LUPAPÄÄTÖS Nro 75/06/2 Dnro Psy-2006-y-95 Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2006

LUPAPÄÄTÖS

Nro 75/06/2

Dnro Psy-2006-y-95

Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2006

ASIA

LUVAN HAKIJA

92101 RAAHE

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO ... 4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE ... 4

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4

Yleiskuvaus vesistöstä... 4

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat ... 5

Vesistön ja luonnon tila ... 6

Vedenlaatu... 6

Kalasto... 6

Kasvillisuus ja linnusto... 6

Maaperä... 7

Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa ... 7

Alueen omistusolot ... 7

Virkistyskäyttö... 7

Rakenteet ... 7

HANKKEEN KUVAUS ... 7

Hankkeen tausta ja tarkoitus... 7

Suunnitellut työt ... 8

Vedenvaihtuvuus ... 8

Ruoppaus ja lahden täyttyminen ... 9

Pohjapato ja kalaväylä... 10

Suenreiän rakentaminen... 11

Pumppaamo ja veden johtaminen ... 12

Muut toimenpiteet ... 12

Hankkeen toteutus ... 13

Kustannusarvio ... 13

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 13

Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin ... 13

Muut vaikutukset ... 14

Arvio vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä ... 14

Arvio hankkeen aiheuttamista vahingoista... 14

HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI ... 14

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 15

Lupahakemuksen täydennykset ... 15

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 15

Muistutukset ja vaatimukset... 15

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 16

Pääasiaratkaisu ... 16

Lupamääräykset ... 16

1. Rakenteita koskevat määräykset... 16

2. Vedenkorkeutta ja vedenottoa koskevat määräykset ... 16

3. Rakentamisaika ... 16

4. Työnaikaisten haittojen minimointi... 16

5. Viimeistelytyöt... 17

6. Kunnossapito ... 17

7. Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 17

8. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus ... 17

Ohjaus ... 18

Töidenaloittamislupa ... 18

RATKAISUN PERUSTELUT... 18

Pääasiaratkaisun perustelut... 18

Lupamääräysten perustelut ... 19

Töidenaloittamisluvan perustelut ... 19

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 19

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 19

Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 19

Töidenaloittamisluvan täytäntöönpanokelpoisuus ... 19

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 19

KÄSITTELYMAKSU... 20^U Ratkaisu ... 20

Perustelut... 20

Oikeusohje ... 20

MUUTOKSENHAKU ... 21

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Raahen kaupunki on 28.6.2006 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Aittalahden kunnostamiseen Raahen kau- pungissa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa saada aloittaa hankkeen rakennustyöt en- nen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Vesilaki 1 luku 15 §

HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Hankkeesta on tehty yhteistyösopimus Raahen kaupungin, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Rautaruukki Oyj:n kesken.

Rautaruukki Oyj on antanut Raahen kaupungille luvan Aittalahden kunnos- tamiseen omistamillaan maa- ja vesialueilla.

Oulun tiepiiri on 12.7.2006 antanut Raahen kaupungille luvan maantien 8102 alitse olevan rummun puhdistamiseen ja rummun kohdan ruoppaa- miseen Aittalahden lasku-uomaa varten.

Ratahallintokeskus on 13.7.2006 antanut Raahen kaupungille luvan radan alitusrummun rakentamiseen ja juoksutusputken sijoittamiseen rakennetta- van rummun pohjalle Aittalahden lasku-uomaa varten.

Asemakaavassa Aittalahti on osoitettu suojeltavaksi alueeksi, jolla ei saa tehdä sen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Alueella saa kuitenkin suo- rittaa toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sen suojeluarvon säilyttämiseksi (kaavamerkintä W-1). Alavat rannat on merkitty suojelualueiksi (S). Aitta- lahdesta mereen avattava uoma menee suojaviheralueen (EV) läpi. Lisä- merkintänä kaavassa on alueen osa, jolle saadaan sijoittaa veden vaihtu- mista varten kanava (kaavamerkintä w1). Malmitie, rautatie ja Lapaluodon- tie ovat mukana asemakaavassa (kaavamerkintä LT). Eteläosassa Rauta- ruukki Oyj:n lähialueiden osayleiskaavan merkintöinä suunnittelualueella on vesialue (W) ja suojaviheralue (EV-1). Lisäksi osayleiskaavaan on rajat- tu vanha satama-alue (LS). Seutukaavassa on esitetty Lapaluodon uusi linjaus Aittalahden pohjoispuolella.

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA

Yleiskuvaus vesistöstä

Aittalahti sijaitsee Raahen kaupungin eteläpuolella olevan Rautaruukki Oyj:n tehdasalueen pohjoispuolella aivan meren tuntumassa. Lahti on ku- routunut irti merestä ja sen vesipinta on lähes 0,6 metriä meren keskive- denkorkeutta ylempänä.

Aittalahden nykyinen vesitilavuus on 40 000–50 000 m³ ja viipymä luonnol- lisella valumalla on 45–60 vrk. Korkea merivesi parantaa ajoittain veden- laatua. Vesi vaihtuu kertaalleen nopeasti kevättulvan aikana. Muuna aika- na vaihtuvuus on normaalisti vähäistä.

Aittalahden eteläpäästä vesi virtaa Someronlahteen ojan kautta. Uusi ve- siyhteys kaivetaan pohjoispäästä Isolahden Pirttiniemenlahteen.

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat

Aittalahden vedenkorkeuksia on havaittu noin viikon välein lokakuusta 2005 tammikuun 2006 loppuun. Vedenkorkeus on vaihdellut välillä N₆₀ + 0,2–0,3 m. Koska havainnot ovat pääosin kuivalta talviajalta, on arvi- oitu, että Aittalahden keskivedenkorkeus MW on noin N₆₀ + 0,3 m. Maasto- käynnin perusteella on arvioitu, ettei Aittalahden vedenkorkeus laske tason N₆₀ + 0,15 m (=NW) alapuolelle Someronlahteen laskevan uoman rautatien virtausaukon kohdalla olevasta kynnyksestä johtuen. Aittalahden nykyinen keskiylivedenkorkeus MHW on noin N₆₀ + 0,4 m ja ylivedenkorkeus HW noin N₆₀ + 0,45 m.

Aittalahden tulovirtaamia on arvioitu Pattijoen Huopakinojan pienten valu- ma-alueiden havaintojen perusteella. Keskitulovirtaama on 10 l/s ja tulovir- taaman 50 %:n pysyvyys on 3,3 l/s (=puolet ajasta tulovirtaama on tätä pienempi).

