LUPAPÄÄTÖS Nro 21/09/1 Dnro PSY-2006-Y-105 Annettu julkipanon jälkeen 30.3.2009

LUPAPÄÄTÖS Nro 21/09/1

Dnro PSY-2006-Y-105 Annettu julkipanon jälkeen 30.3.2009

ASIA

LUVAN HAKIJA

Piiskuntie 2 99800 IVALO

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

HANKKEEN KUVAUS ... 4

Yleiskuvaus hankkeesta... 4

Hankkeen tarkoitus ... 4

Asian tausta ja nykytilanne ... 4

Maastotyöt ... 5

Hankkeen korkeudet ... 5

Suunnitellut työt ... 6

Oikaisukanavan sulkeminen ... 6

Vanhan uoman avaaminen ... 6

Kiinteistökohtaiset toimenpiteet ... 7

Hankkeen kustannukset ... 12

Arvio työajasta ... 12

HANKETTA KOSKEVAT SUOSTUMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE ... 12

TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET ... 12

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA ... 13

Yleiskuvaus vesistöstä ... 13

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat ... 13

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 14

Vaikutus pintavesiin ... 14

Vaikutus vedensaantiin ja vedenlaatuun ... 14

Vaikutus ympäristön luonnon tilaan ... 14

Arvio mahdollisista luonnonsuojelulain vastaisista seurauksista ... 15

Vaikutus kalastukseen ja kalastoon ... 15

Vaikutus vesiliikenteeseen ... 15

Vaikutus hankkeen vaikutusalueella oleviin teihin, rakenteisiin ja laitteisiin ... 15

Vaikutus vesistön muuhun käyttöön ... 15

Vaikutus alueen vesitaloudellisiin rakenteisiin ... 15

Vaikutus alueen omistus- ja asutusoloihin ... 15

Työnaikaiset vaikutukset ... 15

Arvio vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä ... 15

Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille ... 16

VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET ... 16

Muut toiminnot ja asutus ... 16

Työnaikaiset järjestelyt ... 16

KORVAUSESITYS ... 16

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 16

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 17

Lupahakemuksen täydennykset ... 17

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 17

Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet ... 17

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 17

PÄÄASIARATKAISU ... 17

KÄYTTÖOIKEUTTA JA SEN KORVAAMISTA KOSKEVA RATKAISU ... 18

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 18

1. Rakenteita koskevat määräykset ... 18

2. Rakentamisaika ... 19

3. Töiden suorittaminen, työaikaisten haittojen minimointi ja tarkkailumääräys ... 19

4. Viimeistelytyöt ... 19

5. Kunnossapito ... 19

6. Töiden aloittaminen ja valmistumisilmoitus... 19

7. Korkeustaso ... 20

8. Tarkkailumääräys ... 20

Käyttöoikeudesta ja haitasta suoritettavat korvaukset ... 20

Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle ... 20

RATKAISUN PERUSTELUT ... 20

Pääasiaratkaisun perustelut ... 20

Käyttöoikeutta koskevan ratkaisun perustelut ... 21

Lupamääräysten perustelut ... 22

Korvausten perustelut ... 22

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 22

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 22

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 22

KÄSITTELYMAKSU ... 22

Ratkaisu ... 22

Perustelut ... 22

Oikeusohje ... 23

Ilmoitus käyttöoikeudesta kiinteistörekisterin pitäjälle ... 23

MUUTOKSENHAKU ... 24

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Inarin kunta on 2.8.2006 ympäristölupavirastoon toimittamallaan hakemuk- sella pyytänyt lupaa kääntää Akujoen valuma-alueen vedet laskemaan oi- kaisukanavan sijaan Akujoen alkuperäisessä uomassa Ivalojokeen. Oi- kaisukanavaan rakennettavan padon kautta osa vesistä laskisi myös oi- kaisukanavaan, mutta muutoin kaikki vedet ohjattaisiin ruopattavaan Aku- joen uomaan.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Vesilaki 2 luku 2 §

HANKKEEN KUVAUS

Yleiskuvaus hankkeesta

Hankealue sijaitsee Inarin kunnan Akujärven kylässä. Ruopattava alkupe- räinen jokiuoma sijoittuu Ivalo–Nellim -maantien ja Ivalojoen väliin.

Akujoki on maatunut keskivaiheiltaan lähes umpeen. Lisäksi vedenlaatua heikentää merkittävästi Mellanaavan laajennetulla jätevedenpuhdistamolla puhdistettujen jätevesien johtaminen Akujokeen. Pohjois-Suomen ympäris- tölupavirasto on myöntänyt luvan toimintaan 8.12.2003 antamallaan ympä- ristölupapäätöksellä nro 109/03/1, jonka Vaasan hallinto-oikeus 20.9.2005 antamallaan päätöksellä pysytti.

Akujoen valuma-alueen vesien johtaminen Ivalojokeen oikaisukanavan si- jaan alkuperäisen uoman kautta lisää Akujoen virtaamaa merkittävästi.

Hankkeen tarkoitus

Hakemuksen mukaisin toimenpitein lisätään veden virtausta Akujoen uo- massa niin, että Akujoki säilyy jokiuomana ja samalla vähennetään jäteve- sien Akujokeen johtamisesta aiheutuvia haittoja.

Ruopattavan Akujoen vesialueen omistavat Akujärven lohkokunta ja Talo RN:o 18. Hakemuksen mukaan vesialueen omistajille ei aiheudu hank- keesta korvattavaa vahinkoa.

Asian tausta ja nykytilanne

Akujoen ja Akujärven alueella on suoritettu runsaasti erilaisia vesistöjärjes- telyjä 1950-luvulta lähtien. Akujärvien vedenkorkeutta laskettiin ja uusi 1 400 m pitkä oikaisukanava rakennettiin vuonna 1954. Vedenkorkeuden laskemisen tarkoitus oli saada lisää viljelymaata. Oikaisukanavan raken- taminen todettiin halvimmaksi ja myös puutavaran uiton kannalta parhaksi vaihtoehdoksi. Kanavan rakentamisen jälkeen vedet ohjautuivat Ivalojo- keen noin 6 km Akujokisuusta ylävirtaan.

Kanavan kautta virtaava rehevöitynyt vesi on kuljettanut mukanaan mutaa ja hiekkaa, joka on osaltaan rehevöittänyt Ivalojokea sekä vaikeuttanut jo- en vesiliikennettä vähäisen virtamaan aikana. Inarin kunta on esittänyt 29.6.1992 päivätyssä kirjeessä Akujoen ja Akujärvien vesistöjärjestelyä,

jossa järvien vedenkorkeus nostettaisiin alkuperäiselle tasolle ja vedet oh- jattaisiin luonnonuomassa Ivalojokeen.

Esityksen perusteella Lapin vesi- ja ympäristöpiiri rakensi keväällä 1993 alempaan Akujärveen pohjapadon, jonka jälkeen järvien vedenkorkeus pa- lautui likimain entiseen korkeuteen. Pohjapadon rakentamisen yhteydessä ohjattiin Neitiaavan kuivatuskanava padon alapuolelle.

Inarin kunta on esittänyt 29.6.1997 päivätyssä kirjeessä Lapin ympäristö- keskukselle Akujoen ja Akujärven välisiä vesistöjärjestelyjä. Kunta uudisti esityksensä 15.12.1997.

Lapin ympäristökeskuksen ja Inarin kunnan neuvotteluissa syksyllä 2004 asia tuli uudelleen esille. Vesien kääntäminen alkuperäiseen Akujoen uo- maan asetettiin kunnan tärkeimmäksi vesistöjen kunnostuskohteeksi. Neu- vottelujen perusteella Lapin ympäristökeskus on laatinut hankesuunnitel- man oikaisukanavan sulkemiseksi ja Akujoen vesien kääntämiseksi alku- peräiseen uomaansa.

Maastotyöt

Hankkeen maastotyöt on suoritettu marraskuussa 2004. Akujoen maas- tomittaukset on aloitettu noin 4,3 km:n etäisyydeltä Ivalojoesta. Paalu 0+00 on vasemmalta Mellanaavalta tulevan uopajan ja Akujoen risteyskohdas- sa. Alaosassa joki on luonnonmukainen ja tasavedessä Inarijärven kanssa.

