Peltolan Turve Oy
ROJUNNEVAN TARKKAILUOHJELMA
Tmi Kairatuuli/ 2019
1 JOHDANTO
Rojunnevan turvetuotantoalueen päästötarkkailuohjelma perustuu Länsi-ja Sisä-Suomen ympäris- tölupavirasto LSSAVI/7090/2017, nro 179/2019, annettu julkipanon jälkeen 9.7.2019 antamaan ympäristölupapäätökseen. Rojunnevan ympäristölupa on Kauhajoella jonka toiminnanharjoittaja on Peltolan Turve Oy.
Tämä on käyttö- ja päästötarkkailuohjelma sekä toiminnan kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma liittyen Rojunnevan turvetuotantoalueeseen, joka on päivitetty syyskuussa 2019.
2 TURVETUOTANTOALUE
Peltolan Turve Oy:n Rojunneva on turvetuotantoalue, Kauhajoen kaupungissa. Tuotantoalueen lähiympäristö on suurelta osin maa- ja metsätalouskäytössä. Rojunnevan hankealue on noin 53,7 hehtaaria.
Turvetuotantoalueen valumavedet puhdistetaan seuraavasti; sarkaoja-altaat, päisteputket, virtaa- mansäätöpadot ja laskeutusaltaat. Altaiden jälkeen vedet johdetaan pumppauksen avulla kahdelle erilliselle kosteikolle. Kosteikoilta vedet johdetaan luontaisesti laskuojaan. Laskuoja laskee vieres- sä laskevaan Päntäneenjokeen.
Kuva 1. Rojunnevan sijainti
3 VESISTÖ
Rojunneva kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen (42), Kainastonjoen valuma-alueeseen (42.09) ja edelleen Päntäneenjoen valuma-alueeseen (42.097). Päntäneenjoki saa alkunsa Prunninneval- ta/Joenperänkeitaalta. Päntäneenjoki virtaa ensin Möykynluomana muuttuen Päntäneenjoeksi ennen Käyränkylää.
Päntäneenjoen valuma-alueesta on peltoa 20 %, metsää 53 % ja suota 26 %. Valuma-alueen suuruus joen alapäässä on 209,7 km2 ja järvisyys 0 %. Rojunnevan osuus Päntäneenjoen osava- luma-alueen pinta-alasta on noin 0,2 %. Valuma-alueen yläosalla on enimmäkseen ojitettuja suo- alueita. Vedenpinnan vaihteluväli Päntäneenjoessa on yli 4 m.
Käyttö- ja päästötarkkailu perustuu päiväkirjaan (tai vastaavaan), johon kirjataan tiedot
tuotantoalueen ojituksista, kunnostuksista ja tuotannon etenemisestä, vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja niiden kunnon seurannasta, laskeutusaltaan ja lietetaskujen tyhjennykset, yms.
mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta turvetuotantoalueelta purkautuvan ve- den määrään ja kuormitukseen. Käyttö- ja hoitotarkkailupäiväkirjojen tiedot toimitetaan tarvittaes- sa Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja turvetuotantoalueen velvoitetarkkailusta vastaavalle konsultille. Päästötarkkailulla pyritään selvittämään turvetuotantoalueella syntyvän kuormituksen laatu ja määrä, kuormituksen ajallinen vaihtelu sekä vesiensuojelurakenteiden toimivuus.
4.KÄYTTÖTARKKAILU
Turvetuotantoalueen tuotannosta pidetään päiväkirjaa johon kirjataan seuraavaa:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - kemikaalien käyttömäärät
- poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset
- mittapatojen- ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - sadanta, haihdunta ja tuulitiedot
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet
- kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat
- aumapaikkojen muutokset
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely
5. KUORMITUSTARKKAILU
Tuotantovaiheen tarkkailu:
Tuotantovaiheessa vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kos- teikkoja ja niiden jälkeen seuraavasti:
Vesinäytteet otetaan
- laskeutusaltaan 1 jälkeen ennen kosteikkoa 1 ja kosteikon 1 jälkeen laskuojasta ja
- laskeutusaltaan 2 jälkeen ennen kosteikkoa 2 ja kosteikon 2 jälkeen laskuojasta välittömästi mittapadon jälkeen seuraavasti:
Vesinäytteet otetaan seuraavasti:
1.4-30.9. 1 kerta/kk
1.10-31.3 1 kerta/2 kk
kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4-15.5) 1 kerta/viikko Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kok P, kok N, CODMn, pH ja sameus.
