LUPAPÄÄTÖS Nro 42/07/1 Dnro Psy-2006-y-17 Annettu julkipanon jälkeen 18.4.2007

LUPAPÄÄTÖS

Nro 42/07/1

Dnro Psy-2006-y-17

Annettu julkipanon jälkeen 18.4.2007

ASIA Tulvakanavan rakentaminen Kivijoen Mutkaisesta Oijärven Lallinlahteen, Ii LUVAN HAKIJA Iin kunta

PL 24

91101 Ii

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4

HANKKEEN KUVAUS ... 4

Yleiskuvaus hankkeesta ... 4

Hankkeen aikaisemmat vaiheet... 4

Hankkeen tarkoitus ... 5

Suunnitellut työt ... 5

Maastotutkimukset... 5

Vedenkorkeus- ja virtaamalaskelmat... 5

Tulvakanavan rakentaminen... 6

Tiejärjestelyt... 7

Tulvakanavan kaivu- ja täyttömassat... 7

Töiden toteuttaminen ja arvioitu rakentamisaika ... 8

Kustannukset ... 9

Rakenteiden ja laitteiden kunnossapito ... 9

HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE ... 9

TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET... 10

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 10

Yleiskuvaus vesistöstä... 10

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat ... 10

Kalastus ja ravustus... 10

Kalastustiedustelut... 10

Kirjanpitokalastus... 12

Rapu ja ravustus... 13

Vesistön käyttö... 14

Alueen omistussuhteet... 14

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 14

Hankkeen vesistövaikutukset... 14

Vaikutukset veden laatuun... 15

Vaikutukset kalastoon ja rapuun ... 15

Vaikutukset maa- ja ranta-alueisiin ... 15

Vaikutukset rantarakenteisiin ... 16

Vaikutukset vesivoimaan ... 16

Vaikutukset vedenhankintaan ... 16

Tiejärjestelyistä aiheutuvat vaikutukset... 16

Arvio luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesta Natura-arvioinnin ja YVA-lain mukaisesta YVA- menettelyn tarpeellisuudesta ... 17

Arvio vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä ja arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille ... 17

Hyödyt... 17

Haitat ... 18

Yhteenveto haitoista ja hyödyistä ... 19

Hakijan esitys hankkeen oikeudellisista edellytyksistä ... 19

KORVAUSESITYS...19

Korvausperusteet... 19

Korvaus... 21

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 21

Tiedottaminen ja työmaapäiväkirja ... 21

Veden laadun tarkkailu ... 21

Raportointi... 22

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 22

Lupahakemuksen täydennykset ... 22

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 22

Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 22

Hakijan kuuleminen ja selitys... 24

MERKINTÄ ... 26

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 26

KÄSITTELYRATKAISU... 26^U

PÄÄASIARATKAISU... 26

KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU ... 26

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 27

Rakenteita koskevat määräykset ... 27

Alivirtaama-aikaa koskeva määräys ... 27

Rakentamisaika ... 27

Työnaikaisten haittojen minimointi ... 27

Viimeistelytyöt ... 28

Kunnossapito ... 28

Tarkkailu ja raportointi... 28

Aloittamis- ja valmistumisilmoitus ... 28

Muut velvoitteet... 28

KORVAUKSET ... 29

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 29

RATKAISUN PERUSTELUT... 29

Käsittelyratkaisun perustelut ... 29

Pääasiaratkaisun perustelut... 30

Käyttöoikeutta koskevan ratkaisun perustelut... 30

Lupamääräysten perustelut ... 30

Korvausten perustelut ... 30

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 30

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 31

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 31

KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT ... 31

MUUTOKSENHAKU ... 33

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Kuivaniemen kunta on 1.2.2006 ympäristölupavirastoon toimittamallaan hakemuksella pyytänyt lupaa Kivijoesta Oijärveen johtavan tulvakanavan ja Kivijoen pohjapadon rakentamiseen sekä vesien johtamiseen tulvakana- van kautta hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa tarkemmin esi- tetyllä tavalla.

HANKKEEN KUVAUS

Yleiskuvaus hankkeesta

Rakennettavan tulvakanavan pituus on noin 1 700 m ja leveys vaihtelee välillä 40–140 m. Tulvakanavan Kivijoen puoleiseen päähän ja Kivijokeen rakennetaan pohjapadot siten, että Kivijoen virtaamat ja vedenkorkeudet alenevat erityisesti suurilla virtaamilla, mutta keskivirtaamaa (5 m³/s) pie- nemmillä virtaamilla eivät sanottavasti. Hanke toteutetaan vuosina 2008–

2010.

Hankkeen aikaisemmat vaiheet

Kivijoen tulvasuojelu on ollut vireillä jo 1970-luvulta alkaen, jolloin jokeen suunniteltiin rakennettavaksi voimalaitoksia sekä sähkön tuotannon että tulvaongelmien takia. Nykyisin Kivijoki kuuluu osana Kuivajoen vesistöä koskiensuojelulain piiriin, joka estää voimalaitosrakentamisen. Tulvaon- gelmat rajoittuvat joen alaosalle Oijärvestä noin 3 km ylävirtaan. Tulvat ai- heutuvat pääasiassa jääpadoista. Jääpatojen nostattama tulva uhkaa usei- ta kymmeniä kiinteistöjä ja voi aiheuttaa vahinkoja rakennuksille ja piha- alueille, maantien 949 sillalle sekä teille. Kunta on laatinut alueelle yleis- kaavan.

Insinööritoimisto Reiter Oy:n vuonna 1994 tekemän selvityksen mukaan parhaaksi vaihtoehdoksi tulvaongelmien ratkaisemiseksi todettiin tulva- kanava Kivijoen Mutkaisesta Oijärveen. Ratkaisusta luovuttiin 90-luvulla, koska sitä pidettiin liian kalliina saavutettaviin hyötyihin nähden. Koska tul- vakanavaratkaisusta luovuttiin, päädyttiin kunnan ja ympäristökeskuksen välisissä neuvotteluissa kiinteistökohtaisiin suojauksiin. Yksi suojaussuun- nitelma on laadittu Ojalan suvannon alueelle, jossa suojattaisiin kuusi asuinrakennusta sekä talousrakennuksia. Hanketta ei ole toteutettu.

Tielaitos peruskorjasi 1990-luvun alussa Olhavan Kuivaniemen maantietä.

Perusparannuksen yhteydessä tienpintaa nostettiin useita kymmeniä sent- tejä mm. tulva-alueiden läheisyydessä. Tien korottamisella katsottiin ole- van vaikutusta Kivijoen tulvaongelmien pahenemiseen. Tielaitos laati kun- nan ja ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä suunnitelman, jonka mu- kaan tien pintaa lasketaan kahdessa kohdassa takaisin maanpinnan ta- soon tulvavesien purkautumisreiteiksi. Toinen tien alennus on toteutettu 1990-luvulla, toinen jätettiin toteuttamatta ja sen tarpeellisuutta tarkkaillaan ja alennus tehdään tarvittaessa. Tien alennukset helpottavat tulvatilannetta paikallisesti mutta eivät poista kokonaan Kivijoen alaosan tulvaongelmaa.

Tielaitoksella on ollut vireillä tieympäristön tilan parantamisprojekti, jossa yhtenä hankkeena on ollut Oijärven silta-aukon laajentaminen tai uuden

sillan rakentaminen ja vanhan silta-aukon ruoppaus. Tavoitteena on ollut veden vaihtuvuuden lisääminen Mursunjärvi-Lammasjärvi-Matilanjärvi- Lamminperä-alueella. Veden vaihtuvuuden parantamisella halutaan paran- taa alueen kalastus- ja virkistysmahdollisuuksia. Syksyllä 1998 Tielaitok- sen, kunnan ja ympäristökeskuksen kesken sovittiin, että tutkitaan mahdol- lisuus, voidaanko Kivijoen alaosan tulvasuojelu ja Mursunjärvi- Lammasjärvi-Matilanjärvi-Lamminperä-alueen vedenvaihtuvuuden paran- taminen yhdistää rakentamalla tulvakanava ja silta Kivijoen alaosalla He- posaaren ylävirran puolelta Matilanjärveen niin kutsuttuun Syväperänlah- teen. Mikko Huokuna Suomen ympäristökeskuksesta laati tulvakanavan alustavan suunnitelman. Selvityksen tuloksena oli, ettei tämän tulvakana- van rakentamisella ratkaista Kivijoen tulvaongelmia. Hankkeen toteutus olisi vaatinut luonnonsuojelulain mukaisen Natura-arvioinnin.

Kuivaniemellä syksyllä 2000 pidetyssä viranomaispalaverissa päätettiin pa- lata vielä "vanhaan" tulvakanavavaihtoehtoon, tulvakanava Mutkaisesta Oi- järveen, tutkimalla saataisiinko kustannuksia lasketuksi. Insinööritoimisto Lauri Eskelinen selvitti mahdollisuutta korvata säännöstelypato halvemmal- la ratkaisulla sekä muita mahdollisuuksia alentaa kustannuksia. Selvityk- sessä tulvakanavaan suunniteltu säännöstelypato korvattaisiin Kivijokeen ja tulvakanavaan rakennettavilla pohjapadoilla. Ratkaisussa Kivijokeen ja tulvakanavaan, Kivijoen puoleiseen päähän, rakennettaisiin pohjapadot.

