LUPAPÄÄTÖS Nro 98/09/2
Dnro Psy-2008-y-226 Annettu julkipanon jälkeen 16.12.2009
ASIA Järvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Siikajoki HAKIJA Turveruukki Oy
Teknologiantie 12 90570 Oulu
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS ... 3
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ... 3
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ ... 3
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne ... 3
Toiminta ... 3
Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön ... 7
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ... 10
Vahinkoja estävät toimenpiteet ... 10
HAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 11
Hakemuksen täydennykset ... 11
Hakemuksesta tiedottaminen ... 11
Lausunnot ... 11
Muistutus ... 14
Hakijan vastine ... 14
MERKINTÄ ... 15
Y M P Ä R I S TÖ L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 16
Ympäristöluparatkaisu ... 16
Lupamääräykset ... 16
RATKAISUN PERUSTELUT ... 19
Luvan myöntämisen edellytykset ... 19
Lupamääräysten perustelut ... 19
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 21
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 22
Luvan voimassaolo ... 22
Lupamääräysten tarkistaminen ... 22
KORVATTAVA PÄÄTÖS ... 22
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 22
LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN ... 22
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET ... 22
KÄSITTELYMAKSU ... 23
Ratkaisu ... 23
Perustelut ... 23
Oikeusohje ... 23
MUUTOKSENHAKU ... 24
H AKEMUS
Turveruukki Oy on 31.12.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sit- temmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt toistaiseksi voimassa ole- vaa ympäristölupaa Järvinevan 56 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Siikajoen kunnassa.
LUV AN H AKEMISEN PERU STE J A LUP AVIR ANOM AISEN TOIMIV ALT A
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluase- tuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
H AKEMUKSEN SISÄLTÖ
Toi mintaa ko ske vat luvat , sopimuk set ja aluee n kaa voitust ilanne
Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 26.10.1999 antaman päätöksen nro 54/99/2 nojalla. Päätöksen lupaehtojen mukaisesti luvan haltijan on vuoden 2008 loppuun mennessä tehtävä lupamääräysten tar- kistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaan- panosta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupaa on haetta- va koko toimintaan, jos aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa.
Hakija on vuokrannut hankealueen yksityisiltä maanomistajilta.
Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa Järvine- va on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Lisäksi alue kuuluu osit- tain maaseudun kehittämisen kohdealueeseen mk-4 (Siikajokilaakso), jolla yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maisemanhoitoon sekä joen vedenlaa- dun parantamiseen.
Toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Järvineva sijaitsee Siikajoen kunnassa Liminka–Ylivieska-tien pohjoispuo- lella, Paavolan taajamasta noin viisi kilometriä koilliseen. Järvinevan pe- ruskuivatus on tehty vuonna 1989 ja muu kunnostus turvetuotantoa varten on alkanut vuonna 2000. Tuotanto alueella on alkanut vuonna 2007. Tur- vetuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta, joiden tuotantoala on yh- teensä 56 ha. Auma-, reuna- ja tiealuetta on noin 6 ha.
Järvinevalla tuotetaan kuivike- ja jyrsinpolttoturvetta haku-menetelmällä.
Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä (alle 5 000 t/v) puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puun- jalostuslaitoksilta. Tuotantopäiviä on keskimäärin 30–40 kesässä ja vuotui-
nen tuotantotavoite on noin 25 000 MWh. Tuotannossa käytetään tuotanto- laitteiden vetokalustona 2–4 pyörätraktoria ja aumauksessa yhtä tela- alustaista puskutraktoria tai rinnekonetta. Tuotettu turve varastoidaan yh- teen aumaan (1,2 ha), joka sijaitsee ympärivuotisen liikenteen mahdollista- van tiestön varressa. Tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiassa Ou- luun. Tuotannosta ja siihen liittyvistä toiminnoista vastaa kokonaisurakoitsi- ja hakijan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana tuotannosta ei poistu vielä tuotanto- alueita. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja pur- kaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalus- tosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesiensuoje- lua jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Mahdollista jälkihoi- tovaiheen vesien tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kuksen kanssa sovittavalla tavalla. Järvinevan tuotantoalueelle on laadittu alustava jälkikäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri jälkikäyttö- muotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Mikäli osalla alueesta siirrytään jälkikäyttöön lupa- kauden aikana, hakija tulee esittämään asiaa koskevat suunnitelmat Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennen jälkikäyttöön siirtymistä.
Vesien käsittely ja päästöt vesistöön
Tuotanto- ja syyskunnostusaikana koko tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta pumppaamolle, josta vedet pumpataan pin- tavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan noin kilometrin mit- taisen laskuojan kautta Siikajokeen. Muuna aikana vedet johdetaan las- keutusaltaiden kautta pintavalutuskentän ohi alapuoliseen vesistöön. Pin- tavalutuskentän pinta-ala on noin 2,8 ha ja valuma-alue noin 62 ha. Kentän pinta-ala on 4,5 % sen valuma-alueesta.
Järvinevalle on rakennettu vuonna 2002 ympärivuotisesti toimiva mittaus- asema. Tuotantoalueen vedet johtuvat aina mittausaseman kautta. Ase- malla on jatkuvatoiminen virtaamanmittaus. Järvinevan mittausasema on yksi Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantotarkkailun ympärivuotisista tarkkailuasemista, joten pintavalutuskentän toiminnasta on koko ajan tie- toa. Hakijan näkemyksen mukaan pintavalutuskenttä on toiminut hyvin.
Pumppaamolta tulevien vesien jakautumista pintavalutuskentälle on pa- rannettu vuonna 2008 asentamalla pumppuun pidempi, jakokamman län- sipäähän ulottuva rei’itetty purkuputki.
Vesien käsittelyä tehostetaan siten, että laskeutusaltaiden alapuolelle ole- massa olevaan settipatoon asennetaan talviajalle virtaamansäätöpatolevy tasaamaan koko suon vesien virtaamia sekä tehostamaan talvi- ja tulva- aikaista vesien käsittelyä. Tuotantoaikana settipato on kiinni. Lisäksi lupa- kaudella tuotannosta poistuvia alueita käytetään mahdollisuuksien mukaan vesien käsittelyn tehostamiseen. Mikäli Järvinevalla lupakauden aikana to- teutetaan massansiirtoja ja massansiirtoaltaita on mahdollista käyttää ve- sienkäsittelyrakenteina, hakija esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kukselle asiaa koskevat suunnitelmat hyväksyttäväksi ennen hankkeen to- teuttamista.
