattavalta, ja oikeisiin kysymyk- siin on vastattu. Valitut menetelmät ovat kohteeseen sopivia.
Kyrönjoen pääuoman läheisyys asettaa turpeenoton ja kuivatuksen vesiensuojelun erityisase- maan. Mahdollisten ennalta-arvaamattomien onnettomuuksien, rankkasateiden tai tulvien vaiku- tuksia vedenlaatuun ja vesiensuojeluun on tarkasteltu riittävästi sivulla 136. Yleistä on, että ympä- ristövaikutusten arvioinnissa tulisi etenkin huomioida häiriötilanteet ja muut erityistilanteet omalla arvioinnilla. Pahimmat ympäristöön kohdentuvat haitat syntyvätkin juuri häiriö- tai onnettomuusti- lanteissa. Nykyisin kesän rankkasateiden aikana on turvesoilla tapahtunut mm. vesialtaiden ha- joamisia ja muita vastaavia vahinkotapauksia. Kyrönjoki on vedenhankinta vesistö. Hankeen vaiku- tusten arvioinnin kannalta on tärkeää verrata hankkeen vaikutuksia vesienhoitosuunnitelmien ta- voitteisiin ja niiden mahdolliseen saavuttamiseen.
Happamoitumisvaikutuksen selvitys on käsitelty, kohdassa 8.8. Happamien sulfaattimaiden osuus suon pohjamaasta ei ollut hälyttävä.
Yhteysviranomainen toteaa, lainaten erään lausunnon esittäjän tekstiä: " Tälle selostukselle voi erityisenä kiitoksena antaa jälkikäytön esille tuomisen. Kun alue muutetaan, jälkikäyttö on etenkin happamien sulfidisavien alueella vielä olennainen osa toimintaa. Kun ojitusta lisätään siten, että sulfidit pääsevät hapettumaan, happamoituminen lisääntyy toiminnan aikana ja sen jälkeen. Sekä tuotantovaiheen että alueen jälkikäytön näkökulmasta katsoen kysymykseksi jää, olisiko alueen supistamisesta tai paksumman turvekerroksen jättämisestä purkualueiden lähistöllä happamuutta ja muita haitallisia vaikutuksia vähentävä vaikutus. Luontoselvityksessä on kuvattu alkuperäisen suoluonnon vaarantumista. Vaihtoehtotarkastelussa on keskitytty vesienkäsittelyratkaisuihin. Ky- symykseksi jää olisiko mahdollista säilyttää arvokkaimpia luontokohteita, esim. keidasräme tai metsäsaarekkeet tehokkaasta turvetuotannon vaatimasta kuivatuksesta huolimatta."
Suon luontoarvoa ja miten mahdollinen tuotanto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja tekijöihin, joiden pelkkä olemassaolo on merkitystä, vaikkei suoranaisesti ihmiselle on selostettu kohdassa
8.3. Eräitten lintu- ja luontodirektiivin mukaisten lajien huomiointi ja ojittamattomien suoalueiden jättäminen kokonaan tuotannon ulkopuolelle uhanalaisista luontotyypeistä johtuen olisi suositelta- vaa. Tällaiset alueet ovat kuitenkin kokonaisuutta tarkastellen vähäisiä pinta-alaltaan. Selvitykses- sä on puutteita etenkin EU:n asettamien eliöryhmien osalta sekä vesistö- ja kalastovaikutusten osalta. Jatkosuunnittelussa tämä olisikin syytä selvittää tarkemmin.
Kasvillisuus
Seinäjoen Hangasnevalle suunnitellun turpeenottoalueen kasvillisuusselvitystä (Luonto- osuuskunta Aapa 2009) voidaan pitää riittävänä. Suunniteltu turpeenottoalue sijaitsee suurimmaksi osaksi aikoinaan metsätaloutta varten ojitetulla suolla.