Ratkaisu toimisi periaatteessa samoin kuin säännöstelypato.

Tulvakanavaratkaisu perustuu siihen, että jääpatojen esiintymisen aikaan osa Kivijoen tulvavesistä johdettaisiin kanavaa pitkin pois vahinkoalueilta.

Jokeen menevä virtaama ei enää aiheuttaisi vahinkoa ja jäät riutuisivat paikoilleen.

Hankkeen tarkoitus

Tulvakanavan rakentamisella on tarkoitus estää haitallisten jääpatojen syn- tyminen Kivijoen alaosalle ja poistaa jääpadoista aiheutuvat vahingot ra- kennuksille, piha-alueille, teille ja maantien Mt 949 sillalle.

Suunnitellut työt

Maastotutkimukset

Vedenkorkeus- ja virtaamahavainnot, jääpatohavainnot sekä Kivijoen poik- kileikkausmittaukset on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Pin- tavaaitukset ja pohjatutkimukset on tehnyt Geobotnia Oy.

Vedenkorkeus- ja virtaamalaskelmat

Tulvakanavan mitoitusvirtaama 100 m³/s perustuu Insinööritoimisto Reiter Oy:n selvitykseen, jossa jokijäämallilla arvioidaan tulvakanavaan johdetta- vaa vesimäärää eri virtaamilla ja jäätilanteilla. Insinööritoimisto Lauri Eske- linen on laskenut tulvakanavan vedenkorkeudet ja virtausnopeudet sekä tulvakanavan ja Kivijoen pohjapatojen purkautumisen eri virtaamilla ja ve- denkorkeuksilla.

Oijärven vedenpinnan vaikutus rajoittuu kanavan alimpaan kynnykseen.

Laskelmissa järven pinnan korkeudeksi on oletettu N₆₀ + 92,00 m, kun vir- taama on 100 m³/s. Suurin Kivijoen virtaama oli vuonna 1993 189 m³/s.

Kokonaisvirtaaman ollessa 130 m³/s on kanavan osuus noin 85 m³/s ja jo- keen menevä osuus 45 m³/s. Suurin tulvakanavaan menevä virtaama on noin 115 m³/s, kun kokonaisvirtaama on 189 m³/s.

Kivijoen pohjapadon rakentamisen seurauksena nousee Kivijoen vesipinta pohjapadon yläpuolella noin 600 metrin matkalla.

Tulvakanavan rakentaminen

Hanke sisältää tulvakanavan, jonka pituus on noin 1700 m ja jonka leveys vaihtelee välillä 40–140 m sekä syvyys maanpinnasta välillä 3–7,5 m.

Tulvakanavan suulle on suunniteltu noin 60 m pitkä leveäharjainen pohja- pato, jonka harjan taso on N₆₀ + 97,00–97,20 m ja Kivijokeen leveäharjai- nen pohjapato, jonka leveys on tasossa N₆₀ + 96,90–97,20 m noin 20 m ja tasossa N₆₀ + 98,00 m noin 10 m kokonaisleveyden ollessa noin 37 m.

Kanavaan tulee putouskorkeutta niin paljon, että virtausnopeuden pienen- tämiseksi siihen joudutaan rakentamaan kaksi pohjakynnystä. Kolmas poh- jakynnys muodostuu esiinkaivettavan kalliopinnan päälle. Putousta keski- tetään näihin kynnyksiin. Ne tehdään kestämään suuria virtausnopeuksia (2–4 m/s). Silloin kanavan muulla osalla virtausnopeudet pysyvät niin al- haisina, että moreenimaasta tehdyt luiskat kestävät ilman erillisiä verhous- kerroksia. Suuret virtausnopeudet ovat lyhytaikaisia ja kanavan luiskat ovat tulvan aikana vielä roudassa.

Tulvakanavan luiskakaltevuudet ovat moreenimailla 1:2, hiekka- ja siltti- mailla 1:3. Pohjanleveydet vaihtelevat välillä 6–90 m. Tulvakanavan paalu- välille 0–1200 rakennetaan kanavan molemmille puolille reunapenkereet kaivumassoista. Kanavan molemmin puolin reunapenkereiden päälle ja kanavan loppuosuudelle rakennetaan huoltoa ja kunnossapitoa varten noin 4,5 m leveä kulkutie.

Kaivumassojen määrän minimoimiseksi on kanava suunniteltu mahdolli- simman kapeaksi ja syväksi niillä osilla, joilla tuleva vesipinta jää nykyisen maanpinnan alapuolelle. Työteknillisistä syistä pohjan kaivuleveys on kui- tenkin vähintään 6 m.

Kanavalinjalla esiintyy maan pinnassa turvetta. Sen alla on hiekkaa ja silt- tistä hiekkaa ja sen alla on moreenia, jonka laatu vaihtelee silttimoreenista soramoreeniin. Paaluvälillä 1 450–1 600 saattaa esiintyä kalliota lähellä kanavan pohjan kaivutasoa. Kallion louhinta voidaan välttää nostamalla pohjan tasoa ja samalla lisäämällä pohjan leveyttä. Verhouksiin tarvittavaa louhetta on mahdollista louhia tältä kanavaosalta.

Osalla kanavan luiskia olevat pehmeät kerrokset (turve, siltti ja hiekka) vaihdetaan moreeniin vähintään 3 m leveänä vyöhykkeenä ja näillä osilla luiskan kaltevuus on 1:3. Moreeniin kaivettavilla osilla se on 1:2. Kanavan alapäässä joudutaan kanavan reunoja korottamaan penkereillä. Niilläkin osilla kanavan puolella on vähintään 3 m leveä moreenivyöhyke muun penkereen ollessa hiekkaa ja silttiä eli ne tehdään kaivumaista. Kanavan reunoille ja penkereiden päälle tehdään huoltotie, jonka pinta on noin 1 m HW-pintaa ylempänä. Penkereiden kohdalle rakennetaan tietä varten noin 1 m paksu tiivistetty moreenirunko ja sen päälle noin 300 mm paksu sora- tai soramoreenikerros. Muilla osilla tehdään tien pintakerros turpeesta puhdistetulle moreenipinnalle. Pintavesien johtamiseksi kanavan pituus- suunnassa rakennetaan huoltotien sivulle ojat.

Kanavan alapäässä joudutaan kanavaa levittämään, jotta virtausnopeus järveen olisi niin pieni, etteivät Oijärven pohjan pehmeät kerrokset lähde liikkeelle. Kanavan leveys reunapenkereineen tulee rannassa olemaan noin 140 m. Penkereiden välistä poistetaan turve hiekkakerroksen pintaa myöten.

Suunnitelman mukaisilla mitoilla päästään massatasapainoon, jossa kai- vettavia massoja on sopiva määrä penkereiden ja pohjakynnysten sekä jo- keen tulevan pohjapadon rakentamista varten. Turvemassoja voidaan käyttää penkereiden luiskien verhouksiin ja taustojen täyttämiseen. Pohja- padon ja -kynnysten verhouksiin tarvittavia kiviä saadaan erottamalla niitä moreenista. Verhouskerroksen paksuus moreenin päällä on noin 1 m.

Tulvakanavan pohjapatoon ja pohjakynnyksiin sijoitetaan minimivirtaama- putket (D = 200 mm) niin, että talviaikainen vesipinta pääsee laskemaan kanavassa lähelle pohjan tasoa. Kivijokeen tulevaan pohjapatoon rakenne- taan kalojen nousua varten kalaluiska, jonka kautta kuivana kautena virtaa vettä noin 1–2 m³/s. Tulvakanavan pohjapatoon tulee lisäksi minimivirtaa- maura, jonka kautta kuivana kautena virtaa vettä noin 0–0,1 m³/s (Kivijo- keen menee 1–5 m³/s). Minimivirtaamaurien toimivat leveydet ovat 1 m kummassakin pohjapadossa. Pohjapatojen bruttoleveys voi olla noin 2 m, mutta kun niitä karkeutetaan isoilla kivillä jää nettoleveydeksi virtausta aja- tellen noin 1 m. Tämä on huomioitu purkauskykylaskelmissa. Joessa ole- van pohjapadon minimivirtaamaura on betonirakenteinen.

Tulvakanavan paaluvälille 0–1400 m on kanavan molemmille puolille varat- tu kaivumassoille läjitysalueet, joiden pinta-ala on yhteensä noin 7,8 ha.

Läjitysalueet maisemoidaan ympäristöön sopiviksi.

Tiejärjestelyt

Tulvakanavan rakentaminen edellyttää paikallistien Pt 18822 (Pentinnie- mentie) alkupään linjauksen muuttamisen noin 340 metrin matkalla sekä tulvakanavan yli johtavan sillan rakentamisen maantielle Mt 849. Sillan va- paa-aukko on 23,2 m. Tiehallinnon Oulun tiepiiri on laatinut alustavan suunnitelman tiejärjestelyistä ja sillan rakentamisesta. Maantie ja paikallis- tie rakennetaan tiesuunnitelman mukaisilla rakenteilla. Tiepenkereen run- koon voidaan käyttää tulvakanavan kaivumassoja.