Ympäristölupavirasto on 5.2.2009 pyytänyt hakijaa arvioimaan mahdolli- suuksia tehostaa vesien käsittelyä ympärivuotisella pintavalutuksella. Haki- jan näkemyksen mukaan ympärivuotisen pumppauksen aiheuttamat kus- tannukset ovat alueen pieni koko huomioon ottaen kohtuuttoman suuret,
etenkin kun otetaan huomioon, ettei talviaikaisen pumppauksen hyödyistä ja haitoista ole vielä tutkittua tietoa. Hakija on katsonut, että vasta vuoden 2009 alussa käynnistyneen kolmivuotisen TUKOS-hankkeen jälkeen voi- daan vaatia talviaikaista pumppausta pintavalutuskentille Pohjois- Suomessa, mikäli TUKOS-hankkeen tutkimustulokset puoltavat sitä.
Järvinevan päästöt vesistöön ovat olleet:
Brutto Netto
CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine
Vuosikuormitus kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v
2004 11 612 9 229 k 712 6 158 491
2005 k 11 431 12 247 316 9 172 81
2006 k 10 931 11 215 513 8,8 149 268
2007 t/k 13 549 12 301 1 098 9,3 224 809
2008 t 18 537 24 468 1 477 19 358 1 034
keskiarvo 13 212 14 292 823 10 212 537
Järvinevan nettopäästöiksi arvioitiin edellisessä lupahakemuksessa 2,3 kg/vrk kiintoainetta, 10,6 kg/vrk CODMn, 0,02 kg/vrk kokonaisfosforia ja 0,6 kg/vrk kokonaistyppeä. Tuotantokaudella mitatut päästöt ovat keski- määrin olleet arvioitua tasoa.
Järvinevan vuosien 2005–2007 ominaispäästöjen perusteella arvioidut tu- levat päästöt ovat:
Brutto Netto
CODMn
kg/vrk
Kok. P kg/vrk
Kok.N kg/vrk
Kiintoaine kg/vrk
Kok.P kg/vrk
Kok.N kg/vrk
Kiintoaine kg/vrk talvi 22 0,03 0,5 0,5 0,02 0,4 0,1 kevät 109 0,10 2,8 6,0 0,06 1,7 3,0 kesä 38 0,03 0,6 2,6 0,02 0,5 1,8 syksy 35 0,03 0,9 2,2 0,03 0,7 1,4
vuosikuormitus (kg/v) 13 590 13 293 720 9,6 207 426
kesä
alivirtaama 18 0,03 0,3 0,9 0,02 0,3 0,6 ylivirtaama 124 0,1 1,9 5,2 0,05 1,3 3,1
Pöly, melu ja liikenne Pöly
Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen ai- kaista turpeen pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvetuotannon pölypäästöille on tunnusomaista tuo- tannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoit- tain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Pö- lyäminen ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetusajankoh- taan. Tuotantopäiviä Järvinevalla on kesäisin 30–40. Turpeen kuljetusta voi tapahtua ympäri vuoden.
Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskoko- jakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Pölyn määrä ilmassa vähenee nopeasti tuotantoalueelta etäännyttäessä. Jo sa- dan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta eri työvaiheiden aiheuttama pö- lyäminen on vähentynyt merkittävästi lähtötasosta. Valtioneuvoston ase-
tuksessa (711/2006) on määrätty hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoi- suuden raja-arvoksi 50 μg/m3 24 tunnin keskiarvona laskettuna. Käytettä- essä tuotantomenetelmänä haku-menetelmää yksikään tuotantovaihe ei avoimessa maastossa ylitä mainittua raja-arvoa sadan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hetkellinen pitoisuus alittaa raja-arvon jyrsinnän, kään- nön ja karheamisen aikana 250 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta ja ke- rättäessä turvetta haku-menetelmällä 600 metrin etäisyydellä toiminta- alueesta. Yli 500 metrin etäisyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin 1 000 metrin etäisyydellä turvepölyn ei yleensä voida sanoa aiheuttavan pölyhaittaa.
Melu
Melua aiheutuu työkoneista ja raskaan kuljetuskaluston liikkumisesta. Pö- lypäästöjen tavoin melupäästöille on tunnusomaista tuotannon ja sää- olosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta korkeat pitoisuus- huiput ja pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Melu ajoittuu kesän tuotanto- kaudelle sekä turpeen kuljetusajankohtaan. Tuotannon ollessa käynnissä työkoneet liikkuvat tuotantoalueella usein keskeytyksettä ympäri vuorokau- den. Tuotannosta aiheutuva melu vastaa lähinnä maataloudesta aiheutu- vaa konemelua. Tuotantopäiviä Järvinevalla on kesäisin 30–40. Turpeen kuljetusta voi tapahtua ympäri vuoden. Turpeen kuljetusajankohtana melu keskittyy lyhytaikaisesti kuormauksen ajankohtaan.
Haku-menetelmässä eri työvaiheiden lähtömelutasot vaihtelevat noin 100–
105 dB(A) välillä. Ympäristömelun ohjearvo päiväajalle on asuinalueella 55 dB(A) ja yöajalle 50 dB(A). Haku-menetelmässä päiväajan ohjearvo ei missään työvaiheessa ylity sadan metrin etäisyydellä tuotantokoneista avoimessa maastossa ja olosuhteissa, jotka ovat melun leviämisen kannal- ta otolliset.
Liikenne
Tuotantoaikainen työmaaliikenne sekä turpeen toimitus tapahtuvat kanta- tieltä 86 erkanevan Matonevantien ja Järvinevan työmaatien kautta. Työ- maaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilö- autoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliiken- nettä. Varsinaisten tuotantopäivien aikaisen henkilö- tai pakettiautoliiken- teen määrä on keskimäärin 2–4 autoa vuorokaudessa.
Järvinevan jyrsinturpeen toimitus on mahdollista ympäri vuoden. Turpeen toimituksen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusoh- jelman mukaisesti. Työmaalla tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisi- jaisesti Ouluun. Vuotuinen toimitusmäärä on noin 25 000 m3 ja toimitetta- vien täysperävaunukuormien määrä on 20–40 kuormaa vuorokaudessa.
Työmaan koko vuotuisen tuotantomäärän toimitus kestää noin viikon.
Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormaus- kaluston siirrot sekä hakijan henkilöstön työmaakäynnit. Matonevantietä käyttävät myös alueen maanomistajat lähinnä metsätalousliikenteeseen.
Varastointi ja jätteet
Vuotuiselle jyrsinturvetuotannon tavoitemäärälle laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin 20 000 litraa. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen 2 000–5 000 litran valuma-altaalliseen terässäiliöön tai muuhun säiliöön,
jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa.
Keskimääräisissä olosuhteissa kolmen vetotraktorin ja yhden aumausko- neen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg tuotantokaudessa. Hakuyksikön työkoneiden ja vetokoneiden muiden voiteluaineiden kulutus on noin 15–
20 kg tuotantokaudessa. Turvetyömaalla varastoitavien traktori-, ja au- mauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, ta- vanomaisesti alle 200 litraa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa, yleensä lukittavassa varastotilassa.