Yhteysviranomainen pitää huomionarvoisena inventointialueella havaitut uhanalaiset suotyypit, jotka ovat vaarantuneet (VU), kuten lyhytkorsinevat, kalvakkanevat ja saranevat. Lisäksi alueella esiintyy silmälläpidettäviä (NT) kuljuja rimpinevoja. Kuutta inventointialueen pohjoisosassa sijaitse- vista metsäsaarekkeista voidaan pitää metsälain tarkoittamina erityisen tärkeinä elinympäristöinä (pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla). Lisäksi metsälain kohteena voidaan pitää inventointialueen länsiosassa ojittamattomalla alueella esiintyvää keidasrämettä (vähäpuustoiset suot). Alueen länsiosassa sijaitseva keidasräme on suurimmaksi osaksi luonnontilainen, suon poh- joisosan keidasrämeet lähinnä luonnontilaisen kaltaisia. Suon kaakkoiskulmassa sijaitsee ojittama- ton alue, joka koostuu oligotrofisesta kalvakka/rimpinevasta, oligotrofisesta lyhytkorsinevasta sekä rahkarämeestä. Hangasnevan luontoarvoiltaan merkittävin, suon muusta kasvillisuudesta poikkea- va ojittamaton alue sijoittuu suon itäosaan hankealueen reunaan rajautuen ja sen pohjoispuolella sijaitsevaan ojittamattomaan keidasrämekuvioon liittyen. Kyseisellä alueella esiintyy keidasrämeen lisäksi saranevaa, oligotrofista lyhytkorsinevaa sekä oligotrofista Sphagnum- rimpinevaa/kalvakkanevaa. Kasvillisuusselvityksen mukaan alueella esiintyy rimpivesiherne, joka on mesotrofinen laji. Kyseinen suon osa on osin reunavaikutteinen eikä sen hydrologia ole täysin riippuvainen suon länsi-, pohjois- ja eteläosista. Ojittamattomien alueiden osuus on yhteensä noin 20 % (75 ha) koko hankealueen pinta-alasta. Kasvillisuusselvityksessä todetaan ojittamattomien suon osien olevan ympäröivistä ojituksista huolimatta "luonnontilaisen kaltaisia" keidasrämeen kermien vettä patoavan vaikutuksen vuoksi.
Linnusto
Linnustoselvitystä voidaan pitää pääosin riittävänä. Hangasnevalta tavattiin 1 uhanalainen lintulaji.
Hangasnevan linturikkaimmaksi alueeksi osoittautui itä- ja keskiosan avosuo-osat sekä itäosien metsäsaarekkeet. Suo toimii myös tärkeänä ruokailupaikkana petolinnuille ja ympäröivien metsien varpuslinnuille. Vaikka suurin osa Hangasnevasta on luontoarvoiltaan vähämerkityksellistä ojitettua suota, on säilyttämisen arvoisia luontoarvoja silti jäljellä muutamin paikoin. Hangasnevan ojittamat- tomilla alueilla havaittiin pesivänä viisi Euroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittua lajia.
Lisäksi Hangasnevan ojittamattomilla osilla havaittiin kartoituslaskennan perusteella pesivän uhan- alaisia keltavästäräkkejä (VU) ja runsaslukuisena silmälläpidettäviä niittykirvisiä. Lisäksi aiemmin mainittu sinisuohaukka on vaarantunut (VU). Kokonaisuutena Hangasnevan ojittamattomien aluei- den linnustollinen arvo on merkittävä riippumatta muualla päin suota tehdyistä laajoista ojituksista.
Lintudirektiivin 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden on myös suojelu- alueiden ulkopuolella pyrittävä estämään lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristö- jen pilaantuminen ja huonontuminen. Ojittamattomilla soilla tapahtuva turpeenotto on merkittävä tiettyjen lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien, etenkin kapustarinnan ja liron, alueellisten po- pulaatioiden elinvoimaisuutta uhkaava tekijä. Suuret alueelliset muutokset populaatioissa saattavat heijastua laajemmallekin alueelle. Tulevaisuudessa turpeenoton vaikutus kyseisten lajien populaa- tioihin saattaa entisestään kasvaa, mikäli suunnitellut turpeenottohankkeet toteutuvat kaavaillussa laajuudessaan.