Korkeat merivedenkorkeudet vaikuttavat Aittalahden vedenkorkeuksiin.

Raahen mareografin havaintojen mukaan merivedenkorkeus on ollut kor- keimmillaan tasolla N₆₀ + 1,45 m. Merivedenkorkeuden tammikuun 0,1 %:n pysyvyyden mukainen vedenkorkeus on noin N₆₀ + 1,0 m ja 1 %:n pysy- vyyden mukainen vedenkorkeus noin N₆₀ + 0,65 m. Kesäaikana (touko- kuu–elokuu) merivedenkorkeus on ollut korkeimmillaan tasolla N₆₀ + 0,46 m ja syyskuussa tasolla N₆₀ + 0,91 m.

Matalat merivedenkorkeudet vaikuttavat lisäveden pumppauksen tekni- seen suunnitteluun. Alimmillaan merivesi on ollut tasolla N60 - 1,56 m. Me- ren keskivedenkorkeuden muutos Raahessa on nykyisin 4,21 mm/a, eli li- säveden pumppauksen ottopäässä merivedenkorkeus laskee 10 cm noin 24 vuodessa.

Aittalahden laskennalliset tulovirtaamat ovat seuraavat:

NQ 0 Huopakinojan havainnot 1958–1996

MNQ 0,7 (Wäre)

MQ 10 (Huopakinojan Mq)

MHQ 160 (Seuna)

HQ 260 Huopakinojan havainnot 1958–1996

Aittalahden koko vuoden tulovirtaama MQ50% on 3,3 l/s.

Aittalahden laskennalliset menovirtaamat ovat seuraavat:

NQ 0 Huopakinojan havainnot 1958–1996

MNQ 0,7 (Wäre)

MQ 10 (Huopakinojan Mq)

MHQ 81 (Kaitera)

HQ 130 1,6xMHQ

Vesistön ja luonnon tila

Vedenlaatu

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on aloittanut vuoden 2005 alusta Aittalahden vedenlaadun seurannan.

Seurannan aikana happitilanne on vähitellen huonontunut. Huhtikuussa 2006 happipitoisuus on ollut vain 1,7 mg/l. Ravinnepitoisuudet ovat kasva- neet koko seurannan ajan. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut 44–180 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 880–1 900 µg/l. Järvi kuuluu yleisluokituksen mu- kaan luokkaan välttävä/huono.

Kalasto

Aittalahti sopii rakenteeltaan hyvin kevätkutuisten kalojen lisääntymis- alueeksi. Matala, rehevä ja keväällä nopeasti lämpenevä vesialue muodos- taa ihanteellisen ympäristön kevätkutuisten kalojen pienpoikasille.

Kasvillisuus ja linnusto

Aittalahden alueelta on laadittu kasvillisuusselvitys (Jari Särkkä 31.8.2005) ja linnustoselvitys (Heikki Tuohimaa 5.10.2005).

Kasvillisuusselvityksen mukaan arvokkaimmat kohteet ovat lahden etelä- osan avoin vesialue, kaakkoisrannan rantalehto (eteläosassa) ja sen edus- talla oleva rantaluhta. Uhanalaista kasvillisuutta esiintyy pääosin Aittalah- den eteläosassa, pohjoisosassa on muutamia uhanalaisten kasvillisuuden alueita, jotka täytyy ottaa huomioon suunniteltaessa kunnostustoimenpitei- tä. Alueella tavattavia uhanalaisia lajeja ovat nuokkurusokki (Bidens cer- nua), ketoneilikka (Dianthus deltoides), otalehtivita (Potamogeton friesii) ja lettotähtimö (Stellaria crassifolia).

Linnustoselvityksen mukaan Aittalahden ja eteläpuolisen Satamakankaan altaan lintuvesiarvo on korkea. Alue on Raahen merkittävimpiä lintujärviä.

Alueen valtakunnallisesti tärkeitä lajeja ovat ruskosuohaukka, naurulokki ja mustakurkku-uikku. Lisäksi paikallisesti tärkeitä lajeja ovat nokikana, har- maasorsa ja punasotka. Tehdyssä selvityksessä rantametsiköissä valta- kunnallisesti uhanalaisista lajeista havaittiin pikkutikka ja tiltaltti.

Selvitysten perusteella linnuston ja kasvillisuuden vuoksi tärkeät alueet on otettu huomioon. Aittalahden eteläosa rauhoitetaan linnuston pesimistä varten, koska myös suunnittelualueen eteläpuolella on linnuston kannalta tärkeitä alueita. Aittalahden eteläosassa ei tehdä juurikaan raivaus- ja ruoppaustöitä, mutta kuitenkin esimerkiksi järviruokokasvillisuuden niittä- minen on jossain määrin perusteltua muun kasvillisuuden elintilan vapaut- tamiseksi.

Osa pohjoisosan ruovikkorannoista jätetään koskemattomiksi niillä olevan arvokkaan kasvillisuuden ja linnuston vuoksi. Näkymiä rannalta vesialueel- le avataan lahden pohjoisosassa ja eteläosassa lintutornin ja maisemala- van edustalta.

Maaperä

Toimenpidealueilta on mitattu maanpinnan tasot ja tehty maaperätutkimuk- sia. Vesialueelta on mitattu löyhän ja tiiviin sedimentin paksuudet sekä ko- van pohjan syvyys.

Sedimentin laatua on tutkittu kolmesta pisteestä. Näytteistä analysoitiin pH, tärkeimmät ravinteet ja raskasmetallit. Pohjamaa oli näissä pisteissä silt- tiä/hiekkaista silttiä. Maanäytteissä raskasmetallipitoisuudet olivat alhaisia, mutta pelloille ruoppausmassoja ei voi levittää kohonneiden kadmium-, sinkki- ja vanadiinipitoisuuksien vuoksi.

Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa

Alueen omistusolot

Aittalahden vesialueesta suurimman osan omistaa Raahen kaupunki. Pieni osa eteläpäästä kuuluu Rautaruukki Oyj:lle. Isolahden Pirttiniemenlahti kuuluu Raahen kaupungille.

Virkistyskäyttö

Aittalahden 0,2–0,5 metrin vesisyvyys rajoittaa virkistyskäyttöä. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Aittalahdella voi harrastaa veneilyä sou- tamalla. Uimiseen vesisyvyys ei nykyisellään riitä.

