MUSTAVAARAN KAIVOS OY Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelma

(1)

16ICI1426.40 30.11.2012

MUSTAVAARAN KAIVOS OY

Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelma

(2)

Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

(3)

Hankkeesta vastaava:

Mustavaaran Kaivos Oy

Ympäristöpäällikkö Juha Koskela puh. 044 488 7211

etunimi.sukunimi@mustavaarankaivos.com Yhteysviranomainen:

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yhteyshenkilö ylitarkastaja Antti Petänen

puh. 0295 038 450

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti:

Pöyry Finland Oy

YVA-projektipäällikkö Mirja Kosonen puh. 010 33 26747

etunimi.sukunimi@poyry.com

(4)

KÄYTETYT TERMIT JA LYHENTEET

YVA-ohjelmassa on käytetty seuraavia termejä ja lyhenteitä:

BAT Paras käyttökelpoinen tekniikka (Best Available Technique)

dB(A), desibeli Äänenvoimakkuuden yksikkö. Kymmenen desibelin (= 1 beli) nousu melutasossa tarkoittaa äänen energian kymmenkertaistumista. Melumittauksissa käytetään yleensä eri taajuuksia eri tavoin painottavia suodatuksia. Yleisin on ns. A- suodatin, jonka avulla pyritään kuvaamaan tarkemmin äänen vaikutusta ihmiseen.

ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

GJ Gigajoule, energian yksikkö (1 GJ = 1 000 000 000 J) GWh Gigawattitunti, energian yksikkö (1 GWh = 1000 MWh) ha Hehtaari, pinta-alan yksikkö (1 ha = 10 000 m²)

Kok. N Veden sisältämän typen eri muotojen kokonaismäärä (ammonium, ammoniakki, nitraatti, nitriitti ja vapaa typpi)

Kok. P Veden sisältämän fosforin eri muotojen kokonaismäärä (fosfaatti ja vapaa fosfori)

kV Kilovoltti, jännitteen yksikkö (1 kV = 1 000 V) LNG Nesteytetty maakaasu (liquefied natural gas) Magnetiitti Rautamalmimineraali

MW Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kW) ng Nanogramma, massan yksikkö (1 g = 1 000 000 000 ng) SVA Sosiaalisten vaikutusten arviointi

YVA Ympäristövaikutusten arviointi

Vna Valtioneuvoston asetus

YVA Ympäristövaikutusten arviointi

µg Mikrogramma, massan yksikkö (1 g = 1 000 000 µg)

(5)

Hanke ja hankkeesta vastaava

Mustavaaran Kaivos Oy suunnittelee sulaton rakentamista Raaheen tai Ouluun. Sulatossa on tarkoitus jatkojalostaa Taivalkosken Mustavaaraan suunnitellun kaivoksen ja rikastamon tuottama rikaste. Suunnitellun sulaton päätuotteet ovat raakarauta ja ferrovanadiini.

Hankkeesta vastaava on Mustavaaran Kaivos Oy. Mustavaaran Kaivos Oy on tammikuussa 2011 perustettu yhtiö, jonka suurimmat osakkeenomistajat ovat Akkerman Exploration B.V., Tamares Mining Group B.V. ja Taivalkosken kunta. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on mukana yhtiössä pääomalainalla.

Hankkeen perustelut ja tavoitteet

Mustavaaran Kaivos Oy omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani–esiintymään. Alueella on sijainnut vuosina 1976–1985 silloin merkittävä vanadiinintuottaja Rautaruukki Oy:n Mustavaaran kaivos ja vanadiinitehdas. Kaivostoiminnan lakattua alueen kaivospiiri on rauennut. Kaivos on tarkoitus avata uudelleen vuonna 2016.

Mustavaaran Kaivos Oy on hakenut alueelle kaivospiiriä 27.6.2011.

Kaivospiirihakemus on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston käsiteltävänä.

Vuosittain on tarkoitus louhia malmia 3,25 miljoonaa tonnia ja sivukiveä 6 miljoonaa tonnia. Malmista rikastetaan vuodessa noin 450 000 tonnia vanadiinipitoista magnetiittirikastetta, joka kuljetetaan jatkojalostettavaksi toiselle tarkastelun kohteena olevista sulatoista.

Mustavaaran kaivoksen toimintaan liittyy kiinteästi rikasteen jatkojalostukseen vaadittava sulatto. Rikasteen jatkojalostuksessa keskeistä on, että sekä vanadiini että rauta saadaan talteen omina myyntikelpoisina tuotteina. Merkittävä ero aiempaan alueella toimineeseen kaivokseen verrattuna on raudan ja ferrovanadiinin saaminen myyntikelpoisiksi tuotteiksi. Aiemmin tuotteena saatiin ainoastaan vanadiinipentoksidia, joka edelleen jalostettiin muualla ferrovanadiiniksi. Nyt tutkitaan myös malmin sisältämän titaanin talteenottoa. Aiemmin rauta-titaanipitoiset pelletit, joista vanadiini oli uutettu pois, jäivät jätteeksi kaivosalueelle.

YVA-menettely

YVA-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Menettelyn tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. YVA- menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä vaan tuotetaan tietoa päätöksenteon perustaksi. Hankkeen lähialueen asukkailla, kansalais- ja ympäristöjärjestöillä ja muilla vastaavilla tahoilla on mahdollisuus ottaa kantaa tähän YVA-ohjelmaan, ympäristövaikutusten arviointiin ja mahdolliseen hankkeeseen, jotta hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen. YVA-menettelyn

(6)

yhteysviranomaisen ilmoituksessa YVA-ohjelman nähtävilläolosta selviää tarkemmin miten ja milloin mielipiteitä voi esittää. Yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Tämän YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus).

Arviointiselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Selostukseen kootaan tiedot olemassa olevista ja menettelyn aikana tehdyistä ympäristöselvityksistä.

Tarkasteltavat vaihtoehdot

Tässä YVA-menettelyssä arvioidaan sulaton rakentamista ja käyttöä kahdella vaihtoehtoisella sijoituspaikalla ja kahdella tuotantoprosessilla.

Toteutusvaihtoehdot ovat seuraavat:

Vaihtoehto 1a: Sijainti Raahen satamassa, sulattoprosessi.

Vaihtoehto 1b: Sijainti Raahen satamassa, sulattoprosessi täydennettynä hydrometallurgisella lisäprosessilla.

Vaihtoehto 2a: Sijainti Oulussa Ruskon alueella, sulattoprosessi.

Vaihtoehto 2b: Sijainti Oulussa Ruskon alueella, sulattoprosessi täydennettynä hydrometallurgisella lisäprosessilla.

Sulattoprosessin pääraaka-aineet ovat rikaste 450 000 t/a, teräskonvertterien kuona 90 000 t/a ja kivihiili 220 000 t/a. Tuotteet ovat raakarauta 350 000 t/a ja ferrovanadiini 9800 t/a, jossa on vanadiinia yli 50 %. Sivuotteena tulee titaanipitoista kuonaa noin 140 000-185 000 t/a. Hydrometallurginen prosessi on sulattoprosessin lisäosa, jossa käsitellään vanadiinikuonaa.

Nollavaihtoehtona tarkastellaan tilannetta, jossa sulattoa ei rakenneta.

Tällöin kaivostakaan ei rakenneta.

Hankealueen ja sen ympäristön kuvaus Raahe

Sijainti

Hankealue sijoittuu Raahen satama-alueelle noin 5 kilometriä Raahen keskustasta lounaaseen. Alueelle on keskittynyt lähinnä satama- ja teollisuustoimintoja, ja alue sijaitsee lähellä Rautaruukin terästehdasta. Alue on täyttömaata.

Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimmät vakituiset asumukset sijoittuvat Lapaluodon alueelle noin 1,5 kilometrin päähän hankealueesta. Lähimmät yksittäiset loma-asumukset sijoittuvat noin 1,3 kilometrin etäisyydelle mantereelle ja Louekarin saarelle.

Kaavoitus

Hankealueella on voimassa Raahen keskeisten taajama-alueiden osa- yleiskaava. Hankealue sijoittuu LS- eli satama-alueelle, joka on varattu

(7)

satamatoimintaan ja siihen liittyville terminaaleille ja varastoille. Alueen osayleiskaavan muutos on käynnistynyt syksyllä 2012.

Hankealue sijoittuu alueelle, jolla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Alueen asemakaavan laatiminen käynnistyy alkuvuodesta 2013.

Luonnonolot

Suunnitellun sulaton alue on satamakenttää, jonne on läjitetty satama-altaan ruoppausmassoja. Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Hankealueella ei sijaitse maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Alue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella.