Muu lajisto
Hangasnevalta ei ole toistaiseksi selvitetty perhoslajistoa. Soilla esiintyvissä perhosissa on useita uhanalaisia lajeja, joiden esiintymisestä alueella luvan hakijan ja viranomaisten tulee olla selvillä.
Hakemusta tulee täydentää perhoslajiston osalta siten, että selvitys kattaa suon ojittamattomat osat ja koko jakson, jolla suoperhosia voidaan tavata. Selvitystä tehtäessä tulee niin ikään huomi- oida eri lajien lentoaikojen vaihtelu vuorokauden sisäisesti, sillä pelkästään päiväsaikaan lentävien suurperhoslajien havainnoinnilla ei saada riittävää varmuutta kaikkien mahdollisten uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella.
Hangasnevalta ei ole toistaiseksi selvitetty Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoa.
Hakijan ja viranomaisten tulee olla tietoisia hankeen mahdollisista vaikutuksista luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin. Suolla ja siihen liittyvillä pienvesillä (etenkin suon itäosassa) voivat elää lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis), sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons), isolam- pisukeltaja (Graphoderus bilineatus), jättisukeltaja (Dytiscus latissimus) ja viitasammakko (Rana arvalis). Luontoselvityksessä mainitaan, että suo ei sijoitu viitasammakon levinneisyysalueelle.
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä viitasammakosta on tehty havaintoja alle 10 km etäisyy- dellä Hangasnevasta. Hangasnevalle suunniteltu turpeenottoalue saattaa olla mainittujen lajien levähdys- ja lisääntymispaikka, jonka heikentäminen on LSL 49 §:n mukaan kielletty. Suolta tulee myös selvittää luonnonsuojeluasetuksessa (LSA 22 §, liite 4) mainitun erityisesti suojeltavan (LSL 47 §) rämeristihämähäkin (Aculepeira ceropegia) esiintyminen. Mainittujen lajien esiintyminen Hangasnevalla tulee selvittää oikea-aikaisesti tehtävillä inventoinneilla.
Vesilain 1 luvun 15 a §:n mukaiset elinympäristöt
Ilmakuvan (Liite 1) ja Hangasnevan luontoselvityksessä olevan kuvan (Kuva 5, s. 9) perusteella Hangasnevan itäosassa esiintyy vesilain 1 luvun 15 a §:n nojalla suojeltuja alle 1 ha:n laajuisia lampia. Turpeenoton ulottaminen kyseiselle alueelle vaatinee poikkeusluvan hakemista aluehallin- tovirastosta.
Liite 1. Punaisen soikion sisälle on rajattu vesimuodostumat, jotka sisältynevät vesilain 1.15 a §:n nojalla suojeltuihin lampiin.
Linnustollisen arvon lisäksi Hangasnevan luontoarvoiksi voidaan katsoa kolmen uhanalaisen ja yhden silmälläpidettävän suotyypin esiintyminen. Jo tehtyjen selvitysten perusteella liitteeseen 2 merkityt ojittamattomat alueet tulisi jättää turpeenottohankkeen ulkopuolelle. Tehtyjä lajistoselvityk- siä tulee vielä täydentää perhosten ja mainittujen yksittäisten lajien osalta.
Liite 2. Hangasnevan luontoselvityksen (linnusto + kasvillisuus) perusteella merkittävimmät luonto- arvot ovat keskittyneet punaisella rajatuille alueille. Kyseiset alueet tulisi luontoarvojensa perusteel- la jättää turpeenottosuunnitelman ulkopuolelle, jos se on hydrologisesti mahdollista ilman että ko.
alueet kuivuvat kun ympärillä oleva suopinta-ala ojitetaan.
Hangasnevan suoalueella lienee ollut aikaisemminkin merkitystä paikalliselle väestölle virkistys- alueena, mitä osoittavat alueelta löytyneet pitkospuupolkujen jäänteet. Ojitusten myötä alueen luontoarvot ovat heikentyneet ja luonnontilaisia alueita hankealueella on vain noin viidesosa koko- naispinta-alasta. Luonnonsuojelulaissa mainittua rauhoitettua lajistoa ei löytynyt, mutta huomionar- voista ovat Etelä-Suomessa uhanalaistuneet suotyypit sekä Hangasnevalla tavatutmetsälaissa määritetyt metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt.