Hakija on 2.3.2006 toimittamallaan kirjeellä luopunut luvan hakemisesta tulvakanavan ylittävälle sillalle maantiellä MT 849. Lupaa sillan rakentami- selle haetaan sen jälkeen, kun luvanhakuprosessi tulvakanavan osalta on käyty loppuun.

Tulvakanavan kaivu- ja täyttömassat

Maantiestä Mt 849 tulvakanavan yläpäähän päin ovat kaivumassat pää- asiassa moreenia. Oijärveen päin olevalla kanavaosalla moreenin päällä on hiekkaa tai silttiä ja ylimpänä paksuudeltaan vaihteleva turvekerros.

Kaivumassoja joudutaan siirtämään kanavan pituussuunnassa, minkä ta- kia kanavan reunoille on tarpeellista rakentaa lopullisesti huoltoteinä palve- levat työmaatiet heti työn alkuvaiheessa. Tien rungoksi ja lopullisesti kana- van reunapenkereeksi jäävään massan vaihtoon saadaan sopivaa moree- nia kanavan yläpään kaivusta. Pääosa kaivettavista siltti- ja hiekkamas- soista voidaan sijoittaa kanavan alaosan reunapenkereiden runkoon ja nii- den taustaan maisemointitäyttöihin.

Kanavan pohjakynnysten ja pohjapadon verhouksiin tarvittavat kivet erote- taan moreenista. Tarvittaessa voidaan verhoukseen ottaa louhetta kana- vasta louhimalla. Jokeen rakennettavan pohjapadon moreenirunko ja työ- patoon tarvittava moreeni saadaan kanavan kaivumassoista. Ylimääräinen moreeni käytetään kanavan alaosan reunapenkereisiin ja niiden taustan täyttöön. Turvemassoja voidaan käyttää kanavan ja reunapenkereiden luiskien nurmetukseen.

Kaivumassoja on yhteensä noin 138 000 m³ktr.

Töiden toteuttaminen ja arvioitu rakentamisaika

Työt aloitetaan tiejärjestelyjen edellyttämillä töillä, joista vastaa Tiehallin- non Oulun tiepiiri. Mikäli tiejärjestelyihin käytetään tulvakanavan kaivumas- soja, voidaan myös kaivutyöt tulvakanava-alueella aloittaa tiejärjestelyjen aikana.

Kanavan pohjan muodosta johtuen (pohja ei ole jatkuvasti samaan suun- taan laskeva) joudutaan työjärjestys suunnittelemaan niin, ettei kanavaan valuvista pintavesistä ole haittaa eli ensin rakennetaan sivuojat ja kulkutiet massojen siirtelyä varten. Tulvakanavan alaosan reunapenkereet rakenne- taan sitten, kun kanava penkereiden kohdalta on kaivettu.

Tulvakanava-alueella työt aloitetaan puuston raivauksella. Pintavesien las- kuojat kaivetaan reunapenkereiden ja huolto- ja kunnossapitotien viereen.

Tulvakanavan pohjapato rakennetaan ensin tarvittaessa työpadon suojas- sa. Samanaikaisesti kaivetaan tulvakanava ja sen jälkeen rakennetaan reunapenkereet. Kun tulvakanava on kaivettu ja maantien silta on raken- nettu, ohjataan valtaosa Kivijoen vesistä työpadolla tulvakanavaan, jolloin päästään rakentamaan Kivijoen pohjapatoa. Kivijokeen ohjataan vettä työ- aikana veden vaihtuvuuden varmistamiseksi sekä virkistys- ja kalastohait- tojen ehkäisemiseksi vähintään 0,3 m³/s. Kivijoen pohjapadon rakentamis- ajaksi on arvioitu neljä viikkoa.

Tulvakanava-alueella puusto karsitaan, katkotaan ja pinotaan työalueen ulkopuolelle. Turve ja muu eloperäinen maa-aines kaivetaan pois ja läjite- tään läjitysalueelle tai käytetään verhoiluihin. Risut ja kannot läjitetään läji- tysalueille ja poltetaan sopivana aikana. Hiekka- ja silttimaat läjitetään penkereisiin ja läjitysalueelle.

Kivisistä moreenimaista seulotaan pohjapadoissa ja pohjakynnyksissä tar- vittavat verhoilukivet.

Rakentamisajaksi on arvioitu 3–4 vuotta. Työn aloitusajankohta riippuu lainvoimaisesta päätöksestä ja valtion tulo- ja menoarvioon hankkeelle myönnettävistä varoista.

Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2008–2010, mikäli valtion talousarvi- ossa hankkeelle myönnetään tarvittava rahoitus.

Kustannukset

Hankkeen kustannukset (milj. €) vuoden 2003 hintatasossa koostuvat seu- raavasti:

Silta ja tielinjauksen muutos 0,24

Puuston hakkuu 0,05–0,07

Maaleikkaus- ja -täytöt + kallioleikkaus + pohjapadot ja kynnykset 0,55–0,60

Muut kustannukset 0,06–0,07

Korvaukset 0,034

Suunnittelu 0,02–0,03

Yhteiskustannukset 0,02–0,07

Yhteensä 0,954–1,114 milj. €, alv 0%

Arviossa olevia muita kustannuksia ovat mm. pyykkien siirrot, puhelin- ja sähköpylväiden siirrot, minimivirtaamaurien rakentaminen betonista, alivir- tausputkien asennus ja materiaali, avo-ojien kaivu penkereiden taustalle, vesijohdon lasku, kantojen ja risujen läjitys sekä poltto, työpadon rakenta- minen, tasaukset ja siistimistyöt ja vesistötarkkailu.

Paikallistien Pt 18822 tiejärjestelystä aiheutuvat korvaukset eivät sisälly kustannusarvioon.

Rakenteiden ja laitteiden kunnossapito

Kuivaniemen kunta luvan saajana tulee huolehtimaan Kivijoen tulvakana- van, tulvakanavan pohjapadon, tulvakanavan penkereiden, huolto- ja kun- nossapitotien sekä Kivijoen pohjapadon kunnossapidosta.

Pentinniemen paikallistien Pt 18822 ja maantien Mt 849 sillan kunnossapi- dosta vastaa tiehallinto.

HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Hakija on tehnyt sopimukset tulvakanavan, Kivijoen pohjapadon, veden al- le jäävien ja vettyvien maa-alueiden omistajien sekä läjitysalueiden omista- jien kanssa lukuun ottamatta tilaa Oiharju KT= 292-402-0008-0014.

Sopimuksissa on sovittu pysyvästä käyttöoikeudesta ja maksettavista kor- vauksista. Sopimukset kattavat 93 % pysyvään käyttöoikeuteen tarvittavas- ta maa- ja vesialueiden pinta-alasta. Läjitysaluesopimukset kattavat 91 % tarvittavasta alueesta.

Tiejärjestelyistä hakija on tehnyt aiesopimukset lukuun ottamatta tiloja Oi- harju KT= 292-402-0008-0014, Korvala KT= 292-402-0008-0032 ja Harjula KT= 292-402-0008-0035. Lopullisesti Pentinniemen paikallistien tiejärjeste- lyistä sovitaan myöhemmin tehtävän tiesuunnitelman ja tietoimituksen yh- teydessä.

Kunta on laatinut alueelle yleiskaavan, jossa tulvakanavalle on varattu oh- jeellinen maa-alue.

TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET

Hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta tulvakanavan, tulvakanavan penkereiden, huolto- ja kunnossapitoteiden ja Kivijoen pohjapadon raken- tamiseen tarvittaviin maa- ja vesialueisiin sekä Kivijoen padotuksen seu- rauksena veden alle jäävään alueeseen siltä osin, kuin käyttöoikeuksista ei ole sovittu, sekä maiden läjitysoikeutta siltä osin, kuin läjitysoikeudesta ei ole sovittu.

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA

Yleiskuvaus vesistöstä

Kuivajoen vesistöalueeseen kuuluva Kivijoki saa alkunsa Ranuan kunnan laajoilta suoalueilta. Kivijoki laskee Oijärveen, josta saa alkunsa Kuivajoki.

Kivijoen valuma-alue on noin 570 km² ja järvisyys 1,4 %.

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat

Kivijoessa ei ole pysyviä vedenkorkeus- ja virtaamamittausasemia. Siksi käytettävissä ei ole pitkän ajanjakson havaintoja. Lähimmät havaintoase- mat ovat Oijärvessä ja Kuivajoessa Luujokihaarassa.

Vedenkorkeus- ja virtaamamittauksia tehtiin jokijäämallia varten. Mallilla pystyttiin arvioimaan tulvakanavaan johdettavaa virtaamaa jäiden lähdön aikaan. Vedenkorkeus- ja virtaamamittaukset tehtiin pääasiassa vuosina 1993 ja 1994. Havaintoja tehtiin sekä avovesi- että jääpatotilanteissa. Ve- denkorkeushavaintoja täydennettiin Kivijokeen suunnitellun pohjapadon seurauksena veden alle jääviltä alueilta vuonna 2003. Kivijoen purkautu- miskäyrä laadittiin noin 8 km jokisuusta ylävirtaan Käkelän sillalta.