Paalulta 9+00 alkaa osuus, jossa luonnonuomaa on oikaistu kaivamalla.

Kaivettuja kanavanosia jatkuu Piinaskoppajärvien laskuojalle saakka.

Joessa on vedenjakajakohta suunnitelleen paalun 38+00 kohdalla, jonka jälkeen vesi laskee oikaisukanavaa kohden.

Maastomittaukset on suoritettu RTK-laitteilla summittaisin välimatkoin. Jo- kiuoman kohdalta on otettu poikkileikkaus, joka ulottuu 5–15 m etäisyydel- le sen molemmin puolin. Uoman keskikohdalla pohjamaiden maalajit on arvioitu koetintangolla. Mittausmenetelmällä esimerkiksi mudan ja siltin erottaminen oli ajoittain pohjan pehmeydestä johtuen vaikeaa ja tulkinnois- sa voi olla eroa todelliseen tilanteeseen verrattuna. Kaivukustannuksissa nämä kuitenkin ovat verrattavissa toisiinsa. Mittausalueen keskivaiheilla osa poikkileikkauksista on jouduttu tekemään toispuoleisina, koska sulaa uomaa ei voitu ylittää puita kaatamatta. Uoman reunojen korkeudet kuiten- kin ovat pääosin samanlaisia, jolloin toisen puolen tietoja voidaan käyttää myös uoman toisella puolella. Kyseisen alueen vetisyydestä johtuen maas- tomittauksia ei olisi voitu tehdä kesällä. Mittaukset on pyritty tekemään pääosin vanhaa luonnonuomaa pitkin. Paalun 15+00 kohdalla uoma on suunniteltu menemään kaivettua uomaa pitkin noin 50 m, jolla vältetään noin 500 metrin mittainen luonnonojan kaivu. Lisäksi pari lyhyempää väliä on suunniteltu kaivettua kanavan kohtaa.

Hankkeen korkeudet

Mittausten lähtökiintopisteenä on käytetty Rajajoosepin tienristeyksessä olevaa kiintopistettä (nro 63260Y), jonka korkeus on N60 + 125,907 m. Kiin- topisteeltä on siirretty korkeus Mellanaavan puhdistamon viereen kivelle, jonka korkeutta on käytetty mittausten aikana. Kyseisen pisteen (Ap 1) korkeus on N₆₀ + 129,861 m. Mittauksissa on jokivarteen katkaistujen pui- den kantoihin merkitty 11 eri korkeusjättöä, joita voidaan käyttää hyväksi mahdollisen rakentamisen aikana.

Lisäksi korkeus on jätetty Keinojänkän Muottavaaran testiradalle johtavan tien rummun päälle ja oikaisukanavan rummulle kaiteen tolpan päälle.

Kaikki kiintopisteet ja korkeusjätöt ilmenevät suunnitelmakartasta.

Suunnitellut työt

Oikaisukanavan sulkeminen

Oikaisukanavaan rakennetaan noin 15 m pitkä ja 14 m leveä patopenger, jota varten tarvitaan noin 200 m²:n suuruinen alue. Rakenteen korkeus on N60 + 120,37 m. Patopenger rakennetaan oikaisukanavassa olevan tes- tiaseman vedenpumppaamon alapuolelle, jotta vettä saadaan riittävästi lä- heisen autotestiradan pumppaamolle ja vesimaisema säilyy oikaisukana- van yläosan tuntumassa sijaitsevan asuinrakennuksen kohdalla. Patopen- ger rakennetaan moreenista, jonka sydämeksi asennetaan 4,6 m korkea teräspontti. Se painetaan 12 metrin leveydeltä kovaan pohjaan asti. Pen- kereen reunat suojataan 0,8 metrin vahvuisella kiviverhouksella. Harjan le- veydeksi tulee 3 m ja luiskakaltevuudeksi molemmin puolin 1:3. Patopen- kereen alaosaan korkeudelle 119,40 m asennetaan 12 metrin pituinen hal- kaisijaltaan 200 mm:n putki, jonka avulla alapuolisen kanavan vedenvaih- tuvuus turvataan kuivimpia aikoja lukuun ottamatta. Vedenkorkeus nousee putken alareunan tasolle virtaaman ollessa 0,6 m³/s. Vesi ylittää padon harjan virtaamalla 3,2 m³/s, mikä ylittyy keskimäärin 8 vrk/v. Keskimääräi- sen tulvahuipun (MHW) aikana padon yli virtaa 2,35 m³ valuma-alueelta tu- levista vesistä.

Akujoki tulvii samanaikaisesti Ivalojoen kanssa, ja vedenkorkeudet padon molemmin puolin tulevat olemaan lähellä toisiaan. Näin ollen suuria pato- pengertä syövyttäviä virtauksia ei oletettavasti synny.

Oikaisukanavan alapäähän rakennetaan lisäksi moreenista ja kivistä mata- lampi pohjapato, jonka ohjeellisena korkeutena pidetään nykyistä kanavan keskivettä (MW 119,35 m).

Padon tarkoituksena on turvata veden säilyminen kanavassa myös kuivim- pina aikoina. Laskettu vesisyvyys nykyisellä keskivedenkorkeudella on pa- tojen välissä noin 55 cm, jolloin vesitilavuus patojen välissä on noin 3 000 m³.

Virtausnopeudella 1 m/s patopenkereeseen asennettavassa halkaisijaltaan 200 mm:n putkessa virtaama on noin 2 600 m³/7vrk ja veden vaihtuvuus noin 1 vrk.

Vanhan uoman avaaminen

Uoman toinen ranta raivataan 10–15 metrin leveydeltä. Raivattava hyöty- puu, joka on ainoastaan pientä polttopuuksi soveltuvaa koivua, kerätään ja läjitetään alueen reunaan. Kerätyt puukasat siirretään myöhemmin pinnan tasauksen jälkeen traktorilla lähialueelle maanomistajan osoittamaan paik- kaan. Pienemmät risut ja oksat jätetään kaivumassojen alle.

Tutkitun uoman pohjamaat ovat lähes kauttaaltaan silttiä, hienoa hietaa ja mutaa, jotka sulana ollessaan eivät kanna raskasta kaivinkonetta. Raivattu alue poljetetaan aluksi pakkasien aikana moottorikelkalla ja myöhemmässä vaiheessa traktorilla jäätymisen edistämiseksi. Uomaan tulee jatkuvasti Piinaskoppajärvistä ja uomaa reunustavilta soilta vettä, joka pitää oletetta- vasti uoman sulana talvellakin. Sulaa uomaa ei pehmeiden pohjamaiden vuoksi voi ylittää kaivinkoneella. Kaivaminen suoritetaan pitkäpuomisella

kaivinkoneella, jonka ulottuvuus mahdollistaa kaivamisen pelkästään toi- selta reunalta. Kaivumassat voidaan sijoittaa koneella myös kauemmaksi uomasta, missä se pohjamaiden pehmeyden vuoksi on välttämätöntä. Kai- vumaat läjitetään mahdollisimman kauaksi uomasta takaisinvalumisen es- tämiseksi. Kaivettavan uoman keskivaiheilla noin paalulta 20+00 Piinas- koppajärvien laskuojalle asti kaivumaista osa siirretään kottaamalla kau- emmaksi läjitykseen. Kyseinen väli on erityisen märkää, jossa tutkimusai- kana vedenpinta oli lähes maanpinnan tasolla. Lisäksi uoman lampareiden vesisyvyys on paikoin yli metri. Kaivusta ja perkauksesta 5 100 metrin matkalla massoja syntyy yhteensä 40 000 m³ktr.

Autotestiradan tiellä olevat kaksi 9 metrin ja halkaisijaltaan 2-metriset kier- resaumarummut upotetaan 0,2 m nykyistä alemmaksi. Rumpujen alareu- nojen korkeudet tulevat tasoon N₆₀ + 118,35 m. Kaivettavan uoman pohjan korkeus rumpujen molemmin puolin on N₆₀ + 118,55 m. Rummut on äsket- täin asennettu sorapatjan päälle. Rumpujen uudelleen asentamisessa ei tarvita lisäsoraa.