Runsaasta linnustosta johtuen alue on lintuharrastajien suosiossa.

Rakenteet

Lapaluodon tiepenger katkaisee Aittalahden suunnilleen puolivälistä. Pen- kereen keskiosalla on betonirumpu (d=1 600 mm), joka on puoliksi lietty- nyt.

Tulevan Suenreiän kohdalla on Rautaruukki Oyj:n tehtaalle ja Lapaluodon satamaan johtava rautatie sekä Varvintie ja kevyenliikenteen väylä. Varvin- tien kohdalla on Raahen Vesi Oy:n vesi- ja viemärijohdot.

Aittalahden pohjoispäässä on sähkölinja ilmajohtona. Läjitysalueella on sähkölinja sekä ilmajohtona että maakaapelina.

Aittalahden pohjassa ei ole tiedossa olevia putkia tai kaapeleita.

HANKKEEN KUVAUS

Hankkeen tausta ja tarkoitus

Aittalahti on 10,5 hehtaarin laajuinen entinen merenlahti, joka maanko- hoamisen ja rakentamisen seurauksena on jäänyt eristyksiin. Aittalahden vedenkorkeus on noin 0,6 metriä korkeammalla kuin meren keskiveden- korkeus. Lapaluodontie (mt 8121) jakaa lahden vesialueen kahteen lähes

yhtä suureen alueeseen. Umpeen kasvamisen ja vedenlaadun heikentymi- sen vuoksi lahti on menettänyt merkityksensä asukkaiden virkistysalueena.

Aittalahden alue on kulttuurimaisemaltaan merkittävä. Se on ollut 1600- luvulla satama- ja kauppapaikkana. Tästä on merkkinä aitanpohjia Aitta- niemessä sekä markkinakenttä ja laiturinpohjia Satamakankaalla.

Aittalahden vesi ei vaihdu riittävästi. Lahdessa on tehty vedenkorkeuden ja virtaaman mittauksia syksystä 2005 lähtien. Aittalahden valuma-alueen pinta-ala on 1,6 km². Aittalahdesta lähtee laskuoja etelään Someronlah- teen. Aittalahden vedensyvyys pohjalietteestä vedenpintaan mitattuna on ollut 20–50 cm heinäkuun lopulla vuonna 2005.

Aittalahden kunnostuksen tavoitteena on virtausta ja avovesialuetta lisää- mällä, rantoja raivaamalla ja virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita raken- tamalla parantaa sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia että lintujen oleskelu- ja pesimismahdollisuuksia, toisin sanoen turvata alueen luonnon tasapaino ja säilyttää alueen luonnon monimuotoisuus.

Hankkeella on työvoima- ja elinkeinokeskuksen myöntämä rahoitus, joka on voimassa vuoden 2007 loppuun.

Kun Someronlahti täytetään Raahen sataman rakennustöiden yhteydessä, yhteys Aittalahdesta Someronlahteen katkeaa (Pohjois-Suomen ympäristö- lupaviraston lupa nro 59/05/2, 31.10.2005). Uusi yhteys Aittalahdesta me- reen avataan lahden pohjoispuolelle rakennettavan Suenreiän kautta. Ait- talahden pohjoisosan vesialue ruopataan. Lisäksi veden vaihtumista tehos- tetaan pumppaamalla vettä merestä järveen.

Suenreiän uoma rakennetaan siten, että kalojen nousu Aittalahteen on mahdollista runsaan veden aikana.

Meren keskivedenkorkeus Raahessa vuonna 2006 on N₆₀ - 0,27 m.

Suunnitellut työt

Vedenvaihtuvuus

Vedenvaihtuvuuden lisäämisellä on tarkoitus parantaa Aittalahden veden- laatua loppukesällä ja kevättalvella ja mahdollistaa suolavesipulssit Aitta- lahteen.

Vedenkorkeushavaintojen ja maastokäyntien perusteella Aittalahden ke- säajan keskimääräinen (MWveg50%) padotuskorkeus on N60 + 0,30 m. Tämä toteutetaan siten, että Suenreiän uomaan rakennetaan pohjapato.

Aittalahden pohjoisosa ruopataan. Tavoiteruoppaustaso on N60 - 1,5 m tai kova pohja. Ruopattavan osan vesitilavuus on noin 70 000–80 000 m³. Eteläpuolisen osan vesitilavuus on noin 15 000 m³. Viipymä luonnollisella tulovirtaamalla on noin 100–110 vrk. Kevättulvan aikana Aittalahteen virtaa vettä keskimääräisen lumen maksimivesiarvon mukaan 115 mm eli noin 180 000 m³.

Aittalahden pohjoisosaan talveksi jäävien kalojen elinolosuhteet tulevat tur- vatuksi, kun ruopatun alueen syvyys on yli 1,5 m.

Jos lisävedenvaihtuvuuden tavoitteeksi asetetaan kerran vuodessa, niin tarvittava pumppausmäärä on noin 90 000–100 000 m³. Kun Aittalahteen pumpataan merestä vettä keskimäärin 10 l/s, pumppausaika on 3,5–4 kk.

Pumppaus tapahtuu heinä–elokuussa ja talvella tammikuun puolivälistä jäiden lähtöön. Muuna aikana pumpataan kaksi kertaa vuorokaudessa puolen tunnin jaksoissa, millä estetään putken liettymistä ja jäätymistä.

Lupaa haetaan pumpata merestä Aittalahteen vuosittain enintään 200 000 m³, jolloin pitkien kuivakausien aikana tai vedenlaadun ollessa huono on mahdollista parantaa tilannetta pumppaamalla Aittalahteen yli- määräistä vettä.

Kun merivedenkorkeus on pohjapadon harjaa korkeammalla, kääntyy vir- taus mereltä Aittalahteen päin. Raahen merivedenkorkeuden pysyvyyden mukaan merivesi on noin 0,5–1 % ajasta (noin 2–4 vrk/a) Aittalahden ve- denkorkeutta korkeammalla. Merivedenkorkeuden vuosimaksimien kes- kiarvon N₆₀ + 0,75 m aikaan teoreettinen maksimivirtaama on noin 0,7 m³/s ilman jäiden vaikutusta. Todellinen maksimivirtaama jäiden aikana on noin 0,4–0,5 m³/s. Virtaus kestää kulloinkin vain lyhyen aikaa eikä sillä ole mer- kittävää vaikutusta veden vaihtumiseen. Jos virtaus kestää tunnin ajan, li- sää se Aittalahden vesimäärää noin 2 prosentilla.