Järvinevan tuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä pää- asiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä lukuun ottamatta vähäisiä. Jätteiden keräämistä varten työ- maalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Työmaalle on laadittu jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma, joka on liitteenä kaikissa turvetuotantoa ja soiden kunnostusta koskevissa urakkasopimuk- sissa. Hakija valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaa- valvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa.
Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä an- nettua asetusta (379/2008). Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maa- rakennusmateriaalina ja puuaineksen osalta energiakäytössä, joten niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Esteettisen haitan syntyminen ehkäistään mai- semoimalla kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet ympäristöön sopivalla tavalla.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)
Hakijan käsityksen mukaan toiminnassa toteutetaan BAT-tekniikkaa. Ve- sienkäsittelyrakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija nou- dattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP).
Tuot a ntoalue, s en ympär istö ja toiminn an vaik utuks et ymp äristöön Asutus ja maankäyttö
Järvinevan tuotantoalueen ympäristö on pääasiassa ojitettua suoaluetta.
Tuotantoalueen lounaispuolella sijaitsee kangasmetsää ja eteläosassa pel- toja. Tuotantoalueelta lounaaseen, Paavolan taajamasta noin 4,3 kilomet- riä koilliseen, Liminka–Ylivieska-tien pohjoispuolella sijaitsee Siikajoen kunnan toiminnassa oleva Huumolan kaatopaikka.
Järvinevan eteläosasta lähimpään asutukseen on matkaa noin 300 metriä.
Muita yhden kilometrin säteellä tuotantoalueesta sijaitsevia vakituisia asun- toja on neljä ja vapaa-ajan asuntoja on yksi, noin 350 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Järvinevan laskuojan ja Siikajoen varrella noin kahden kilometrin matkalla Järvinevan laskuojasta alavirtaan sijaitsee kuusi vaki- tuisesti asuttua tilaa ja kaksi vapaa-ajan asuntoa.
Järvinevan turvetuotanto voi satunnaisesti aiheuttaa vähäistä pölyhaittaa lähimmille kiinteistöille. Tuotantoalueen ja kiinteistöjen välillä on metsäistä aluetta, mikä vähentää pölyhaitan esiintymistä. Vallitseva tuulen suunta alueella ei kohdistu tuotantoalueelta kiinteistöille, joten pölyhaittaa esiintyy hyvin satunnaisesti. Pölyhaitta keskittyy kesän tuotantopäiviin, erityisesti
aumauksen ajankohtaan sekä kuormauksen yhteyteen turpeen kuljetus- ajankohtana. Noin 600–1 000 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitse- ville kiinteistöille kohdistuva pölyhaitta on hyvin vähäistä ja yli 1 000 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitseville kiinteistöille ei arvioida aiheutu- van lainkaan pölyhaittaa. Pölyhaittaa läheisellä maantiellä voi esiintyä lä- hinnä turpeen kuljetusajankohtana, jolloin kuljetuskaluston renkaissa kul- keutuu pölyä tuotantoalueelta maantielle. Maantiellä pöly karisee nopeasti renkaista pois.
Järvinevan turvetuotanto ei aiheuta meluhaittaa tuotantoaluetta lähinnä si- jaitseville kiinteistöille. Yleisillä teillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melu häviää muun liikenteen aiheuttamaan meluun.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Järvinevan tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu- alueita tai erityisiä luontokohteita. Järvinevan pohjoispuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Revonnevan–Ruonnevan Natura 2000 -alue, joka kuuluu myös soidensuojeluohjelmaan. Siikajoen eteläpuolella, 1,2 kilometrin päässä tuotantoalueesta sijaitsee Konttikankaan yksityinen luonnonsuojelualue. Järvinevan tuotantoalueen välittömässä läheisyydes- sä ei ole muinaismuistokohteita, valtakunnallisesti arvokkaita maisemako- konaisuuksia tai perinnemaisemia.
Järvinevan tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Tuotantoalueesta koilliseen noin 2,7 kilometrin pääs- sä sijaitsee Mikonselän I luokan pohjavesialue ja luoteeseen noin 2,9 kilo- metrin päässä Aaltokankaan III luokan pohjavesialue.
Vesistö
Järvineva kuuluu Siikajoen vesistöalueeseen (57.013). Siikajoen valuma- alue Järvinevan kohdalla on 3 464 km2. Matkaa tuotantoalueelta Siikajo- keen on laskuojaa pitkin noin yksi kilometri.
Järvinevan tuotantoalueelta lounaaseen sijaitsee Siikajoen kunnan Huu- molan kaatopaikka. Kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1973 ja se on tarkoitus sulkea lähivuosina Siikajoen ja ympäröivien kuntien yhteiskaato- paikan käyttöönoton myötä. Kaatopaikka-alueella muodostuvat pintavedet kulkeutuvat Järvinevan suoalueelle. Kaatopaikan luoteispuolella noin 300 metrin etäisyydellä suoalueen laidassa on Ahveroisen lampi, jonka kautta kaatopaikalla muodostuneet pintavedet laskevat noin 3,5 kilometrin päähän Siikajokeen. Kaatopaikalta tulevia vesiä ei päädy Järvinevan tuo- tantoalueelle.
Siikajoen vesistöalueella toimii Siikalatvan keskuspuhdistamo sekä Siika- joen ja Ruukin pienemmät jätevedenpuhdistamot. Näiden lisäksi Profoodin Vihannin perunatehtaalla on oma puhdistamo. Tarkkailuvelvollisia kaato- paikkoja Siikajoen vesistöalueella on seitsemän. Vuonna 2007 Siikajoen vesistöalueella oli 18 turvetuotantoaluetta; tuotannossa oli 2 434 ha, kun- nostusvaiheessa 514 ha, tuotannosta poistuneita alueita 895 ha ja jälkikäy- tössä 1 562 ha.
Vedenlaatu ja vaikutukset vesistöön
Ennen kuntoonpanoa veden happitilanne on ollut laskuojassa lähinnä vält- tävä. Kesällä laskuojan veden happitilanne on ollut huono. Veden pH on ollut 4,4–6,5. Vesi on ollut humus- ja rautapitoista ja ravinteikasta. Ravin-
nepitoisuudet ovat olleet rehevien tai erittäin rehevien vesien luokkaa. Kiin- toaineen pitoisuuden vaihtelu on ollut suurta. Suon kuntoonpanovaiheessa laskuojan veden happitilannetta ei ole määritetty. Kiintoainepitoisuus on ol- lut kuntoonpanovaihetta edeltävää aikaa pienempi ja ravinnepitoisuudet ovat olleet rehevien tai erittäin rehevien vesien luokkaa. Tuotantoaikana laskuojan vesi on ollut kevättalvella hapetonta. Veden pH-arvo on ollut al- haisempi kuin kuntoonpanoa edeltäneenä aikana. Typen ja fosforin pitoi- suudet ovat olleet kuntoonpanon ja ennakkotarkkailun aikaa suurempia.