Kaivun aikana tulee huomioida paalulla 19+50 oleva sähkövoimalinja.

Kiinteistökohtaiset toimenpiteet

Lähes kaikki ruoppaukset muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta tapahtuvat alkuperäisen jokiuoman kohdalla, jonka omistaa Akujärven loh- kokunta. Kohdissa joissa Akujoen alkuperäinen uoma on kapeampi kuin kaivettava uoma, tulee kaivu leviämään osin myös uoman reunoilla oleval- le tilalle. Kohdat, joissa kaivettava uoma on linjattu kokonaan yksityisten ti- lojen alueelle, sekä sen pituus on merkitty luetteloon kyseisen tilan kohdal- le.

Tilat ovat luettelossa järjestyksessä paalulta 0+00 ylöspäin paalulle 51+73.

Luettelossa kunkin tilan kohdalle on merkitty millä paaluvälillä tilan alue on. Paalutus on sama kuin suunnitelmassa. Suurimmat tilat saattavat yhtyä Akujoen vanhaan uomaan useammissa kohdissa.

Suunnitelmassa Akujoen vasen ja oikea puoli on määritelty Akujoen vir- taussuunnan mukaisesti.

Kaivettavan uoman osalta on laadittu tarkemmat lisäselvityskartat mitta- kaavassa 1:2 000. Kustakin kartasta (A3) ilmenee keskimäärin 2–3 tilan tu- leva vesialue ja läjitysalueet sekä niiden etäisyys kaivettavasta uomasta.

Karttalehdillä ojan reunaan tulevissa läjitysalueissa ei näy niihin jätettävät vesiaukot. Kartat on numeroitu 1–7, joista kustakin ilmenee, mitä tiloja kart- ta koskee. Tilakohtaisessa selostuksessa puolestaan on ilmoitettu mistä karttaliitteestä tilan asianomainen kohta löytyy.

Tilojen kohdalla läjitysalueet on mitoitettu niin, että kovimmilla mailla läji- tysvahvuus on metri ja märillä kohdilla se on 0,8 metriä. Ruoppausmassat on laskettu kiintoteoreettisina (ktr), mutta muutettu irtoteoreettisiksi (itd) kertoimella 1,5 läjitysalueiden suuruutta laskettaessa. Tilakohtaisesti on käytetty lyhenteitä si=siltti, mr=moreeni, tv=turve.

Raivausalueiksi on laskettu kaivettavan uoman ja läjitysalueen takareunan välinen alue kokonaisuudessaan. Todellisuudessa raivattavaa puustoa ja pensaikkoa ei kuitenkaan ole koko alueella ja osittain puustoa voidaan jo- pa säilyttää läjityskohteissa. Alueen märkyys huomioiden tulevat läjitysalu- eet olemaan oletettavasti parhaita puuston kasvupaikkoja tulevaisuudessa.

Tilojen maa-alueilla kaivun neliömäärät on laskettu kaivettavan uoman tu- levan leveyden sekä rekisterikarttaan merkityn jakokunnan omistaman uoman leveyden erotuksena. Esimerkkitapauksessa tulevan uoman leveys on 8 m, ja rekisterikarttaan merkityn uoman leveys on 3 m. Tällöin erotuk- seksi jää 5 m, joka kerrotaan uoman pituudella. Mikäli uoman molemmilla puolilla on eri tila, erotus puolitetaan (2,5 m).

Toimenpiteisiin annetuissa suostumuksissa on alempana erikseen mainit- tujen ehtojen lisäksi todettu, että työnaikainen läjitys ja koneliikenne pyri- tään pitämään uoman välittömässä läheisyydessä, että työ tehdään suun- nitelman "Akujoen vesistöjärjestelyt" mukaisesti ja että Lapin ympäristö- keskus luovuttaa hankkeen töiden valmistuttua Inarin kunnalle, joka vastaa sen kunnossapidosta. Lisäksi korvauksista on todettu, että väliaikaisen käyttöoikeuden saamisesta ei makseta korvauksia ja että työnaikaiset va- hingot käsitellään erikseen. Suostumusten tulkinnasta syntyvät erimielisyy- det puolestaan ratkaistaan kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa.

Ylitalo RN:o 23:10

Tilan omistaja on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseen. Tila si- jaitsee paaluvälillä 0–2+22 eli 220 metrin matkalla uoman varrella. Uoman kaivusta 120 metrin matkalla syntyy ruoppausmassoja (si) 140 m³ktr, jotka läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle tilan maalle jokiuoman oike- aan reunaan. Alueella olevaa pientä vesaikkoa ei raivata. Tilan aluetta kai- vetaan 240 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 210 m² .

Muottavaara RN:o 8:17

Hakija omistaa tilan. Paaluvälillä 2+22–5+05 uomaa kaivetaan koko 283 metrin matkalla. Ruoppausmassat (si) 310 m³ktr ja (mr) 90 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle tilan maalle jokiuoman oikeaan reu- naan.

Pienimuotoista raivausta tehdään 2 850 m²:n suuruisella alueella. Tilan aluetta kaivetaan 150 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 600 m².

Järvi RN:o 22:7

Tilan omistajan suostumusta hankkeen toteuttamiseen ei ole saatu. Paalu- välillä 2+22–5+05 uomaa kaivetaan koko 283 metrin matkalla. Ruoppaus- massat (si) 310 m³ktr ja (mr) 90 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle tilan Muottavaara RN:o 8:17 maa-alueelle jokiuoman oikeaan reunaan. Tilan maa-aluetta kaivetaan 150 m². Raivausta ei tarvita.

Koistila RN:o 8:52

Hakija omistaa tilan. Paaluvälillä 5+05–7+95 uomaa kaivetaan koko 290 metrin matkalla. Ruoppausmassat (si) 1 015 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle tilan maa-alueelle jokiuoman oikeaan reunaan. Muot- tavaaran testiradalle johtavan tien yläpuolella 45 metrin matkalla massat läjitetään uoman vasemmalle laidalle. Vähäisiä raivauksia vaativa alue on 4 350 m². Tilan aluetta kaivetaan 210 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 1 500 m².

Paaluvälillä 16+00–18+20 uomaa kaivetaan koko 220 metrin matkalla.

Ruoppausmassat (si) 560 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan koh- dalle tilan maa-alueelle jokiuoman vasempaan reunaan. Vähäistä raivaus-

ta vaativa alue on suuruudeltaan 3 300 m². Tilan maa-aluetta kaivetaan 880 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 850 m².

Kunnanaapa RN:o 22:44

Hakija omistaa tilan. Paaluvälillä 5+05–7+95 uomaa kaivetaan koko 290 metrin matkalla. Ruoppausmassat (si) 1 015 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle jokiuoman oikeaan reunaan tilan Koistila RN:o 8:52 puolelle. Aluetta ei ole tarpeen raivata. Tilan maa-aluetta kaivetaan 210 m².

Peräkaltio RN:o 18:28

Tilan omistajat ovat yhtä lukuun ottamatta antaneet suostumuksen hank- keen toteuttamiseen. Paaluvälillä 7+95–16+00 uomaa kaivetaan koko 805 metrin matkalla. Ruoppausmassat (si) 2 250 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle tilan maalle jokiuoman vasempaan reunaan. Vähäis- tä raivausta tehdään 12 000 m².n suuruisella alueella. Tilan maa-aluetta kaivetaan 2 600 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 3 400 m². Tilan kohdalla Akujokea ohjataan aiemmin kaivettuun noin 45 metrin pituiseen oi- kaisukanavaan.

Vaara, oikeastaan Inarijärvi RN:o 13:1

Metsähallitus on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseen. Paalu- välillä 11+67–12+05 uomaa kaivetaan koko 38 metrin matkalla. Ruop- pausmassat (si) 90 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle tilan maa-alueelle. Tilan maa-aluetta kaivetaan 50 m². Raivausta tehdään jonkin verran 500 m²:n suuruisella alueella. Maaläjitysalueen pinta-ala on 150 m². Kanavan kohdalle massoja ei läjitetä.