Raahen saaristo on alueellisesti huomattavan arvokas kokonaisuus pesivän ja muuttavan linnuston ruokailu- ja levähdysalueena. Suunnittelualueen lähin Natura-alue on noin 1,5 km pohjoiseen sijaitseva Raahen saariston Natura-alue. Natura-alue kuuluu rantojensuojeluohjelmaan Raahen saaristo.

Tieliikenne kulkee Raahen satama-alueelle valtatien 8 Raahe-Oulu kautta Koksaamontielle ja sieltä edelleen satamaan. Raahen satamaan johtaa kulkusyvyydeltään 10,0 metrin väylä.

Raahen satamassa melua aiheuttavat Rautaruukki Oy:n terästehdas, satama ja sen tieliikenne sekä tuulivoima. Melun laskentatulosten perusteella lähimmän asuinalueen Lapaluodon kohdalla yhteismelun määrän arvioidaan olevan päivällä noin 50 dB(A) ja yöllä 40–45 dB(A).

Ilmanlaatu on suurimmassa osassa Raahea hyvä, mutta Lapaluodossa ja liikenneväylien varsilla voivat pitoisuudet ajoittain ylittää ilmanlaadun ohjearvot. Sulaton sijoituspaikkaa lähimmällä mittauspaikalla Lapaluodossa ilmanlaatuun vaikuttavat merkittävimmin liikenne ja teollisuus.

Lapaluodossa Bentso(a)pyreenin pitoisuus, 1,08 ng/m³, ylittää vähän vuonna 2013 voimaan tulevan ohjearvon 1 ng/m³.

Oulu Sijainti

Hankealue sijoittuu Oulun Ruskonselän alueelle, noin 8 kilometriä Oulun keskustasta koilliseen. Hankealueeksi on osoitettu 50 hehtaarin alue, jonka sisälle sulatolle tulee pienempi alue. Osalla hankealuetta toimii Lopakkasuon maanläjitysalue, jonne on tuotu kaupungin rakennus- toiminnassa poistettuja puhtaita ylijäämämaita ja lisäksi lievästi pilaantuneita maita. Osa alueesta on rakentamatonta metsämaata. Lisäksi alueella sijaitsee jääspeedwayrata. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee Ruskonselän työpaikka- ja teollisuustoimintoja.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä hankealueesta.

Kaavoitus

Alueella on voimassa Oulun yleiskaava 2020. Kaavassa suunnittelualue sijoittuu työpaikka-alueelle (TP). Oulun yleiskaava 2020 on laadittu oikeusvaikutteisena. Lisäksi alueella on voimassa Oulun seudun yleiskaava 2020. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP).

(8)

Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Hankealue sijoittuu Ruskon-Vesalanmäen alueelle, jonka kaavarungon laatiminen on vireillä. Sulaton täsmällinen sijaintipaikka määräytyy kaavarunkotyössä.

Luonnonolot

Suunnittelualue koostuu maanläjitysalueesta, kuivahkon kankaan mäntymetsästä, joka on talouskäytössä, sekä kuusivaltaisesta korpi- muuttumasta. Alueen läheisyydessä on ojitettuja soita ja talouskäytössä olevaa kangasmetsää. Sijaintialueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000-alueverkostoon kuuluvia kohteita, luonnon- suojelualueita tai luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Hankealueella ei sijaitse maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Hankealueella ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 4,5 km päässä.

Ruskon alueelle tieliikenne kulkee valtatien 20 Oulu-Kuusamo kautta ja edelleen Johdintietä pitkin sulaton sijaintipaikalle. Oulussa on satamia, joita voidaan käyttää kuljetuksissa.

Suunnittelualueella melua aiheuttavat valtatie 20:n tieliikenne, Ruskon kaatopaikka-alue ja Ruskon teollisuusalueen pienteollisuus. Tieliikenne- melun mallinnuksen mukaan lähimmän asuinalueen, Heikinharjun, melutaso on päivällä noin 35-40 dB(A) ja yöllä noin 30-35 dB(A).

Ilmanlaatu on suurimmassa osassa Oulua hyvä, mutta pitoisuudet voivat ajoittain ylittää ilmanlaadun ohjearvot. Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Oulussa ovat autoliikenne, teollisuuden hajupäästöt ja energiantuotanto. Sulaton sijoituspaikkaa lähimmällä mittauspaikalla, Pyykösjärvellä, ilmanlaatuindeksin avulla tarkasteltuna ilmanlaatu oli hyvä lähes 90 % ajasta.

Arvioitavat ympäristövaikutukset

Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun sulaton aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia.

Keskeisimpiä selvitettäviä vaikutuksia ovat:

rakentamisen aikaiset vaikutukset

vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön vaikutukset liikenteeseen

vaikutukset ilmanlaatuun

kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset meluvaikutukset

vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin vaikutukset maa- ja kallioperään ja pohjavesiin

vaikutukset vesistöihin

onnettomuus- ja häiriötilanteiden vaikutukset

(9)

Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Lisäksi YVA- selostusvaiheessa tehdään useita selvityksiä olemassa olevaa aineistoa hyödyntävän arviointityön tueksi. Käytettäviä selvitys- ja arviointimenetelmiä ovat muun muassa savukaasupäästöjen leviämis- selvitys, maisemavaikutustarkastelut (havainnekuvat) ja meluselvitys.

Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma

YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressi- ryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut asianomaiset voivat osallistua hankkeeseen esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukselle sekä myös hankkeesta vastaavalle tai konsultille.

YVA-menettelyä seuraamaan ja ohjaamaan on koottu ohjausryhmät, joiden tarkoitus on edistää tiedonkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien välillä. Ohjausryhmään kutsuttiin hankkeesta vastaavan (Mustavaaran Kaivos Oy), Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Oulun ja Raahen kaupunkien, sekä luonnonsuojelu-, asukas-, ym. yhdistysten edustajat sekä muita tahoja.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus, jossa esitellään arviointiohjelmaa.

Tilaisuudessa yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristö- vaikutusten arvioinnista. Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua.

Hankkeesta tullaan erikseen tiedottamaan ja kuulemaan lähialueen vakituisia asukkaita asukaskyselyn sekä haastatteluiden avulla.

Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista tiedotetaan myös yleisen tiedonvälityksen yhteydessä, kuten lehdistötiedotteiden, lehti- artikkelein ja Mustavaaran Kaivos Oy:n internetsivujen välityksellä.

Aikataulu

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt kesällä 2012 YVA-ohjelman laatimisella. YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle marraskuun lopussa- joulukuun alussa 2012. Ympäristövaikutusten arviointiselvitykset tehdään vuoden 2012 joulukuun ja vuoden 2013 huhtikuun välisenä aikana. YVA- selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaiselle toukokuussa 2013, jolloin hankkeen YVA-menettely päättyisi yhteysviranomaisen lausuntoon alkusyksystä 2013. Tavoitteena on, että sulaton käyttöönotto tapahtuu loppuvuodesta 2016.

(10)

(11)

Yhteystiedot

Käytetyt termit ja lyhenteet Tiivistelmä

KÄYTETYT TERMIT JA LYHENTEET

1 JOHDANTO 1

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 1

2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet 1

2.2 Arviointimenettelyn osapuolet 3

2.3 YVA-menettelyn aikataulu 4

2.4 Tiedottaminen ja osallistuminen 4

3 HANKEKUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 7

3.1 Hanke ja hankkeesta vastaava 7

3.2 Hankkeen tarkoitus ja perustelut 7

3.3 Tarkasteltavat vaihtoehdot 8

3.4 Karsitut vaihtoehdot 11

3.5 Hankkeen tekninen kuvaus - sulattoprosessi 11

3.5.1 Prosessivaiheet 11

3.5.2 Maankäyttötarve ja rakennukset 14

3.5.3 Raaka-aineet ja tuotteet 15

3.5.4 Energiantuotanto 16

3.5.5 Energiankulutus ja sähkölinjat 17

3.5.6 Veden käyttö ja vesistökuormitus 17

3.5.7 Päästöt ilmaan 18

3.5.8 Kierrätettävät materiaalit, sivutuotteet ja jätteet 19

3.5.9 Melu 20

3.5.10 Liikenne 20

3.6 Hankkeen tekninen kuvaus – hydrometallurginen lisäosa 22 3.7 Hankkeen suunnittelutilanne ja rakentamisen aikataulu 25

3.8 Liittyminen muuhun teollisuuteen 25

3.9 Liittyminen Mustavaaran kaivoshankkeeseen 25

3.9.1 Erityistilanteiden vaikutus hankekokonaisuuteen 25 3.10 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin 26

4 YMPÄRISTÖN NYKYTILA 27

4.1 Raahe 27

4.1.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 27

4.1.1.1 Nykytila 27

4.1.1.2 Voimassa ja vireillä olevat kaavat tai muut maankäytön suunnitelmat 28

4.1.2 Vesiympäristö 33

(12)