Ravinnepitoisuudet ovat olleet erittäin rehevien vesien luokkaa. Kemialli- nen hapenkulutus on ollut samaa suuruusluokkaa kuin kuntoonpanon ai- kana, mutta selvästi suurempaa kuin kuntoonpanoa edeltävänä aikana.
Vuoden 2008 tarkkailutulosten mukaan Järvinevalta lähtenyt vesi oli hu- mus-, ravinne- ja kiintoainepitoista ja se nosti osaltaan laskuojan humus- ja typpipitoisuuksia. Laskuojan valuma-alueella sijaitsee myös peltoja, jotka lisäävät ojan ravinnepitoisuuksia. Järvinevan laskuojalla ei ole virkistyskäy- töllistä arvoa.
Vuoden 2008 tarkkailutulosten mukaan Siikajoen vesi oli yleisesti humuspi- toista, tummaa ja varsin ravinteikasta. Järvinevalta tulevan veden lisäksi Siikajoen vedenlaatuun vaikuttavat suoalueilta tulevat valumavedet ja maanviljelyn sekä asutuksen tuoma kuormitus. Siikajoen vuoden 2002 ha- jakuormitusselvityksen mukaan turvetuotannon kuormituksen osuus Siika- joen vesistöalueelle tulevasta fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta oli noin 1–2 %. Hajakuormitus muodosti noin 95 % kokonaiskuormituksesta ja tästä suurin osa aiheutui peltoviljelystä. Vuosien 2000–2003 vedenlaatutie- toihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Sii- kajoki kuuluu luokkaan välttävä. Ekologisen luokittelun mukaan Siikajoen tila on tyydyttävä.
Järvinevan turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioi- tu laimenemissuhteen avulla Järvinevan laskuojan suulla Siikajoessa. Jär- vinevan turvetuotannon päästöjen vaikutukset laskuojan kohdalla Siikajoen vedenlaatuun jäävät vähäisiksi. Fosfori- ja typpipitoisuuden lisäys on kai- kissa tarkastelluissa tilanteissa alle 1 μg/l, mikä on analyyttistä määritys- tarkkuutta vähemmän. Siikajoen typpipitoisuus on ollut keskimäärin noin 900 μg/l, fosforipitoisuus noin 70 μg/l, kemiallinen hapenkulutus noin 25 mg/l ja kiintoainepitoisuus noin 9 mg/l, joihin verrattuna niin kesä- kuin talviaikaisetkin pitoisuuslisäykset kaikissa virtaamatilanteissa ovat pieniä.
Kalasto ja kalastus
Järvinevan vedet johdetaan Siikajokeen Paavolan taajaman yläpuolella.
Alue on Pehkolan osakaskunnan vesialuetta. Kalastus Pehkolan osakas- kunnan alueella on vähäistä. Kalastustiedustelun mukaan pyydettävä ka- lasto on Pehkolan osakaskunnan alueella haukea, ahventa, lahnaa, särkeä ja kirjolohta. Siikajoen kalastoon kuuluu myös made, jonka pyynti on alueella kuitenkin vähäistä. Siikajokeen on Pehkolan osakaskunnan vesi- alueella istutettu viime vuosina pyyntikokoista kirjolohta 250–300 kg vuo- dessa. Siikajoessa esiintyy satunnaisesti myös rapua, mutta kanta ei ole pyyntivahva.
Siikajoen lisääntyvä kalasto Paavolan alueella koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista, joi- den kantoihin Järvinevan kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalala- jeja herkemmin. Järvinevan aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vai-
kuttaa osaltaan Siikajoen vedenlaatuun. Lisääntyvän kuormituksen kalata- loudelliset haitat näkyvät Siikajoella selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä.
Näitä kalastushaittoja on esiintynyt Siikajoella jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Järvinevan kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä.
Ympäristöriskit
Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot.
Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Järvinevan turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasianministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitel- ma (Järvinevan pelastussuunnitelma). Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoi- met lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s.
Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi.
Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sar- ka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa.
Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä.
Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija il- moittaa vuototapaukset välittömästi hakijan ympäristö- tai tuotantopäälliköl- le sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti.
Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus.
Toiminnan ja s en vaikutuste n tarkk ailu
Hakemukseen on liitetty "Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2005–2011", johon Järvineva kuuluu.
Järvineva on Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailun Siikajoen alueen ympärivuotinen tarkkailukohde.
Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailua tehdään "Siikajoen yhteistarkkailuoh- jelma v. 2008–2012" -ohjelman osien II: Kalataloustarkkailuohjelma ja III: Pohjaeläintarkkailuohjelma mukaisesti.
Vahin ko ja est ä vät t oimenpiteet
Siikajoen nykytila, joen paikallinen kalataloudellinen arvo ja alueen turve- tuotanto kokonaisuudessaan huomioon ottaen hakija on katsonut, että Jär- vinevan kuormituksen kalataloudelliset vaikutukset ylittävät kompensaatio- toimia edellyttävän vaikutustason.
Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 54/99/2 mukaan luvan saa- jan on maksettava Järvinevan osalta kalatalousmaksua 117,73 € (700 mk), eli 2,10 €/ha vuodessa käytettäväksi Siikajoen kalaston hoitoon hankkeen vaikutusalueella. Elinkustannusindeksin muutoksen mukaan korjattuna
vuoden 1999 tasosta heinäkuun 2008 rahanarvoon kalatalousmaksun suu- ruus olisi jatkossa 140 € vuodessa.
H AKEMUKSEN K ÄSITTELY
Hakem uks en tä yd e nn yk set
Hakemusta on täydennetty 2.3.2009. Täydennys sisältää yhteenvedon Sii- kajoen muista kuormittajista, vuosittaiset yhteenvedot käyttöpäiväkirjoista vuosilta 2001–2008, tarkennuksia päästöjä koskevaan tarkasteluun ja ar- vion mahdollisuudesta pintavalutuskentän käyttöön ympärivuotisesti. Li- säksi hakemusta on 18.5.2009 täydennetty Siikajoen turvetuotantoaluei- den käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailutuloksilla vuodelta 2008.
Hakem uks esta tied ottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sii- kajoen kunnassa 2.4.–4.5.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 2.4.2009 paikallislehti Siikajoki- laaksossa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lau- sunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elin- keinokeskukselta, Siikajoen kunnalta sekä Siikajoen kunnan kaavoitus-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta.
Laus unn ot
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää. Lupamääräyk- set on tarkistettava vuoden 2019 loppuun mennessä ja lupahakemukseen on liitettävä yhteenveto päiväkirjakoosteista sekä selvitys pohjamaan omi- naisuuksista happamoitumisriskin kannalta. Tarkkailu voidaan toteuttaa esityksen mukaisesti.