Kivijoen virtaamien keskimääräiset arvot vertailuvesistön (Kuivajoki, Ra- vaska 6300210) perusteella tulvakanavan kohdalla (F=570 km², L=1,4 %) ovat seuraavat:

HQ_laskettu = 189 m³/s

HQ_I993 = 130 m³/s (purkautumiskäyrältä) MQ = 7,3 m³/s

MNQ = 0,9 m³/s NQ = 0,3 m³/s Kalastus ja ravustus

Selvitys perustuu Lapin Vesitutkimus Oy:n laatimiin raportteihin "Kuivajoen yhteistarkkailu, tulokset vuodelta 2002 ja yhteenveto vuosilta 1998–2002"

ja "Kuivajoen yhteistarkkailu, kalataloustarkkailu v. 2003" sekä Oijärven ka- lastusyhdistyksen edustajilta syksyllä 2004 saatuihin tietoihin.

Kalastustiedustelut

Oijärvellä (2 160 ha) ja Kivijoella on tehty vuosien 1997 ja 2001 kalastusta koskevat kalastustiedustelut. Kivijoella tiedustelualue ulottui jokisuulta Nuupasjokisuulle eli noin 40 km jokea. Jokialueiden kalastuskausi oli pitkä, sillä kalastusta harjoitettiin vuoden 2001 tiedustelun perusteella Kivijoella

kesäkuukausien lisäksi varsin runsaasti jo toukokuussa ja vielä syyskuun puolellakin. Oijärvessä kalastettiin runsaimmin touko-syyskuussa.

Verkkokalastus keskittyi Oijärveen, jossa kalastus tapahtui usein suurisil- mäisillä lahna- ja haukiverkoilla. Silmäkooltaan alle 35 mm:n verkoilla ei kalastettu lainkaan. Verkkokalastukseen osallistui vuonna 2001 vajaat 40 taloutta. Myös Kivijoella verkotettiin useamman talouden voimin, mutta ta- louskohtaiset pyyntiponnistukset olivat vaatimattomia verrattuna Oijärven verkkokalastukseen.

Kivijoen viehekalastuksen määrä pysyi ennallaan, mutta mato-onginnan suosio kasvoi. Katiska oli pyyntiponnistusten perusteella käytetyin pyydys Oijärvellä ja Kivijoella. Koukkukalastus oli katiskapyynnin ohella runsasta kaikilla pyyntialueilla. Koukkupyynnin painopiste on pysynyt edelleen Oijär- vellä, mutta kalastuksen luonne on muuttunut vähemmän ammattimaiseen suuntaan.

Vuonna 1997 Oijärven kokonaissaalista (7 423 kg) oli lahnan osuus 52 %, hauen 24 %, ahvenen 12 % ja särjen 5 %. Madetta saatiin 367 kg ja siikaa 84 kg. Vuonna 2001 Oijärven 13 371 kg:n kokonaissaaliista oli 69 % lah- naa ja 14 % haukea. Ahvenen ja särjen osuus oli 8–9 %. Mateen ja siian saalismäärät olivat vain noin 30 kg.

Kivijoelta vuonna 2001 saatu kokonaissaalis oli tiedustelun perusteella 990 kg. Se koostui hauesta (47 %), ahvenesta (24 %), särjestä (13 %) ja lah- nasta (12 %). Säyne ja made olivat harvalukuisempia saaliskaloja ja lohi- kaloja ei ilmoitettu saadun ollenkaan. Ahvensaalis laski aiempaan verrattu- na ja hauen saalisosuus vastaavasti nousi. Kivijoen haukisaaliin osuudes- sa näyttää tapahtuvan melko voimakasta vuosittaista vaihtelua, sillä esi- merkiksi vuoden 1994 haukisaaliin osuus oli lähes 60 %.

Vuonna 2001 keskimääräinen talouskohtainen vuosisaalis oli Oijärvellä 174 kg. Saalis näyttää pysyneen samana vuodesta toiseen. Oijärven ka- lansaaliista saadaan vuosittain suurimmat saaliit haukirysillä sekä har- vasilmäisillä verkoilla. Myös katiskojen merkitys on suuri ja vuoden 2001 saaliista niillä saatiin hoitokalastusmielessä pidetyn rysän jälkeen toiseksi suurin saalis. Myös talvinen koukkukalastus oli suosittua ja se tuotti hyviä saaliita. Vapakalastuksen suosion kasvu oli havaittavissa selvimmin ongin- nan ja pilkinnän kokonaissaaliin kasvuna, sen sijaan viehekalastajien saa- lis näytti laskeneen.

Kivijoen kalastus painottui pyyntiponnistusten osalta voimakkaasti katiska- kalastukseen, mutta vain vajaa kolmannes saaliista saatiin katiskalla.

Huomattava osa saaliista tuli silmäkooltaan yli 34 mm:n verkoilla. Vuonna 1997 Kivijoesta kalastettiin pienessä mitassa 36–45 mm:n verkoilla ja saa- tu talouskohtainen saalis oli tuolloin 26 kg. Kivijoen verkkokalastajat ovat siirtyneet käyttämään harvempia verkkoja ja saaliit ovat siten parantuneet merkittävästi. Kivijoen verkkosaaliin osuus ylittää jo katiskasaaliin, vaikka katiskoilla kalastetaan edelleen yli viisinkertainen määrä verkkoihin verrat- tuna. Vapakalastamalla, pilkkiminen mukaan lukien, saatu saalis on säily- nyt ennallaan, noin neljänneksenä Kivijoen kokonaissaaliista.

Arvioitujen kalastajamäärien ja talouskohtaisten keskisaaliiden avulla voi- daan laskea arvio tiedustelualueen kokonaissaaliista. Oijärven kokonais- saalis oli v. 1997 17,4 tn ( 8,0 kg/ha) ja vuonna 2001 18,2 tn (8,4 kg/ha).

Kivijoen (Oijärvestä Nuupasjokisuulle, n. 40 km) kokonaissaalis oli vuonna 1997 1,8 tn ja vuonna 2001 2,8 tn. Kivijoen alaosalla Mutkaisesta ylävir- taan olevassa Tohokoskessa on tehty sähkökoekalastuksia heinäkuussa

1998 ja elokuussa 2002. Määrällisesti eniten saatiin saaliiksi kivisimppuja, ahvenia ja särkiä. Lohikaloja ei tavattu.

Kivijoen kalastus painottuu jokisuuhun ja saalislajisto muodostuu Oijärven tavoin hauesta, ahvenesta, särjestä ja lahnasta. Koskialueilla tavataan runsaasti kivisimppua. Kivijoen merkitys alueen kalataloudessa on Oijär- veen verrattuna pieni, vaikka sieltä saatava saalis onkin noin puolet Luujo- kihaaran yläpuolisen Kuivajoen kokonaissaaliista. Kivijoella ei ole tavattu tarkkailun yhteydessä harjusta, taimenta tai lohta.

Kirjanpitokalastus

Oijärvellä ja Kivijoen alaosalla on ollut kirjanpitokalastajia. Heidän kalas- tuksensa on ajoittunut tarkkailujakson aikana Oijärvellä varsin tasaisesti ympäri vuoden. Poikkeuksena on toukokuu, jonka aikana tapahtuu noin kolmannes vuosittaisesta pyynnistä. Kivijoella kalastus on vähäisempää ja keskittyy maaliskuulle ja elokuulle. Talvikalastukseen käytettyjen kalastus- päivien määrä oli molemmilla alueilla likimäärin kolmannes kesäaikaan ajoittuvasta kalastuksesta. Keväisellä kutukalan pyynnillä näyttää olevan tärkeä sija paikallisessa pyyntikulttuurissa.

Kirjanpitokalastajat kirjasivat pyynnin ja saaliiden lisäksi huomioita mm.

veden laadusta sekä kalastusta haittaavista tekijöistä. Tarkkailujakson 1998–2002 aikana Kivijoella kalastusta haittasi osittain veden sameus ja tummuus sekä paha haju. Myös virtaamien todettiin vaihtelevan voimak- kaasti, mikä aiheutti osaltaan jokisuun liettymistä, pyydysten limoittumista ja roskaantumista. Lisäksi rantojen ilmaversoisen kasvillisuuden lisäänty- minen haittasi kalastusta. Haitoista ilmoitettiin eniten vuonna 1998, joka oli runsassateinen, ja vedet olivat keskimääräistä korkeammalla koko kesän ajan. Tuolloin verkot limoittuivat vuoden ympäri. Myös vuoden 2000 heinä- kuussa vedet olivat korkealla ja jokirantojen mainittiin liettyneen voimak- kaasti. Samaan aikaan veden mukana ilmoitettiin kulkeutuneen "styrox- palasia" muistuttavaa ruskeaa vaahtoa. Vuoden 2001 maalis-huhtikuussa joen veden todettiin olleen likaista.