Paaluvälillä 40+11–40+44 uomaa kaivetaan koko 33 metrin matkalla. Kai- vumassat (si) 360 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan jokiuoman oikealle puolelle tilan Einola RN:o 8:56 alueelle. Tilan maa-aluetta kaivetaan 115 m². Rai- vausta ei tarvita.

Hanhikunta RN:o 4:51

Hakija omistaa tilan. Paaluvälillä 18+20–24+50 uomaa kaivetaan koko 630 metrin matkalla. Ruoppausmassat (si) 3 030 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle tilan maa-alueelle joen vasempaan reunaan. Ta- kaisinvalumisen estämiseksi paalulta (noin) 20+00 alkaen kaivumassat on siirrettävä "kottaamalla" noin 25–30 metrin etäisyydelle ruopattavasta uo- masta. Vähäistä raivausta tehdään noin 16 000 m²:n suuruisella alueella.

Rekisterikartan mukaan tällä osuudella Akujärven lohkokunnan vesialu- eeksi on erotettu kaivettu oikaisukanava. Suunniteltu linjaus ja kaivettava uoma kulkee kuitenkin vanhaa uomaa noin 360 metrin matkan tilan alueel- la. Tilan maa-aluetta kaivetaan tällä paaluvälillä 4 000 m². Valtaosin eli 2 880 m² kaivetaan kuitenkin vanhaa uomaa. Maaläjitysalueen pinta-ala on 5 700 m². Osa ruoppausmaista voidaan kohdasta riippuen käyttää kaivetun oikaisu-uoman täyttämiseen.

Keskitalo RN:o 6:59

Tilan omistaja on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseen ehdolla, että ruoppaus- ja kaivutyöt suoritetaan tilan poikki menevän vanhan kana- van kautta. Paaluvälillä 24+50–29+00 uomaa kaivetaan koko 450 metrin matkalla. Kaivupaikan rannan vetisyydestä johtuen ja takaisinvalumisen

estämiseksi ruoppausmassat (tv, si) 3 510 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kolmeen eri paikkaan noin 30–50 metrin etäisyydelle ruopattavasta uomas- ta. Läjityspaikoilla ei maaperän vetisyyden takia kasva hyötypuuta, eikä raivauksia tarvita. Läjitysalueet on merkitty liitteenä olevaan lisäselvitys- karttaan. Tilan omistajan suostumusehtojen (oikaisukanavaan kaivu) vaih- toehdossa tulisivat läjitysalueet siirtymään vastaavan matkan kaivettavaa uomaa kohti. Suunnitelman mukaisella tavalla tilan maa-aluetta kaivetaan 2 800 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 6 600 m².

Tilan alueelle suunniteltu uoman kohta poikkeaa rekisterikartasta ilmene- vän Akujärven lohkokunnan vedeksi erotetusta uomasta noin 156 metrin matkalla. Kyseinen alue on tasaista, alavaa ja vetistä aluetta, josta alkupe- räisen uoman havaitseminen ei kaikissa kohdissa ole mahdollista. Hakijan saamien tietojen mukaan kaivetun oikaisukanavan kaivumailla on täytetty alkuperäistä uomaa. Alueen sijainti ilmenee lisäselvityskartasta 4.

Kumpu RN:o 27:3

Tilan omistaja on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseen. Paalu- välillä 29+00–32+10 (310 m) uomaa kaivetaan koko 310 metrin matkalla (tv, si) 2 950 m³ktr. Kaivumassoista 2 550 m³ ktr läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle tilan maalle jokiuoman vasempaan reunaan.

Kaivupaikan rannan vetisyydestä johtuen ja takaisinvalumisen estämiseksi ruoppausmassat on siirrettävä "kottaamalla" kauemmaksi kaivettavasta uomasta. Raivausta tehdään 7 800 m²:n suuruisella alueella. Tilan maa- aluetta kaivetaan 1 400 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 4 800 m². Tilan alueella linjaus poikkeaa rekisterikartasta ilmenevän Akujärven loh- kokunnan vedeksi erotetusta uomasta noin 67 metrin matkalla.

Kangas I RN:o 8:21

Tilan omistaja on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseen. Paalu- välillä 30+50–34+30 uomaa kaivetaan koko 380 metrin matkalla massoja (tv, si) yhteensä 2 200 m³ktr . Paaluväliltä 30+50–31+15 eli 65 metrin mat- kalla massat sijoitetaan kokonaisuudessaan tilan Rinteelä RN:o 27:3 maa- alueelle. Loppuosa eli 1 610 m³ktr ruoppausmassoista sijoitetaan erilliselle läjitysalueelle jokiuoman oikealle puolelle. Tilan maa-aluetta kaivetaan tällä paaluvälillä 1 500 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 3 000 m². Läjitysalu- etta ei tarvitse raivata.

Paaluvälillä 37+59–39+00 uomaa kaivetaan koko 141 metrin matkalla.

Ruoppausmassat (tv, si) 1 360 m³ läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle tilan Kotihuhta II RN:o 7:15 alueelle jokiuoman oikeaan reunaan.

Raivaus ei ole tarpeen. Tilan maa-aluetta kaivetaan 500 m². Kivisuo RN:o 6:65

Tilan omistaja on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseen. Paalu- välillä 33+87–35+50 uomaa kaivetaan koko 163 metrin matkalla. Ruop- pausmassat (tv,si) 1 460 m³ktr siirretään kottaamalla läjitettäväksi ja tasoi- tettavaksi kaivupaikan kohdalla tilan maa-alueelle jokiuoman vasempaan reunaan. Tilan maa-aluetta kaivetaan tällä paaluvälillä 1 050 m². Maaläji- tysalueen pinta-ala on 2 800 m². Raivausta tehdään 3 600 m²:n suuruisella alueella.

Paaluvälillä 36+71–39+00 uomaa kaivetaan koko 229 metrin matkalla.

Ruoppausmassat (tv,si) 2 380 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle tilan maa-alueelle jokiuoman oikeaan reunaan. Tilan maa-aluetta kaivetaan tällä paaluvälillä 1 120 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 3 600 m². Raivausta tehdään 3 500 m²:n suuruisella alueella.

Tilan alueella kaivettava uoma oikaisee rekisterikarttaan merkitystä Akujär- ven lohkokunnan vesialueesta 28 metrin matkan.

Hanhivaara RN:o 4:44

Tilan omistaja on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseen. Paalu- välillä 35+50–36+70 uomaa kaivetaan koko 120 metrin matkalla. Ruop- pausmassat (si) 810 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle ti- lan maa-alueelle jokiuoman vasempaan reunaan. Raivausta tehdään 1 450 m²:n suuruisella alueella. Tilan maa-aluetta kaivetaan tällä paaluvä- lillä 720 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 1 200 m².

Paaluvälillä 45+00–46+95 (195 m) uomaa kaivetaan koko 195 metrin mat- kalla yhteensä (si) 1 010 m³ktr. Ruoppausmassoista noin puolet eli 500 m³ ktr läjitetään ja tasoitetaan tilan maa-alueelle kaivupaikan kohdalle. Raiva- usta tehdään 1 600 m²:n suuruisella alueella. Tilan maa-aluetta kaivetaan tällä paaluvälillä 300 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 750 m².

Paaluvälillä 50+91–51+87 uomaa kaivetaan koko 96 metrin matkalla. Kai- vumassoista (si) 300 m³ktr puolet eli 150 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan tilan maa-alueelle kaivupaikan kohdalle. Raivausta tehdään 1 150 m²:n suurui- sella alueella. Tilan maa-aluetta kaivetaan vesialueeksi tällä paaluvälillä 240 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 230 m².

Einola RN:o 8:56

Tilan toinen omistaja on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseen.

Paaluvälille 39+00–45+00 uomaa kaivetaan koko 600 metrin matkalla.

Kaivumassoista (si) 4 700 m³ktr valtaosa eli 3 900 m³ktr läjitetään ja tasoi- tetaan kaivupaikan kohdalle tilan maa-alueelle, jokiuoman oikeaan reu- naan. Pensaikkoa raivataan koko matkalla arviolta 9 000 m²:n suuruisella alueella. Tilan maa-aluetta kaivetaan 1 300 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 5 900 m².