Kesäaikana lisäveden pumppaus on välttämätöntä, koska Raahen merive- denkorkeuden pysyvyyden mukaan huhtikuun alun ja elokuun lopun välillä merivedenkorkeus on alle 0,1 % ajasta tulevaa Aittalahden vedenpintaa korkeammalla ja tuolloinkin ainoastaan muutamia senttejä.

Ruoppaus ja lahden täyttyminen

Aittalahden ruoppaus tapahtuu pääosin vesialueella, jolloin ei synny uutta vesialuetta. Ainoastaan lisäveden purkuputken pään alue ruopataan ranta- alueelle. Linnuston ja kasvillisuuden kannalta tärkeät alueet jätetään ruop- pausten ulkopuolelle lukuun ottamatta pohjoispään ruopattavaa vesiyhteyt- tä radanalitusputkelle. Lopullinen ruopattavan alueen rajaus tehdään ruop- pausta edeltävänä syksynä.

Lahden pohjoisosan ruoppauksen tavoitetaso on N60 - 1,5 m tai kovaan pohjaan ja Lapaluodontien rummun eteläpuolella tavoitetaso on N60 - 1,8 m tai kovaan pohjaan. Ruoppauksen ulottuminen kovaan pohjaan parantaa ruoppausmassojen käsiteltävyyttä, kun siinä on mukana karkeampaa maa- ainesta.

Pohjoisosa ruopataan siten, että vesialueesta muodostuu selkeä vesipeili.

Järveen rakennetaan kolme saarta maisemasuunnitelman mukaisesti. Alu- een maisemakuvaa muutetaan nykyisestä vesikasvien peittämästä lietty- neestä lahden poukamasta järvimaiseman suuntaan. Osa rannoista raiva- taan siten, että veden äärelle pääseminen on mahdollista ja lahden veden- pintaan saadaan näkymiä rannoilta.

Ruoppausmaita on noin 40 000 m³ktr. Maat sijoitetaan eteläpuolisen altaan ja Lapaluodontien rajoittamalle nykyiselle jätemaan läjitysalueelle. Sähkö- linjan alle ei läjitetä eikä olemassa olevia ojia tukita. Läjitysalueen kautta kulkevalle tievarausalueelle ei läjitetä, mutta nykyiset läjityskasat tasataan.

Läjitysalueen ja sen tausta-alueen sulamis- ja sadevesien poisvaluminen turvataan. Läjitysalueen muotoilu tehdään erillisen maisemointisuunnitel- man mukaisesti. Varaläjitysalueena on Raahen kaupungin omistama Pirtti- niemi.

Aittalahden eteläpäähän ruopataan talvityönä pohjan tasolla halkaisijaltaan noin 6 metrin lahti, johon lisävesi pumpataan merestä. Suunniteltu pohjan taso on N60 - 2,0 m tai kovan pohjan taso. Tällöin lisäveden purkupään ra- kenteet voidaan asentaa siten, että rakenteiden yläpinta jää tason N60 - 0,5 m alapuolelle, jolloin jäät eivät vaurioita niitä. Lahti erotetaan Ait- talahdesta kivisestä sorasta rakennettavalla pohjapadolla, jonka tarkoituk- sena on estää pohjalietteen leviämistä lisäveden purkualueelle. Pohjapa- don harja on tasolla N60 + 0,1 m, joka on hieman ylempänä kuin Aittalah- den eteläosan lietteen yläpinnan taso. Ranta-alueet ruopataan maisema- suunnitelman mukaisesti. Rannan luiskakaltevuus on 1:3 tai loivempi ja luiskan yläreunan taite pyöristetään.

Kunnostuksessa pyritään käyttämään hyväksi alueen kasvillisuutta. Alueel- le ei tuoda uutta kasvillisuutta, vaan käytetään olevaa kasvillisuutta paik- kausistutuksiin. Rantavyöhykkeen ruoppauksen yhteydessä ja ennen ruoppaustöitä kasvillisuutta otetaan talteen. Myös puuvartista kasvillisuutta pyritään käyttämään alueella uudelleen.

Pohjalietteestä tehtyjen raskasmetalli- ja haitta-aineanalyysien mukaan lie- te ei sovellu pelloille läjitettäväksi.

Aittalahden eteläosan pohjoispäähän Lapaluodontien rummun päästä noin 35 metrin etäisyydelle rakennetaan syksyllä työpato, jonka harja on vähin- tään tasolla N₆₀ + 1,0 m, joka edustaa tammikuussa 0,1 prosentin merive- denkorkeuden pysyvyyttä. Pohjoisosan vedet pumpataan Lapaluodontien rummun kautta ja työpadon yli eteläpuolelle. Vesi pumpataan pumppu- kaivosta tai kaivannosta, joka suojataan esim. suodatinkangasseinällä es- tämään kiintoaineen pääsy pumpattavaan veteen. Vedenkorkeus pyritään laskemaan ruopattavalla alueella mahdollisimman alas niin, että löyhä se- dimentti kuivuu ja tiivistyy. Jään kantaessa kaivetaan järven pohjalle kuiva- tusojia ohjaamaan vettä pumpulle. Pumppausta vähennetään, mikäli kiin- toainetta uhkaa kulkeutua haitallisessa määrin pumpattavan veden muka- na. Aittalahden eteläosa toimii laskeutusaltaana.

Kaivutyö toteutetaan talvella kuivatyönä, jolloin kaivu ja massojen kuljetus jäätyneen maan aikana on helpompaa. Osa kaivumassoista läjitetään saa- riksi maisemointisuunnitelman mukaisesti. Läjitysalueet ovat Raahen kau- pungin omistamalla alueella. Saarten runko tehdään kivennäiskaivumailla, jotka verhotaan vesirajasta alaspäin kivisellä soralla.

Seuraavan kevään kevättulvavesillä Aittalahti täytetään. Mikäli vettä ei tule tarpeeksi, loppuosa täytetään pumppaamalla merivettä.

Pohjapato ja kalaväylä

Suunnitellulla pohjapadolla virtaamalla MQ50%=3,3 l/s (puolet ajasta vir- taama tätä suurempi ja puolet ajasta pienempi) Aittalahden vedenkorkeus on tarkoitus pitää tasolla N60 + 0,30 m.