Oijärvellä keskeisiä kalastusta haittaavia tekijöitä ovat verkkojen limoittu- misongelmat sekä kalojen makuhaitat. Verkkojen on raportoitu limoittuvan erityisesti lämpimien vesien aikana kesäkuun lopulta elo-syyskuulle. Verk- kojen limoittumista on raportoitu vuosittain myös kevättalven aikana. Sen sijaan loppusyksyn ja alkutalven kuukaudet ovat olleet Kivijokisuuta lukuun ottamatta veden laadun suhteen hyviä kalastuskuukausia.

Oijärven kalojen makuhaitat ilmenevät tavallisesti samanaikaisesti pyydys- ten voimakkaiden limoittumisten aikana. Vuoden 1998 jälkeen Oijärven veden lämpötila on ollut pitkän aikavälin keskiarvoja korkeampi, mikä hei- jastuu myös kalojen käyttökelpoisuuteen: kolmen viime kesän aikana ka- lastajat ovat lopettaneet kalastuksen makuhaittojen vuoksi keskikesällä, vuonna 2002 kuitenkin jo kesäkuun puolivälissä.

Tarkkailujakson vuosille oli tyypillistä, että veden laadun todettiin huonon- tuneen kuivien kausien aikana ja parantuneen veden pinnan ollessa kor- kealla sateiden tai kevättulvien seurauksena erityisesti Kivijoessa. Veden lämpötilan noustessa kesähelteillä esiintyi tyypillisesti pyydysten limoittu- mista. Tarkkailujakson aikana Oijärvessä tavattiin kaikkina vuosina ainakin jossain määrin sinileviä, vuoden 2002 lämpimänä kesänä kuitenkin elo- kuun alussa lyhyen aikaa jopa massaesiintymänä.

Rapu ja ravustus

Oijärven kalastusyhdistyksen edustajilta saadun tiedon mukaan Kivijoessa esiintyy rapua jokisuulta Leväjärvelle Kivijoen yli menevän sillan (Karah- kaniva) tienoille saakka. Parasta ravustusaluetta on Kivijoen suuhaarojen yläpuoleisen Haarasuvannon ja Matilan suvannon ylävirranpuolella olevan Nivalankosken välinen alue. Rapua esiintyy myös Oijärvessä.

Kalastustiedusteluun vastanneista talouksista oli vuonna 1997 ravustanut Oijärvellä 1 ja Kivijoella 2 taloutta ja vuonna 2001 vastaavasti 5 ja 6 talout- ta. Vuonna 1997 ravustus oli vähäistä tiedustelualueella, mutta neljän vuo- den kuluessa se on lisääntynyt Kuiva- ja Kivijoella. Kivijoki on ravunpyyn- nin keskeinen kohde.

Rapusaalis on ollut hitaassa kasvussa viimeisten tiedustelujen perusteella.

Ravustukseen käytettyjen pyyntiponnistusten määrä on kasvanut, mutta tiedustelun perusteella lasketussa pyydysyksikkösaaliissa ei ole tapahtunut tästä huolimatta laskua. Päinvastoin vuonna 2003 saatu rapusaalis lienee paras sitten 1960- ja 1970-lukujen vaihteen istutusten. Vuonna 1984 ravun arveltiin puuttuvan kokonaan Oijärvestä, mutta jo tuolloin Kivijoella oli pyyntivahvuisia kantoja. Saatujen tulosten perusteella näyttää ilmeiseltä, että Kivijoen alajuoksulla tiheimpänä esiintyvä rapukanta on hiljalleen voi- mistumassa. Merkillepantavia ovat myös Oijärven parantuneet rapusaaliit.

Lisäksi kaikilla ravustusalueilla huomattava osa saaliista on ollut pienem- piä, alle 10 cm:n rapuja.

Arvioitu kokonaisrapusaalis Oijärvestä oli vuonna 1997 164 kpl ja vuonna 2001 874 kpl sekä Kivijoesta vuonna 1997 1 326 kpl ja vuonna 2001 1 526 kpl.

Vaikka rapukanta on vielä harva, se on osoittanut hidasta elpymistä viimei- sen vuosikymmenen aikana kohtalaisesta pyynnistä huolimatta. Viime vuosina myös Kuivajoesta ja Oijärvestä on saatu kasvavassa määrin rapu- ja.

Kivijoen alaosalla ravusti yksi kirjanpitoravustaja. Pyyntiaika oli 21.7.–29.8.

ja parhaat saaliit saatiin heti ravustuskauden alussa. Kirjanpitoravustajan saalissa on tapahtunut tarkkailujaksolla muutoksia. Seuraavassa yhdistel- mässä on esitetty vuosittain saalis, pyyntiponnistus (mertakoentakerrat) ja yksikkösaalis (kpl/100 koentakertaa).

Vuosi Saalis Pyyntiponnistus Yksikkösaalis

1996 92 1314 7

1997 185 1423 13

1998 163 1170 14

1999 210 1728 12

2000 112 1750 6

2001 120 850 14

2002 376 1560 24

2003 600 1760 34

2004 562 3040 18

Säätekijät voivat vaikuttaa pyynnin onnistumiseen. Veden lämpötilalla voi olla vaikutusta rapusaaliisiin, koska lämpiminä kesinä pyynnin alkuvaihee- seen ulottuva kuorenvaihto on ohi ja ravut liikkuvat enemmän verrattuna kylmiin kesiin. Vuosien 2002 ja 2003 aikainen kevät ja kesien lämmenneet vedet voivat selittää kasvanutta rapusaalista. Ravustuksen intensiteetti on pysynyt vuosittain kuitenkin likimain samana, joten näyttäisi kirjanpitora-

vustuksen tulostenkin mukaan siltä, että Kivijoen rapukanta on hiljalleen kohentumassa.

Vesistön käyttö

Kuivajoen vesistö on koskiensuojelulailla suojeltu voimatalouskäytöltä.

Kivijoen alaosan ranta-alueet on tiheään rakennettu sekä pysyvään että vapaa-ajan käyttöön. Kuivaniemen kunta on laatinut alueelle rantayleis- kaavan.

Vesistöä käytetään lähinnä uintiin ja kalastukseen. Veneilymahdollisuudet ovat alueella heikohkot kesän kuivimpina kuukausina.

Alueen omistussuhteet

Maa-alueet ovat yksityisomistuksessa lukuun ottamatta yhteisiä maa- ja vesialueita ja tiealueita, jotka omistaa tiehallinto, sekä tilaa RN:o 893:10:1, jonka omistaa Suomen valtio. Oijärven ja Kivijoen alaosan kalastuslain mukaisista tehtävistä vastaa Oijärven kalastusyhdistys ry.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN

Hankkeen vesistövaikutukset

Tulvakanavan rakentamisen seurauksena Kivijoen virtaamat ja vedenkor- keudet alenevat erityisesti suurilla virtaamilla tulvakanavan alapuolella.

Pienillä virtaamilla Kivijoen virtaaman ollessa alle 2,4 m³/s menee tulva- kanavaan vettä ainoastaan alivirtaamaputken kautta eli noin 0,05 m³/s. Ki- vijoen virtaaman ollessa noin 2,4–5,6 m³/s menee tulvakanavaan alivir- tausputken ja -uran kautta noin 0,15 m³/s ja loput menevät Kivijokeen. Tul- vakanavaan alkaa virrata vettä pohjapadon harjan yli, kun Kivijoen virtaa- ma ylittää 5,6 m³/s. Kivijoen virtaaman ollessa noin 8,2 m³/s purkautuu tul- vakanavaan 1,4 m³/s ja 6,8 m³/s Kivijokeen.

Virtaaman kasvaessa suurenee tulvakanavaan menevä virtaama siten, et- tä Kivijoen virtaaman ollessa esimerkiksi noin 21,5 m³/s menee tulvakana- vaan 10 m³/s ja 11,5 m³/s Kivijokeen. Tulvavirtaamista valtaosa menee tul- vakanavaan esim. virtaaman ollessa 99 m³/s menee tulvakanavaan 64 m³/s ja Kivijokeen 35 m³/s.

Tulvakanavan ja Kivijoen pohjapadon purkauskyky ylittää luonnontilaisen Kivijoen purkauskyvyn, kun vesipinta suvannossa nousee tasolle N₆₀ + 98,25 m. Tämä vastaa virtaamaa noin 170 m³/s. Tulvanaikaiset vesipinnan korkeudet Kivijoessa jäävät uudessa tilanteessa entistä alemmaksi suurilla virtaamilla. Vähävetisenä aikana vesipinta suvannossa Kivijoen pohjapa- don yläpuolella asettuu noin tasolle N₆₀ + 96,90 m eli toista metriä ylem- mäksi kuin luonnontilassa. Keskivirtaamaa (noin 5 m³/s) vastaava vesipinta suvannossa on noin N₆₀ + 97,20 m, mikä on noin 1,4 m ylempänä kuin luonnontilassa. Vaikutus ulottuu joessa noin paalulla 36 olevaan joen luon- nolliseen pohjakynnykseen saakka eli noin 600 m Mutkaisenkoskesta ylöspäin. Keskivedenpinta pysyy joka paikassa hyvin nykyisten rantaäyräi- den välissä. Kivijoen pohjapadon alapuolisiin vedenkorkeuksiin ei tulva- kanavan rakentamisella ole sanottavaa vaikutusta virtaaman ollessa keski-

virtaaman (5 m³/s) alapuolella. Työnaikaiset vedenkorkeudet alenevat Kivi- joen pohjapadon alapuolella, mikäli vettä joudutaan juoksuttamaan työ- aikana tulvakanavaan. Vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen eli arvioitu neljä viikkoa.