4.1.3 Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet 39

4.1.4 Kasvillisuus, eläimistö ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 40

4.1.5 Ilmanlaatu 41

4.1.6 Maisema ja kulttuuriympäristö 43

4.1.7 Melu 46

4.1.8 Liikenne 46

4.2 Oulu 48

4.2.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 48

4.2.1.1 Nykytila 48

4.2.1.2 Voimassa ja vireillä olevat kaavat tai muut maankäytön suunnitelmat 50

4.2.2 Vesiympäristö 54

4.2.3 Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet 61

4.2.4 Kasvillisuus, eläimistö ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 62

4.2.5 Ilmanlaatu 63

4.2.7 Melu 67

4.2.8 Liikenne 67

5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SIINÄ KÄYTETTÄVÄT

MENETELMÄT 69

5.1 Yleistä 69

5.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn rajaus 69

5.3 Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi 70

5.4 Toiminnan aikaisten vaikutusten arviointi 70

5.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön 70

5.4.2 Vaikutukset vesistöihin 71

5.4.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin 72 5.4.4 Vaikutukset elolliseen luontoon ja suojelualueisiin 72 5.4.5 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset ilmanlaatuun 73

5.4.6 Kasvihuonekaasupäästöt 73

5.4.7 Jätteiden ja sivutuotteiden sekä näiden käsittelyn vaikutukset 74 5.4.8 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 74

5.4.9 Meluvaikutukset 75

5.4.10 Kuljetukset ja niiden vaikutukset liikenteeseen 76 5.4.11 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinkeinoihin ja viihtyvyyteen 77 5.4.12 Poikkeus- ja onnettomuustilanteiden vaikutusten arviointi 79

5.4.13 Sulaton käytöstä poisto 79

5.4.14 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa 79

5.4.15 Nollavaihtoehdon vaikutukset 80

5.4.16 Vaihtoehtojen vertailu 80

6 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT 81

6.1 Kaavoitus 81

6.2 Ympäristövaikutusten arviointi 81

6.3 Ympäristö- ja vesitalouslupa 81

6.4 Rakennuslupa 81

6.5 Lentoestelupa 82

6.6 Päästölupa 82

6.7 Muut luvat 82

(13)

6.7.1 Jätevesien viemäriverkkoon johtamista koskeva lupa 82

6.7.2 Sähkömarkkinalain mukainen lupa 82

6.7.3 Kemikaalilain mukaiset luvat 83

6.7.4 Painelaitelaki 83

7 HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN 83

8 EPÄVARMUUSTEKIJÄT 83

9 HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA 84

10 LÄHTEET 85

Liitteet

Liite I Kaavaotteet

(14)

(15)

1 JOHDANTO

Mustavaaran Kaivos Oy suunnittelee sulaton rakentamista Raaheen tai Ouluun. Sulatossa on tarkoitus jatkojalostaa Taivalkosken Mustavaaraan suunnitellun kaivoksen ja rikastamon tuottama rikaste. Suunnitellun sulaton päätuotteet ovat raakarauta ja ferrovanadiini.

Suunniteltu sulatto kuuluu YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/94) soveltamisalaan, koska sulaton tuotanto on suurempi kuin 5 000 tonnia vuodessa, joka on YVA-asetuksessa (asetus ympäristövaikutusten arvioinnista 713/2006, 6§, 4a) esitetty soveltamisraja.

Tässä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, suunnittelun sekä YVAn aikataulusta ja suunnitelmat siitä, mitä ympäristövaikutuksia tämän menettelyn yhteydessä selvitetään, miten selvitykset tehdään sekä suunnitelma osallistumisen järjestämisestä.

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994, 267/1999, 458/2006, 1584/2009) tavoitteena on edistää ympäristö- vaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään tai lieventämään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita.

Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristö- vaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupa- menettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta.

YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe (Kuva 2-1).

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen ominaisuudet ja tekniset ratkaisut sekä arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista.

(16)

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN

ARVIOINTIOHJELMA ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LAUSUNNOT JA MIELIPITEET OHJELMASTA

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO

ARVIOINTISELOSTUKSESTA KUULEMINEN MIELIPITEET JA LAUSUNNOT

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN

ARVIOINTISELOSTUS

ARVIOINTISELOSTUS LUPAHAKEMUKSIEN

LIITTEEKSI

Kuva 2-1 YVA-menettelyn vaiheet.

Arviointiohjelma

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan YVA-ohjelma eli tämä asiakirja. YVA-ohjelma on selvitys hankealueen nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja millä tavoin selvitykset tehdään. Ohjelmassa esitetään mm. perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta hankkeen aikana ja arvio hankkeen aikataulusta.

YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle. Tässä hankkeessa tarkasteltavia sijoituspaikkoja ja prosessivaihtoehtoja on kaksi. Yhteysviranomaisena toimii Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. Yhteysviranomainen kuuluttaa muun muassa paikallisissa sanomalehdissä arviointiohjelman asettamisesta nähtäville alueen kuntiin vähintään kuukauden ajaksi. Nähtävilläoloaikana kansalaiset voivat esittää YVA-ohjelmasta mielipiteitään yhteysviranomaiselle. Yhteys- viranomainen myös pyytää viranomaisilta lausuntoja ohjelmasta. Yhteys- viranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle.

Arviointiselostus

Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviranomaisen lausunnon sekä muiden lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Arviointityön tulokset esitetään ympäristö- vaikutusten arviointiselostuksessa. YVA-selostuksessa esitetään mm.:

arvioitavat vaihtoehdot

hankkeen kuvaus ja tekniset tiedot ympäristön nykytilan kuvaus

vaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys

selvitys hankkeen suhteesta oleellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin

(17)

arvioitujen vaihtoehtojen vertailu

haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi

kuvaus vuorovaikutuksen ja osallistumisen järjestämisestä YVA- menettelyn aikana

kuvaus yhteysviranomaisen lausunnon huomioimisesta arviointiselostuksen laadinnassa

Yhteysviranomainen kuuluttaa valmistuneesta arviointiselostuksesta samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Arviointiselostus on nähtävillä vähintään kuukauden ajan, jolloin viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päättymisestä.

Yhteysviranomaisen antama lausunto päättää YVA-menettelyn.

Lupaviranomaiset käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu lausunto on päätöksessä otettu huomioon.

2.2 Arviointimenettelyn osapuolet

Arviointimenettelyn toteuttamisesta vastaa hankkeesta vastaava, joka tässä hankkeessa on Mustavaaran Kaivos Oy. YVA-ohjelman ja -selostuksen laatii joko hankevastaava tai hankevastaavan toimeksiannosta YVA- konsultti, joka tässä hankkeessa on Pöyry Finland Oy. Yhteys- viranomaisella, joka on tällä alueella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, on keskeinen lakisääteinen rooli YVA-menettelyssä. Yhteysviranomainen muun muassa ohjaa YVA-menettelyä määrittelemällä mitä asioita YVA- selostuksessa tulee tarkastella. Tärkeässä osassa YVA-menettelyssä ovat myös sekä kansalaiset että muut viranomaiset, jotka vaikuttavat YVA- menettelyn kulkuun muun muassa antamalla lausuntoja ja mielipiteitä.

Tämän hankkeen YVA-menettelyyn osallistuvia tahoja on havainnollistettu seuraavassa kuvassa (Kuva 2-2).

(18)

Kuva 2-2 YVA-menettelyyn osallistuvat tahot.

2.3 YVA-menettelyn aikataulu

Sulaton YVA-menettely on tarkoitus saattaa valmiiksi vuoden kuluessa, ja menettelyn on tarkoitus päättyä kesällä 2013.

YVA-menettelyn keskeiset vaiheet ja suunniteltu aikataulu on esitetty oheisessa kuvassa.

Kuva 2-3 YVA-menettelyn suunniteltu aikataulu.

2.4 Tiedottaminen ja osallistuminen

YVA -menettelyn yhtenä merkittävänä tavoitteena on mahdollistaa kansalaisten ja sidosryhmien osallistuminen suunnitteluun. YVA-menettely toteutetaan kiinteässä yhteistyössä yhteysviranomaisen ja muiden olennaisten intressitahojen kanssa.