Pohjapadon harjan taso alivirtaama-aukossa on keskellä N60 + 0,25 m, jos- ta luiskat nousevat kaltevuudella 1:3 tasoon N60 + 0,30 m. Kolmen metrin pituisen harjan päissä korkeus on N60 + 0,35 m. Rannoilla luiskakaltevuus on 1:3 tai loivempi.

Pohjapato tehdään maa- ja kivirakenteisena ilman erillistä tiivisteseinää, mutta tarvittaessa patoon voidaan rakentaa puuponttitiivisteseinä, jonka yläreuna on tiiviin osan yläreunan tasolla.

Pohjapato ja alavirranpuoleinen luiska kivetään kalankulun mahdollista- vaksi. Harjan leveys on 2–3 metriä. Aittalahden puoleisen luiskan kalte- vuus on 1:3 tai loivempi ja alavirran puoleisen luiskan keskikaltevuus on 1:40 tai loivempi. Kalatieuraa kaivetaan ja kivetään mereen niin pitkälle, et- tä kalatien alapään yläpinnan taso on korkeintaan tasolla N60 - 1,0 m.

Veden vähyydestä johtuen kalan liikkuminen on mahdollista ainoastaan tulva-aikana ja runsaiden sateiden jälkeen. Kalatien virtaaman 0,1 m³/s py- syvyys on vain 1% (3,6 vrk/a) ja virtaaman 0,05 m³/s pysyvyys 3,5 % (noin 13 vrk/a). Pienet kalat voivat käyttää loivaa kalatietä vielä pienemmälläkin virtaamalla. Virtaaman 0,2 m³/s pysyvyys on 13,7 % (noin 50 vrk/a).

Mikäli pohjapatoon halutaan asentaa erillinen tiivisteseinä, se voidaan teh- dä lahoamattomista puulevyistä tai puuponteista. Korotusosan yläreuna vahvistetaan joko uusilla solkipuilla tai kulma- tai U-teräksellä. Mahdollisen uuden tiivisteseinän harjan muoto on sama kuin ilman erillistä tiivistettä tehtävän padon tiiviin osan teoreettinen muoto.

Pohjapatoon ja kalatiehen upotetaan maisemakiviä ja kalannousu-ura kive- tään hydraulisesti karkeaksi ja allastetaan siten, että kalan nousu on suu- ren osan ajasta mahdollista. Kalatiehen rakennetaan 4–6 metrin välein ki- vikynnyksiä, joiden kohdalla vesipintojen korkeusero on 0,1–0,15 metriä.

Kalatie rakennetaan kaivamalla entisen Suenreiän kohdalle luonnonmu- kaisen näköinen kanava, jonka pohjalle ja luiskiin asennetaan tarvittaessa suodatinkangas. Suodatinkankaan päälle levitetään kivistä soraa vähin- tään 0,3 mm ja sen päälle maisemakiviä.

Pohjapadon verhous tehdään lajittumattomasta luonnonkivestä, jonka koko on noin d₆₅> 0,30 m. Isot runkokivet asetetaan ensin paikoilleen soraan, minkä jälkeen rakennetaan muu verhous pelkästä kiviaineksesta kaivinko- neen kauhalla painamalla ja tamppaamalla tiiviiksi kerrokseksi. Tämän jäl- keen verhouksen raot täytetään soralla tai soramoreenilla levittämällä ohut kerros veden avulla kivien väliin. Tätä toistetaan, kunnes raot ovat täynnä ja verhous on tiivis. Uuden verhouksen reuna-alueilla soran/soramoreenin sekaan voidaan sekoittaa eloperäistä maata, jolloin reuna-alueen kasvilli- suus palautuu nopeammin.

Pohjapadon ja kalatien valmistuttua alue siistitään. Mahdolliset ylimääräi- set massat muotoillaan paikan päällä. Kaikki kiviaines käytetään pohjakyn- nyksen ja kalannousu-uran kiveämiseen.

Suenreiän rakentaminen

Uuden Suenreiän uoman pituus Aittalahdesta mereen on noin 160 metriä.

Uomaan rakennetaan rumpu Varvintien ja sen pohjoispuolella olevan ke- vyenliikenteen väylän alitse. Koska rautatien nykyinen kuivatusvesien joh- tamisaukko on liian korkealla, rautatien alitse asennetaan alitusputki.

Suenreiän kautta Aittalahden vedet virtaavat painovoimaisesti mereen.

Pohjaan kaivettavan ja rumpujen pohjalle asennettavan putken (PEH160 PN10) kautta pumpataan lisävettä merestä Aittalahden eteläpäähän. Kor- kean meriveden aikana vesi virtaa merestä Aittalahteen päin.

Uoman vedensyvyyden tulee olla talvella vähintään metri, jottei se jäädy pohjaa myöten. Uoman pohjan taso on N₆₀ - 0,70 m ja pohjan leveys on vähintään 0,6 m. Luiskien keskikaltevuus on 1:2,5 tai loivempi ja kaltevuu- den tulee vaihdella sekä uoman että luiskan suuntaisesti. Luiskan ylätaite pyöristetään. Pohja ja luiskat verhotaan kivisellä soralla vähintään 0,3 met-

rin kerroksena vähintään tasoon N60 + 1,0 m. Lisäksi uomaan asennetaan maisemakiviä. Varvintien ja kevyenliikenteen väylän kohdalle asennetaan halkaisijaltaan 1,2 metrin rumpu. Rummun pituus on 30,2 m ja sen vesi- juoksun taso on N60 - 0,80 m. Rummun molemmat päät viistetään ja verho- taan kiveyksellä. Varvintien itäpuolella noin 2,5 metrin syvyydellä maan- pinnasta on vesi- ja viemärijohto, jotka risteävät rummun kanssa. Rummun ja putkien väliin asennetaan routaeriste. Rummun pohjalle asennetaan li- säveden pumppausta varten paineputki (PEH 160 PN10).

Rautatien alitusputki (d=0,8 m) asennetaan rautatien alitse porattavan suo- japutken (L=25,2 m) sisään ja väli eristetään. Poraus tehdään Aittalahden ollessa tyhjänä. Vaakasuoraan asennettavan alitusputken vesijuoksun taso on N₆₀ - 0,80 m eli putken yläreuna on 0,4 metriä Aittalahden tavoiteve- denpintaa alempana, jolloin putki ei jäädy talvella. Rummun molemmat päät verhotaan kiveyksellä. Alitusputken pohjalle asennetaan lisäveden pumppauksen paineputki (PEH 160 PN10). Ratahallintokeskus on myön- tänyt luvan radan alitukseen.