Hankkeella ei ole vaikutusta Oijärven vedenkorkeuksiin ja virtaamiin.

Vaikutukset veden laatuun

Kivijoen veden laatuun ei hankkeella ennalta arvioiden ole haitallisia vaiku- tuksia lukuun ottamatta lyhytaikaista työn toteutusaikaa.

Kanavan Oijärven puoleinen pää rakennetaan 140 m leveäksi, jotta veden virtausnopeus olisi niin alhainen, että Oijärven pehmeät kerrokset eivät lähde liikkeelle. Tästä huolimatta hankkeella voi olla Oijärven vedenlaatuun tilapäistä haitallista vaikutusta. Tulvakanavasta voi irrota hienorakeisia maa-aineksia tulva-aikaan ja tulvakanavan purkukohdan edustalta Oijär- ven pohjasta saattaa tulva-aikana pehmeää pohjasedimentin pintakerrosta lähteä liikkeelle. Tätä varten esitetään tarkkailuohjelman mukaista vesistö- tarkkailua. Virtaus tekee uuden uoman järven pohjaan, minkä jälkeen ai- neksia ei enää merkittävästi liiku. Sedimentin liikkumista tapahtuu tulvahui- pun aikana, jolloin järvessä on vielä jääpeite. Pohjasedimentti laskeutuu aikanaan toiseen paikkaan järvessä. Vähäinen osa hienommasta ainek- sesta saattaa kulkeutua Oijärven pohjapadon yli Kuivajokeen ja edelleen mereen saakka. Järvessä oleva runsas vesikasvusto estää sedimenttien liikkumista. Pohjasedimentin paksuutta tutkittiin noin 50 metrin välein 500 metrin matkalta tulvakanavan purkukohdan edustalta Oijärvessä. Tutki- muksissa todettiin pehmeän kerroksen paksuuden olevan 0,3 m–1,2 m, keskipaksuuden ollessa noin 0,55 m.

Vaikutukset kalastoon ja rapuun

Hankkeella ei ennalta arvioiden ole haitallista vaikutusta Kivijoen eikä Oi- järven kalastoon ja kalastukseen tai rapuun ja ravustukseen.

Kivijoen rapukannan suojelemiseksi Kivijoen veden laatuun ja määrään vaikuttavia töitä ei esitetä tehtäväksi ravun kuorenvaihdon aikana 15.6–

15.8.

Vaikutukset maa- ja ranta-alueisiin

Tulvakanavan ja Kivijoen pohjapadon alle jääviä maa-alueita on noin 9,1 ha. Kuivaniemen kunta on tehnyt sopimuksia alueen maanomistajien kanssa maa-alueiden pysyvästä käyttöoikeudesta sekä maksettavista kor- vauksista. Kivijoen pohjapadon rakentamisen seurauksena jää pysyvästi maata veden alle noin 0,5 ha. Myös pysyvästi veden alle jäävästä alueesta sekä vettymisestä Kuivaniemen kunta on tehnyt sopimuksia. Vettyviä aluei- ta on noin 0,9 ha. Läjitysalueita on suunnitelmassa varattu noin 7,8 ha.

Niistä on kunta myös tehnyt sopimuksia. Tulvakanavan rakentamiseen tar- vittavia maa- tai vesialueita on yhteensä noin 18,3 ha. Sopimuksissa maa- alueiden omistajien kanssa on sovittu pysyvästä käyttöoikeudesta sekä maksettavista korvauksista.

Voimassa olevan Oijärven yleiskaavan mukaan tulvakanavalle on varattu ohjeellinen rakentamisalue. Kaavassa ei ole tulvakanava-alueelle varattu rakennuspaikkoja.

Suunnitellun Kivijoen pohjapadon yläpuolella Kivijoessa on noin aarin ko- koinen saareke, joka on määritelty metsälain mukaiseksi erityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Saareke tulee peittymään veden alle, mikäli hanke toteu- tetaan. Saarekkeen häviämistä voidaan kuitenkin pitää vähäisenä sen pie- nuuden takia. Kivijoessa on vastaavanlaisia saarekkeita muuallakin joki- alueella.

Muita haitallisia vaikutuksia hankkeella ei etukäteen arvioiden ole.

Kivijokisuun ja Kivijoen pohjapadon välisen jokiosan ranta-alueiden maan- omistajille ei aiheudu korvattavaa haittaa. Kyseiset maanomistajat hyötyvät Kivijoen pohjapadon ja tulvakanavan rakentamisesta tulvista aiheutuvien haittojen ja vahinkojen poistumisen myötä. Kivijoen pohjapadon alapuoli- siin vedenkorkeuksiin ei tulvakanavan ja pohjapadon rakentamisella ole sanottavaa vaikutusta virtaaman ollessa keskivirtaaman (5 m³/s) alapuolel- la. Virtaaman kasvaessa keskivirtaaman yläpuolelle alkaa tulvakanavaan virrata vettä, mikä alentaa pohjapadon alapuolisen jokiosuuden vedenkor- keuksia. Siitä on hyötyä rantojen käytölle. Maan arvon on arvioitu nouse- van tulvavaaran poistuessa.

Hankkeen suunnittelun aikana pidetyissä yleisötilaisuuksissa ei ole ilmen- nyt eikä ole esitetty vaatimuksia siitä, että tulvakanavan ja pohjapadon ra- kentamisella aiheutuisi haittaa pohjapadon alapuolisen jokiosuuden maan- omistajille.

Vaikutukset rantarakenteisiin

Hankkeella ei etukäteen arvioiden ole haitallisia vaikutuksia rantarakentei- siin. Hankkeen toteuttamisella poistetaan Kivijokivarressa tapahtuvat lähes vuotuiset vahingot rakennuksille ja piha-alueille, maantiesillalle sekä teille.

Vaikutukset vesivoimaan

Hankkeella ei ole vaikutusta vesivoimaan. Kivijoki Kuivajoen vesistönä on koskiensuojelulailla suojeltu vesivoimarakentamiselta.

Vaikutukset vedenhankintaan

Hankkeella ei etukäteen arvioiden ole haitallisia vaikutuksia vedenhankin- taan.

Tiejärjestelyistä aiheutuvat vaikutukset

Tulvakanavan rakentamisen seurauksena joudutaan Pentinniemen paikal- listien Pt 18822 linjausta muuttamaan ja nykyisen tien paikalle on tarkoitus perustaa yksityistie. Uuden paikallistielinjauksen alle jää yksityisiä maa- alueita. Nykyiseltä paikallistieltä on liittymiä tien vieressä oleville tiloille. Yk- sityistien kunnossapitovastuu siirtyisi tien käyttäjille.

Tulvakanavan yli johtavan sillan rakentamisesta maantielle Mt 849 aiheu- tuu lähialueen maanomistajille työnaikaista haittaa.

Luvan saamisen sekä hankkeen rahoituksen varmistuttua tiehallinto laatii tiejärjestelyistä tiesuunnitelman. Tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään tarkemmat teitä ja siltaa koskevat rakennussuunnitelmat ja rat-

kaistaan paikallistien lopullinen sijainti. Paikallistielle on Oijärven yleiskaa- vassa varattu alue tulvakanavan vierestä. Alustavissa tiejärjestelyissä on paikallistie linjattu kulkemaan pohjoisempana tulvakanavasta. Ennen ra- kentamisen aloittamista käynnistetään hyväksytyn tiesuunnitelman perus- teella tietoimitus, jossa suoritetaan tiealueiden haltuunotto ja ratkaistaan tiejärjestelyihin liittyvät korvausasiat.

Yksityistien perustamisesta ja kunnossapitovastuun siirtymisestä sekä uu- den tielinjauksen alle jäävien kiinteistöjen osalta on kunta tehnyt joitakin aiesopimuksia maanomistajien kanssa.

Arvio luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesta Natura-arvioinnin ja YVA-lain mukaisesta YVA- menettelyn tarpeellisuudesta

Oijärven eteläosa Mursunjärvi-Lammasjärvi-Matilanjärvi-Lamminperä kuu- luu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 10.11.2000 antamassaan lau- sunnossa todennut, ettei hanke vaadi luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura-arviointia eikä YVA-lain mukaista YVA-menettelyä.

Lausunnon antamisen jälkeen tulvakanavasuunnitelmaa muutettiin kus- tannuksien alentamiseksi korvaamalla tulvakanavan suulle suunniteltu säännöstelypato pohjapadolla. Muutoksella ei ole vaikutusta arvioitaessa luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura-arviointia ja YVA-lain mukaista YVA-menettelyä.