Kunta-Einola RN:o 8:46

Hakija omistaa tilan. Paaluvälillä 40+44–43+33 uomaa kaivetaan koko 289 metrin matkalla. Kaivumassat (si) 1 670 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kai- vupaikan kohdalle jokiuoman oikealle puolelle tilan Einola RN:o 8:56 alu- eelle. Aluetta ei tarvitse raivata. Tilan maa-aluetta kaivetaan 500 m². Tilan maa-alueelle ei läjitetä kaivumaita.

Hanhiranta RN:o 5:33

Tilan omistaja on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseen edellyt- täen, että muutoksen aiheuttamat mahdolliset haitat korvataan yhteisesti sovittavalla tavalla. Paaluvälille 43+33–51+67 uomaa kaivetaan koko 834 metrin matkalla (si). Ruoppausmassoja (si) kertyy 5 100 m³ktr, joista 3 700 m³ktr läjitetään ja tasoitetaan kaivupaikan kohdalle tilan maalle jokiuoman molemmin puolin. Raivausta tehdään 18 500 m²:n suuruisella alueella. Ti- lan maa-aluetta kaivetaan 2 250 m². Maaläjitysalueen pinta-ala on 5 600 m².

Hirvikumpu RN:o 4:39

Tilan omistaja on antanut suostumuksen hankkeen toteuttamiseen. Tila si- joittuu kaivettavan uoman yläosaan muutaman metrin matkalla. Oi- kaisukanavaa kaivettaessa on tilan alueelle nostettu kaivumaita, jonka vuoksi siinä kasvaa isoa puustoa. Puustosta johtuen tilan maalle ei läjitetä kaivumaita, vaan ne läjitetään tilan Hanhivaara RN:o 4:44 puolelle.

Ilola RN:o 30:4

Tilan omistajat ovat antaneet suostumuksen oikaisukanavan suualueella Tahkotörmäntien ja Ivalojoen välisellä pohjapatoalueella toteuttaa Akujoen vesistöjärjestelyn vaatimia ruoppaus- ja kaivutöitä, läjittää ruopattua maata sekä rakentaa tilan alueelle työmaateitä. Lisäksi hakija saa pysyvän käyt- töoikeuden niihin maa-alueisiin, jotka tarvitaan hankkeen valmistumisen jälkeen alueen kunnossapitoa varten.

Hakemuksen täydennyksenä on todettu, että oikaisukanavan alapäähän rakennettavan pohjapadon tarkoituksena on säilyttää kanavan vedenkor- keus, noin 55 cm, myös kuivina aikoina. Kanavan pohjalle kivistä ja mo- reenista rakennettava pato on 0,5–0,7 m korkea mahdollinen painuma huomioiden. Pohjapadon harjakorkeudeksi on määritelty keskimääräinen kanavan vesikorkeus N₆₀ + 119,35 m. Padon kohdalla ei suoriteta kaivua maa- tai vesialueella. Rakentaminen toteutetaan tuomalla paikalle massoja 20 m³ itd. Rakentamista varten tarvittava alue on suuruudeltaan noin 25 m². Läjitysalueita tällä alueella ei tarvita.

Pohjapato sijaitsee kokonaisuudessaan kanavassa. Rakentaminen on var- sin pieni toimenpide, sijaintinsa puolesta helppo toteuttaa eikä siitä koidu maanomistajalle haittaa. Kerrotun perusteella pohjapadon rakentamisen osalta ei ole tehty korvausesitystä.

Hankkeen kustannukset

Hankkeen kustannusarvio on laadittu työkoneiden, työpalkkojen ja raken- nusmateriaalien ohjehintojen mukaisesti, jolloin hankkeen kustannukset il- man arvonlisäveroa ovat 100 000 euroa (kustannustaso 4/05).

Arvio työajasta

Työt on ollut tarkoitus aloittaa vuonna 2008, mikäli hankkeen toteuttamista varten tarvittava rahoitus järjestyy.

HANKETTA KOSKEVAT SUOSTUMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Hakija on saanut edellä kohdasta "Kiinteistökohtaiset toimenpiteet" ilmene- vät suostumukset rantatilojen omistajilta hankkeen toteuttamiseen kolmea tilaa lukuun ottamatta.

Hanke ei ole kaavan vastainen tai vaikeuta vastaista kaavan laatimista.

TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET

Hakijan on katsottava pyytäneen pysyvää käyttöoikeutta hanketta varten tarvittaviin toisten alueisiin sillä perusteella, että hanke on vesilain 2 luvun 8 §:n mukaisesti yleisen tarpeen vaatima.

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA

Yleiskuvaus vesistöstä

Hankealue sijaitsee Ivalojoen alaosan Akujoen valuma-alueella.

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat

Akujoen valuma-alue oikaisukanavan yläpään kohdalla on 43 km² ja alavir- ralla mittausten aloittamiskohdalla 51 km². Valuma-alueen järvisyys on 4

%. Keskimääräinen lumen vesiarvo on 140–160 mm.

Akujoen laskennalliset virtaamat paalulla 51+73:

Valuma, (l/s*km²) Virtaama, m³/s N_qkesä (Laaniojan vertailu) 2,95 NQkesä 0,13 MNq - " - 7,23 MNQ 0,31 Mq - " - 14,24 MQ 0,61 M_qkesä - " - 20,83 MQ_{kesä 50%} 0,89 MHq (Kaitera) 130 MHQ 5,5 Hq_1/20 (=1,6MHq) 208 HQ_1/20 8,9 Vedenkorkeudet näillä arvoilla ovat:

HW = 120,80 m MHW = 120,60 m MNW = 119,22 m NW = 119,02 m

Akujoen laskennalliset virtaamat paalulla 0+00:

Valuma, (l/s*km²) Virtaama, (m³/s) Nqkesä (Laaniojan vertailu) 2,95 NQkesä 0,15 MNq - " - 7,23 MNQ 0,37 Mqkesä 50% - " - 20,83 MQkesä 50% 1,06 MHq (Kaitera) 130 MHQ 5,2 Hq1/20 (=1,6MHq) 208 HQ1/20 8,3 Vedenkorkeudet edellisillä arvoilla ovat:

MHW = 119,70 m HW = 119,93 m

Alavesi (NW) tulee määräytymään Inarijärven vedenkorkeuden mukaan.

Virtaama (m³/s) on eri kuukausien keskiarvona ilmaistuna Akujoen paalulla 0+00, kun vertailuvesistönä on käytetty Laaniojan vesistön 17 vuoden mit- tauksia, vuosina 1980–2000:

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 0,26 0,21 0,17 0,22 2,22 1,90 0,85 0,75 0,73 0,60 0,42 0,34

Virtaamissa ei ole huomioitu tulva-aikana padon yli meneviä vesiä ja pato- penkereeseen asennettavaa halkaisijaltaan 200 mm olevaa putkea. Put- ken vaikutus kokonaismääriin on kuitenkin erittäin pieni.

Vesistöjärjestelyt eivät tule nostamaan Akujoen tulvakorkeuksia. Ivalojoen havaittu HW samalla kohtaa on N60 + 121,89 m, joka ylittää Akujoen HW:n reilusti vaikuttaen Akujärvelle asti.

Vesistöjärjestelyn toteuttamisen jälkeen tulee keskiylivirtaaman (MHQ) ai- kana vesistä 4,2 m³/s ohjautumaan Akujoen uomaan ja 2,35 m³/s oi- kaisukanavaan rakennettavan padon ylitse. HQ1/20 aikana menee molem- pien kautta 4,5 m³/s.

Mittausaikana vedenkorkeus lähtöpisteellä pl 0+00 oli N60 + 119,56 m jat- kuen lähes samana paalulle 20+00 saakka. Vedenjakajalla suunnilleen paalun 38+00 kohdalla korkeus oli N60+120,42 m sekä oikaisukanavassa N₆₀ + 119,58 m. Uoman pohjan korkeudet vastaavilla paikoilla olivat nolla- paalulla N₆₀ + 118,58 m ja oikaisukanavan niskalla N₆₀ + 118,84 m.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN

Vaikutus pintavesiin

Hankkeen toteuttamisen jälkeen tulee Akujoen vanhan uoman virtaama ja vedenkorkeus kasvamaan. Veden virtausnopeus keskiylivedellä (MHW) tu- lee olemaan 0,31 m/s. Hankkeen toteuttamisella ei ole haitallista vaikutusta alueen tulvakorkeuksiin. Oikaisukanavan pohjapato pienentää sen virtaus- ta oleellisesti. Patopenkereeseen asennettavalla putkella sekä oi- kaisukanavan alaosaan rakennettavalla pohjapadolla turvataan veden säi- lyminen padon alapuolisella osuudella. Vedenkorkeus patopenke-reen alapuolisella kanavaosuudella tulee olemaan keskimäärin 0,55 m.