Edellä mainitut asiat olisi hyvä integroida jatkossuunnittelussa tuotantosuunnitelmiin niin, että mahdollisimman vähän vahinkoa syntyisi vaarantuneille suotyypeille, metsälain mukaisille tärkeille elinympäristöille, alueen rämeille joissa esiintyy paikka paikoin runsaasti hillaa ja karpaloa sekä että alueelta tavatulle tiltaltille mahdollisuuksien mukaan vielä löytyisi elintilaa mahdollisen turve- tuotannon alkamisen jälkeen.
Maisemavaikutukset
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kyrönjokilaakso on peltoalueiden osalta merkitty maakun- takaavassa Hangasnevan kohdalla kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueelle on annettu suunnittelumääräys:
Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvi- en arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin koh- teisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaisilta ja ympäristökeskukselta lausunto.
Merkinnällä on seuraava kuvaus:
Osa-aluemerkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset arvokkaat maise- ma-alueet ja valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöalueet. Rajauksia voidaan tarkentaa yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä.
Hangasnevan maisema
Hangasneva on suurimaksi osaksi ojitettu metsänkasvatukseen. Alueen ojittamattomat osat ovat hajallaan seitsemässä erillisessä lohkossa. Suoalue on pääosin metsäinen. Hankealueella suon reunaosat on ojitettu kokonaisuudessaan. Hankealueella ei ole avointa suoalaa asutukseen/ tielle päin missään osassa hankealuetta. Hankealueen avosuo-osat ovat pienialaisia. Suon itäreunalla on kaksi avosuoaluetta, joiden alat ovat 2-6 ha luokkaa. Suon keskiosan karussa keidassuo- osassa kasvaa harvahko mäntymetsä. Suon eteläosan metsäojitetuilla hyvin puustoa kasvavilla alueilla on tehty jo täydennysojitusta.
Suon reuna-alueet ovat puustoiset. Suon itäreunalla suoalue rajoittuu talousmetsään. Suon itäpuo- lella kulkee Viemeröntie korkeimmillaan noin 20 m korkeammalla tasolla kuin Hangasneva. Vieme- röntie ei ole näköyhteyttä suoalueelle. Muualla suoalue rajautuu laakeisiin peltoalueisiin. Peltoalu- eilta katsottuna suoalueen reuna näkyy puustoisena metsänreunana. Suoalueen reunat on pää- sääntöisesti ojitettu metsänkasvatukseen. Suon lounaispuolella on Kyntäänmäen metsäalue, jonka halki kulkee Pirunkorven metsäautotie.
Hangasnevan lounaiskulmalla hanke rajautuu Kyntäänmäkeen. Mäen laella 250–350 m etäisyydel- lä hankealueen reunasta kulkee metsäautotie. Tien ja hankealueen välissä on talousmetsää. Tien varsi on asumaton. Kyntäänmäen lounaisosassa noin 650 m etäisyydellä hankealueesta on asu- tusta. Asutukselta ei ole näköyhteyttä hankealueelle. Asutuksen ja hankealueen välissä on Kyn- täänmäen harjanne ja talousmetsää.
Hankealue rajautuu etelä- ja luoteisosastaan peltoalueeseen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaa- vassa Kyrönjokilaakso on peltoalueiden osalta merkitty maakuntakaavassa Hangasnevan kohdalla kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Peltoalueella kulkevat maantiet Kyrönjoen vartta ja hankealueen eteläpuolitse.
Sosiaalisten vaikutusten arviointi on tarkasteltu kohdassa 8 erinäisissä erillisissä alakohdissa sekä kohdassa 7.3 Asutus, sivulla 61. Varsinaista asukaskyselyä ei ole suoritettu. Lähimpään asu- tukseen on 580 metriä. Kuivatusvesien pelto-ojan laskukohdasta lähimmät talot ovat 100 ja 600 metrin päässä.