2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus
Työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää toistaisek- si voimassa olevana siten, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä mak- samaan päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta vuodesta alkaen 140 euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua. Kalataloudellinen tarkkai- lu on tehtävä työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
3. Siikajoen kunnanhallitus
Kunnanhallitus on vaatinut, että turvetuotantoalueen vesiensuojeluraken- teiden toimintaa tulee tarkkailla riittävän usein ja rakenteiden kunnossapi- dosta on huolehdittava. Laskeutusaltaiden lietetilan täyttymistä on seurat- tava ja tarvittaessa tyhjennettävä lietetila lietteestä myös tuotantokauden aikana. Tarkastukset ja lietekertymän mittaustiedot on kirjattava työmaa- päiväkirjoihin. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjityspaikat altaista poistettavaa lietettä varten. Puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä ai- heudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Myös ojien ja uomien reunojen
kaltevuuteen on kiinnitettävä huomiota, ettei tarpeettomia sortumia tapah- du.
Kunnanhallitus on todennut, että monelta turvetuotantoalueelta saadut ko- kemukset osoittavat, että huomattavan paljon kiintoainelaskeumaa vesis- töihin tulee tuotantoalueen viereisiä ojia pitkin. Näillä ojilla ei yleensä ole lainkaan laskeutusaltaita tai muitakaan vesiensuojelurakenteita. Tuotanto- alueelta pölyävä hienoaines on vaarassa kulkeutua lähiojien kautta Siika- jokeen. Hienojakoisen pölyn määrä on pidettävä kurissa kaikin mahdollisin keinoin. Pölyä voi vähentää käyttämällä pölynerottimella varustettuja imu- vaunuja. Ympäristöluvassa tulee ottaa kantaa kuinka torjutaan tuotanto- alueen pohjois- ja itäpuolella olevien avo-ojien kautta tapahtuva turvetuo- tannosta peräisin olevan kiintoaineksen kulku.
Kunnanhallitus on katsonut, että turvetuotantoalueen vesien käsittelyssä on syytä määrätä varautumaan myös mahdolliseen happamaan kuormi- tukseen. Kalakuolemat aiheutuivat tiettävästi lyhytkestoisista happamien vesien pulsseista, jotka eivät välttämättä näy harvakseltaan otettavissa näytteissä. Kuivatettavalla ja jo kuivatulla ja tuotannossa olevalla suoalu- eella on veden happamuuteen vaikutuksia. Happamuuden lisääntyminen saattaa olla vesistön kannalta kohtalokasta, kuten parin vuoden takaiset kokemukset Luohuanjoelta ja Siikajoelta osoittavat. Järvinevan valuma- alueen vesien laadun seurannassa tulee olla erityistarkkailussa myös las- kuojien pH. Usein suoalueiden vesien pH on pintaosissa alhainen. Luon- nontilaisessa suossa hapan vesi pysyy suossa ja virtaa vähitellen neutra- loituen alapuoliseen vesistöön. Tuotantoon kunnostettavalta ja tuotannos- sa olevalta suolta lähtevät vedet eivät ehdi neutraloitua, ja tästä aiheutuu suuri riski happaman veden kulkeutumiselle jokieläimistölle vaarallisessa määrin vesistöön saakka. Erityisen hankala tilanne näyttää syntyvän pi- demmän kuivan jakson jälkeen tulevien rankempien vesisateiden myötä.
Ympäristöluvassa tulee olla määräykset toimista tämänkaltaisten tilantei- den varalle.
Hakijan tulee osallistua Siikajoen vesistön kalatalouden edistämiseen, esimerkiksi kalatalousmaksulla, kuormitusosuutensa suhteessa. Tämän- kaltainen käytäntö on käytössä ympäristölupien yhteydessä ainakin suu- rempien vesistöjen kohdalla. Maksu tulee käyttää kalataloudellisten hoito- toimien suunnitteluun, istutuksiin, hoitokalastukseen sekä hoitotoimen tu- losten seurantaan.
Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjes- telyistä on välittömästi ilmoitettava alueellisen ympäristökeskuksen lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupaviranomaisen tulee pitää tuotantoalueella vuosittain tarkastus / katselmus, jossa todetaan vesienkä- sittelyrakenteiden käytännön toimivuus. Siikajoen kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle on varattava mahdollisuus osallistua tarkastuk- siin/katselmuksiin.
Tuotantoalueen vedet on johdettava myös tuotannosta poistumisen jälkeen siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman vähäiset eivätkä ylitä tuotannonaikaisia päästöjä. Vedet on johdettava vesienkäsittelyrakentei- den kautta, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, alueet on siirretty muuhun käyttöön tai tämä ei ole enää tarpeen.
4. Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että on erittäin tärkeää mää- rätä turvetuotannon vesienkäsittelytoimet riittävän tiukoiksi. Vesienkäsitte-
lyrakenteiden huolto ja kunnossapito ovat erittäin tärkeitä lopputuloksen kannalta. Järvinevan laskeutusaltaiden lietetilan täyttymistä on seurattava ja liete on tarvittaessa tyhjennettävä myös tuotantokauden aikana. Tarkas- tukset ja lietekertymän mittaustiedot on kirjattava työmaapäiväkirjoihin, jot- ka on pyydettäessä esitettävä tarkastaville viranomaisille.
Monelta turvetuotantoalueelta saadut kokemukset osoittavat, että huomat- tavan paljon kiintoainelaskeumaa vesistöihin tulee tuotantoalueen viereisiä ojia pitkin. Maastotarkastusten perusteella näillä ojilla ei yleensä ole lain- kaan laskeutusaltaita tai muitakaan vesiensuojelurakenteita. Merkittävä määrä pölyävää hienoainesta on vaarassa kulkeutua lähiojien kautta Siika- jokeen. Hienojakoisen pölyn määrä on pidettävä kurissa kaikin mahdollisin keinoin. Ympäristöluvassa tulee ottaa kantaa kuinka torjutaan tuotanto- alueen pohjois- ja itäpuolella olevien avo-ojien kautta tapahtuva turvetuo- tannosta peräisin olevan kiintoaineksen kulku. Näiden ojien kautta tapah- tuva lietevirtauksen vähentäminen on ainakin osaltaan turvetuottajan vas- tuulla.
Turvetuotantoalueen vesien käsittelyssä on syytä määrätä varautumaan myös mahdolliseen happamaan kuormitukseen. Kalakuolemat aiheutuivat tiettävästi lyhytkestoisista happamien vesien pulsseista, jotka eivät välttä- mättä näy harvakseltaan otettavissa näytteissä. Kuivatettavalla ja jo kuiva- tulla ja tuotannossa olevalla suoalueella on veden happamuuteen vaiku- tuksia. Happamuuden lisääntyminen saattaa olla vesistön kannalta kohta- lokasta, kuten parin vuoden takaiset kokemukset Luohuanjoelta ja Siikajo- elta osoittavat. Järvinevan valuma-alueen vesien laadun seurannassa tu- lee olla erityistarkkailussa myös laskuojien pH. Erityisen hankala tilanne näyttää syntyvän pidemmän kuivan jakson jälkeen tulevien rankempien vesisateiden myötä. Ympäristöluvassa tulee olla määräykset toimista
"happopulssien" varalle. Tuotannon loppuvaiheessa tulee riskiksi myös pohjamaan vesiä happamoittava vaikutus.