Vaikutus vedensaantiin ja vedenlaatuun

Hankkeen toteuttamisella ei ole vaikutusta alueen talousveden saantiin.

Kaivettavasta uomasta tulee alkuvuosina huuhtoutumaan hienoainesta vir- ran mukana Ivalojokeen ja Inarijärveen. Pienestä kaltevuudesta ja Inarijär- ven padottavasta vaikutuksesta johtuen ei kaivettavan uoman virtausno- peus tule kuitenkaan olemaan suuri, jolloin kaivukohtiin oletettavasti muo- dostuu varsin nopeasti kasvustoja ja uoman syöpyminen tulee nopeasti pienenemään ja loppumaan muutaman vuoden sisällä. Samat haitalliset vaikutukset, jotka oikaisukanavan rakentaminen aiheutti Ivalojokeen, tule- vat veden käännön yhteydessä jossain määrin siirtymään Akujokisuun ala- puoliseen Ivalojokeen.

Akujärven oikaisukanavan vedenvirtaus tulee penkereeseen asennettavas- ta putkesta huolimatta loppumaan lähes kokonaan. Oletettavasti virtauk- sen loppumisen jälkeen kanava rehevöityy ja kasvaa umpeen varsin pian, minkä seurauksena myöhemmin ilmenee mahdollisesti haju- ja muita hait- toja.

Autotestiaseman vedenotto oikaisukanavasta turvataan rakentamalla pa- topenger ottamon alapuolelle.

Vaikutus ympäristön luonnon tilaan

Hankkeen toteuttamisella ei ole haitallista vaikutusta maa-alueisiin.

Tasoitetut ruoppausmassojen läjitysalueet oletettavasti parantavat esimer- kiksi kahlaajien pesimämahdollisuuksia, ja vesilintujen määrä jokialueella lisääntynee tulevaisuudessa.

Arvio mahdollisista luonnonsuojelulain vastaisista seurauksista

Hankkeella ei ole arvioitu olevan luonnonsuojelulain vastaisia seurauksia.

Vaikutus kalastukseen ja kalastoon

Vesien kääntäminen vanhaan luonnonuomaan tulee muuttamaan ja paran- tamaan sen monimuotoista vesiluontoa. Veden vaihtuvuuden lisääntyessä on oletettavaa kalaston ilmestyvän vanhaan uomaan ja nousevan sitä kautta yläpuolisiin vesistöihin.

Vaikutus vesiliikenteeseen

Hankkeen toteuttaminen tulee mahdollistamaan vesiliikenteen Akujoella kuivimpia aikoja lukuun ottamatta.

Vaikutus hankkeen vaikutusalueella oleviin teihin, rakenteisiin ja laitteisiin

Hankkeen vaikutuspiirissä on Muottavaaran testiradalle johtavan soratien kaksi rumpua, joita lasketaan 0,2 m alemmaksi. Tielle ei hankkeen toteut- tamisesta ole haittaa. Rakennuksia ei rakentamisalueella ole. Akujoen ylit- se johtavalle korkeajännitelinjalle ei hankkeella ole vaikutuksia.

Vaikutus vesistön muuhun käyttöön

Hankkeella ei ole arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia Akujoen nykyiseen käyttöön.

Vaikutus alueen vesitaloudellisiin rakenteisiin

Hankkeella ei ole vaikutuksia vesivoimaan käyttöön.

Vaikutus alueen omistus- ja asutusoloihin

Hankkeella ei ole arvioitu olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia hanke- alueen omistus- tai asutusoloihin.

Työnaikaiset vaikutukset

Työn suorittamisesta ei ole arvioitu aiheutuvan merkittävää haittaa.

Arvio vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä

Hankkeen toteuttamisesta johtuvaa hyötyä ei rahallisesti voi arvioida. Hyö- tynä voidaan pitää Akujoen palautumista jokivesistöksi myös sen yläjuok- sulla. Vesimäärän, kalaston ja linnuston lisääntymisen johdosta jokiuoman virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat nykyisestä.

Laajennetun Mellanaavan jätevedenpuhdistamon purkuvedet johdetaan Akujokeen. Hankkeen aiheuttamasta virtaaman lisäyksestä huolimatta Mel- lanaavan jätevedenpuhdistamolta johdettavien puhdistettujen jätevesien vaikutukset Akujoessa ovat huomattavat. Ainoastaan vesistön keskiylivir- taamatilanteessa jätevesien vaikutusten katsotaan olevan vähäisiä. Ha- kemussuunnitelmaan liitetyn lausunnon (liite 11) mukaan Akujoen vesistön tila ei keskiylivirtaaman aikaa lukuun ottamatta nykyisestään parane, vaik- ka Akujoen virtaama kasvaa.

Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille

Ruopattavan Akujoen vesialueen omistajille ei hakemuksen mukaan ai- heudu hankkeesta korvattavaa vahinkoa.

Hanketta varten tarvittavista toisten maa-alueista on tehty vahinkoarvio.

Näiden alueiden osalta korvausesitys on, kun huomioon otetaan korvauk- sen määrääminen puolitoistakertaisena vesialueeksi muutettavaksi suunni- teltujen maa-alueiden osalta, noin 1 350 euroa.

Akujoen uoman kaivusta aiheutuvan hienoaineksen huuhtoutumisen Ivalo- jokeen ja Inarijärveen ei ole arvioitu olevan määrältään ja kestoltaan suur- ta. Haitalliset vaikutukset ovat samanlaisia, kuin aikanaan oikaisukanavan rakentamisesta aiheutui Ivalojoessa. Lisäksi toimenpiteen seurauksena oikaisukanava rehevöityy ja kasvaa umpeen, mistä voi aiheutua ainakin hajuhaittoja. Oikaisukanavassa, Ivalojoessa ja Inarijärvessä aiheutuvien haittojen raha-arvoa ei ole arvioitu.

VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET

Muut toiminnot ja asutus

Läheisen autotestiaseman vedenotto oikaisukanavasta turvataan rakenta- malla patopenger pumppaamon alapuolelle. Samalla säilyy vesimaisema oikaisukanavan yläosan varrella sijaitsevan asuinrakennuksen kohdalla.

Työnaikaiset järjestelyt

Työnaikaisista järjestelyistä on lausuttu maanomistajilta saaduissa suos- tumuksissa edellä kohdassa "Kiinteistökohtaiset toimenpiteet" esitetyn mu- kaisesti.

KORVAUSESITYS

Hakija on 27.4.2007 toimittanut ympäristölupavirastoon hakemuksen täy- dennyksenä selvityksen hanketta varten tarvittavista alueista tilakohtaisesti ja pinta-aloittain sekä tehnyt esityksen hankkeen toteuttamisesta aiheutu- vista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä suoritettaviksi kor- vauksiksi.

Maapohjan arvo perustuu laskemissa valtion suorittamiin luonnonsuojelu- alueiden lunastuskorvauksiin. Puuston arvona on puolestaan käytetty edel- lisenä vuotena paikkakunnalla toteutuneiden puukauppojen keskihintoja.

Korvausesitys on hakijan mukaan laadittu vuonna 2007.

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hankkeen vaikutuksien seurantaa varten laaditaan alapuolisille vesistölle näytteenotto-ohjelma.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakija on täydentänyt hakemustaan 23.10.2006, 15.1.2007, 3.4.2007, 27.4.2007 ja 6.2.2009.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Inarin kunnassa suomeksi, pohjoissaameksi, inarin- saameksi ja kolttasaameksi 26.6.–17.8.2007 sekä erityistiedoksiantona vi- ranomaisille ja asianosaisille.

Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet

1. Lapin ympäristökeskus

Ympäristökeskus on vaatinut, että vesistön vedenlaatua rakentamisen ai- kana on tarkkailtava sen hyväksymällä tavalla.

2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö

Muistuttajalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

PÄÄASIARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Inarin kunnalle luvan seuraaviin toimenpi- teisiin:

– Pohjapadon rakentamiseen Akujoesta erkanevaan oikaisukanavaan – Pohjapadon rakentamiseen oikaisukanavan suulle

– Akujoen uoman ruoppaamiseen ja osittain uuden uoman kaivamiseen noin 5,1 kilometrin matkalla, rannan raivaamiseen sanotulla matkalla 10–

15 metrin leveydeltä sekä ruoppaus- ja kaivumassojen sijoittamiseen tällä alueella sijaitsevien rantatilojen maa-alueille

– Akujoen länsipuolella sijaitsevan autotestiradan kohdalla Akujoen ylitse rakennetussa siltarakenteessa olevien kahden 9 metrin pituisen ja hal- kaisijaltaan 2 metrin kierresaumarummun laskemiseen 0,2 m nykyistä alemmaksi.

Hanketta varten tarvittavista alueista määrätään jäljempää ilmenevät kor- vaukset. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

KÄYTTÖOIKEUTTA JA SEN KORVAAMISTA KOSKEVA RATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää hakijalle pysyvän käyttöoikeuden tämän päätöksen liitteessä 2 ilmeneviin hanketta varten tarvittaviin toisten aluei- siin. Alueet ilmenevät ympäristölupavirastoon 27.4.2007 täydennyksenä toimitetuista lisäselvityskartoista ja tämän päätöksen liitteestä 2.

Luvan saaja velvoitetaan suorittamaan jäljempänä lupamääräyksissä sa- notuin perustein pysyvistä käyttöoikeuksista tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevät korvaukset.

LUPAMÄÄRÄYKSET

1. Rakenteita koskevat määräykset

Akujoesta erkanevan oikaisukanavan ylä- ja alaosan padot, Akujoen ylä- osan ruoppaus- ja kaivutyöt sekä niiden läjitykset on tehtävä hakemus- suunnitelmaan liitetyistä kartoista:

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Yleiskartta" MK 1: 50 000,

– hakemuksen täydennyksenä 15.1.2007 ympäristölupavirastoon toimite- tusta "Akujoen vesistöjärjestelyt. Suunnitelmakartta. Korkeusjärjestelmä N60+. Piirustuksen nro 3. 06.04.2005" MK 1:10 000

sekä hakemuksen täydennyksenä 27.4.2007 ympäristölupavirastoon toi- mitetuista kartoista:

– "Lapin ympäristökeskus/ Akujoen vesistöjärjestelyt 2007. yhdistelmä" MK 1:10 000

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Suunnitelmakartta. Korkeusjärjestelmä N₆₀+.

Piirustuksen nro 3. 06.04.2005" MK 1:5 000

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Lisäselvityskartta. Tilat 23:10, 22:7, 8:17.

Korkeusjärjestelmä N₆₀+. Piirustuksen nro 1. 1.3.2007" MK 1:2 000

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Lisäselvityskartta. Tilat 8:52, 18:28, 13:1, 22:44. Korkeusjärjestelmä N₆₀+. Piirustuksen nro 2. 1.3.2007" MK 1:2 000 – "Akujoen vesistöjärjestelyt. Lisäselvityskartta. Tilat 18:28, 8:52, 4:51.

Korkeusjärjestelmä N₆₀+. Piirustuksen nro 3. 1.3.2007" MK 1:2 000

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Lisäselvityskartta. Tilat 6:59, 27:3. Korkeus- järjestelmä N₆₀+. Piirustuksen nro 4. 5.3.2007" MK 1:2 000

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Lisäselvityskartta. Tilat 8:21, 6:65, 4:44. Kor- keusjärjestelmä N₆₀+. Piirustuksen nro 5. 6.3.2007" MK 1:2 000

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Lisäselvityskartta. Tilat 8:56, 13:1, 8:46, 5:33.

Korkeusjärjestelmä N₆₀+. Piirustuksen nro 6. 6.3.2007" MK 1:2 000

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Lisäselvityskartta. Tilat 4:44, 5:33, 4:39. Kor- keusjärjestelmä N₆₀+. Piirustuksen nro 7. 6.3.2007" MK 1:2 000

ilmeneviin paikkoihin sekä hakemukseen liitettyjen piirustusten

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Pituusleikkaus. Korkeusjärjestelmä N₆₀+. Pii- rustuksen nro 4.1. 19.05.2005" MK 1:5 000/ 1:100

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Pituusleikkaus. Korkeusjärjestelmä N₆₀+. Pii- rustuksen nro 4.2. 19.05.2005" MK 1:5 000/ 1:100

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Poikkileikkaukset 0+00–13+00. Korkeusjär- jestelmä N60+. Piirustuksen nro 5.1. 14.2.2005" MK 1:100

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Poikkileikkaukset 14+00–27+00. Korkeusjär- jestelmä N60+. Piirustuksen nro 5.2. 14.2.2005" MK 1:100

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Poikkileikkaukset 28+00–41+00. Korkeusjär- jestelmä N60+. Piirustuksen nro 5.3. 14.2.2005" MK 1:100

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Poikkileikkaukset 42+00–51+00. Korkeusjär- jestelmä N60+. Piirustuksen nro 5.4. 14.2.2005" MK 1:100

– "Akujoen vesistöjärjestelyt. Patopiirustukset. Piirustuksen nro 9" MK 1:100

ja muutoin hakemussuunnitelman mukaisesti.

Rakennustyöt on tehtävä siten, että rakennelmat kestävyydeltään täyttävät kohtuulliset vaatimukset. Padoista on tehtävä asianmukainen ilmoitus pato- turvallisuusviranomaisena toimivalle Lapin ympäristökeskukselle.

Suunnitelmaan saadaan Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia vähäisiä muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta ylei- seen tai yksityiseen etuun.

2. Rakentamisaika

Rakennustyöt on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja saatettava olennai- silta osin päätökseen kuuden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoi- maiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja toisen omaisuuteen myönnetyt käyttöoikeudet on muutoin katsottava rauenneeksi.

3. Töiden suorittaminen, työaikaisten haittojen minimointi ja tarkkailumääräys Rakennustyö on suoritettava niin, ettei siitä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömäs- ti ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.

4. Viimeistelytyöt

Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta.

Luvan saajan on tarvittaessa suojattava Akujoessa ruoppaus- ja kaivualu- eiden rantatörmät kulutusta kestäväksi ja muotoiltava ne ympäristöön so- peutuvaksi.

5. Kunnossapito

Luvan saajan on pidettävä hankkeen rakenteet lupapäätöksen edellyttä- mässä kunnossa.

6. Töiden aloittaminen ja valmistumisilmoitus

Töiden aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Lapin ympäristökeskuksel- le ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa ym- päristölupavirastolle, Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle.

7. Korkeustaso

Tässä päätöksessä mainitut korkeudet on määrättävä geodeettisen laitok- sen tarkkavaaitustasosta N60.

8. Tarkkailumääräys

Hankkeen vesistövaikutuksia rakentamisen aikana on tarkkailtava Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Käyttöoikeudesta ja haitasta suoritettavat korvaukset

Ympäristölupavirasto hyväksyy hakijan esittämät perusteet toisten alueisiin myönnetyistä pysyvistä käyttöoikeuksista määrättäväksi korvaukseksi niin muutettuna, että pysyvään käyttöön otettavista, vesialueiksi muuttuvista maa-alueista korvaus määrätään vesilain mukaisesti puolitoistakertaisena.

Tilakohtaiset korvaukset ilmenevät tämän päätöksen liitteestä 2. Korvaus määrätään korvausesityksestä poiketen myös tilan Ilola RN:o 30:4 omista- jille pohjapatoa varten tarvittavasta 25 m²:n suuruisesta alueesta.