Rautatien vanha vedenjohtoaukko puhdistetaan, jolloin meriveden ollessa korkealla aukko johtaa vettä Aittalahteen.

Pumppaamo ja veden johtaminen

Pumppaamo rakennetaan suunnitellun pohjapadon luoteispuolelle noin 20 metrin etäisyydelle meren rannasta Raahen kaupungin omistamalle alueel- le. Ottoputki (PEH 250 PN 10) asennetaan siten, että putken yläreuna ja ottopään rakenteet ovat tason N₆₀ - 1,7 m alapuolella eli noin 2,0 m meri- veden keskikorkeuden alapuolelle. Ottoputken pituus on noin 80 m. Otto- pää on yläkolmannekseltaan rei´itetty putki (PEH 500 PN 6) tai vaihtoeh- toisesti epoksitervattu teräsputki. Reiät ovat halkaisijaltaan 50 mm ja niitä on 3,1 metrin pituisessa putkessa 67 kappaletta. Putken toinen pää on sul- jettu laippaan pultatulla levyllä, joka voidaan tarvittaessa avata puhdistusta varten. Toisen pään sulkulevyyn on liitetty 0,30 metrin pituinen laipallinen putki, johon ottoputki liitetään. Ottoputki ja ottopää asennetaan talvella jään päältä kaivamalla meren pohjaan. Rei´itetty ottoputki painotetaan ja tue- taan kahdella betonilaatalla ja upotetaan pohjaan siten, että noin puolet putkesta jää pohja yläpuolelle. Ottoputki painotetaan 50 %:n painotuksella ja kaivetaan pohjaan. Painotus voidaan jättää pois, kun putken päälle tulee maatäyttöä vähintään yksi metri.

Pumppaamon mitoitusvirtaama on 10 l/s ja tarvittava pumpun teho 2 kW.

Pumppaamokaivon halkaisija on 2,0–2,2 m ja pohjan taso N60 - 2,5 m.

Paineputken (M160 P10) pituus on noin 1 100 m. Putki kaivetaan raken- nettavan Suenreiän kanavan pohjaan ja se alittaa Varvintien ja rautatien alitusrumpujen kohdalta. Putki kaivetaan ja painotetaan ruopatun alueen pohjaan noin 0,6 metrin syvyyteen ja kaivanto täytetään soralla. Putki alit- taa Lapaluodontien rummun kautta. Aittalahden eteläosaan putki asenne- taan talvityönä kaivamalla ja painottamalla se pohjaan. Paineputki painote- taan 50 %:n painotuksella.

Muut toimenpiteet

Lapaluodontien puoliksi liettynyt rumpu puhdistetaan. Kun rummun poh- joispuolinen alue ruopataan ja eteläpuoltakin ruopataan 20 metrin etäisyy- delle, rummun liettyminen hidastuu eikä rumpu jäädy talvella. Lahden ran-

nalle kunnostetaan maisemointisuunnitelman mukaisesti mm. nuotiopaik- koja ja polku altaan ympäri sekä rakennetaan lintutorni.

Hankkeen toteutus

Aittalahden pohjoisosan ruoppaus käynnistyy syksyllä siten, että alkusyk- syllä rakennetaan työpato Aittalahteen Lapaluodontien eteläpuolelle. Työ- patoon asennetaan vähintään 300 mm:n putki sulkulaitteineen. Pohjoisosa tyhjennetään pumppaamalla vedet Lapaluodontien rummun kautta etelä- osaan. Pohjoisosa täytetään tulva-aikana putken kautta, jotta eteläosa ei tyhjene työpadon purkamisen jälkeen. Työpato puretaan vedenkorkeuk- sien noustua samalle tasolle.

Suenreiän uoma ja pohjapato rakennetaan mahdollisuuksien mukaan en- nen talvea. Varvintien ja kevyenliikenteen väylän alitusrumpu voidaan kai- vaa ja asentaa jo ennen talvea, mutta rautatien alitusrumpu voidaan porata vasta Aittalahden pohjoisosan tyhjänä olon aikana. Lisäveden pumppaamo voidaan rakentaa jo kesällä tai syksyllä. Paineputken alkuosa kaivetaan Suenreiän uoman pohjaan uoman rakentamisen aikana.

Läjitysalueet raivataan syksyllä ja näille alueille tehdään kulkuväylien poh- jatöitä. Teitä jäädytetään tarvittaessa alkutalvella.

Pohjoisosan ruoppauksen jälkeen lisäveden johtoputki kaivetaan pohjaan ja liitetään eteläosaan kaivettuun putkeen.

Tulevan rantaviivan alueella ruoppaus tehdään maisemointisuunnitelman mukaisesti. Rantaviivaa ei ruopata suoraviivaisena tai muutoin säännölli- sen muotoisena.

Altaan kaivu aloitetaan, kun ruopattava kerros on jäätynyt tai jähmettynyt kaivettavaksi. Kaivumassoja on yhteensä noin 40 000 m³ktr. Kaivutyön kesto on 1,5–2 kk.

Talvella jään päältä asennetaan Aittalahden eteläosaan paineputki kaiva- malla ja painottamalla se pohjaan. Tällöin rakennetaan myös purkupään allas ja vedenalainen pohjapato.

Kustannusarvio

Hankkeen kokonaiskustannukset maisemointeineen ja rantarakenteineen ovat noin 0,5 miljoonaa euroa (alv. 0%), josta ruoppauksen ja lisäveden- johtojärjestelmän osuus on noin 450 000 euroa.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN

Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin

Tulevat vedenkorkeudet Aittalahdessa ovat seuraavat:

NW +0,25 m

MNW +0,27 m

MW +0,33 m

MW_50% +0,30 m

MHW +0,42 m

HW +0,47 m

Meriveden merkittävä vaikutus Aittalahden vedenkorkeuksiin loppuu rum- pujen rakentamisen takia, sillä korkean meriveden aikana virtaus rumpujen kautta Aittalahteen on vähäinen.

Aittalahden keskivedenkorkeus nousee 0,03 m.

Aittalahden menovirtaamat eivät muutu, mutta purkupaikka mereen muut- tuu.

Muut vaikutukset

Hankkeesta hyötyvät lähialueen asukkaat sekä muut lahden vaikutuspiiris- sä asuvat. Virkistyskäyttömuodoista veneily-, kalastus- ja uintimahdollisuu- det paranevat.