Työn vaihe YVA-menettely YVA-ohjelma

YVA-ohjelman laatiminen Viranomaiselle

Nähtävillä ELY:n lausunto YVA-selostus

YVA-selostuksen laatiminen YVA-selostus viranomaiselle Nähtävillä

ELY:n lausunto

Osallistuminen ja vuorovaikutus Ohjausryhmän kokous

Yleisötilaisuus

4

5 6 7 8 9 10 11 2013 8

2012

3 2 1

12 5 6 7

(19)

Ympäristövaikutusten arviointityön ohjausta ja valvontaa varten nimetään menettelyn alkuvaiheessa ohjausryhmät kummallekin paikkakunnalle.

Tavoitteena on ohjausryhmän toiminnan avulla saada hankkeen suunnitteluun mm. tietoja paikallisista oloista ja toiminnasta alueella sekä välittää paikallistasolle tieto suunnittelun etenemisestä. Ohjausryhmään kutsutaan yhteysviranomaisen, hankkeesta vastaavan, suunnittelijan, kunnan, alueella toimivien yhteisöjen ja säätiöiden sekä muiden paikallisten intressitahojen edustajat. Hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu molemmilta paikkakunnilta edustajat seuraavasti:

Raahe

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Mustavaaran Kaivos Oy

Raahen kaupunki

Raahen kaupungin satamatoimisto Pohjois-Pohjanmaan liitto

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Kainuun ELY-keskus/kalatalous

Lapaluodon kyläyhdistys

Haapajoki-Arkkukari kyläyhdistys ry Rautaruukki Oyj

Raahen seudun luonnonystävät ry Saloisten osakaskunta

Piehingin kalastuskunta Raahen riistanhoitoyhdistys Pöyry Finland Oy

Oulu

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Mustavaaran Kaivos Oy

Oulun seudun ympäristötoimi Oulun kaupunki

Oulun Energia

Kainuun ELY-keskus/kalatalous

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Kuivasjärven Seutu ry

Korvensuoran asukasyhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan liitto Pöyry Finland Oy

Ohjausryhmää voidaan tarvittaessa laajentaa YVA-menettelyn kuluessa.

(20)

Ohjausryhmän tapaamisia järjestetään YVA-ohjelmavaiheessa alustavasti kaksi: aloituskokous ohjelman luonnoksen kommentointivaiheessa sekä toinen yhteysviranomaisen annettua lausuntonsa ohjelmasta. YVA- selostuksen laadintavaiheessa järjestetään vähintään yksi tapaaminen YVA- selostuksen luonnoksen valmistuttua. Tarvittaessa voidaan järjestää useampia tapaamisia hankkeen niin vaatiessa. Kokousten lisäksi ohjausryhmälle annetaan jatkuva mahdollisuus kommentoida YVA- ohjelmaa ja -selostusta niiden ollessa luonnosvaiheessa.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet

YVA -laki ei edellytä yleisölle suunnatun tiedotustilaisuuden järjestämistä, mutta YVA-lain 11a§ mukaan hankkeesta tiedottaminen ja kuuleminen voidaan järjestää lain edellyttämän menettelyn lisäksi myös muulla tavoin.

Hankkeessa järjestetään yleisölle avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet molemmilla mahdollisilla sijoituspaikkakunnilla, kun YVA-ohjelma on asetettu nähtäville. Tilaisuudessa esitellään hanketta ja laadittua YVA- ohjelmaa sekä käydään läpi YVA-menettelyn vaiheet ja vaikuttamis- mahdollisuudet. Yleisöllä on mahdollisuus tuoda tilaisuudessa esiin näkemyksiään ja esittää kysymyksiä hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista.

YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen järjestetään toiset vastaavat yleisölle avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet. Niissä yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäristövaikutusten arvioinnista ja sen riittävyydestä. Yleisötilaisuudet pidetään YVA- selostuksen nähtävilläoloaikana. Arvioinnin kuluessa on mahdollista järjestää myös useampia yleisölle avoimia keskustelutilaisuuksia, mikäli siihen ilmenee tarvetta.

Muu osallistuminen ja tiedottaminen

Sosiaalisten vaikutusten arviointiin liittyen tullaan hankkeesta tiedottamaan molemmilla sijoituspaikkakunnilla lähialueiden asukkaita ja keskeisiä sidosryhmiä sekä tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta kaikista hankkeeseen liittyvistä kysymyksistä. Osallistumisen yksityiskohdat on esitetty tarkemmin sosiaalisten vaikutusten arviointisuunnitelman yhteydessä luvussa 5.4.11.

Sulattohanketta esitellään myös tiedotusvälineissä tarpeen ja mahdol- lisuuksien mukaan.

YVA-ohjelma ja -selostus laitetaan Mustavaaran Kaivos Oy:n internet- sivulle, jonne tulee arviointiselostukseen koottujen tietojen lisäksi muuta YVA-menettelyn aikana laadittua havainnollistavaa materiaalia.

(21)

3 HANKEKUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT

3.1 Hanke ja hankkeesta vastaava

Mustavaaran Kaivos Oy suunnittelee Taivalkoskelle mahdollisesti tulevan Mustavaaran kaivoksen rikasteen jatkojalostamista erillisellä sulatolla.

Sulaton sijaintipaikaksi on tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa eli Raahe ja Oulu.

Hankkeesta vastaava on Mustavaaran Kaivos Oy. Mustavaaran Kaivos Oy on tammikuussa 2011 perustettu yhtiö, jonka suurimmat osakkeenomistajat ovat Akkerman Exploration B.V., Tamares Mining Group B.V. ja Taivalkosken kunta. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on mukana yhtiössä pääomalainalla.

3.2 Hankkeen tarkoitus ja perustelut

Mustavaaran Kaivos Oy omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani –esiintymään. Alueella on sijainnut vuosina 1976–1985 silloin merkittävä vanadiinintuottaja Rautaruukki Oy:n Mustavaaran kaivos ja vanadiinitehdas. Kaivostoiminnan lakattua alueen kaivospiiri on rauennut.

Taivalkoskella noin 28 kilometriä kuntakeskuksesta luoteiseen sijaitseva kaivos on tarkoitus avata uudelleen vuonna 2016. Mustavaaran Kaivos Oy on hakenut alueelle kaivospiiriä 27.6.2011. Vanhan kaivoslain mukainen kaivospiirihakemus on edelleen Turvallisuus- ja kemikaaliviraston käsiteltävänä. Kaivospiirin pinta-ala on noin 280 ha ja apualueiden noin 1410 ha. Kaivospiirin alueella on avolouhos, ja apualueille tulevat sijoittumaan muun muassa rikastamorakennukset, sivukiven, rikastushiekan ja pintamaiden läjitysalueet, varasto- ja huoltoalueet, tiestö ja sähkölinja sekä vedenotto- ja vesienkäsittelyalueet.

Kuva 3-1 Mustavaaraan kaivoksen sijainti

(22)

Vuosittain on tarkoitus louhia malmia 3,25 miljoonaa tonnia ja sivukiveä 6 miljoonaa tonnia. Malmista rikastetaan magneettierotuksella vuodessa noin 450 000 tonnia vanadiinipitoista magnetiittirikastetta, joka kuljetetaan jatkojalostettavaksi toiselle tarkastelun kohteina olevista sulatoista.

Mustavaaran kaivoksen toimintaan liittyy kiinteästi rikasteen jatkojalostukseen vaadittava sulatto. Rikasteen vanadiinipitoisuus on noin 0,9 % ja rautapitoisuus 63 %. Rikasteen jatkojalostuksessa keskeistä on, että sekä vanadiini että rauta saadaan talteen omina myyntikelpoisina tuotteina.

Merkittävä ero aiempaan alueella toimineeseen kaivokseen verrattuna on raudan ja ferrovanadiinin saaminen myyntikelpoisiksi tuotteiksi. Aiemmin tuotteena saatiin ainoastaan vanadiinipentoksidia, joka edelleen jalostettiin muualla ferrovanadiiniksi. Nyt tutkitaan myös malmin sisältämän titaanin talteenottoa. Aiemmin rauta-titaanipitoiset pelletit, joista vanadiini oli uutettu pois, jäivät jätteeksi kaivosalueelle.

3.3 Tarkasteltavat vaihtoehdot

Tässä YVA-menettelyssä arvioidaan sulaton rakentamista ja käyttöä kahdella vaihtoehtoisella sijoituspaikalla ja kahdella tuotantoprosessilla.

Toteutusvaihtoehdot ovat seuraavat:

Vaihtoehto 1a: Sijainti Raahen satamassa, sulattoprosessi Vaihtoehto 1b: Sijainti Raahen satamassa, sulattoprosessi täydennettynä hydrometallurgisella lisäprosessilla

Vaihtoehto 2a: Sijainti Oulussa Ruskon alueella, sulattoprosessi Vaihtoehto 2b: Sijainti Oulussa Ruskon alueella, sulattoprosessi täydennettynä hydrometallurgisella lisäprosessilla

Nollavaihtoehtona tarkastellaan tilannetta, jossa sulattoa ei rakenneta.