Arvio vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä ja arvio hankkeen tuottamis- ta vahingoista yleisille ja yksityisille eduille

Hyödyt

Hyötyä arvioitaessa käytetään vertailukohteina niitä vahinkoja, jotka tulva- kanavan rakentamisella voidaan estää. Tulvien taloudellisia vahinkoja tar- kastellaan rahassa arvioitavien vahinkojen pohjalta keskimääräisenä vuo- tena ja poikkeuksellisena tulvavuotena. Tulvan poikkeuksellisuutta arvioi- taessa käytetään arviossa vuoden 1993 jääpatotulvia, koska vuoden 1993 tulvat aiheuttivat aineellisia vahinkoja ja kyseiseltä vuodelta on havaintoja tulvan aikaisista virtaamista, vedenkorkeuksista ja jääpadoista. Arviossa on käytetty vedenkorkeutena 1993 tulvakorkeutta + 0,5 m, koska tiedetään, että esim. vuosien 1987 ja 1990 tulvat olivat pahempia kuin vuoden 1993 tulva. Vuosien 1987 ja 1990 tulvista ei kuitenkaan ole vedenkorkeusha- vaintoja.

Keskimääräinen tulvakevät (arvio laadittu vuonna 1994):

Maaseutupiirille tehdyt korvaushakemukset 5 887 € (keskiarvo vuonna 1994 viimeiseltä 10 vuodelta)

Tiehallinnon tiekorjaukset 1 682 €

Ympäristökeskuksen jääpatojen torjunta 5 718 € Oijärven kylätoimikunnan arvio muista vahingoista

vuosittain 7 905 €

YHTEENSÄ 21 192 €

Pääomitettuna vahingot ovat ( 30 vuotta, 6%) noin 0,36 milj. €.

Elinkustannusindeksillä korjattuna vahingot ovat noin 0,42 milj. €.

Kuivaniemen kunta on tehnyt vuonna 1994 arvion vuoden 1993 + 0,5 m tulvavahingoista. Mikäli alueella sattuisi poikkeuksellinen vuoden 1993 tul- vaa 0,5 m korkeampi tulva, kastuisi Kuivaniemen kunnan tekemän arvion mukaan vakinaisia asuntoja 8, ympärivuotisesti asuttuja loma-asuntoja noin 5, kesäaikaisia loma-asuntoja noin 24, kaksi navettaa sekä suuri mää- rä talous- ja saunarakennuksia. Nämä vahingot voidaan tulvakanavan ra- kentamisella estää. Tiehallinnon tiekorjauksia ei enää tulisi eikä maantien Mt 8523 alennusta tarvitsisi toteuttaa. Kivijoen sillalle (Jokelan silta) maan- tiellä Mt 849 tulevilta vahingoilta vältyttäisiin. Tulvan torjuntatoimilta vältyt- täisiin. Kiinteistöjen arvo nousisi. Poikkeuksellisen tulvakevään vahingot ovat tehdyn arvion mukaan yhteensä 0,59–0,84 milj. €. Elinkustannusin- deksillä korjattuna vahingot ovat noin 0,69–0,99 milj. €.

Oijärven yleiskaavassa on Kivijokivarressa tulvakanavan vaikutusalueella vanhoja rakennuspaikkoja 40 ja uusia rakennuspaikkoja 42. Tulvakanavan rakentamisen seurauksena on rakennuspaikkojen arvonnousuna arvioitu sekä vanhoille että uusille rakennuspaikoille 5 000 €/rakennuspaikka. Kiin- teistöjen arvon nousu on yhteensä 0,41 milj. €.

Laskentatavasta riippuen hyödyt ovat yhteensä noin 0,83 milj. € tai 1,1–1,4 milj. €.

Rahassa mitattavien hyötyjen lisäksi hankkeella saavutetaan vesilain 2 lu- vun 11 §:ssä tarkoitettuja yleisiä etuja. Jokakeväinen epävarmuus tulvan mahdollisesti aiheuttamista vahingoista poistuu. Tämä mahdollistaa pitkä- jänteisen maankäytön suunnittelun. Epävarmuus kulkumahdollisuuksien säilymisestä Kivijokivarren teillä tulva-aikaan poistuu. Tulva ei enää katkai- se, kuten nykyään, kulkuyhteyttä Kivijokisuulla Oijärven ylittävällä tiellä ei- kä uhkaa sortaa Kuivaniemi-Oijärvi-tien siltaa. Hankkeen rakennusaikainen työllistävä vaikutus ja Kivijoen alaosan rantojen vakavuuden paraneminen ja rantasortumien väheneminen on myös yleistä hyötyä.

Haitat

Haittoina arvioidaan maa- ja vesialueen omistajille pysyvästä tai muusta käyttöoikeudesta tulevaa haittaa, vettymishaittaa sekä puuston odotusar- von menetyksenä tulevaa haittaa.

Tulvakanavan rakentamisen seurauksena jää tulvakanavan, penkereiden ja Kivijoen pohjapadon alle maa- ja vesialueita noin 9,1 ha. Läjitysalueita tarvitaan noin 7,8 ha. Kivijoen pohjapadon rakentamisen seurauksena ve- den alle jääviä ranta-alueita on noin 0,5 ha ja vettyviä ranta-alueita on noin 0,9 ha.

Tulvakanava-alueen maapohjan arvo ja puuston odotusarvon menetykset perustuvat Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen tekemiin laskelmiin. Kivi- jokivarren veden alle jäävien ja vettyvien rakennettujen rantatilojen ja Oi- järven yleiskaavassa varattujen lomarakennuspaikkojen sekä metsä- alueiden arvo perustuu Maanmittauslaitoksen tekemiin kauppahintatilas- toihin Kuivaniemen kunnassa vuosina 2002–2004.

Tulvakanavan, tulvakanavan penkereiden, Kivijoen pohjapadon ja veden alle jäävät alueet esitetään korvattavaksi vesilain mukaisesti puolitoistaker- taisena, mutta haitta on laskettu vesilain 2 luvun 11 § mukaisesti 1- kertaisena samoin kuin läjitysalueiden korvaukset ja puuston odotusarvot.

Metsämaalle vettymisrajana on 0,8 m ja erityiskäyttöön otetulle tai yleis- kaavassa rakennuspaikaksi varatulle maalle 1,2 m tulevasta keskiveden- korkeudesta. Vettymiskorvaus on arvioitu nykyisen vettyneen maa-alueen lisävettymisenä ja uutena vettymisalueena tiloittain. Uusien lisävettymis- alueiden korkeusjyvä on arvioitu kuvion keskimääräisenä vettymisenä.

Yhteisistä maa- ja vesialueista ei esitetä korvausta maksettavaksi tehtyjen sopimusten vuoksi, mutta tuleva haitta on kuitenkin arvioitu.

Maa- ja vesialueille tulevat haitat ovat yhteensä 26 609 €. Sopimusten pe- rusteella korvattavia haittoja on 34 364 €.

Lisäksi tiejärjestelyistä syntyy haittaa maa-alueiden omistajille. Hyväksytyn tiesuunnitelman perusteella pidetään tietoimitus, jossa suoritetaan tiealuei- den haltuunotto ja ratkaistaan tiejärjestelyihin liittyvät korvausasiat. Tiejär- jestelyistä aiheutuvia haittoja ei yllä mainitun takia ole otettu huomioon hankkeen intressivertailussa.

Yhteenveto haitoista ja hyödyistä

Rahassa mitattavat hyödyt ovat yhteensä 0,83–1,4 milj. € ja vahingot sekä haitat ovat yhteensä 0,027 milj. €. Hyödyt ovat siten 0,803–1,373 milj. € suuremmat kuin vahingot ja haitat.

Hakijan esitys hankkeen oikeudellisista edellytyksistä

Hankkeen toteuttamisella saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, hait- taan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Edellä on esi- tetty hankkeen tuottamia yleisiä etuja. Samoilla perusteilla hanke on myös yleisen tarpeen vaatima ja hakijalle voidaan vesilain 2 luvun 8 §:n perus- teella myöntää tarvittava oikeus toiselle kuuluvaan alueeseen.

KORVAUSESITYS

Korvausperusteet

Tulvakanavan, tulvakanavan penkereiden ja Kivijoen pohjapadon raken- tamiseen tarvittaviin maa- ja vesialueisiin sekä Kivijoen pohjapadon raken- tamisen seurauksena veden alle jääviin alueisiin tarvitaan maa- ja vesi- alueiden omistajilta pysyvä käyttöoikeus. Läjitysalueista käyttöoikeus tarvi- taan vain työn toteutuksen ajaksi. Vettyviltä alueilta käyttöoikeutta ei tarvi- ta.

Pysyvään käyttöön otetusta tai veden alle jäävästä maa-alueesta makse- taan vesilain 11 luvun 6 §:n mukaan puolitoistakertainen korvaus maan käyvästä arvosta.