Toteutettavien toimenpiteiden johdosta vesisyvyys Aittalahden pohjois- osassa kasvaa kahteen metriin, mikä hidastaa veden lämpiämistä kalaston kannalta hellejaksojen aikana sekä hidastaa vesikasvillisuutta valtaamasta vesialuetta. Avovesialueen lisääntyminen myös parantaa maisemaa.

Lintujen ja kalojen elinolosuhteet paranevat Aittalahden matalassa etelä- osassa vedenkorkeuden vakiinnuttamisen ja vedenvaihtuvuuden lisäämi- sen johdosta.

Arvio vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä

Hankkeella on rahassa vaikeasti arvioitavia, mutta merkittäviä hyötyjä, joita on käsitelty edellä kohdassa "Muut vaikutukset".

Arvio hankkeen aiheuttamista vahingoista

Korvattavaa vahinkoa ei synny, koska toiminta tapahtuu pääosaksi hakijan omistamalla maalla ja Rautaruukki Oyj, Tieliikelaitos ja Oy VR-rata Ab ovat sopineet hankkeesta hakijan kanssa.

Työalueilla vesi voi samentua tilapäisesti. Siitä ei ennalta arvioiden aiheu- du korvattavaa vahinkoa.

Rautatien kohdalla radan alitusporaus haittaa raideliikennettä alitusputken asennuksen aikana. Varvintien ja kevyenliikenteen alitusrummun asen- nusaikana ajoneuvoliikenne keskeytyy arviolta vuorokauden ajaksi, mutta kevyt liikenne voidaan ohjata työalueen ohi koko ajan.

Ruoppausmassojen kuljetuksesta Lapaluodontien yli saattaa aiheutua lii- kenteellistä haittaa sekä koko ruoppaustyöstä työn aikana maisemallista haittaa.

HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI

Hakija on liittänyt hakemussuunnitelmaan ehdotuksensa lupamääräyksiksi.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakija on 30.6. ja 21.7.2006 täydentänyt hakemustaan.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Raahen kaupungissa 12.7.–11.8.2006 sekä erityis- tiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi ympäristölupavirasto on pyytänyt ha- kemuksesta lausunnon Raahen kaupungin kaavoitusviranomaiselta.

Muistutukset ja vaatimukset

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on katsonut, ettei puheena oleva kohde ole vesilain 1 lu- vun 15 a §:n tarkoittama kluuvijärvi, koska Aittalahtea ei voida pitää riittä- vän luonnontilaisena niin, että kyseisen säännöksen tarkoittamat ominai- suudet täyttyisivät, ja kohde näyttäisi myös olevan hieman suurempi kuin säännöksen edellyttämä enintään 10 ha.

Asiakirjoihin sisältyvät asianmukaiset kasvillisuus- ja linnustoselvitykset, jotka ovat myös asiantuntevien tahojen laatimat. Selvitykset tarjoavat hankkeen suunnitteluun riittävän tietopohjan. Selvitykset ja hankkeen suunnittelu olisi tullut kuitenkin kytkeä vaikutusten arviointiin esitettyä pa- remmin. Selvitykset jäävät nyt irrallisiksi, eikä niissä oteta lainkaan kantaa suunniteltujen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Vaikutusarviointia in- ventointien ja hankkeen suunnittelun välillä ei ole esitetty myöskään hake- mussuunnitelmassa.

Koska kunnollinen vaikutustarkastelu puuttuu, ympäristökeskus on joutu- nut päättelemään hankkeen mahdolliset vaikutukset. Selvityksien inven- tointitiedot arvokkaiden luontokohteiden sijoittumisesta voitaneen katsoa pääpiirteissään riittävällä tavalla suunnitelmassa huomioon otetuiksi. Esite- tyt toimenpiteet parantavat toteutuksen jälkeen Aittalahden virkistyskäyt- tömahdollisuuksia ja säilyttävät olemassa olevia luonnonarvoja. Sen lisäksi niillä näyttäisi olevan mahdollista parantaa linnuston elinmahdollisuuksia, erityisesti loppukesän ja alkusyksyn "lepäilijöitä" silmällä pitäen. Työn ede- tessä on kuitenkin seurattava vaikutuksia ja tarvittaessa otettava käyttöön luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja säilyttämistä edistävät toimenpi- teet. Linnuston pesimärauhaa häiritseviä toimenpiteitä ei tule tehdä pesi- mäaikana. Hankkeen vaikutuksia on syytä seurata ja tarvittaessa estää to- dettuja haitallisia vaikutuksia.

Tarkkailuohjelmaan on syytä lisätä riittävä kasvillisuuden (uhanalaiset lajit) ja linnustovaikutusten tarkkailu töiden jälkeisinä ensimmäisinä vuosina.

Hakijan esityksestä lupamääräyksiksi ympäristökeskuksella ei ole ollut huomauttamista.

Lupa töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista voitaneen myöntää vesilain 2 luvun 26 §:n nojalla.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että hankkeen rakentamisen aikaiset vaikutukset mereen ovat vähäiset ja Aittalahden tila paranee. Lu- van myöntämiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

Pääasiaratkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää Raahen kaupungille luvan Aittalahden kun- nostamiseen Raahen kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden ai- heudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

Lupamääräykset

1. Rakenteita koskevat määräykset

Aittalahden kunnostuksen kaivutyöt ja rakenteet saadaan tehdä hakemus- suunnitelman liitteenä olevien piirustusten ”Suunnitelmakartta” MK 1:2 000,

”Pituusleikkaus” MK 1:2 000/1:100, ”Suenreiän ja pohjapadon leikkaukset”

MK 1:100, ”Kalatien kynnyksen periaatepiirustus” MK 1:100, ”Radanalitus- rumpu. Asemapiirustus ja leikkaukset” MK 1:200 ja 1:100, ”Varvintien rum- pu. Asemapiirustus ja leikkaukset” MK 1:200 ja 1:100, ”Lisäveden pump- paamo”, ”Otto- ja purkupään rakenteet” MK 1:50 ja ”Lisäveden pumppaus- linjan purkupään leikkaukset” MK 1:100 osoittamalla sekä muutoin hake- mussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Kaikki korkeudet on sidottava N60-korkeusjärjestelmään.

2. Vedenkorkeutta ja vedenottoa koskevat määräykset

Aittalahden keskivedenkorkeus saadaan nostaa suunnilleen tasoon N60 + 0,33 m.