Kuva 3-2 Sulaton vaihtoehtoiset sijaintipaikat.

(23)

Kuva 3-3 Alustava sijoituspaikka Raahen vaihtoehdossa. Satama-aluetta on täytetty lisää pohjakartan laatimisen jälkeen.

(24)

Kuva 3-4 Alustava sijoituspaikka Oulun vaihtoehdossa. Tarkempi sijoituspaikka selviää kaavarunkoprosessissa.

(25)

Mustavaaran kaivos Oy on etsinyt sulatolle mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja eri satamien läheisyydestä siten, että etäisyys Mustavaaran kaivokselle ei muodostuisi liian pitkäksi (< 400 km). Tässä YVA-menettelyssä arvioitavat Raahen ja Oulun sijoituspaikat ovat alustavien selvitysten perusteella toteuttamiskelpoisia käytettävissä olevan tilan sekä liikenneyhteyksien perusteella. Raahessa sijoituspaikan välittömässä läheisyydessä oleva teräs- tehdas tarjoaa synergiaetuja sulatolle. Taivalkosken kunnan alueella harkittiin kahta sijoituspaikkaa eli Mustavaaran kaivoksen yhteyteen ja noin 50 km:n etäisyydellä olevalle tontille. Molemmat kohteet todettiin kannattamattomaksi. Myös Tornion Röyttän aluetta harkittiin, mutta sijoituspaikka ei ollut teknis-taloudellisesti soveltuva.

3.5 Hankkeen tekninen kuvaus - sulattoprosessi 3.5.1 Prosessivaiheet

Sulatolla erotellaan Mustavaaran kaivokselta tuotetusta rikasteesta rauta ja vanadiini omiksi kaupallisiksi tuotteiksi. Sulattoon kuuluvat sekä rikasteen agglomerointiprosessi että varsinaiset sulametallurgiset prosessit, joissa rikastetta jatkojalostetaan. Hankkeen suunnittelu on varhaisessa vaiheessa, joten lopullisia yksikköprosesseja ei ole vielä valittu.

Sulatto koostuu seuraavista pääprosessivaiheista: rikasteen pelletointi, hapetus kovetusuunissa, pellettien esipelkistys, esipelkistetyn materiaalin sulatus sähköuunissa, vanadiinin erottaminen sulasta raudasta hapettamalla kuonaan konvertterissa tai senkkakäsittelyllä, vanadiinipitoisen kuonan puhdistus sähköuunissa tai senkkakäsittelyllä, ferrovanadiinin valmistus aluminotermisellä pelkistyksellä sekä tuotteiden ja kuonien saattaminen kuljetettavaan muotoon granuloinnilla ja/tai valamalla. Seuraavassa on kuvattu yksikköprosesseja tarkemmin.

Pelletointiprosessissa rikaste saavuttaa jatkojalostuksen kannalta tärkeän kappalekoon. Rikaste agglomeroidaan pelletointilaitoksella, jossa rikasteeseen ensin sekoitetaan sideainetta, vettä sekä mahdollisesti kuonan- muodostajia. Saatu pelletointiseos agglomeroidaan rummussa tai lautasella, jossa pyörivä liike saa aikaan pallottumista ja kappalekoon kasvua.

Pelletointiprosessin tuote on noin 12 mm halkaisijaltaan oleva märkä pelletti.

Märät pelletit kuivataan ja kovetetaan kovetusuunissa. Pelletit syötetään kovetusuunin nauhalle, jonka läpi puhalletaan kuumia kaasuja. Nämä kuumat kaasut syntyvät esipelkistävässä rumpu-uunissa ja/tai pelkistävässä sähköuunissa, ja ne sisältävät pääasiassa hiilimonoksidia ja hiilidioksidia.

Pellettien kovetus on hapettava yksikköprosessi, jonka seurauksena rikasteen magnetiitti hapettuu hematiitiksi. Rikasteen hapettuessa syntyy lämpöä. Mahdollista lisäenergiantarvetta varten pelletin kovetusuunissa on lisäksi myös propaanipolttimet. Kovetusprosessissa pelletti saavuttaa esipelkistystä varten tarvittavat mekaaniset lujuusominaisuudet.

(26)

Kovetetut pelletit syötetään mieluiten kuumina suoraan seuraavaan prosessiin eli esipelkistykseen. Esipelkistyksessä rautaoksidit pelkistetään 80–100-prosenttisesti metalliseksi raudaksi. Pelkistäjänä käytetään joko kivihiiltä, synteesikaasua tai maakaasua. Esipelkistysprosessin poisto- kaasujen energiasisältö hyödynnetään polttamalla ne voimalaitoksen jäte- lämpökattilassa, jossa tuotetaan sähköä ja höyryä. Höyry voidaan hyödyntää myös kaukolämmön tuotannossa.

Esipelkistetyt pelletit syötetään edelleen sähköuuniin, jossa sulatukseen tarvittava energia tuotetaan sähköllä panokseen. Panokseen lisätään myös koksia ja mahdollisesti konvertterikuonaa. Sähköuunista saadaan tuotteena vanadiinipitoista metallisulaa sekä titaanipitoista kuonaa. Muodostuva sula kaadetaan jatkojalostusta varten erilliseen senkkaan tai uuniin. Titaani- oksidikuona tullaan jatkokäsittelemään ja pyritään myös tuotteistamaan.

Vanadiinipitoisesta sulasta raudasta erotetaan vanadiini selektiivisesti hapettamalla rautaoksidilla ja/tai hapella. Tästä prosessista syntyy tuotteena sulaa rautaa ja vanadiinipitoista kuonaa.

Rauta valetaan esimerkiksi harkoiksi tai granuloidaan ja toimitetaan esimerkiksi käytettäväksi valurautana. Yksi mahdollisuus voisi olla raudan käyttäminen sulana Raahessa teräksen valmistuksessa. Vanadiinikuona jatkojalostetaan ferrovanadiiniksi.

Ferrovanadiinin valmistamista varten kuonan rautapitoisuutta lasketaan pelkistämällä edellisestä prosessivaiheesta jäljelle jäänyt rauta sähkö- uunikäsittelyssä omaksi faasiksi. Vanadiinipitoinen kuona jäähdytetään ja murskataan jatkokäsittelyä varten.

Viimeisessä vaiheessa, erillisessä aluminotermisessäuunissa, kuonan sisältämä vanadiinioksidi pelkistetään pelkistimillä sulaan. Prosessissa syntyy tuotteena ferro-vanadiinia ja kuonaa, jotka saatetaan kuljetettavaan muotoon granuloinnilla ja/tai valamalla.

Sulatossa käytettävä prosessikokonaisuus on Suomessa uusi, mutta yksikkö- prosessit ovat käytössä Suomessa tai ulkomailla.

Kuva 3-5 Esipelkistyprosessin periaatekaavio: suorapelkistys hiilellä. (Outotec Oyj).

(27)

Kuva 3-6 Esipelkistyprosessin periaatekaavio: suorapelkistys kaasulla.

(Midrex Technologies Inc.)

Kuva 3-7 Sulattoprosessin periaatekaavio. (Lindvall et al. 2011)

(28)

3.5.2 Maankäyttötarve ja rakennukset Sulaton vaatima tilantarve on noin 18 ha.

Sulattoprosessiin tulee useita rakennuksia, joista suurimpia ovat kovetusuuni-, sähköuuni- ja voimalaitosrakennukset. Kovetusuuni ja voimalaitos tulevat omiin erillisiin rakennuksiin ja sähköuuneille (2-3 kpl) rakennetaan erillinen uunihalli. Mahdollinen esipelkistysprosessin rumpu-uuni voidaan kattaa alkupäästä ja liittää kovetusuunin rakennukseen, mutta muutoin esipelkistysprosessi on ulkotilassa. Sulattorakennukseen tulee sähköuuni ja sulien jälkikäsittelylaitteistot. Raaka-aineille, kuten kivihiilelle ja teräs- kuonalle, ja sivutuotteena syntyvälle titaanikuonalle tulee omat kenttä- varastot. Rikaste tuodaan katettuun tilaan. Lopputuotteina saataville raakaraudalle ja ferrovanadiinille tulee varastot. Lisäksi tulee mm. toimisto- rakennus, vesienkäsittelylaitteistot, vesialtaat sekä muu teollisuuslaitoksen vaatima infrastruktuuri. Suurin savupiippu tulee voimalaitokselle, minne johdetaan mahdollisesti esipelkistysuunin ja sähköuunin savukaasut. Myös muihin prosessilaitteisiin tulee muutama savupiippu käyttöön ja varalle.