Elinkaaritarkastelu on tehty kohdassa 8.19 Tuotantoalueen jälkihoito ja – käyttö sivuilla 143–145.
Miten tarkkailu ja valvonta järjestetään, on esitetty arviointiselostuksessa kohdassa 10. Tarkastelua voidaan pitää riittävänä.
Osallistuminen
Osallistuminen on kuvattu kohdassa 3. Kuulutus hankkeen vireillä olosta julkaistiin Pohjalainen ja Ilkka lehdissä 31.5.2009. Arviointiohjelma on kuulutettu 1.6.–1.7.2009 Seinäjoen ja Lapuan kau- punkien virallisilla ilmoitustauluilla. Hankkeesta on pidetty yleisötilaisuus 16.6.2009 Lapualla Wan- han Karhumäen tiloissa. Hangasnevan arviointiohjelmasta toimitettiin yhteysviranomaiselle
kuusi lausuntoa ja kaksi mielipidettä. Yhteysviranomainen on antanut arviointiohjelmasta lausun- tonsa 7.8.2009.
Miten YVA -ohjelmasta jätetyt lausunnot ja mielipiteet on huomioitu ympäristövaikutusten arvioin- nissa selviä Taulukosta 3.1 sivuilla 6 ja 7.
Arviointiselostuksen valmistuttua asiasta kuulutettiin Ilkka lehdessä sekä Seinäjoen ja Lapuan kau- punkien virallisilla ilmoitustauluilla. Arviointiselostuksesta järjestettiin yleisötilaisuus Hanhikosken Kylätalolla 11.11.2010. Tästä selostuksen kirjoitusvaiheessa tiedossa olevasta tulevasta yleisötilai- suudesta ei ole mainintaa arviointiselostustekstissä. Ohjaus- ja seurantaryhmät ei ole mainittu.
Yhteysviranomaisen tiedossa ei myöskään ole, että ne olisivat kokoontuneet.
Raportointi
Raportti on helppolukuinen ja vaikuttaa selkeästi ajatellulta rakenteellisesti. Liiteosaan on laitettu tärkeimmät selvitykset. Arviointiselostuksen lopussa on yhteenveto hankkeesta. Tekstissä ja selvi- tyksissä on keskitytty arvioimaan kaikista oleellisimmat vaikutukset. Täten tämä raportti eroaa sel- västi monesta muusta arviointiselostuksesta.
Yhteenveto ja ohjeet jatkotyöhön
Arviointiselostusvaiheen jälkeen YVA- prosessi loppuu. Hankevastaava tekee päätöksen jatkotyös- tä. Edellä mainitut yhteysviranomaisen lausunnossa asiat ovatkin evästystä jos hankkeessa pääte- tään edetä rakennussuunnitteluun, kaavoittamiseen ja lupien hakemiseen sekä loppuvaiheessa rakentamiseen.
Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on käsitelty ne asiat, jotka YVA- laki vaatii ja pitää arviointiselostusta riittävänä, edellyttäen, että tässä lausunnossa muutoinkin esitetyt seikat otetaan huomioon jos hanke etenee toteutukseen asti.
Yhteysviranomainen lausunnossa esittämät asiat ovat suurelta osin myös tulleet esiin saapunees- sa palautteessa. Muihinkin kuin erikseen yhteysviranomaisen lausunnossa esille nostettuihin erityi- siin näkökohtiin toivotaan kiinnitettävän huomiota jatkotyössä.
Hankeessa esitetty toteutusvaihtoehtona sulan maan aikana toimivat/ympärivuotiset pintavalutus- kentät ja kemikalointi. Sulan maan aikainen kemikalointi on käytössä 13 suolla, ympärivuotinen kemikalointi on rakenteilla/koekäytössä yhdellä suolla. Sulan maan aikainen pintavalutuskenttä toimii vertailumenetelmänä sulan maan aikaiselle kemikaloinnille. Yhteysviranomainen pitää näitä toimenpiteitä oikeansuuntaisina ja riittävinä ottaen huomioon mitä arviointivaiheessa edellytettiin, vaikkakin tehokkainta olisi saostaa ja suodattaa vedet.