Aittalahteen saadaan johtaa merestä vettä noin 20 l/s ja 200 000 m³ vuo- dessa.

3. Rakentamisaika

Rakennustyöhön on ryhdyttävä viimeistään kolmen (3) vuoden kuluessa ja työt on saatettava loppuun viiden (5) vuoden kuluessa päätöksen lainvoi- maiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi.

4. Työnaikaisten haittojen minimointi

Rakennustyö on suoritettava niin, ettei siitä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on

huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömäs- ti ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Lisäksi luvan saajan on noudatettava Ratahallintokeskuksen ja Oulun tiepiirin lu- vissa määrättyjä ehtoja töiden toteuttamisesta.

Lisäksi rakennustyön edetessä on seurattava rakennustöiden vaikutuksia alueen luontoon ja tarvittaessa on toimenpitein turvattava luonnon moni- muotoisuuden säilyminen. Lintujen pesimäaikana ei saa tehdä niiden pe- simistä häiritseviä toimenpiteitä.

5. Viimeistelytyöt

Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta ja maisemoinnista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä läjitys- alueiden ympäristöön sopeuttamiseen. Ympäristöön sopeuttaminen on otettava huomioon jo läjitysalueita rajattaessa.

6. Kunnossapito

Luvan saajan on pidettävä kaikki hankkeeseen liittyvät rakenteet lupapää- töksen edellyttämässä kunnossa.

7. Tarkkailu- ja raportointimääräykset

Luvan saajan on tarkkailtava Aittalahden vedenkorkeuksia, virtaamia ja vedenlaatua, töiden vaikutuksia vesistössä sekä töiden vaikutuksia alueen uhanalaisiin kasveihin ja linnustoon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristö- keskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.

Tarkkailun tulokset on toimitettava ympäristökeskukselle ja Raahen kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määräyksestä.

8. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus

Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava työn aloittamisesta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Raahen kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle. Lisäksi luvan saajan on hyvissä ajoin ennen töiden aloit- tamista ilmoitettava rautatien alitukseen kohdistuvista toimenpiteistä Rata- hallintokeskukselle, maantien 8102 rumpuun kohdistuvista toimenpiteistä Oulun tiepiirille sekä Rautaruukki Oyj:n alueisiin kohdistuvista toimenpiteis- tä Rautaruukki Oyj:lle.

Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa työn päättymisestä lukien.

Ohjaus

Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen va- hinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tämän pää- töksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella.

Töidenaloittamislupa

Ympäristölupavirasto myöntää Raahen kaupungille luvan töiden aloittami- seen ennen tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

RATKAISUN PERUSTELUT

Pääasiaratkaisun perustelut

Lupa voidaan vesilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin perusteella myöntää, jos rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Toimenpi- teiden määrä ja laajuus huomioon ottaen ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta aiheutuva yleisen ja yksityisen edun loukkaus on mainitussa lainkohdassa tarkoitettua suurempi. Luvan myöntämisedellytykset on näin ollen arvioitava vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentin intressivertailun perus- teella.

Hakemuksen mukaan Aittalahden kunnostamisella voidaan parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja lintujen oleskelu- ja pesimismah- dollisuuksia. Kun vedenvaihtuvuus ja vedenlaatu paranevat ja kalojen nou- su on mahdollista runsaan veden aikana, myös veneily-, kalastus- ja uinti- mahdollisuudet paranevat.

Luvan saaja omistaa suurimman osan hankkeen toteuttamiseen tarvittavis- ta maa- ja vesialueista. Luvan saaja on saanut Rautaruukki Oyj:ltä luvan hankkeen toteuttamiseen yhtiön omistamilla maa- ja vesialueilla sekä luvat Oulun tiepiiriltä ja Ratahallintokeskukselta tarvittavien rumpujen ja veden- johtoputkien rakentamiseen maantien ja rautatien alitse.

Hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava.

Vähäisten kalatalousvaikutusten takia kalataloustarkkailua ei määrätä.

Ottaen huomioon hankkeen sijainti, vähäiset ja paikalliset ruoppausten ja läjitysten vesistövaikutukset sekä asetetut lupamääräykset, Aittalahden ruoppaamisesta ja ruoppausmassojen läjittämisestä sekä muista hankkeen toteuttamiseen tarvittavista toimenpiteistä ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä muuta- kaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumista, minkä vuoksi lu- paa ei voitaisi myöntää. Lupa ei ole myöskään jätelain tai luonnonsuojelu- lain vastainen.

Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräykset ovat tarpeen mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Töidenaloittamisluvan perustelut

Töidenaloittamislupa voidaan myöntää, koska töiden aloittamisen lykkään- tymisestä aiheutuisi hakijalle muun muassa rahoituksen saamatta jäämi- sen muodossa huomattavaa vahinkoa ja töiden aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Päätöksessä tarkoitettujen töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai lupamääräyksiä muutetaan.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

Töidenaloittamisluvan täytäntöönpanokelpoisuus

Töidenaloittamislupaa koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutok- senhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Vesilaki 2 luku 1a §, 3 §, 4 §, 6 § 2 momentti, 11 §, 12 §, 14 § 1 momentti, 14a §, 15 §, 26 § 1 momentti 2) kohta, 2, 4 ja 6 momentti ja 31 § 1 mo- mentti

Vesiasetus 85 § 1 momentti

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § ja 43 §

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 960 euroa.

Perustelut

Hankkeessa on kyse alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutau- lukon mukaisesta pohjapadosta, jolla padotetaan vesialuetta noin 10,5 hehtaaria (käsittelymaksu 770 euroa), ja vesialueen ruoppauksesta, jossa ruoppausmassojen määrä on noin 40 000 m³ (käsittelymaksu 1 960 eu- roa), sekä vedenottoputken rakentamisesta merialueelle ja Aittalahteen (käsittelymaksu 280 euroa). Jos päätösasiakirja sisältää useita maksutau- lukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat sa- maa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä kor- keimman maksuluokan mukainen käsittelymaksu. Käsittelymaksu on siten 1 960 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Simo Perkkiö Paavo Liimatta

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Paavo Liimatta (esit- telijä).

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 122.

PL/es

Liite

Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 30.10.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asi- aa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystie- dot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväk-

si

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskir- jelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviras- ton kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähet- tää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: vaihde 020 490 122, telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeu- denkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviran- omaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.