Esimerkki sulaton toimintojen sijoituksesta on esitetty kuvassa (Kuva 3-8), jossa on kuvattu toiminnot Raahen sijoituspaikalla. Vastaavat toiminnot ovat Oulussakin.

Kuva 3-8 Esimerkkikuva sulaton toimintojen sijoituksesta Raahessa. Toimintojen sijoitus alueen sisällä on alustava ja voi muuttua. Katetut rakennukset on varjostettu harmaalla.

(29)

Sulaton pääraaka-aineita ovat rikaste 450 000 t/a, teräskonvertterien kuona 90 000 t/a ja kivihiili 220 000 t/a. Tuotteita ovat raakarauta 350 000 t/a ja ferrovanadiini 9800 t/a. Ferrovanadiinissa vanadiinia on yli 50 % (vanadiinimäärä 4900 t/a). Sivuotteena tulee titaanipitoista kuonaa noin 140 000-185 000 t/a. Sulatus- ym. prosessien aikana tarvittavat muut keskeiset materiaalit on esitetty taulukossa (Taulukko 3-1).

Taulukko 3-1 Sulatolla käytettävät muut keskeiset materiaalit (tonnia vuodessa, alustavat määrät).

Raaka-aineryhmä Raaka-aine Vuotuinen kulutus

(t/a)

Kuonanmuodostajat Kalsiumoksidi 4 500

Kalkkikivi 2 100

Magnesiumoksidi 1 400

Kvartsi 1 800

Muut raaka-aineet Koksi 6 800

Antrasiitti 2 300

Alumiini 5 900

Tulenkestävät materiaalit 3 400

Elektrodit 1 000

Valssihilse 40 000

Happi 1 400 000 Nm³/a

Kemikaaleja käytetään prosessissa happea lukuun ottamatta vähän.

Voimalaitoksella käytetään kemikaaleja mm. veden käsittelyyn (esimerkiksi syöttöveden ja kaukolämpöveden hapenpoisto, pH:n säätö ja prosessiveden valmistuksessa käytettävien suodattimien elvytys), savukaasujen puhdistukseen ja laakereiden voiteluun sekä jäähdytykseen.

Pääraaka-aine, vanadiinipitoinen magnetiittirikaste tuotetaan Mustavaaran kaivoksen malmista kaivoksen läheisyyteen sijoitettavalla rikastamolla.

Rikasteen tyypillinen koostumus on esitetty taulukossa (Taulukko 3-2).

Toinen pääraaka-aine, teräskonvertterien kuona, hankitaan myöhemmin valittavalta terästehtaalta. Yksi mahdollinen vaihtoehto on Raahen Rauta- ruukin terästehdas. Esimerkki teräskonvertterin kuonan koostumuksesta on taulukossa (Taulukko 3-3).

(30)

Taulukko 3-2 Rikasteen tyypillinen koostumus

Komponentti Pitoisuus (p-%)

Fetot 62,3

Vtot 0,88

TiO2 6,5

SiO2 3,5

CaO 1,1

Al2O3 1,1

MgO 0,7

MnO 0,2

Taulukko 3-3 Esimerkki teräskonvertterikuonan koostumuksesta Komponentti Pitoisuus (p-%)

Fetot 14,5

Vtot 2,0

TiO2 1,2

SiO2 12,2

CaO 45,2

Al2O3 1,6

MgO 1,5

MnO 2,7

Tuotteiden käyttökohteista voidaan yleisesti sanoa, että vanadiinia käytetään mm. seosterästen valmistuksessa, ja raakarauta on yleinen raaka-aine mm.

terästuotannossa sekä valimoilla. Raakarauta tuotetaan harkkoina, pienirakeisena granuloituna materiaalina tai tietyissä tapauksissa sulana ja ferrovanadiini pienikokoisina valettuina kappaleina. Titaanikuona granuloidaan sopivaan raekokoon, jolloin sitä voitaneen käyttää erilaisissa maan- rakennuskohteissa, kuten teissä ja rakennusten perustamiseen liittyvissä maatöissä. Sulaton tuotteita käytetään metalleissa, joille on tyypillistä korkea kierrätysaste ja joita voidaan käyttää teräksen raaka-aineina useita kertoja.

3.5.4 Energiantuotanto

Sulattohankkeeseen kuuluu voimalaitos, jonka jätelämpökattila on sulaton yhteydessä. Muu osa voimalaitosta (höyryturbiini, generaattori, apulaitteisto) voidaan rakentaa myös mahdollisen yhteistyökumppanin alueelle. Mikäli voimalaitoksen toteuttaa yhteistyökumppani, voi laitos olla uusi tai olemassa oleva.

Voimalaitoksella tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Sähkö ja osa lämmöstä käytetään sulatolla ja loppuosa lämmöstä pyritään myymään. Voimalaitos käyttää polttoaineena sulaton prosesseista sivutuotteina muodostuvia,

(31)

energiasisällön omaavia kaasuja. Näiden kaasujen määrä riippuu valittavasta esipelkistys- ja sulattoprosessista, joten voimalaitoksen kapasiteetti on tässä vaiheessa alustava. Esiselvitysten mukaan voimalaitoksen lämpöteho olisi noin 100 MW.

3.5.5 Energiankulutus ja sähkölinjat

Sulatolle rakennetaan 110 kV:n sähkölinja sijaintipaikkakuntavaihtoehdosta riippumatta. Uuden linjan pituus on Raahen vaihtoehdossa lyhyt ollen muutama kilometri. Oulun Ruskon täsmällinen sijoituspaikka ei ole vielä tiedossa, mutta sähkölinjan pituus olisi arviolta muutama kilometri. Suurin yksittäinen sähkön kulutuskohde on sähkösulatusuuni, jonka nimellisteho on 45 MW, kun esipelkistysaste on 80 %. Tämän vuotuinen sähkönkäyttö on alustavan arvion mukaan noin 370 GWh. Kokonaissähkönkäyttö sulatolla on luonnollisesti suurempi, mutta osa siitä voidaan mahdollisesti tehdä omalla tai yhteistyökumppanin voimalaitoksella. Sulattolaitoksen lämmön- tarve rakennusten lämmittämiseen ym. on noin 4-5 MW.

Sulattoprosessissa ei käytetä höyryä.

3.5.6 Veden käyttö ja vesistökuormitus

Vettä käytetään pääasiassa savukaasujen märkäpesureissa, prosessilaitteiden jäähdytyksissä ja granuloinnissa. Sulaton yksityiskohtainen prosessi- suunnittelu on vielä kesken, joten tarkkoja arvioita vedentarpeesta, poistovesien määrästä ja niiden mukana tulevasta vesistökuormituksesta ei vielä ole käytettävissä. Lähtökohtana alustavissa suunnitelmissa on kuitenkin ollut, että ns. sisämaan sijoituspaikalla (Oulun Rusko) poistovesien jäähdytys hoidetaan jäähdytysvesitorneilla, jolloin voidaan vähentää tuntuvasti jäähdytysveden tarvetta ja poistovesien määrää. Meren rannalla (Raahe) jäähdytysvedet johdetaan todennäköisesti suoraan allastuksen kautta vesistöön.

Hankevastaavan tekemien alustavien suunnitelmien mukaan prosessin jäähdytysvesitarve ilman jäähdytysvesitorneja on luokkaa 4 000-5 500 m³/h eli noin 1,1–1,5 m³/s. Jäähdytysvesien mukana vesistöön joutuu lämpökuormaa. Jäähdytystorniratkaisussa lämpökuorma siirretään ilmaan, jolloin lämpökuormitusta vesistöön ei juuri tapahdu, ja tarvittava vesimäärä vähenee merkittävästi. Torneissa tapahtuva haihtuminen ja pisarointi pitää kuitenkin korvata tuorevedellä. Jäähdytystorneista vesistöön poistettavan veden määräksi on arvioitu noin 60 m³/h. Torneista haihtuvan veden tilalle ja kierrätettävän veden uudistamiseksi tarvittavan tuoreveden yhteismääräksi on arvioitu noin 220 m³/h. Jäähdytysvesipiirissä joudutaan käyttämään ainakin aika-ajoin kemikaaleja (mm. levän ja biofilmien torjunta, korroosion esto), mutta näiden vesistökuormitus on vähäistä.

Erilaisia pesuja ja granulointeja varten tarvitaan prosessissa kierrätysvesiä noin 3 700 m³/h. Tästä määrästä osa korvataan tuorevedellä ja osa johdetaan jätevetenä ulos prosessista. Määräksi on arvioitu noin 350 m³/h. Tämä vesi on jossain määrin prosessissa likaantunutta sisältäen mahdollisesti jonkin verran mm. kiintoainetta, metalleja ja syanidia. Kalkin käyttö savukaasujen puhdistuksessa voi tuoda veteen mm. sulfaatteja.