Mikäli pysyvästä käyttöoikeudesta on esitetty maksettavaksi alle 30 euron suuruinen korvaus, ympäristölupavirasto määrää korvauksen mainitun suu- ruisena. Muutoin korvaukset on pyöristetty ylöspäin lähimpään viiteen eu- roon.

Korvaukset on maksettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen lainvoi- maiseksi tulemisesta. Eräpäivän jälkeiseltä ajalta on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä ylittää seitsemällä prosenttiyksiköllä kulloin- kin voimassa olevan korkolain 12 §:ssä tarkoitetun viitekoron.

Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle

Vahingon kärsijä voi hakea luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä rakennustöiden valmistumisesta. Kuitenkin rakennel- man sortumisesta tms. syystä aiheutuvasta vahingosta korvausta voi ha- kea 10 vuoden määräajan jälkeen.

Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi hakea luvan haltijan velvoittamista vahin- kojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa.

RATKAISUN PERUSTELUT

Pääasiaratkaisun perustelut

Yläosastaan paikoin lähes umpeen kasvanut Akujoki voidaan hakemuksen mukaisin toimenpitein kunnostaa virtaavan veden uomaksi. Kunnostami- sesta vesiluonnolle ja virkistyskäytölle saatavien hyötyjen lisäksi Mellanaa-

van laajennetulta jätevedenpuhdistamolta johdettavien puhdistettujen jäte- vesien vaikutukset Akujoessa vähenevät ainakin keskiylivirtaaman aikana.

Hankkeesta johtuvana haittana Akujoesta erkanevassa oikaisukanavassa virtaama vähenee. Kanava rehevöityy ja kasvanee ajan mittaan umpeen, vaikka sen vedenkorkeus pyritään säilyttämään entisellään ja virtaama sel- laisena, että veden viipymä kanavassa on noin vuorokausi. Kanava on ha- kemuksen mukaan rakennettu vuonna 1954 Akujärvien vedenkorkeuden laskemiseksi ja uiton tarpeisiin. Asiassa ei ole ilmennyt kanavalla olleen tai olevan muuta käyttötarkoitusta. Uitto on lakannut, eikä veden johtaminen Akujärvestä Ivalojokeen ole ilmeisesti enää tarpeen myöskään maan kui- vattamiseksi.

Kanavan yläosan patopenkere rakennetaan hakijan omistaman tilan Joki- mella RN:o 4:47 alueelle, ja tilan Ilola RN:o 30:4 omistajat ovat antaneet suostumuksen pohjapadon rakentamiseen kanavan alaosaan. Useat yksi- tyiset asianosaiset ovat antaneet suostumuksen hankkeen toteuttamiseen, eikä hanketta vastustavia muistutuksia asiassa ole tehty.

Hankkeesta johtuvan hyödyn raha-arvo on vaikeasti määritettävissä mu- kaan lukien käyttöarvon nousu niillä toisten tiloilla, joiden alueisiin tällä päätöksellä myönnetään pysyvä käyttöoikeus. Myös hankkeesta aiheutu- van vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen raha-arvon määrittäminen on pysyvistä käyttöoikeuksista määrättäviä korvauksia, yhteensä noin 1 400 euroa, lukuun ottamatta vaikeaa. Harkittaessa luvan myöntämisen edellytyksiä yleiseltä kannalta katsottuna, Akujoen yläosan kunnostamises- ta saatava etu on oikaisukanavan rehevöitymisen ja umpeenkasvun seu- rauksena menetettävään etuun verrattuna huomattava. Näin ollen ja koska Akujärvestä laskevien vesien vaikutukset Ivalojoessa eivät purkukohdan muutoksesta johtuen merkittävästi lisäänny, lupa voidaan myöntää.

Käyttöoikeutta koskevan ratkaisun perustelut

Vesilain 7 luvun 1 §:n mukaan oikeus hanketta varten toisten omistamiin alueisiin voidaan myöntää vain, mikäli luvan myöntämisedellytysten lisäksi hanketta varten tarvittava alue suurimmalta osaltaan kuuluu hakijalle joko omistusoikeuden tai pysyvän käyttöoikeuden nojalla.

Hankkeessa maa-aluetta muutetaan vesialueeksi 20 085 m², josta hakija omistaa 3 250 m² (19,3 %) ja toiset omistavat 16 835 m² (80,7 %). Ruopat- tavia ja kaivettavia massoja varten maaläjitysaluetta tarvitaan yhteensä 46 890 m², josta hakija omistaa 8 650 m² (18,4 %)ja toiset omistavat 38 240 m² (81,6 %). Lisäksi oikaisukanavan suualueelle Ivalojoen tuntumaan rakennettavaa pohjapatoa varten tarvittava alue noin 25 m² sijaitsee toisen omistamalla tilalla.

Hakija on saanut suostumukset valtaosaan, mutta ei kaikkiin hanketta var- ten tarvittaviin toisten omistamiin alueisiin. Oikeuskäytännössä (KHO 12.12.2001 taltio 3091. 2001:62) on katsottu, että suostumukset eivät yksi- nään voi tuoda hakijalta vaadittavaa pysyvää käyttöoikeutta kiinteistöön.

Näin ollen oikeutta hakijalle ei voida myöntää pysyvää käyttöoikeutta han- ketta varten tarvittaviin alueisiin sillä perusteella, että sillä olisi omistusoi- keus tai pysyvä käyttöoikeus suurimpaan osaan hanketta varten tarvittaviin alueisiin.

Jos rakentaminen on yleisen tarpeen vaatima, tarvittava oikeus hanketta tarvittavaan alueeseen voidaan vesilain 2 luvun 8 §:n mukaan kuitenkin myöntää, vaikka edellä mainitut edellytykset puuttuvat.

Ympäristölupavirasto katsoo edellä pääasiaratkaisun perusteluissa hank- keen tarkoituksesta lausutun huomioon ottaen, että rakentaminen on ylei- sen tarpeen vaatima. Näin ollen hakijalle voidaan myöntää tarvittava oike- us hanketta varten tarvittaviin toisille kuuluviin alueisiin, joihin hakija ei ole saanut pysyvää käyttöoikeutta.

Lupamääräysten perustelut

Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaami- sesta.

Korvausten perustelut

Ympäristölupavirasto pitää luotettavina hakijan esittämiä korvausperusteita hanketta varten tarvittavista toisten alueista suoritettaviksi käyttöoikeuskor- vauksiksi.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

Lapin ympäristökeskuksen vaatimus velvoittaa luvan saaja tarkkailemaan hankkeen vaikutuksia vesistössä rakentamisen aikana on otettu huomioon lupamääräyksessä 8.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Vesilaki 2 luku 2 § 1 momentti, 3 §, 6 § 2 momentti, 8 §, 11 §, 12 §, 13 § 1 momentti, 14a §, 15 §, 24 § 1 momentti, 31 § 1 momentti, 11 luku 1 § 1 momentti, 3 § 1 momentti 1 kohta, 5 § 1 momentti, 6 § 1 momentti, 14 §, 21 luku 8 § 1 momentti

Vesiasetus 85 § 1 momentti Korkolaki 4 § 1 momentti

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 2 646 euroa.

Perustelut

Kun päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa säädettyjä vesitalo- usasioita koskevia päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan mak-

suluokkaan kuuluva maksu. Tässä tapauksessa korkein maksu, 1 960 eu- roa, on säädetty ruoppauksesta (yli 20 000-100 000 m³ ktr), jonka työmää- räksi on arvioitu 10–18 henkilötyöpäivää. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, koska työmäärä on ollut taulu- kossa tarkoitettua suurempi.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

Ilmoitus käyttöoikeudesta kiinteistörekisterin pitäjälle

Käyttöoikeuden myöntämisestä ympäristölupavirasto tekee ilmoituksen Lapin maanmittaustoimistolle tämän päätöksen saatua lainvoiman.

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Valtteri Niskanen

Simo Perkkiö Mikko Keränen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana Valtteri Niska- nen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen.

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 035 tai 020 690 182.

VN/ph

Liite 1 Valitusosoitus

Liite 2 Tilakohtaiset korvaukset

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 29.4.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivä- nä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää pos- titse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: vaihde 020 690 182;

telekopio: 08 - 816 2870

sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeu- denkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviran- omaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.