Poikkeustilanteissa, rankkasateiden aikana ja esimerkiksi vähäistä merkittävämpien kaivutöiden jälkeen otetaan ylimääräiset näytteet, joista määritetään kiintoaine, kok.P, kok.N, CODMn ja pH.
Kosteikon 2 päästötarkkailu aloitetaan sen jälkeen, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt kosteikon rakenteet ja vesien johtaminen kosteikolle on aloitettu.
Päästöjen laskenta:
Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pistoisuuksien perusteella. Tarkkailuvuosina päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pi- toisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailus- sa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Muina vuosina päästöt arvioidaan lähialueen tuotantoalueiden ominaispäästöjen perusteella.
Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuk- sina seuraavia luonnontilaisen suon pitoisuuksia; kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l. CODMn-taustapitoisuutena käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta. tehon ja päästöjen laskennassa ovat mukana kaikki näytteet sekä
ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet.
Kosteikolla 1 on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet:
Puhdistusteho % Lähtevän veden pitoisuus
Kiintoaine 50 5 mg/l
Kokonaisfosfori 40 80 μg/l
Kokonaistyppi 30 1 400 μg/l
Kosteikolla 2 on vuoden 2021 alusta lähtien saavutettava vuosikeskiarvona
ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot:
Puhdistusteho %
Kiintoaine 40
Kokonaisfosfori 30
Kokonaistyppi 20
Puhdistusteho lasketaan laskeutusaltaan jälkeen ennen kosteikkoa 1/kosteikkoa 2 ja niiden jäl- keen määritettyjen pitoisuuksien vuosikeskiarvoista häiriötilanteet mukaan lukien.
Mikäli kosteikoilla ei tarkkailun perusteella saavuteta lupamääräyksessä asetettuja käsittelyvaati- muksia, luvan haltija ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin vesienkäsittelyn parantamiseksi ja ilmoittaa tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksel- le ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Jos lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia ei saavuteta seuravanakaan vuonna lu- van haltija toimittaa sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyä koskevan suunnitelman, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täs- mentää lupaa ja lupamääräyksiä.
6 VESISTÖTARKKAILU
Vesistönäytepisteet ovat yhteiset Parjakan Turve Oy:n Parjakannevan kanssa.
Vesistönäytteitä otetaan Päntäneenjoessa sijaitsevilta kolmelta näytepisteeltä. Näytepiste Pän- täneenjoki Nirvankylä sijaitsee Rojunnevan ja Parjakannevan yläpuolella ja toimii ns. taustapis- teenä. Näytepisteen ja Parjakannevan purkupaikan etäisyys Päntäneenjoessa on noin 6,5 km.
Näytepiste Päntänejoki Kalkun sil.sijaitsee Rojunnevan yläpuolella ja Parjakannevan alapuolella.
Ja näytepiste Päntäneenjoki Jokivarsi sijaitsee nevojen alapuolella.
Kuva 2: Rojunnevan ja Parjakannevan vesistönäytepisteet Rojunnevan ja Parjakannevan vesistöpisteet:
ETRS-TM35FIN koordinaatit
Päntäneenjoki Nirvankylä N:6925919 -E: 245944 Päntäneenjoki Kalkun sil. N: 6929696E: 247105 Päntäneenjoki Jokivarsi N:6930151-E:246948
Näytteistä määritetään lämpötila, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaistyppi, pH, happi ja happi liuennut ja väri, kokonaisfosfori ja raudan pitoisuudet
.