(32)

Sulaton tehdasalueelle tulee oma jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään prosessijätevedet. Hyvin alustavien vesimäärien suuruusluokat eri sijainti- paikoilla on esitetty taulukossa (Taulukko 3-4).

Taulukko 3-4 Alustavat vesimäärät

Paikka Vedenotto

m³/h Poistovedet, m³/h Prosessi Jäähdytys

Oulu 570 350 60

Raahe 5 350 350 5000

Yli 130 henkeä työllistävän sulaton sosiaalitilojen jätevedet johdetaan joko olemassa oleville puhdistamoille tai alueelle rakennetaan oma asumajäteveden puhdistamo. Lisäksi tehdasalueella syntyy kuivanapito- vesiä, joiden ainepitoisuudet ovat taustapitoisuuksia korkeampia. Vesistö- kuormitus tarkentuu prosessisuunnittelun edetessä.

3.5.7 Päästöt ilmaan

Pelkistysprosessissa syntyvien kaasujen poltto aiheuttaa rikkidioksidipäästöjä, joiden määrään vaikuttaa valittava pelkistysprosessi ja savukaasujen puhdistustekniikka. Typen oksideja muodostuu pellettien kovetusuunin kaasuissa, koska pellettipatjan läpi johdetaan runsaasti ilmaa.

Lisäksi typen oksideja muodostuu poltettaessa esipelkistysuunikaasuja voimalaitoksella ja mahdollisesti sähköuunissa. Pölypäästöjä syntyy eri prosessivaiheissa pistelähteistä sekä varastoinnin ja käsittelyn yhteydessä pölyämisestä. Mm. kuonankäsittely ulkona aiheuttaa pölyämistä.

Savukaasujen puhdistusmenetelmän tekninen toteutustapa valitaan ja suunnitellaan sulattoprosessiin sopivaksi niin, että laitoksesta ulos johdettavien savukaasujen puhtaus täyttää ympäristöluvassa asetetut päästöarvorajat. Sulattojen tyypillisiä savukaasupuhdistusmenetelmiä ovat esimerkiksi letkusuodattimet ja märkäpesurit, joilla voidaan vähentää hiukkaspäästöjä. Rikkidioksidipäästöjä voidaan vähentää mm. kuivalla, puolikuivalla tai märkämenetelmällä.

Alustavat savukaasupäästömäärät pistelähteistä on esitetty seuraavassa taulukossa.

Taulukko 3-5 Sulaton alustavat vuotuiset savukaasupäästöt pistelähteistä (tonnia vuodessa).

Päästökomponentti t/a Rikkidioksidi SO2 < 500 Typen oksidit NOX < 700 Hiukkaspäästöt < 100

(33)

3.5.8 Kierrätettävät materiaalit, sivutuotteet ja jätteet

Mustavaaran Kaivos Oy:n sulatossa syntyy kuonia vuosittain yhteensä 170 000-225 000 tonnia, jotka pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön (Taulukko 3-6). Kokonaiskuonamäärästä sähköuunin titaanipitoisen kuonan osuus on 140 000-185 000 tonnia. Tämän kuonan hyötykäytön kehitys on käynnissä.

Titaanipitoisesta kuonasta voidaan erottaa rauta sekä titaani erilliseksi metalliksi, ja metallin erotuksessa jäljelle jäävä kuona voidaan tuotteistaa ja käyttää maarakennukseen. Vaihtoehtoisesti metallin erotuksessa muodostuvaa kuonaa voidaan käyttää esim. Raahen sataman laajennuksen täyttöihin. Sähköuunista saatava titaanipitoinen kuona voidaan myös tarpeen vaatiessa myydä suoraan jatkojalostettavaksi ulkopuoliselle toimijalle.

Alumiinitermisessä prosessissa syntyvän kalsium-aluminaattikuonan määrä on 29 000-39 000 tonnia vuodessa, ja se pyritään hyötykäyttämään myymällä se raaka-aineeksi terässulatoille sekundäärimetallurgisiin prosesseihin kuonanmuodostajaksi.

Prosessipölyjä sulatolla syntyy vuosittain noin 30 000-40 000 tonnia. Tästä määrästä suurin osa, 28 000-37 000 tonnia, on voimalaitoksen suodatinpölyä ja koostuu mm. kivihiilen tuhkasta. Tämä voidaan mahdollisesti kierrättää takaisin prosessiin. Pölyjen hyödyntäminen ja käyttömahdollisuudet kuvataan tarkemmin YVA-selostuksessa. Selektiivisen hapetuksen panostuksesta ja kaadosta syntyy rautaoksidipitoisia pölyjä yhteensä 2000–

3000 tonnia. Rautaoksidipitoiset kaasunpuhdistuspölyt ja -lietteet kierrätetään sulaton sisäisesti raaka-aineeksi pelletointiprosessiin.

Sulatolla syntyy vuosittain 16 000-20 000 tonnia kaasupesurien lietteitä.

Näistä 5000–6000 tonnia syntyy sähköuunissa. Sähköuunin rauta- ja hiilipitoinen fraktio on tarkoitus kuivauksen jälkeen kierrättää pelletointilaitoksen raaka-aineeksi, mikäli ne eivät sisällä komponentteja, jotka kertyvät prosessiin. Voimalaitoksen savukaasujen rikinpoistossa muodostuu 11 000-14 000 tonnia lietettä, joka läjitetään.

Sulaton tontille varataan tarvittavat kuonankäsittelyalueet ja -laitteet sekä väliaikaisen varastoinnin alueet, jotka varustetaan riittävin, jätteiden ominaisuuksien mukaisin pohjarakentein.

Loppusijoitettavat prosessijätteet tullaan ensisijaisesti sijoittamaan uudelle, pohjarakennevaatimukset täyttävälle kaatopaikalle, joka tulee sulaton alueelle. Voimalaitoksen suodatinpölyn osalta selvitetään myös mahdollisuutta loppusijoittaa se olemassa olevalle, ympäristövaatimukset täyttävälle muulle kaatopaikalle.

(34)

Taulukko 3-6 Toiminnassa muodostuvat merkittävimmät prosessijätejakeet ja niiden alustavat määrät

Jätejae Määrä, t

min max Loppusijoitus

kaatopaikalle, t Pääkomponentit Titaanipitoinen kuona 140 000 185 000 0 CaO, SiO2, TiO2

Kalsiumaluminaattikuona 29 000 39 000 0 CaO, MgO, SiO2

Prosessipölyt:

Voimalaitoksen

suodatinpöly 28 000 37 000 28 000 - 37 000 Tuhka

Rautaoksidipitoinen pöly 2 000 3 000 0 Rauta- ja

kalsiumoksidit Kaasupesurien lietteet:

Sähköuunin kaasu-

pesurin liete 5 000 6 000 0 Rautaoksidit,

hiili Voimalaitoksen rikin-

poiston liete

11 000 14 000 11 000 – 14 000 Savukaasukipsi Yhteensä, t

(m³) 215 000

108 000) 284 000

142 000) 39 000 – 51 000 20 000 –26 000) 3.5.9 Melu

Tyypillisiä melun lähteitä ovat puhaltimet. Melu on tyypiltään tasaista huminaa, jota voidaan tarvittaessa rajoittaa laitetoimittajille asetettavilla raja-arvoilla, puhaltimien koteloinneilla ja puhaltimien suunnan valinnalla pois asutuksen suunnasta.

3.5.10 Liikenne

Sulaton liikenne koostuu pääosin rikasteen, kivihiilen ja teräskuonan kuljetuksista sulatolle, valmiiden tuotteiden kuljetuksista asiakkaille sekä kuonien kuljetuksista. Lisäksi liikennettä muodostuu työmatkaliikenteestä ja oheiskuljetuksista.

Oulun ja Raahen sulatoille rikaste kuljetetaan Mustavaaran kaivoksen alueelta rikasterekka-autoilla. Jos Mustavaaran kaivokselle rakennetaan tulevaisuudessa raideyhteys, voidaan kuljetuksia suorittaa myös rautateitse.

Raahen sulatolle kivihiili kuljetetaan laivoilla. Ouluun kivihiili toimitetaan joko laivakuljetuksena Vihreäsaareen tai Oritkarin satamaan ja siitä edelleen maantiekuljetuksina sulatolle tai suoraan maantiekuljetuksina sulatolle.

Raahen terästehdas tuottaa teräskuonaa, joten kuona toimitetaan Raahen sulatolle maantiekuljetuksina. Ouluun kuona kuljetetaan maantiekuljetuksina tai mahdollisesti laivoilla, joko Raahesta tai muualta Euroopasta.

Valmiiden tuotteiden kuljetus hoidetaan maantie-, rautatie- tai laivakuljetuksina tai näiden yhdistelminä. Kuljetusreitit ja kuljetustavat tarkentuvat, kun lopulliset asiakkaat ovat tiedossa.

(35)

Laitoksen ulkopuolelle hyötykäyttöön menevien jätteiden kuljetustavat ja – reitit tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Osa hyötykäyttökohteista saattaa olla sulaton välittömässä läheisyydessä.

Alustavat kuljetusmäärät maantiekuljetuksina ovat seuraavat:

- Rikaste noin 450 000 t/a, noin 10 600 kuljetusta/a, noin 29 maantiekuljetusta/d

- Kivihiili noin 220 000 t/a, noin 4900 kuljetusta/a, noin 13 maantiekuljetusta/d

- Teräskuona noin 90 000 t/a, noin 2000 kuljetusta/a, noin 6 maantiekuljetusta/d

- Valmiin tuotteen kuljetukset noin 350 000 t/a, noin 8300 kuljetusta/a noin 23 maantiekuljetusta/d

- Hyötykäytettävät jätteet noin 169 000 – 224 000 t/a.

Kuva 3-9 Maantiekuljetusten suunnitellut pääreitit.

Mikäli kuljetukset tulevat satamapaikkakunnille laivakuljetuksina, olisivat alustavat kuljetusmäärät seuraavat:

- Kivihiili noin 220 000 t/a, noin 2 laivaa/kk (arvioitu laivaus n. 13 000–

15 000 t/alus)

- Teräskuona noin 90 000 t/a, noin 1-2 laiva/kk (arvioitu laivaus n. 6000 t/alus)

- Valmiin tuotteen kuljetukset noin 350 000 t/a eli noin 10–12 laiva/kk, jos laivaukset yhteislaivauksena n. 2500 t/laiva; ja noin 4-5 laiva/kk, jos omana laivauksena 6000 t/laiva.

Liikennemäärät, kuljetusreitit ja kuljetustavat maantieliikenteen, raide- liikenteen ja laivaliikenteen välillä tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä.

(36)

3.6 Hankkeen tekninen kuvaus – hydrometallurginen lisäosa

Hydrometallurgisen prosessin avulla parannetaan tuotteen laatua ja lisätään tuotteen markkinoita. Hydrometallurginen prosessi on merkittävä lisäprosessi sulattoprosessiin, josta samalla jää pois raudanpoistouuni.

Hydrometallurgisessa prosessissa käsitellään vanadiinikuonaa. Prosessin päävaiheet ovat pasutus, välituotteen (natriumvanadaatti) liuotus, vanadiinin saostus, suodatus/pesu ja ilmakuivaus.

Mustavaaran hydrometallurginen prosessi erkanee sulattoprosessista selektiivisen hapetuksen jälkeen. Prosessi yhtyy sulattoprosessiin takaisin aluminotermisessä vaiheessa. Prosessin periaatekaavio on esitetty kuvassa (Kuva 3-10).

Kuva 3-10 Mustavaaran prosessin periaatekaavio.

Vanadiinikuona syötetään pasutusuuniin ja syötteeseen lisätään natriumkarbonaattia sekä happea. Pasutuslämpötila on välillä 900–1200 °C.

Pasutus on jatkuvatoiminen prosessi, jossa materiaalin läpimenoaika on useita tunteja. Pasutusprosessissa lämpötila nostetaan polttimilla käyttäen polttoaineena hiiltä tai energiarikkaita kaasuja, kuten esim. prosessikaasuja, propaania tai maakaasua, mikäli sitä on käytettävissä. Pasutusprosessissa syntyy tuotteena vesiliukoista natriumvanadaattia sekä hiilidioksidia.

Natriumvanadaatti liuotetaan veteen ja liukenemattomista komponenteista muodostuu kiinteää sakkaa.

Natriumvanadaattiliuos syötetään saostusprosessiin, johon lisätään rikkihappoa liuoksen pH:n laskemiseksi tasolle 2-3. Liuosta kiehutetaan sähköä käyttämällä useita tunteja. pH:n säädön ja kiehutuksen jälkeen liuos suodatetaan. Suodatuksesta saadaan välituotteena ns.”Red Cake”, Na2H2V6O17. Jätteenä syntyy prosessiliuosta.

Välituote kuivataan ilmakuivauksessa ja energiana käytetään sähköä.

Kuivauksessa syntyy vanadiinipentoksidia ja vesihöyryä. Vanadiini- pentoksidi syötetään pelkistettäväksi aluminotermiseen uuniin.

Hydrometallurgisen prosessin periaatekaavio on esitetty kuvassa (Kuva 3-11).

(37)

Kuva 3-11 Mustavaaran hydrometallurgisen prosessin periaatekaavio.

Raaka-aineet ja tuotteet

Hydrometallurginen prosessi on sulattoprosessin lisäosa, joka käyttää raaka- aineena vanadiinipitoista kuonaa sulattoprosessin selektiivisestä hapetuksesta. Tuotteena valmistuu vanadiinipentoksidia, joka syötetään sulattoprosessin aluminotermiseen uuniin.

Sulaton toimiessa täydellä kapasiteetilla hydrometallurgisessa prosessissa käytetään natriumkarbonaattia 5000 t/a ja rikkihappoa 280 t/a. Hiiltä tai kaasua käytetään noin 16 GWh (noin 2500 t hiiltä).

Energiankulutus ja energiantuotanto

Hydrometallurginen prosessi käyttää sähköä ja höyryä noin 28 GWh vuodessa sulaton toimiessa täydellä teholla. Suurin yksittäinen sähkön kulutuskohde on vanadiinikuonan pasutus.

Pasuton jätelämmön talteenottomahdollisuuksia selvitetään prosessisuunnittelun edetessä.

Veden käyttö ja vesistökuormitus

Prosessi käyttää vettä liuotusprosessissa 280 000 Nm³/a. Tästä muodostuu hapanta prosessiliuosta 280 000 Nm³/a, joka pyritään kierrättämään takaisin hydrometallurgiseen prosessiin neutraloituna. YVA-selostusvaiheen aikana tutkitaan tämän jäteveden kierrättämisen mahdollisuuksia ja kierrätysmahdollisuudet tullaan kuvaamaan YVA-selostuksessa. Mikäli kaikkea vettä ei pystytä kierrättämään takaisin prosessiin, johdetaan vesi jätevedenpuhdistamon käsittelyyn ja edelleen vesistöön. Tavoitteena on jätevesien osalta suljettu systeemi, jolloin jätevesikuormitusta ei muodostuisi. Prosessissa ei muodostu muita prosessijätevesiä.

(38)

Prosessin päästöt ilmaan muodostuvat pasutusuunissa hiilen poltosta ja pasutusreaktiosta. Alustavat savukaasupäästömäärät on esitetty taulukossa (Taulukko 3-7).

Taulukko 3-7 Hydrometallurgisen prosessin alustavat vuotuiset savukaasupäästöt pistelähteistä (tonnia vuodessa).

Päästökomponentti t/a Rikkidioksidi SO2 <50 Typen oksidit NOx <1

Hiukkaspäästöt <1

Hiilidioksidi CO2 3000

Jätehuolto

Prosessissa syntyy kuonan liukenemattomista osista muodostuvaa kiinteää sakkaa 29 000 t/a (Taulukko 3-8). Sakan kierrätysmahdollisuuksia tutkitaan ja kuvataan YVA-selostuksessa. Sakka pyritään kierrättämään takaisin omaan prosessiin.

Taulukko 3-8 Hydrometallurgisen prosessin sakan viitteellinen kemiallinen koostumus.

Komponentti Määrä, %

Fe2O3 77,4

SiO2 7,3

TiO2 1,2

Mn3O4 12,1

CaO 1,0

Al2O3 0,2

Cr2O3 0,7

MgO 0,1

Melu

Hydrometallurginen prosessi aiheuttaa tavanomaista teollisuuslaitoksen melua. Tyypillisiä melulähteitä ovat pasuton äänet, kuten esim. syöttimien ja polttimien äänet sekä ilmakuivainten äänet.

Liikenne

Hydrometallurgisen prosessin liikenne koostuu kemikaalien ja sakan kuljetuksista rekka-autoilla sekä sulaton alueen sisäisestä liikenteestä.

Alustavat kuljetusmäärät maantiekuljetuksina ovat seuraavat:

- natriumkarbonaatti noin 5 000 t/a, 125 kuljetusta/a - rikkihappo noin 280 t/a, noin 7 kuljetusta/a