Hakijan tulee osallistua Siikajoen vesistön kalatalouden edistämiseen, esimerkiksi kalatalousmaksulla, kuormitusosuutensa suhteessa. Tämän- kaltainen käytäntö on käytössä ympäristölupien yhteydessä ainakin suu- rempien vesistöjen kohdalla. Maksu tulee käyttää kalataloudellisten hoito- toimien suunnitteluun, istutuksiin, hoitokalastukseen sekä hoitotoimen tu- losten seurantaan.
Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjes- telyistä on välittömästi ilmoitettava alueellisen ympäristökeskuksen lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupaviranomaisen tulee pitää tuotantoalueella riittävä määrä tarkastuksia ja katselmuksia, jossa todetaan vesienkäsittelyrakenteiden käytännön toimivuus.
Tuotantoalueen vedet on johdettava myös tuotannosta poistumisen jälkeen siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman vähäiset, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Vedet on johdettava vesienkäsittely- rakenteiden kautta, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, alueet on siirretty muuhun käyttöön tai tämä ei ole enää tarpeen. Poistuvien vesien pH:n seuranta saattaa olla erityisen tärkeää.
Alueelle suunniteltu eri jälkikäyttömuotojen vertailu on tässä vaiheessa yleispiirteinen. Tarkempi suunnitelma tulee antaa sen valmistuttua tiedoksi myös ympäristöviranomaiselle.
5. Siikajoen kunnan terveydensuojeluviranomainen
Terveydensuojeluviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta.
Muistutus
6. AA (Lampelanmäki 708-403-5-136)
Muistuttaja on huomannut Järvinevan aikaisemman ojituksen yhteydessä tapahtuneen kaivoveden vähenemistä. Nyt nevalla tapahtuva turpeen tuo- tanto on entisestään vähentänyt veden kertymistä kaivoon, jolloin on vaa- rana kaivon kuivuminen kokonaan jatkossa. Muistuttaja on vaatinut uuden vesipisteen perustamista, esimerkiksi porakaivoa. Kiinteistössä ei ole muu- ta vedensaantimahdollisuutta, joten peseytyminen ja ruoanlaitto hankaloi- tuvat olennaisesti.
Haki jan vastin e
Ympäristölupavirasto on 5.5.2009 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vas- tineensa lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija on ympäristölupavi- rastoon 1.6.2009 saapuneessa vastineessa esittänyt seuraavaa:
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa vaatimuksista.
2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus
Hakija on katsonut, että hakemuksen tarkistaminen tulee tehdä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen esityksen mukaisesti vuoden 2019 lop- puun mennessä.
3. Siikajoen kunnanhallitus ja 4. Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviran- omainen
Turvepölyn kulkeutumista koskevien vaatimusten osalta hakija on toden- nut, että hakijan kokemuksen mukaan tuotantoalueelta vesistöön ympäris- töojien kautta leviävän pölyn määrä on merkityksettömän pieni eikä sitä tarvitse ottaa erikseen lupamääräyksissä huomioon.
Happamuuskuormitusta koskevien vaatimusten osalta hakija on todennut, että se on tutkituttanut läheisen Karjonevan alusmaan ja tarkkaillut alueelta lähtevän veden laatua tuotantovaiheessa. Karjonevan alusmaassa havaittiin paikoittain alusmaan alhaista pH:ta. Koska Järvineva sijaitsee lä- hellä Karjonevaa, alueella voi esiintyä happamia alusmaita. Järvinevalla on automaattinen mittausasema, jolla on seurattu jatkuvatoimisesti alueelta lähtevän veden pH:ta vuodesta 2002 lähtien. Mittaukset on tehty päivittäin useamman kerran, eikä mittaustulosten mukaan Järvinevan pH ole vaih- dellut merkittävästi. Kokemuksesta tiedetään, että mikäli tuotannon loppu- vaiheessa ei jätetä riittävää suojaavaa turvekerrosta alusmaan päälle, voi happamia valumavesiä johtua alueelta. Hakija on ilmoittanut seuraavansa jatkossakin alueelta lähtevän veden pH:ta, jotta mahdolliset ongelmat ha- vaittaisiin ajoissa. Jatkuvatoimisella tarkkailulla saadaan myös tietoa mah-
dollisista lyhytaikaisista pH:n muutoksista, joita ei voida havaita yksittäisillä näytteenotoilla.
Kalatalouden edistämistä koskevien vaatimusten osalta hakija on todennut esittäneensä vuotuista 140 euron suuruista kalatalousmaksua.
6. AA
Hakija on vaatinut uuden vesipisteen rakentamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä perusteettomana.
Järvinevan peruskuivatus on tehty vuonna 1989 Viherruukki Oy:n toimesta.
Alue siirtyi hakijan hallintaan vuonna 1989. Hakija jatkoi alueen kuntoon- panoa vuosina 2000–2006. Alue on ollut tuotannossa vuodesta 2007 lähti- en. Muistuttajan tila on hakijan tiedon mukaan vapaa-ajan asunto. Tila si- jaitsee noin 350 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta.
Muistuttaja ei ole huomauttanut kaivon veden vähenemisestä vuosina 1998–1999 käynnissä olleessa aluetta koskeneessa vesioikeuskäsittelys- sä. Muistuttaja on huomauttanut, että Järvinevan aikaisemman ojituksen yhteydessä kaivovesi olisi vähentynyt ja turpeen tuotantoaikana olisi veden kertyminen entisestään vähentynyt. Mikäli kaivon veden väheneminen on tapahtunut Viherruukki Oy:n toiminnasta johtuen, ei hakija ole vastuussa asiasta.
Muistuttajan tilan ja turvetuotantoalueen välissä on maa-aineksen ottoalue, joka näkyy vastineen liitteenä olevissa kuvissa 1–3 sekä liitteessä 1.
Alueelta on otettu maa-aineksia vuosikymmenien ajan. Alueella on sulan maan aikana havaittavissa pohjaveden purkaumia, jotka näkyvät syvinä vesilammikoina. Maa-aineksen otolla on voinut olla vaikutusta läheisen ti- lan kaivoveden pinnan vaihtelulle ennemminkin kuin suoalueella tapahtu- neella ojitustoiminnalla.
Paikalla on Ruukin kunnan toimesta tehty myös pohjaveden koepump- pauksia vuosina 1997–1998, millä on voinut olla pohjavedenpintaa alenta- vaa vaikutusta. Muistuttajan tilan ja turvetuotantoalueen väliseen maas- toon on tehty metsäojitus, joka näkyy 1981 painetussa peruskarttalehdes- sä (nro 2443 08). Metsäojituksen vedet ohjautuvat paikallisella laskuojalla tälläkin hetkellä Siikajokeen. Tällä lähellä olevalla ojituksella voidaan olet- taa olevan suurempi vaikutus muistuttajan tilan pohjaveden pinnankorkeu- teen kuin turvetuotantoalueen ojituksella. Oulun yliopiston maantieteen lai- tos on tutkinut suo-ojituksen vaikutusta läheisen suon pintaveden korkeu- teen Rantsilan Pikarinevalla. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan tode- ta, että turvetuotannon ojituksesta aiheutuva pintaveden alentuminen ulot- tui 38–50 metrin etäisyydelle tuotantoalueesta. Turvetuotantoalueen ja muistuttajan tilan välillä on noin 350 metrin levyinen turvemaa-alue.
MERKINT Ä
Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Pohjois-Suomen vesioikeuden 26.10.1999 antama lupapäätös nro 54/99/2 ja sen perusteena olleet asia- kirjat.
Y M P Ä R I S TÖ L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
Ympäristölu parat ka isu
Ympäristölupavirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Järvine- van turvetuotantoon Siikajoen kunnassa Siikajoen vesistöalueella hake- mukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamää- räyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 57,2 ha.
Tuotantoalueen läheisyydessä luvan saajan hallinnassa olevalla alueella saadaan varastoida puuperäisiä polttoaineita enintään 5 000 tonnia vuo- dessa.
Lupamä ärä yk set
Päästöt vesiin
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Sii- kajokeen.
2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.3 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma ja vesiensuojelurakenteet"
MK 1:10 000/1:2 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunni- telmasta ilmenevällä tavalla. Ympärivuotinen pintavalutus on otettava käyt- töön kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tule- misesta.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki.
Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjei- den mukaisia.
Ojia, lietesyvennyksiä ja laskeutusaltaita ei saa kaivaa kivennäismaahan saakka.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyven- nykset.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saadaan Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä Pohjois-Pohjanmaan ELY) hy- väksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
3. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan jo kaivetut ojat on tarkas- tettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan jo kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.
Päästöt ilmaan ja melu
4. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuo- tantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Ko- neiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheutta- via. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksis- ta.
Lohkon 1 eteläosassa pölyämistä aiheuttava toiminta on keskeytettävä alueilla, jotka ovat alle 500 metrin etäisyydellä lähiasutuksesta silloin, kun tuulee tuotantoalueen eteläpuolella olevaan lähiasutukseen päin. Lohkon 2 itäosassa alle 500 metrin etäisyydellä tilasta Lampelanmäki RN:o 5:136 olevilla alueilla pölyämistä aiheuttava toiminta, mukaan lukien turpeen ajo aumaan ja kuormaus aumasta on keskeytettävä, kun tuulee vapaa-ajan käytössä olevalle tilalle Lampelanmäki RN:o 5:136 päin sen ollessa käy- tössä.
Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
5. Turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22–7. Loma- asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7.
Varastointi ja jätteet
6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vä- hän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Jätteet on lajiteltava Siikajoen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraomi- naisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjes- tettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.
Luvan saajan on noudatettava hakemukseen kaivannaisjätteen jätehuolto- suunnitelmaa (päivätty 4.12.2008). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoi- maiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle.
Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyn- tämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuolto- suunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muutta- mista.
7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tii- visalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tii- viillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankka- uksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Poltto- ainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien kone- vaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjun- taan.
9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestet- tävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on vä- littömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.
Tarkkailut
10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYn hy- väksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luo- tettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Poh- jois-Pohjanmaan ELYn hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (jäljem- pänä Kainuun ELYn) hyväksymällä tavalla.
Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2011 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2006–2011 laadittua Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalaston ja kalastuksen tarkkailussa voidaan vastaavasti vuoden 2012 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2008–2012 laa- ditun Siikajoen yhteistarkkailuohjelman osaa II Kalataloustarkkailuohjelma ja osaa III Pohjaeläintarkkailuohjelma. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailu- suunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois- Pohjanmaan ELYlle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kai- nuun ELYlle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päätty- mistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämi- sestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaoh- jelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi.
Kunnossapitovelvoitteet
12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.
Kalatalousmaksu
13. Luvan saajan on maksettava vuodesta 2010 alkaen kalatalousmaksua vuosittain 140 euroa Kainuun ELYlle käytettäväksi Siikajoen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista erääntyvät (eräpäivä 31.1.) maksut on maksetta- va 30 päivän kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja sen jäl- keen kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoi- tettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle. Tuotannosta poistettujen alueiden ve- det on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes
alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympä- ristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alu- eiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELYn hyväksymällä taval- la.
Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELYlle. Tuotannon lopet- tamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistet- tava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kah- den vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Lu- van saajan on esitettävä ELYlle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lo- pettamista.
Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ELY on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.
Pohjois-Pohjanmaan ELY voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
R ATK AISUN PERUSTELUT
Lu va n m yöntämis e n edell yt yk set
Järvinevan turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luon- nonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luon- totyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuk- sella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuk- set.
Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitus- ta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Pöly- ja meluhaittoja eh- käistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja-arvoilla.
Kun otetaan huomioon Järvinevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turve- tuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäris- tön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantu- mista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toi- minnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäis- tään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.
Lupamä ärä ys ten p e rustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi pa- rasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–3. Järvinevan turvetuotantoalueen vesien käsittely perustuu tällä hetkellä eristysojiin, sarkaojarakenteisiin, laskeutusaltaisiin ja sulan maan aikana toimivaan pintavalutuskenttään. Asiakirjoista saatavan selvi-
tyksen perusteella ympäristölupavirasto katsoo Järvinevan alapuolisen Sii- kajoen tila huomioon ottaen, että vesistöön kohdistuvaa kuormitusta on py- rittävä vähentämään. Lupamääräyksessä 2 määrätty ympärivuotinen pin- tavalutus on hyvä tapa Järvinevan turvetuotantoalueen kuormituksen vä- hentämiseksi. Ympäristölupavirasto arvioi, ettei vesien johtamisesta luon- nonsuota olevalle pintavalutuskentälle aiheudu kentän vaurioitumista tai muutakaan sellaista haittaa, joka edellyttäisi kentän ohituksen sallimista maan ollessa roudassa. Järvinevan turvetuotantotoiminta on aloitettu vuonna 2007, ja tuotannosta ei arvioida poistuvan alueita kymmeneen vuo- teen. Kun otetaan huomioon Järvinevalla pitkään jatkuva tuotantoaika, ympärivuotisen pintavalutuksen yhtiölle aiheuttamia kustannuksia ei ole pi- dettävä taloudellisesti kohtuuttomina. Järvinevan sijainnin ja päästötarkkai- lusta saatujen tietojen perusteella voidaan päätellä, että tuotantoalueen pohjamaa on hapanta sulfaattimaata. Happamuushaittojen torjumiseksi ojien, lietesyvennysten ja laskeutusaltaiden kaivaminen kivennäismaahan asti on kielletty.
Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpi- develvoite lupamääräyksessä 4 ja melun osalta lupamääräys 5. Lähin vaki- tuinen asutus on noin 300 metrin ja vapaa-ajan asutus vajaan 400 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle pöly- ja meluhaittaa. Pö- lyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa pölyämistä aiheuttavia toimintoja asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja määrätä vähimmäisetäisyy- destä auman sijoittamisessa. Kiinteistötietojärjestelmän kartalta suoritetun mittauksen perusteella Järvinevan nykyinen auma-alue sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä lähimmästä asutuksesta, joten auman paikka täyt- tää lupamääräyksen edellytyksen vähimmäisetäisyydestä asutukseen eikä auman siirtäminen eri paikkaan ole tarpeen. Asumiseen käytettyjen aluei- den melutasolle annetaan ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 1) kohdan nojalla enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja.
Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan vel- vollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaan- tumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoai- neiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämi- seksi.
Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9.
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuk- sesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10 ja 11 annetut tarkkailu- ja rapor- tointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahin- kojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten.
Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutu- vien liettymien poistamisessa.
Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämi- seksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon tur- vetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.
Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamää- räys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.
V AST AUS YKSILÖITYIHIN V AATIM UKSIIN
1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja 2. Kainuun työ- ja elinkei- nokeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmeneväs- ti. Lupamääräysten tarkistaminen on määrätty tehtäväksi samana vuonna kuin on määrätty muissa Siikajoen vesistöalueen tänä vuonna annetuissa lupapäätöksissä.
3. Siikajoen kunnanhallituksen ja 4. Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaisen vaatimukset on otettu pääosin huomioon lupamääräyksistä il- menevästi. Vaatimuksesta, joka koskee lupaviranomaisen pitämiä tarkas- tuksia vesiensuojelutoimien käytännön toimivuuden toteamiseksi ympäris- tölupavirasto toteaa, että valvonta ja siihen liittyvät tarkastukset kuuluvat alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan.
6. AA:n vaatimus porakaivon tai muun vesipisteen rakentamisesta tilalle Lampelanmäki RN:o 5:136 jätetään tutkimatta siltä osin kuin on kysymys aikaisemman toiminnanharjoittajan suorittamien toimien vaikutusten kom- pensoimisesta ja hylätään muilta osin.
Järvinevan peruskuivatus on tehty vuonna 1989, jolloin on tapahtunut suu- rin muutos suon vesiluonnossa. Peruskuivatuksen on suorittanut Viher- ruukki Oy. Muistuttaja on huomauttanut Järvinevan aikaisemman ojituksen yhteydessä tapahtuneesta kaivoveden vähentymisestä. Siltä osin kuin muistuttajan vaatimus koskee suon peruskuivatuksen vaikutuksia kaivove- den määrään, on vaatimus jätettävä tutkimatta väärään toiminnanharjoitta- jaan kohdistettuna.
Suon peruskuivatuksen jälkeen Järvinevan alue on siirtynyt nykyisen toi- minnanharjoittajan hallintaan. Alueen kuntoonpanoa on jatkettu vuosina 2000–2006 ja tuotanto on aloitettu vuonna 2007. Muistuttajan mukaan nyt nevalla tapahtuva turpeen tuotanto on entisestään vähentänyt kaivoveden määrää.
Saatujen selvitysten perusteella tilan läheisyydessä on myös muita toimin- toja, joilla saattaa olla vaikutusta pohjaveden korkeuksiin. Näitä ovat tilan länsipuolella tehdyt metsäojitukset sekä eteläpuolella oleva maa-ainesten ottoalue. Luvan saajan vastineen mukaan maa-aineksia on otettu alueelta vuosikymmenten ajan ja alueella on sulan maan aikana havaittavissa poh- javeden purkaumia. Lisäksi Ruukin kunta oli tehnyt alueella vuosina 1997–
1998 koepumppauksia, joilla on voinut olla vaikutuksia pohjavedenkor- keuteen. Kiinteistötietojärjestelmän karttapalvelussa suoritetun mittauksen mukaan tila Lampelanmäki sijaitsee lähimmillään vajaan 400 metrin etäi- syydellä turvetuotantoalueen reunasta. Turvetuotantoalue sijaitsee kauempana tilasta kuin metsäojitukset tai maa-ainesten ottoalue.
Huomioon ottaen turvetuotantoalueen etäisyys tilasta Lampelanmäki sekä sen sijoittuminen suhteessa muihin pohjavedenkorkeuteen mahdollisesti vaikuttaviin toimintoihin, ympäristölupavirasto katsoo, ettei kaivoveden määrän vähentymisen ole voitu osoittaa johtuvan Järvinevan turvetuotan- totoiminnasta. Tämän vuoksi muistuttajan vaatimus muilta kuin tutkimatta jätetyiltä osin hylätään.
LUV AN VOIM ASS AOLO J A LUP AM ÄÄR ÄYSTEN T ARKI ST AMINEN
Lu va n voimas saolo
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (jäljempänä AVI) voi ym- päristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamä ärä ys ten tar kistaminen
Luvan saajan on viimeistään 31.12.2019 jätettävä Pohjois-Suomen AVIlle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä mää- räajassa, AVI voi määrätä luvan raukeamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pö- lyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien kä- sittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mah- dollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksymällä tavalla tehty selvitys pohjamaan ominaisuuksista happamoi- tumisriskin kannalta. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.
KORV ATT AV A P ÄÄTÖS
Pohjois-Suomen vesioikeuden 26.10.1999 antama päätös nro 54/99/2.
P ÄÄTÖKSEN T ÄYT ÄNTÖÖN P ANO
Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
LUP AA ANK AR AM M AN ASE TUKSEN NOUD ATT AMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäris- tönsuojelulain 56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 44 §, 45 § 1 momentti, 45 a §, 46 § 1 ja 4 momentti, 55 § 2 momentti, 90 § ja 103 a §
Vesilaki 2 luku 22 § 3 momentti Jätelaki 4 §, 6 § ja 15 §
K ÄSITTELYM AKSU
Ratkais u
Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa.
Perust elut
30–300 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsit- telymaksu on 4 600 euroa.
Oikeusoh je
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)
MUUTOKSENH AK U
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Paavo Liimatta Satu Kouvalainen
Anna-Maria Juntunen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Satu Kouvalainen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Anna-Maria Juntunen.
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.
A-MJ/es
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Kartta
Liite 3 Tarkkailuohjelma