Yhteysviranomainen toteaa, että mikäli jatkotyössä alueen kaivu- tai kunnostustöiden yhteydessä tulee vastaan merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksestä (esim. pitkospuiden jäännöksiä), on työ keskeytettävä välittömästi ja havainnosta on ilmoitettava Museovirastoon.
Eräitten lintu- ja luontodirektiivin mukaisten lajien huomiointi ja ojittamattomien suoalueiden jättä- minen kokonaan tuotannon ulkopuolelle uhanalaisista luontotyypeistä johtuen olisi suositeltavaa.
Tällaiset alueet ovat kuitenkin kokonaisuutta tarkastellen vähäisiä pinta-alaltaan. Selvityksessä on puutteita etenkin EU:n asettamien eliöryhmien osalta sekä vesistö- ja kalastovaikutusten osalta.
Linnustollisen arvon lisäksi Hangasnevan luontoarvoiksi voidaan katsoa kolmen uhanalaisten (VU)ja yhden silmälläpidettävän suotyypin esiintyminen, kuten lyhytkorsinevat, kalvakkanevat ja saranevat sekämetsälaissa määritetyt metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt.
Jo tehtyjen selvitysten perusteella liitteeseen 2 (sivu 12 tässä lausunnossa) merkityt ojitta- mattomat alueet tulisi jättää turpeenottohankkeen ulkopuolelle ja mahdollisuuksien mukaan integroida edellä mainitut asiat jatkossuunnittelussa tuotantosuunnitelmiin niin, että mahdollisim- man vähän vahinkoa syntyisi näille.
Tehtyjä lajistoselvityksiä tulee vielä täydentää perhosten ja mainittujen yksittäisten lajien osalta, mm. sivulla 11 tässä arviointiselostuksessa mainitut.
Hangasnevalta ei ole toistaiseksi selvitetty Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoa.
Hakijan ja viranomaisten tulee olla tietoisia hankeen mahdollisista vaikutuksista luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeihin. Jatkosuunnittelussa tämä olisikin syytä selvittää tarkemmin.
Turvepölyn aiheuttamat mahdolliset vahingot, on tarkoin kartoitettava ja leviäminen lähialueen pel- loille, jossa harjoitetaan elinkeinoa, on estettävä, ettei aiheudu korvaamatonta vahinkoa.
5. LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähettää lausuntonsa tiedoksi lausun- nonantajille ja mielipiteiden esittäjille. Lisäksi yhteysviranomaisen lausunto pidetään yleisön nähtä- villä yhden kuukauden ajan Seinäjoen kaupungin ja Lapuan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja Seinäjoen kaupungin Ylistaron palvelutoimistossa sekä kaupunkien pääkirjastoissa ja Seinäjoen kaupungin Ylistaron kirjastossa niiden virka- tai aukioloaikoina. Lisäksi lausunto tulee nähtäville internetsivuille osoitteeseen: www.ymparisto.fi/lsu/yva-vireilla. Yhteysviranomainen on toimittanut hankkeesta vastaavalle kopiot kaikista annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Alkuperäiset asia- kirjat säilytetään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luon- nonvarat -vastuualueen arkistossa.
Ympäristöneuvos Pertti Sevola
Ylitarkastaja Egon Nordström
Suoritemaksu 8300 €
Jakelu
EPV Bioturve Oy
Tiedoksi
Lausunnon antajat ja mielipiteen esittäjät Ympäristöministeriö
Suomen ympäristökeskus, liitteenä 2 kpl arviointiselostusta
Maksun määräytyminen ja maksua koskeva muutoksenhaku
Maksu määräytyy ympäristöministeriön asetuksessa alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskusten suoritteista (1097/2009) olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksuvelvollinen, joka kat- soo, että lausunnosta perittävän maksun määräytymisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue kuuden kuukauden kuluessa maksun määräytymisestä.
Osoite: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue, PL 262, 65101 VAASA, sähköposti:kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi
