LUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/2
Dnro Psy-2008-y-92
Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2009
ASIA
Konepajatuotantoa, puuterminaalitoimintaa ja liimapuun valmistusta kos- keva ympäristölupa ja veden johtamista vesistöstä koskeva vesitalouslupa, KemijärviLUVAN HAKIJA
Arktos Group Ltd Oy Sorvarinkatu 1 50100 MikkeliSISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE ... 4
LAITOKSEN TOIMINTA ... 5
Konepajatuotanto ... 5
Terminaalitoiminta ... 5
Liimapuun valmistus ... 5
Pellettien valmistus ... 6
Muut toiminnot ... 6
Energian käyttö ja tuotanto ... 6
Raakaveden otto ja talousjätevesien käsittely ... 6
Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus ... 7
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN ... 7
Päästöt vesistöön... 7
Päästöt ilmaan ... 7
Melu ja tärinä ... 8
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 8
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ JA PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET ... 8
HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 8
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN ... 9
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 9
Lupahakemuksen täydennykset ... 9
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 9
Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet ... 9
Hakijan kuuleminen ja selitys ... 11
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 11
KÄSITTELYRATKAISU ... 11
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 12
VESITALOUSLUPARATKAISU ... 12
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 12
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 12
Päästöt vesiin ja ilmaan sekä melu ... 12
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 13
Varastointi ... 13
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 14
Vesitalousluvan lupamääräykset ... 14
Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 14
RATKAISUN PERUSTELUT ... 15
Käsittelyratkaisun perustelut ... 15
Ympäristöluparatkaisun perustelut ... 15
Ympäristölupaharkinnan perusteet ... 15
Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ... 15
Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut ... 16
Vesitalousluparatkaisun perustelut ... 16
Lupamääräysten perustelut ... 16
Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettujen lupamääräysten perustelut ... 16
Vesitalousluvan lupamääräusten perustelut ... 17
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 17
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 17
Päätöksen voimassaolo ... 17
Lupamääräysten tarkistaminen ... 17
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 18
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 18
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 18
KÄSITTELYMAKSU ... 18
Ratkaisu ... 18
Perustelut ... 18
Oikeusohjeet ... 19
MUUTOKSENHAKU ... 20
HAKEMUS
Arktos Group Ltd Oy on 12.6.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa konepajatuotantoon, puuterminaali- toimintaan ja liimapuun valmistamiseen Stora Enso Oyj:n Kemijärven lak- kautetun sellutehtaan tehdasalueella. Hakemus sisältää lisäksi tarvittavan sammutusveden johtamisen Kemijärvestä.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 1b) mukaisesti lii- mattuja puutuotteita valmistavalla laitoksella, kohdan 5c) mukaisesti muun kiinteän polttoaineen valmistuslaitoksella ja 6c) kohdan mukaisesti haihtu- via orgaanisia yhdisteitä käyttävällä toiminnalla on oltava ympäristölupa.
Vesilain 9 luvun 2 §:n mukaan veden johtamiseen käytettäväksi muuten kuin talousvedeksi on oltava lupa.
Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ym- päristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, on ympä- ristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin mukaisesti toimintoihin haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuk- sella.
Jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin 35 §:n 4 momentissa sääde- tään, eri toimintojen lupa-asian ratkaisee ympäristölupavirasto, jos yhden- kin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Ympäristönsuo- jeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaisesti ympäristölupaviras- to ratkaisee massatehdasta koskevan ympäristölupa-asian. Kemijärven sellutehtaan sulkemistoimilla ja sulkemisen jälkeisillä päästöjen rajoittamis- toimilla sekä tämän hakemuksen mukaisilla toiminnoilla on sellainen yhteys esimerkiksi melun ja jätehuollon järjestämisen osalta, että hakemus on otettu ympäristölupaviraston ratkaistavaksi.
Ympäristölupavirasto voi myöntää luvan vesilain 9 luvun 2 §:n mukaan ve- den johtamiseen nesteenä käytettäväksi.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE
Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole aikaisempaa lupaa.
Toiminta sijoittuu Stora Enso Oyj:n omistamalle tehdasalueelle, joka sijait- see kaavoittamattomalla maa-alueella. Hakija on vuokrannut toimintaan tarvittavat alueet ja rakennukset. Läheiset Sipovaaran ja Kallaanvaaran asuntoalueet on kaavoitettu ja niillä on voimassa oleva asemakaava.
Itä-Lapin maakuntakaavassa tehdasalue on merkitty kaavaan teollisuus- alueena, kaavamerkinnällä T 712, Heinäkankaan teollisuusalue.
LAITOKSEN TOIMINTA
Arktos Group Ltd Oy:n tarkoitus on aloittaa Kemijärvellä konepajatuotanto sekä liimapuun ja pellettien tuotanto. Toimintojen sijoittumisessa hyödyn- netään mahdollisimman paljon Stora Enso Oyj:n lakkautetun sellutehtaan toiminnoista vapautuvia kiinteistöjä ja varastokenttiä.
Konepajatuotanto
Konepajatuotanto käsittää koneistustöitä sekä levy- ja hitsaustöitä. Tuot- teina ovat metsäteollisuuden prosessien koneet ja laitteet. Henkilömääräk- si on arvioitu noin 25. Toiminnassa käytetään sellutehtaan kunnossapito- toiminnoilta hankittua kalustoa ja kahta CNC-työstökonetta. Käytettävät leikkuunesteet kiertävät suljetussa kierrossa.
Konepajalla tehdään jonkin verran maalaustöitä. Maaleina käytetään mah- dollisimman paljon vesiohenteisia maaleja. Maalien kulutukseksi on arvioi- tu 200–300 litraa vuodessa. Tarvittavat maalit varastoidaan konepajan yh- teydessä olevassa maalivarastossa. Työstettävien osien pesussa käyte- tään toimintaan soveltuvia pesuaineita. Pesuvedet ovat suljetussa kierros- sa.
Terminaalitoiminta
Tehdasalueelle rakennetaan puuterminaali, jossa vastaanotetaan paitsi hakijan omien toimintojen tarvitsemaa puuta, myös Stora Enso Oyj:n Ke- min ja Oulun tehtaille toimitettavaa puuta. Enimmillään terminaalin kautta arvioidaan kulkevan vuosittain 450 000–550 000 m3 puuta, josta enintään 250 000 m3 jää hakijan käyttöön. Kerralla alueella on varastossa enintään 50 000 m3 puuta. Alueelle tuodaan puita maanteitse kaikkina vuorokau- denaikoina.
Puun käsittelyssä käytetään kurottajaa ja pyöräkuormaajaa. Puut varastoi- daan sellutehtaan vanhojen kuivaamo- ja korjaamorakennusten läheisille asfalttikentille. Kenttätilaa on tarkoitus laajentaa rautatien läheisyyteen.
Muualle kuljetettava puu siirretään varastosta junaan. Junien lastausta tehdään arkisin kahdessa vuorossa ja junakuljetuksia on arvioitu lähtevän kerran päivässä. Terminaali työllistää 2–4 henkilöä.
Terminaalikentille jäävä puuaines poltetaan tehtaan omassa lämpökattilas- sa.
Liimapuun valmistus
Liimapuun valmistuksen raaka-aineena käytetään 150 000–250 000 m3 pienpuuta, joko mäntyä tai kuusta. Puu varastoidaan sellutehtaan vanhalla puukentällä. Kentälle rakennetaan tuotannon tarvitsema tukkilajittelija. Puu kuoritaan kuivakuorintana, kuivataan ja johdetaan sahaukseen ja höyläyk- seen. Sahatavaraa voidaan ostaa myös paikallisilta sahoilta. Käsittelyssä muodostuva kuori ja sahauspuru varastoidaan hakekentällä ja hyödynne- tään polttoaineena tehtaan omassa lämpökattilassa. Sahauksesta muo- dostuva ja muu hake, jonka kokonaismäärä on noin 35 000 tonnia vuodes- sa, varastoidaan hakekentällä tai -siilossa ja siirretään junilla selluteolli- suuden raaka-aineeksi.
Liimapuutuotteet valmistetaan määrämittaisesta puutavarasta suurjaksopu- ristimella. Tuotteina valmistetaan liimapuupalkkeja, I-palkkeja, ristikkoja ja muita rakennuskomponentteja. Valmiit liimapuutuotteet toimitetaan markki- noille autoilla tai junilla. Valmiiden liimapuutuotteiden tuotantokapasiteetti on noin 100 000 m3 vuodessa ja normaalituotanto noin 70 000 m3.
Liimauksessa käytetään fenolihartsiformaldehydi- (PRF), melamiiniformal- dehydi- (MF) tai melamiiniureaformaldehydiliimoja (MUF). Käytettävä lii- maseos muodostuu varsinaisesta liima-aineesta ja kovettajasta. Käytettä- vän liiman ja kovetteen seossuhteet vaihtelevat liimatyypin mukaan ollen 18:100–20:100. Liimasekoitteen kulutus on noin 8 kg/tuotettu kuutiometri.
Liiman kulutus eri tuotannoilla on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tuotanto m3
Liimaseos t/v
Liimaa t/v
Kovete t/v
35 000 280 233 47
50 000 400 333 67
100 000 560 466 94
Liima ja kovettaja tuodaan tankkiautoilla tehtaalla oleviin 10 m3:n muovisäi- liöihin. Kovettaja voidaan tuoda ja varastoida myös kuutiometrin muovikon- teissa. Liimapuutuotteiden paikkauksessa käytetään pieniä määriä polyuretaanikittiä, jota säilytetään tehtaalla 1 000 litran käyttösäiliössä.
Pellettien valmistus
Liimapuun valmistuksessa muodostuvista kuivista sivutuotteista (lastut, ta- sauspätkät) valmistetaan puristamalla polttopellettejä. Ennen pelletöintiä sivutuotteen murskataan tarvittavaan palakokoon. Pellettejä arvioidaan valmistettavan noin 6 000 tonnia vuodessa. Tuotetut pelletit varastoidaan suursäkkeihin ja kuljetetaan kysynnän mukaan käyttöön. Alueelta lähtee pellettikuljetuksia vuodessa 300 jakeluautoa tai noin 150 rekkakuormaa.
Muut toiminnot
Energian käyttö ja tuotanto
Toiminnassa käytetään sähköenergiaa tunnissa noin yhden megawatin te- holla. Sähköenergia ostetaan alueen ulkopuolelta.
Kiinteistöjen lämmitykseen ja sahatavaran kuivaukseen tuotettava energia valmistetaan omalla 2 MW:n kiinteän polttoaineen kattilalla. Polttoaineena käytetään pääasiassa tuotannon märkiä sivutuotteita, kuten kuorta ja pu- rua. Savukaasut puhdistetaan syklonilla ja johdetaan ulkoilmaan 17 metrin korkuisen piipun kautta.
Raakaveden otto ja talousjätevesien käsittely
Prosesseissa käytetään vain pieniä määriä vettä, lähinnä liimoittimen pe- sussa. Tarvittava vesi otetaan Kemijärven kaupungin verkostosta.
Palovesiverkon tarvitsema vesimäärä otetaan vesijohtoverkosta tai Kemi- joessa olevasta vanhasta uittokanavasta. Vettä varastoidaan tehdasalueel- la enintään 8 000 m3. Palovesivarasto sijoitetaan joko entiselle sellun kui- vaamolle tai nykyiseen vesilaitokseen. Molemmissa on käytettävissä riittä- vä säiliökapasiteetti sprinklereiden toimintaan palotilanteessa.
Mikäli palovedelle rakennetaan erillinen ottopaikka vesistöstä, tullaan pumppaus tekemään sellutehtaan vanhasta uittokanavasta. Tällöin imu- putki sijoitetaan noin 1,5 metrin syvyyteen pohjasta ja noin viiden metrin etäisyydelle rannasta. Putki on melko helppo sijoittaa uittokanavaan, sillä kanava on louhittu/kaivettu/ruopattu ja sen seinämä tehtaan kohdalla on jyrkkä.
Muodostuvat talousjätevedet johdetaan Kemijärven kaupungin viemäriver- kostoon. Toiminnassa ei muodostu varsinaisia prosessijätevesiä.
Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus
Tehdas on uusi ja tuotannossa käytetään uusinta laitetekniikkaa. Liimanku- lutus on vähennetty minimiin käytettäessä suurjaksopuristinta. Energian kulutusta pienennetään tehokkaalla ja tasaisella laitteiden käytöllä. Purun- poiston korvausilmatarve hyödynnetään liimauksen höyryjen poistossa.
Käytettävä suurjaksopuristin lämmittää koko aihion sijaan pelkän lii- masauman, mikä vähentää tarvittavan energian määrää.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Päästöt vesistöön
Liimauksessa käytettävät liimoittimet pestään tarvittaessa. Pesuvedet joh- detaan joko haihdutukseen 1 000 litran avokontteihin tai imeytetään poltto- aineena käytettävään puun kuoreen. Noin 10 % liimaa sisältävää pesuvet- tä muodostuu muutama litra työvuorossa.
Toiminnasta ei aiheudu päästöjä pinta- tai pohjavesiin eikä maaperään.
Tuotanto- ja liikennöintialueet ovat pääosin asfaltoituja ja viemäröityjä. Sa- de- ja valumavedet kulkeutuvat sadevesiviemärien kautta Kemijärveen.
Päästöt ilmaan
Tuotantotilojen purunpoisto toteutetaan siten, että mahdollisimman suuri osa purusta saadaan käytettyä pellettituotannon raaka-aineena. Pellettien raaka-aine erotetaan puruvirrasta syklonilla, jonka saanto on noin 90 %.
Liimauksessa pääsee ilmaan pieniä määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Niiden osuus on 12,7 % käytettävästä liimaseoksesta, eli tuotan- nosta riippuen 36–71 t/v. Ympäristön kannalta merkittävin yhdiste on lii- maseoksessa oleva formaldehydi. Käytettävä liima on hyväksytty liima- puupalkkien valmistukseen Euroopassa ja se täyttää F**** formaldehydi- vaatimukset (emissio 24 tunnin aikana alle 0,3 mg/l). Liimantoimittajan an- tamien tietojen mukaan tuotantoympäristön ilmassa formaldehydipitoisuus on 0,2 ppm tai pienempi. Työperäinen altistusraja on 0,3 ppm.
Lisäksi liimaseoksissa on fenolia ja etanolia. Fenolin ja etanolin kiehumis- pisteet ovat kuitenkin niin korkeat, että niiden päästöt suurjaksopuristimen 65–75 ºC:een lämpötilassa ovat pienet. Lisäksi liimasauman näkyvä pinta- ala on erittäin pieni liimasauman kokonaispinta-alaan nähden. Fenolin ja etanolin kokonaismäärä liimaseoksessa on 10,6 %. Ilmaan haihtuvien yh- disteiden määräksi on arvioitu alle 1 %.
Koko toiminnan VOC-päästöiksi on arvioitu 3–6 tonnia vuodessa.
Melu ja tärinä
Laitoksen prosessien aiheuttama melu on tasaista. Yksittäisistä prosessi- laitteista suurin melunlähde on purunpoisto. Syklonien purunpoistoaukot varustetaan tarvittaessa äänenvaimentimilla ja suunnataan asutuksesta poispäin. Piha-alueilla eniten melua aiheuttavat puutavaran lastaus ja pur- ku sekä siihen liittyvä koneiden käyttö.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Paikallinen jätehuoltoyhtiö kerää ja lajittelee jätteet sekä toimittaa ne käsit- telyyn ja normaalit talousjätteet hyötykäyttöön. Ongelmajätteet kerätään ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Puuperäiset sivutuotteet hyödyn- netään polttoaineena, pelletöidään tai myydään eteenpäin.
Kuivettuneet liimakamit toimitetaan kaatopaikalle loppusijoitukseen. Ka- mien määräksi on arvioitu muutamia satoja kiloja vuodessa.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ JA PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET
Toiminnot sijoittuvat vuonna 1965 toimintansa aloittaneen ja 2007 lopetta- neen sellutehtaan tehdasalueelle. Varsinaisen tehdasalueen luonnontila on muuttunut 40 vuotta jatkuneen teollisen toiminnan myötä. Tehdasalue ra- joittuu lännessä Kemijokeen. Alueen itä- ja pohjoispuolella on lähinnä met- sätalouskäytössä olevia maita.
Tehtaan eteläpuolella ovat Kallaanvaaran ja Sipovaaran asunto-alueet.
Etäisyys tehtaalta Kallanvaaran asuntoalueen reunaan on noin kilometri.
Kemijärven ranta-alueiden vakituinen asutus on keskittynyt järven pohjois- osan ympärille. Loma-asutusta on eri puolilla järveä. Tehtaan välittömässä läheisyydessä ei ole loma-asutusta.Tehdasalueen läheisyydessä ei ole suojelukohteita.
Suunnitellulla toiminnalla ja sen päästöillä ei arvioida olevan vaikutuksia ympäristöön. Toiminnasta aiheutuvat melupäästöt ovat pienemmät, kuin alueella aiemmin toimineen sellutehtaan melupäästöt.
HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Työntekijät hoitavat käyttötarkkailun toimintapäivinä. Toiminnalle ei ole esi- tetty päästö- tai vaikutustarkkailua. Raportointi tehdään vuosittain ympäris- tökeskukselle.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Tulipaloriskin varalta tuotantotilat varustetaan sprinklaus- ja hälytysjärjes- telmällä. Liimasäiliön tai liiman käsittelylaitteiden rikkoutumisissa liima va- luu tuotantotilan tai liimahuoneen lattialle, josta se on poistettavissa. Käy- tettävä polttonestesäiliö on varustettu kaksoisvaipparakenteella, jolloin vuodot ovat hyvin epätodennäköisiä.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Hakija on täydentänyt hakemustaan 16.7.2008, 12.11.2008, 7.4.2009, 15.8.2009 ja 21.9.2009.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kemijärven kaupungissa 18.5.–17.6.2009. Kuulutus lupahakemuksesta on julkaistu Koillis-Lapissa 18.5.2009.
Ympäristölupavirasto on varannut niille, joiden oikeutta tai etua asia saat- taa koskea, tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipi- teen ilmaisemiseen lupahakemuksen johdosta. Lisäksi Kemijärven kau- pungin kaavoitusviranomaiselta on pyydetty lausunto.
Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1. Lapin ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että hakemuksen mukaan käytettävä liima sisältää 12,7 % haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (fenolia ja etanolia). Koska VOC-päästöt on laskettu tämän tiedon perusteella, on pääteltävissä, ettei- vät ne ainakaan täydellisesti reagoi tuotantoprosessissa tai sitoudu tuot- teeseen. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan VOC-asetusta (valtio- neuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoit- tamisesta, 435/2002) tulisi soveltaa asiassa. Asetuksen tavoitteena on eh- käistä ympäristön pilaantumista vähentämällä haihtuvien orgaanisten yh- disteiden päästöistä ilmaan kohdistuvia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia.
Sovellettiinpa VOC-asetusta tai ei, tulee liimojen ja kovettimien käsittelyyn ja varastointiin sekä VOC-päästöjen rajoittamiseen kiinnittää erityistä huo- miota. Tässä tapauksessa VOC-päästöjä voitaisiin vähentää määräämällä toiminnanharjoittajalle velvoite laatia ja toteuttaa VOC-päästöjen vähentä- misohjelma (VOC-asetus 8 § ja liite 2).
Puupalkkien liimauksessa muodostuvien VOC-päästöjen lisäksi päästöjä ilmaan aiheutuu tehdasalueelle tulevasta energiantuotantokattilasta (5–7 MW), puun kuljetuksesta ja käsittelystä sekä purunpoisto/-siirrosta liimapalkkitehtaalla. Vaikka polttokattilaa koskevat tiedot pääosin puuttuvat hakemuksesta, voidaan arvioida, etteivät sen savukaasupäästöt ole kovin suuret. Liikenteen päästöt ovat rekkojen ja puunkäsittelykaluston pakokaa-
supäästöjä. Puunkäsittelystä puukentillä voi lisäksi aiheutua pölypäästöjä, joita voidaan vähentää muun muassa kenttien lakaisun ja/tai kastelun avul- la. Purunpoiston päästöt ovat pölypäästöjä, joita voidaan rajoittaa tehok- kaasti muun muassa hakemuksessa mainitun syklonin avulla.
Saniteettijätevedet on tarkoitus johtaa uutta viemärilinjaa pitkin Kemijärven kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Prosessijätevesiä muodostuu vähäisiä määriä liimapalkkituotannossa liimoittimen pesussa sekä konepajalla osien pesussa. Hakemuksen täydennyksessä on liimoittimen pesuvesien käsitte- lylle esitetty vaihtoehtoina haihduttaminen tai imeyttäminen puun kuoreen, mutta lopullinen toteutustapa ei vielä ole tiedossa. Konepajalla osien pe- sun on esitetty tapahtuvan suljetussa kierrossa. Täysin suljettuun pesu- vesikiertoon ei kuitenkaan todennäköisesti päästä, vaan järjestelmään tar- vittaneen ainakin ajoittain puhdasta korvausvettä. Tarkentavat tiedot olisi- vatkin prosessivesien käsittelyn osalta paikallaan.
Puun kuljetus tehdasalueelle ja käsittely puukentillä sekä liimapalkkiteh- taalla purunpoisto/-siirto pelletöintiin ovat todennäköisesti tärkeimmät me- lun lähteet. Toiminnasta aiheutuva melu on ilmeisesti varsin samanlaista kuin vanhan sellutehtaan toiminnasta aiheutunut melu. Tuotavan ja käsitel- tävän puun määrä jää kuitenkin selvästi pienemmäksi kuin sellutehtaan toiminnan aikana. Siten myös näistä toiminnoista aiheutuvan melun voi- daan arvioida jäävään aikaisempaa vähäisemmäksi.
Hakemuksessa mainitaan varsinaisina prosessijätteinä ns. liimakamit (kui- vettunutta liimaa), joita muodostuu häiriötilanteissa muutamia satoja kiloja vuodessa. Ne ja ilmeisesti muutkin mahdolliset prosessijätteet on tarkoitus sijoittaa Stora Enso Oyj omistuksessa olevalle sellutehtaan tehdaskaato- paikalle. Tähän myös haetaan lupaa. Hakemuksesta ei kuitenkaan käy tar- kemmin ilmi, miten läjitys tapahtuu ja kuka jatkossa vastaa tehdaskaato- paikasta. Suunnitelma tehdaskaatopaikan jatkokäytöstä sekä selvitys Ark- tos Group Ltd Oy:n ja Stora Enso Oyj:n vastuusuhteista ovat tarpeen.
Mainituista hakemuksen epätäsmällisyyksistä huolimatta sen perusteella voidaan päätellä toiminnasta aiheutuvien päästöjen ja ympäristöriskien suuruus ja merkitys. Suunniteltujen toimintojen päästöt ja riskit ympäristölle on mahdollista saada niin alhaiselle tasolle, ettei toiminnasta aiheudu mer- kittävää haittaa tai häiriötä ympäristölle. Tämä edellyttää parhaan käyttö- kelpoisen tekniikkaa käyttöönottoa sekä toimimista ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti. Näin menetellen ympäristöluvan myöntä- misen edellytykset ovat ympäristökeskuksen käsityksen mukaan olemas- sa.
Ympäristönsuojelulain vaatimusten täyttyminen, muun muassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto, tulee varmistaa sopivin lupamää- räyksin. Niiden asettamiseksi hakijan tulisi toimittaa vielä tarkentavia tietoja muun muassa niihin asioihin, joita edellä on esitetty.
2. Kemijärven kaupungin kaavoitusviranomainen
Kaavoitusviranomainen on todennut, että suunniteltu toiminta ei vaikeuta alueen kaavoitusta tai muutakaan maankäytön suunnittelua alueella. Mikäli liimajätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, on ne käsiteltävä asianmukaisesti.
Hakijan kuuleminen ja selitys
Hakija on 14.10.2009 antanut selityksen muistutuksista. Siinä on todettu seuraavaa:
Kuluneen vuoden aikana Stora Enso Oyj:lle tehty puuterminaalitoiminta on ollut vain noin 30 000 m3. Puuterminaaliin johtava raideyhteys on heikko- kuntoinen ja on mahdollista, että puuterminaalitoiminta alueella lakkaa ko- konaan. Hakemuksen mukainen puuterminaalin toimintavolyymi on metsä- teollisuuden muuttuneissa olosuhteissa maksimaalinen, mutta ei todennä- köinen.
Toiminnassa käytetään paljon liimoja ja kovetteita, mutta on huomioitava, että hakemuksen mukaiset painot ovat märkäpainoja. VOC-päästöjen osal- ta yhtiö on toimittanut asiantuntijalausunnon siitä, että alkuperäislasken- nassa käytetty kaava oli virheellinen. Suunnitellun toiminnan todelliset VOC-päästöt ovat marginaaliset, eikä toiminta oikeilla perusteilla arvioituna voi kuulua VOC-asetuksen piiriin. VOC-päästöjen vähentäminen on vai- keaa ja todennäköisesti kustannuksiltaan kallista.
Tontilla on käytössä 0,5 MW:n ja 2 MW:n kattila-laitokset. Tontille on tar- koitus hankkia vielä yksi 2 MW:n laitos. Kokonaisuus ei tule ylittämään 5 MW:n rajaa. Puunkäsittelyn osalta toiminnanharjoittajalla on intressi pyr- kiä pitämään alue puhtaana ja hyödyntää syntyvä kuori ja vastaava puujä- te omassa energiantuotannossa, ennen kuin jäte sekoittuu hiekkaan siten, että sen poltto vaikeutuu.
Pesuvesien öljyiset vedet erotetaan ja lähetetään Ekokemin kaltaiselle ta- holle käsiteltäväksi. Liimoittimen pesuvesiä on tarkoitus käyttää purun kos- teuden säätöön. Pienet määrät liimaa eivät aiheuta purun poltossa haittoja.
Myös pesuvesien haihduttaminen on toimiva ratkaisu, sillä tässä tapauk- sessa muodostuvien ”liimakamien” kuljettaminen on helppoa. Pitkä kulje- tusmatka huomioiden on kuitenkin parempi ratkaisu käyttää liimoittimen pesuvesiä purun kosteuden säätöön.
Kaatopaikan osalta neuvottelut ovat Stora Enso Oyj:n kanssa edelleen kesken. Yhtiö ei voi ottaa vastatakseen alueen ”vanhoja syntejä”. Yhtiö ha- kee tarvittaessa oman luvan kaatopaikkatoiminnalle siinä vaiheessa, kun Stora Enso Oyj saa oman toimintansa purkutöiden osalta päätökseen.
Tässä vaiheessa kaatopaikan käyttö on vielä avoinna.
Kokonaisuutena kyseessä on varsin ekologinen tuotannon ala niin proses- sin kuin varsinkin lopputuotteen osalta.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
KÄSITTELYRATKAISU
Enemmän lausunnon antamien hakemuksesta konepajatuotantoa koskevalta osalta ei ole tarpeen.
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Arktos Group Ltd Oy:lle ympäristöluvan, jo- ka koskee, niiltä osin kuin tällä päätöksellä ei toisin määrätä, hakemuksen mukaista ja laajuista liimapuupalkkien ja pellettien tuotantoa, puuterminaa- litoimintaa sekä näihin liittyviä aputoimintoja Kemijärven kaupungissa.
Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen siltä osin, kuin se koskee lii- mauksen pesuvesien imeyttämistä hakkeeseen tai puruun ja käyttämistä polttoaineena.
Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamää- räyksiä.
VESITALOUSLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Arktos Group Ltd Oy:lle luvan veden johta- miseen Kemijärvestä.
Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyk- siä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
1. Luvan saajan on nimettävä ympäristönsuojeluun liittyvien asioiden hoidosta vastaava henkilö ja ilmoitettava hänen yhteystietonsa Lapin ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle.
Päästöt vesiin ja ilmaan sekä melu
2. Toiminnassa muodostuvat talousjätevedet on johdettava Kemijärven kaupungin viemäriverkostoon. Sopimus viemäriverkkostoon liittymi- sestä on toimitettava tiedoksi Lapin ympäristökeskukselle.
Liimapuutehtaalla muodostuvat liimapitoiset pesuvedet ja konepaja- toiminnan pesujärjestelmän suljetusta vesikierrosta poistettava vesi on kerättävä talteen ja toimitettava sellaisenaan tai kuivattuna käsitel- täväksi toimijalle, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden vastaan- ottoon.
3. Piha-alueiden sadevesiviemäröinnissä olevien hiekan- ja lietteenero- tuskaivojen sakkapesien täyttymistä on seurattava ja sakkapesät on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.
4. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden hajapäästöt saavat olla enintään 20 % käytettävien yhdisteiden kokonaismäärästä. Luvan saajan on laadittava liuottimien hallintasuunnitelma, jonka perusteella raportoi- daan vuosittaiset VOC-hajapäästöt. Suunnitelma siihen liittyvine las-
kentaperusteineen on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle hyväk- syttäväksi tarkkailusuunnitelman yhteydessä.
5. Toiminnasta muodostuvia muita hajapäästöjä, kuten tiestöstä ja ter- minaalialueelta muodostuvaa pölyämistä ja kiintoaineen kulkeutumis- ta kentiltä vesistöön, on rajoitettava suunnitelmallisesti ja ennakoivasti toteutettavilla puhdistustoimilla ja toimintatapoja kehittämällä. Toimin- taohjeet hajapäästöjen estämiseksi on liitettävä käyttötarkkailusuunni- telmaan.
6. Toiminnan melu ei saa aiheuttaa asemakaavassa asuinalueiksi osoi- tetuilla alueilla valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman pää- töksen mukaisen päiväohjearvon LAeq 55 dB (klo 7–22) eikä yöohjear- von LAeq 50dB (klo 22–7) ylityksiä. Melupäästöjen tavoitearvona (jon- ka alittamiseen on pyrittävä) on, että ohjearvoja ei ylitetä kaava- alueen ulkopuolella olevilla asuinkäytössä olevilla kiinteistöillä.
7. Meluntorjunta on otettava huomioon koneiden ja laitteiden suunnitte- lussa, valinnassa, käytössä ja kunnossapidossa.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
8. Muodostuvista kiinteistä liimajätteistä on tehtävä niiden ominaisuuk- sien määrittely kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen nro 861/1997 mukaisesti. Määrittely on tehtävä mahdollisuuksien mu- kaan ennen toiminnan aloittamista, mutta kuitenkin viimeistään ky- seisten jätelajien muodostumisen alkaessa. Ominaisuuksien määritte- lyn tulokset on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle.
9. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisis- taan erillään siten, että jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ei jättei- tä sekoittamalla heikennetä. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä si- ten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi lai- tokseen, käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyö- dyntäminen tai käsittely.
Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet on toimitettava käsiteltä- väksi toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Luo- vutettaessa ongelmajätteet ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaa- raominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirto- asiakirja.
Varastointi
10. Toiminnassa käytettävät raaka- ja tuotantoaineet, kemikaalit ja poltto- aineet sekä muodostuvat jätteet on varastoitava siten, että varastoin- nista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
Nestemäiset kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tar- koitetuissa säiliöissä tai pienerät asianmukaisessa varastossa. Ympä- ristölle haitallisia nestemäisiä kemikaaleja sisältävät säiliöt on ympä- röitävä säiliön tilavuuden suuruisella varoaltaalla tai vastaavalla ra- kenneratkaisulla. Varastotiloista ei saa olla suoraa yhteyttä viemäri-
verkostoon. Polttonesteet on varastoitava kaksoisvaippaisessa säi- liössä.
11. Polttoaineen ja kemikaalien lastaus- ja purkupaikat on rakennettava tiivispintaisina ja viemäröityinä niin, että mahdolliset vuodot eivät pää- se maaperään.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
12. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ym- päristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Kemijärven kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille.
Merkittävistä päästöistä on tarvittaessa ilmoitettava myös alueelliselle pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttä- vä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palaut- tamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi ja tar- peellisen tarkkailun järjestämiseksi.
13. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava ai- na saatavilla riittävä määrä kemikaalien imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet sekä niiden mahdollisesti pilaama maaperä on kerättävä välittömästi tal- teen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.
Vesitalousluvan lupamääräykset
14. Luvan saaja saa johtaa Kemijärvestä ympäristölupavirastoon 21.9.2009 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitekartan "Palove- den mahdollinen ottopaikka 20.9.09/v1/jki" mukaisesta paikasta pa- losammutusjärjestelmän tarvitseman määrän vettä. Vedenottoputkien paikka on merkittävä rannalle asetettavalla taululla, johon on merkit- tävä putkien suunta, päiden etäisyys taulusta ja tieto putkien omista- jasta.
15. Luvan saajan on pidettävä vedenottorakenteet ja -laitteet kunnossa.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
16. Luvan saajan on tehtävä tehdasalueella kattavaa käyttötarkkailua.
Käyttötarkkailun havainnot on kirjattava käyttöpäiväkirjaan tai muuhun soveltuvaan tietojen tallennusjärjestelmään. Kirjanpitoon on merkittä- vä ainakin tulevan ja lähtevän puun määrä ja laatu, prosessiin otettu puu, muodostuvien sivutuotteiden määrät, tuotanto, kemikaalien ja polttonesteiden käyttö, liikennevirrat, toiminnassa olleet häiriötilan- teet, piha-alueiden puhdistustoimenpiteet, viemäreiden sakkapesien tarkistukset ja tyhjennykset, Kemijoesta ja verkostosta otettu veden määrä sekä muodostuneet jätteet ja niiden käsittely. Merkinnät on tehtävä Lapin ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Käyttö- tarkkailun kirjanpito on oltava tehtaalla saatavilla koko toiminnan ajan 17. Toiminnan melupäästöistä aiheutuvat ympäristömelutasot lähimmällä
melulle altistuvalla asuinkiinteistöllä on mitattava kertaalleen ensim- mäisen täyden toimintavuoden aikana. Mittaussuunnitelma on toimi-
tettava hyväksyttäväksi Lapin ympäristökeskukselle kolme kuukautta ennen mittausten aloittamista.
18. Yksityiskohtainen lupamääräyksiä 4, 16 ja 17 koskeva tarkkailusuun- nitelma on toimitettava Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi sen määräämänä aikana ennen toiminnan aloittamista. Lapin ympä- ristökeskus voi tarkentaa tarkkailuohjelmien sisältöä.
19. Vuosiyhteenveto käyttötarkkailusta ja muusta suoritetusta tarkkailusta on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Kemijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun lop- puun mennessä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Käsittelyratkaisun perustelut
Konepajatuotanto ei ole sellaista toimintaa, johon ympäristönsuojelulain 28
§:n 1 tai 2 momentin mukaan olisi oltava ympäristölupa. Hakemuksen laa- juinen maalien käyttö konepajalla ei aiheuta orgaanisten liuottimien käytös- tä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (435/2001) 3 §:n mukaista ympäristöluvan tarvetta.
Ympäristöluparatkaisun perustelut
Ympäristölupaharkinnan perusteet
Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mukainen ja lupamääräyk- siä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä nii- den nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen, mitä luonnonsuo- jelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset
Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta lu- van myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai eräistä naapu- ruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta toiminnan vaikutusalueella.
Lupamääräysten mukaisessa toiminnassa päästöjen rajoittaminen perus- tuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamiseen.
Hakemuksen mukainen terminaalitoiminta on laajuudeltaan niin suurta, et- tä siitä saattaa aiheutua naapurussuhteista annetun lain tarkoittamaa koh- tuutonta rasitusta ja näin ollen toiminta edellyttää ympäristölupaa.
Toiminta-alueen läheisyydessä on Stora Enso Oyj:n tehdaskaatopaikka, jonne on sijoitettu lakkautetun sellutehtaan toiminnassa ja purkutöissä muodostuneita jätteitä. Tämä hakemus ei koske kaatopaikkatoimintaa. Mi- käli luvan saajalla on tarkoitus ottaa kaatopaikka omaan käyttöönsä, on toiminnalle haettava ympäristölupaa.
Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut
Toiminnassa muodostuvien liimajäämien polttaminen on jätteen polttami- sesta annetun valtioneuvoston päätöksen nro 362/2003 mukaista toimin- taa. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksen mukainen kattilatek- niikka ei mahdollista jätteenpolttoasetuksen vaatimukset täyttävää poltto- toimintaa tai sen todentamista. Tämän vuoksi jätteiden polttamista koskeva hakemus on hylätty.
Vesitalousluparatkaisun perustelut
Raakaveden johtaminen ja sitä varten tarvittavien rakenteiden tekeminen vesistöön eivät sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Veden joh- taminen ja rakenteet ovat tarpeen toiminnan järjestämiseksi. Näin ollen lu- pa voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin ja 9 luvun 2 §:n no- jalla.
Lupamääräysten perustelut
Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettujen lupamääräysten perustelut
Toiminnassa muodostuvia teollisuusjätevesiä ei saa johtaa viemäriin ilman tätä koskevaa liittymissopimusta ja asianmukaista esikäsittelyä, joita ha- kemuksessa ei ole esitetty. Muodostuvat prosessivedet on määrätty otetta- vaksi talteen ja toimitettavaksi sellaiseen paikkaan, jolla on lupa vastaanot- taa kyseisiä jätevesiä. Tällä varmistetaan jätteiden asianmukainen käsitte- ly. Tarvittaessa myös tehdasalueella on mahdollista toteuttaa sellainen esikäsittely, että ainakin osa vesistä voitaisiin johtaa viemäriverkostoon.
Alueella on laajat puun ja puuperäisten sivutuotteiden varastokentät. Ken- tiltä voi rankkasateiden aikana huuhtoutua merkittäviä määriä kiintoainetta vesistöön ja kuivissa olosuhteissa aiheutua pölyämistä. Näiden rajoittami- seksi luvassa on määrätty tarpeellisista kunnossapitotoimenpiteistä.
Toiminnassa ei ole käytössä puhdistinlaitteita tai poistoputkea, joiden kaut- ta orgaanisia yhdisteitä sisältävä poistokaasu johdetaan ulkoilmaan. Näin ollen toiminnan VOC-päästöt aiheutuvat hajapäästöistä. Lupamääräyksellä toiminnalle on asetettu orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnois- sa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen nro 435/2001 mukainen hajapäästöjen raja-arvo. Koska kyseessä on laskennallinen suure, on lu- van saaja määrätty tekemään mainitun asetuksen liitteen 3 mukainen liuot- timien hallintasuunnitelma, mikä mahdollistaa päästöraja-arvojen noudat- tamisen seurannan.
Toiminta sijoittuu alueelle, jossa on aiemmin toiminut sellutehdas. Tehtaal- le tuleva puumäärä ja toiminnan volyymi kokonaisuudessaan pienenee sel- lutehtaan aikaisesta tilanteesta. Vastaavasti myös melupäästöjen voi olet-
taa pienenevän. Uuteen toimintaan kuuluu kuitenkin työvaiheita, joissa käytetään sellaisia koneita ja laitteita, joiden huonolla suunnittelulla ja si- joittelulla voidaan aiheuttaa olennaisia melupäästöjä. Näin ollen toiminnalle on tarpeen antaa vastaavansisältöinen määräys melupäästöjen rajoittami- sesta kuin sellutehtaallakin on ollut. Tilanteen todentamiseksi annetaan tarkkailumääräys.
Jätteiden käsittelyä koskevilla määräyksillä varmistetaan asianmukaisen jätehuollon toteutuminen.
Toiminnassa käytetään kemikaaleja ja polttoaineita, jotka ovat ympäristölle haitallisia päästessään vesistöön tai maaperään. Varastointimääräysten mukaisesti toimittaessa pilaantumisen vaara jää pieneksi. Mahdollisten on- nettomuuksien tai häiriöiden varalta on annettu tarpeelliset määräykset ympäristön pilaantumisen estämiseksi.
Toiminnan päästöjen laatu, määrä ja luonne huomioon ottaen luvassa ei ole tarpeen määrätä säännöllisestä päästö- tai vaikutustarkkailusta.
Vesitalousluvan lupamääräusten perustelut
Vedenotto tapahtuu toimintansa lopettaneen sellutehtaan uittokanavasta Stora Enso Oyj:n omistamalta vesialueelta. Otettavan veden määrä on pieni, eikä veden otosta tai siihen liittyvistä rakenteista aiheudu haittaa ve- sialueen omistajalle tai vesistön muulle käytölle, eikä siten tarkempia nii- den rakentamista koskevia määräyksiä ole tarpeen antaa.
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA
Lapin ympäristökeskuksen muistutuksessa ja Kemijärven kaupungin kaa- voitusviranomaisen lausunnossa esitetyt vaatimukset on pääasiallisesti otettu huomioon luparatkaisusta ja sen määräyksistä ilmenevin tavoin.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Lupapäätös on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 § tai 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on toimitettava ympäristölupavirastoon hakemus ympäristö- luvan määräysten tarkistamiseksi 30.6.2025 mennessä.
Hakemuksessa tulee esittää se, mitä ympäristönsuojeluasetuksessa ha- kemuksen sisällöstä määrätään ja kattava yhteenveto toiminnan päästö- ja vaikutustarkkailusta.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympä- ristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava asetusta.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 35 § 4 momentti, 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1 mo- mentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1momentti ja 55 § 2 momentti
Vesilaki 2 luku 6 § 1 momentti ja 9 luku 2 § Jätelaki 4, 6 ja 15 §
Jäteasetus 3 ja 8 §
Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toimin- noissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pääs- töjen rajoittamisesta (435/2001)
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä on- gelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
KÄSITTELYMAKSU
Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 8 394,75 euroa.
Perustelut
Kyseessä on uusi toiminta, jolloin peritään ympäristönsuojelulain mu- kaisten toimintojen käsittelymaksuna alla mainittujen ympäristöministeriön päätösten taulukkojen mukainen yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toi- mintojen osuutena 50 % niiden maksuista. Terminaalitoiminta muodostuu osin liimapuutehtaan toiminnasta ja osin muualle kuljetettavan puun varas- toinnista. Sen lupamaksu katsotaan sisältyvän liimapuutehtaan maksuun.
Ympäristölupapäätöksen käsittelystä perittävä maksutaulukon mukainen maksu on esitetty seuraavassa taulukossa.
Toiminta Perusmaksu
€
Perittävä osuus %
Yhteensä
€
Liimapuutehdas 8 610 100 8 610
Muu kiinteän polttoaineen valmistuslaitos
8 610 50 4 305
Ympäristölupa yhteensä 12 915
Päätösasiakirja sisältää maksutaulukossa maksullisiksi säädetyn vesita- lousasiaa koskevan päätöksen. Koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävä asia, peritään asian käsit- telystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suu- ruinen maksu. Vedenottoa koskeva maksutaulukon mukainen lupamaksu on 1 100 euroa. Ympäristöluvasta perittävä maksu on siten suurempi kuin vesitalouslupaan sisältyvä korkein käsittelymaksu. Näin ollen käsittelymak- su peritään ympäristölupamaksun mukaisena.
Asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää pienempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista mak- sua alempana. Tällöin maksu on 12 915 € * 0,65 = 8 394,75 €.
Oikeusohjeet
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suo- ritteista (1388/2006)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Mikko Keränen Sami Koivula
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Mikko Keränen ja Sami Koivula (esittelevä jäsen).
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.
SK/es
Liite
Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saat- taa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 27.11.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, säh- köposti: vaasa.hao@oikeus.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kir- jaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä en- nen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, tele- kopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun va- lituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanotto- laitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182
telekopio 08 - 816 2870
sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suo- ritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä ta- pauksista, joissa maksua ei peritä.