Vesistötarkkailussa kiintoaine analysoidaan määritysmenetelmällä 364 (SS;F6;GVS)
6. PÖLY- JA MELUMITTAUS
Tuotanto ja turpeen varastointi tehdään ja ajoitetaan siten, että tuotantoalueelta leviää mahdolli- simman vähän turvepölyä maastoon. Koneet ja laitteet pidetään mahdollisimman vähän pölyä ai- heuttavina. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen lohkoilla 4,5 ja 6 tuulen suunnan ollessa kohti pohjoista. Alueella on asianmukainen tuulen suun- nan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari.
Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi järjestetään siten, että niistä aiheutuu mah- dollisimman vähän melua. Melutaso ei ylitä asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei ylitä 45 dB (LAeq)
klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7 Tuotantoalueen hakemuksen mukaisilla lohkoilla 4, 5 ja 6 ei tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo 22–7 välisenä aikana.
Rojunnevan tuotantoalueen osalta varsinainen pöly- ja melumittauksia tehdään aistinvaraises- ti joka kolmas vuosi. Toiminnanharjoittaja lähettää kirjeen sellaisille maanomistajille joiden asuinrakennukset sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Kirjeessä anne- taan toimintaohjeet ja vastuuhenkilöt mahdollisten pöly- ja meluhaittojen ilmoittamiseksi. Kirje lähetetään ennen tuotantokauden alkua. Melumittaus suoritetaan alle 500 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueista sijaitsevien asuinkiinteistöjen läheisyydessä.
Melumittaukset suoritetaan lähimmillä häiriintyvillä kohteilla tai niiden läheisyydessä siten, että ne kuvastavat piha-alueille ja rakennuksiin kohdistuvaa melua. Mittalaitteet sijoitetaan vähintään 3,5 metrin etäisyydelle asuinrakennusten julkisivusta ja mittaukset tehdään1,5 met- rin korkeudelta. Mittausten aikana keskiäänitason tunnusluvut tallennetaan A-
taajuuspainotettuina. Mittaustuloksissa esitetään melutason vaihtelut, sekä päivä- (7-22) ja yöaikaiset (22-7) ekvivalenttitasot, joista lasketaan vuorokausikohtaiset ja muiden haluttujen jaksojen keskiäänitasot. Mittausten aikaisia sääolosuhteita pyritään seuraamaan tuotantoalu- een omalla tai siirrettävällä sääasemalla, mutta myös läheisen tuotantoalueen sääasematieto- ja hyödynnetään. Tulosten tarkastelussa arvioidaan sääolosuhteiden vaikutuksia mittaustu- loksiin (ohjeen YM 1/1995 mukaan). Mittaustuloksia verrataan mittausepävarmuus huomioon ottaen VNp 993/1992 asetettuihin ohjearvoihin
Mittaustulokset kirjataan mittauspaikoittain ja tulokset lisätään päästötarkkailuraportteihin.
7. MENETTELY POIKKEUSTILANTEISSA
Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä ilmoi- tetaan viipymättä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Kauhajoen ympäristönsuojeluviran- omaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on vä- littömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä
8. TULOSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI
Päästötarkkailujen osalta mittaustulokset pyritään toimittamaan kuukauden kuluessa näytteen- otosta turvetuottajalle, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Kauhajoen ympäristöviranomai- selle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun lop- puun mennessä
Vesistötarkkailun osalta mittaustulokset pyritään toimittamaan kuukauden kuluessa näytteenotos- ta turvetuottajalle, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Kauhajoen ympäristöviranomaiselle.
Vesistötarkkailun vuosiraportit toimitetaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Kauhajoen ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Laadunvarmistus:
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
Ohjelman voimassaolo ja muuttaminen:
Tarkkailuohjelma on voimassa Rojunnevan osalta vuosina 2019-2033.Ohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä tarkkailuvelvollisen ja Etelä-Pohjamaan ELY-keskuksen kesken.
JÄLKITARKKAILUOHJELMA
Tuotannosta poistuneiden alueiden osalta vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta sii- hen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan. Luvan halti- ja laatii selvityksen tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista.
Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet johdetaan vesien käsittelyn ohi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