Kivijoen pohjapadon yläpuolella veden alle peittyvät alueet ja vettyvät alueet on määritetty insinööritoimisto Geobotnia Oy:n tekemien maastomit- tausten perusteella. Korvausaluekarttojen pohjakarttana on käytetty alueen peruskarttaa, jonka korkeuskäyrät ja Kivijoen rantaviiva poikkeavat Geo- botnia Oy:n mittaamasta maastotiedosta. Geobotnia Oy:n mittaama maas- totieto on kuitenkin sidottu valtakunnalliseen KKJ-kordinaatistoon, jolloin korvattavat alueet voidaan tarvittaessa tarkistaa maastossa.

Vesilain mukaan veden alle peittyvien alueiden pinta-ala lasketaan keski- vedenkorkeuden muutoksen perusteella. Tehtyjen vedenkorkeusmittaus- ten ja Insinööritoimisto Lauri Eskelisen tekemien laskelmien perustella on määritetty vedenkorkeus suunnitelmakartan mukaisissa jokiuoman kyn- nyskohdissa nykyisessä keskivedenkorkeudessa ja tilanteessa, jossa Kivi- joen pohjapato on rakennettu.

Vettymistä on kahdenlaista, nykyisen vettyneen alueen lisävettymistä ja uutta vettymisaluetta. Nykyisen vettymisalueen yläraja on 0,8 metriä met- säalueilla ja 1,2 metriä pelloilla ja erityiskäyttöön otetuilla tai yleiskaavassa rakentamisoikeuden omaavilla alueilla nykyisestä keskivedenkorkeudesta.

Uuden vettymisalueen yläraja on 0,8 metriä metsäalueilla ja 1,2 metriä pel- loilla ja erityiskäyttöön otetuilla tai yleiskaavassa rakentamisoikeuden omaavilla alueilla tulevasta keskivedenkorkeudesta. Nykyisen ja uuden vettymisalueen ylärajan välinen alue on uutta vettymisaluetta. Veden alle jäävän alueen ylärajan ja nykyisen vettymisalueen ylärajan välinen alue on nykyisen vettyneen alueen lisävettymisaluetta.

Veden alle jäävät ja vettyvät alueet on suunnitelmakartassa tilakohtaisesti kuvioitu ja kuvioille on annettu kuvionumero. Kullekin uuden vettymis- alueen kuviolle on sen korkeusaseman perusteella määritetty vettymisas- teen mukainen korkeus- eli vettymisjyvä. Maksettava korvaus saadaan kaavasta: korkeusjyvä x pinta-ala x maan yksikköhinta, esim. 0,1 x 235 m² x 1,56 €/ m² = 36,66 €.

Nykyisen vettymisalueen lisävettyminen on arvioitu maan suhteellisen ar- von muutoksen perusteella. Lisävettyminen on arvioitu tiloittain kaavion pe- rusteella. Maksettava korvaus saadaan kaavasta: kuvion keskimääräinen suhteellisen arvon muutos x pinta-ala x maan yksikköhinta esim. 0,13 x 629 m² x 1,56 €/ m² = 127,56 €.

Tulvakanavan ja tulvakanavan penkereiden alle jäävistä alueista makse- taan vesilain mukaisesti korvaus puolitoistakertaisena. Läjitysalueiden kor- vaus maksetaan yksinkertaisena, koska ne eivät jää pysyvään käyttöön.

Puustosta ei makseta korvausta, koska kaadettu puusto jää maanomista- jalle. Puuston odotusarvo korvataan yksinkertaisena vesilain 11 luvun 5

§:n perusteella.

Kiinteistöjen arvoa ja puuston odotusarvoa määriteltäessä on vertailuai- neistona käytetty Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastoja Kuivaniemen kunnan alueelta vuosina 2002–2004 sekä Pohjois- Pohjanmaan metsäkeskuksen tekemää arviota tulvakanava-alueelta.

Läjitysalueilta ja Kivijoen pohjapadon yläpuolisilta alueilta ei ole Pohjois- Pohjanmaan metsäkeskuksen tekemää arviota. Kiinteistön läjitysalueiden yksikköhintana on sama yksikköhinta kuin Pohjois-Pohjanmaan metsäkes- kuksen arvioima hinta tulvakanava-alueelta kyseistä kiinteistöä koskevalta alueelta. Kivijoen pohjapadon yläpuolisilla alueilla maan yksikköhintana on käytetty Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastoja Kuivanie- men kunnan alueelta vuosina 2002–2004.

Hyväksytyn tiesuunnitelman perusteella pidetään tietoimitus, jossa suorite- taan tiealueiden haltuunotto ja ratkaistaan tiejärjestelyihin liittyvät korvaus- asiat.

Korvaus

Hakija esittää määrättäväksi seuraavan korvauksen:

Luvan saajan on maksettava alla mainitun tilan omistajalle tulvakanavan, tulvakanavan penkereiden ja läjitysalueiden hakemussuunnitelman liittee- nä 9. olevasta kartasta ilmenevästä käyttöoikeudesta ja haitasta kertakaik- kisena korvauksena kiinteistölle Oiharju KT= 292-402-0008-0014 1408 €.

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Tiedottaminen ja työmaapäiväkirja

Työmaahenkilökunta ilmoittaa töiden aloittamisesta hyvissä ajoin ennakolta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston riip- pumattomalle valvojalle ja tutkimusosastolle, Kainuun työvoima- ja elinkei- nokeskuksen kalatalousyksikölle, Kuivaniemen kunnan ympäristönsuojelu- viranomaiselle ja Oijärven kalastusyhdistys ry:lle.

Työmaahenkilökunta ilmoittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tutkimusosastolle hyvissä ajoin sellaisten työvaiheiden alkamisesta, joista on odotettavissa vedenlaatuvaikutuksia sekä mahdollisesta töiden keskey- tyksestä. Työmaahenkilökunta pitää lisäksi työmaapäiväkirjaa, johon kirja- taan päivittäin koneiden tyyppi ja määrä, töiden eteneminen (paaluvälit) ja kaivetut massat sekä työskentelyaika. Avovesikaudella tehtävien töiden ai- kana työmaahenkilökunta arvioi aiheutuvan samennuksen määrää ja laa- juutta päivittäin silmämääräisesti ja merkitsee havainnot työmaapäiväkir- jaan.

Veden laadun tarkkailu

Veden laatua tarkkaillaan tulvakanavan kaivun ja Kivijoen pohjapadon ra- kentamisen yhteydessä sekä hankkeen valmistumisen jälkeen. Näytteitä otetaan seuraavilta olemassa olevilta havaintopaikoilta:

Paikan id-numero 29496

1) Paikka Kivijoki Karahkaniva, silta, yläpuoli 800 m Paikan id-numero 29489

2) Paikka Kivijoki alap., tien 849 (Oijärvi-Kuivaniemi) silta Paikan id-numero 29485

3) Paikka Oijärvi, Eteläranta Paikan id-numero 29490

4) Paikka Oijärvi, Luodeperä Paikan id-numero 29497

5) Paikka Kuivajoki, Oijärven pato

Lisäksi näytteitä otetaan Oijärven Lallinlahdesta kolmesta paikasta.

Näytteenotto aloitetaan noin viikkoa ennen Kivijoen tai Oijärven vedenlaa- tuun vaikuttavien töiden aloittamista ja näytteitä otetaan töiden aikana kak-

si kertaa kuukaudessa. Töiden päättymisen jälkeen näytteenottoa jatke- taan vähintään kahden vuoden ajan 1.5.–15.6. viikoittain.

Näytteet ottaa ympäristötutkimuksen vastuualue. Näytteet analysoidaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen laboratoriossa ja niistä määrite- tään sähkönjohtavuus, pH, sameus ja kiintoaine.

Mikäli vesistövaikutusten todetaan ulottuvan lähialuetta laajemmalle, on tulvakanavan rakentamisen vaikutuksia kalastoon ja rapukantaan sekä ka- lastukseen ja ravustukseen tarkkailtava Kainuun työvoima- ja elinkeino- keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän ohjelman mukaisesti.

Raportointi

Tarkkailun tulokset toimitetaan analysoinnin jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristönkehittämisosastolle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja Kuivaniemen kuntaan.

Tarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain suppea yhteenvetoraportti, joka liitetään Kuivajoen vesistön yhteistarkkailun vuosiraporttiin.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakija on täydentänyt hakemusta 2.3.2006 muun muassa ilmoittamalla luopuvansa luvan hakemisesta sillan rakentamiseen sekä 13.4.2006 Kivi- joen alaosan asianosaistiedoilla ja vahinkoarviolla.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kuivaniemen kunnassa 12.5.–12.6.2006 sekä erityistiedoksiantona asiakir- joista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille.

Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo, että hanke on yleisen tarpeen vaatima. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lupa on myönnettävissä hakemussuunnitelman mukaisena. Hakemukseen sisältyy esitys lupamääräyksistä. Esityksessä on otettu huomioon tarpeelliset toi- menpiteet työnaikaisten haittojen vähentämiseksi.

Esitetystä tarkkailuohjelmasta ei ole huomauttamista, mutta tarkkailutulok- set on toimitettava ohjelmassa mainittujen tahojen lisäksi myös valvontavi- ranomaisille Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen sekä Oulunkaaren ympäristöpalveluille. Ympäristökeskus on jo aiemmin hakemuksen liitteenä 12 olevassa lausunnossa 14.11.2000 katsonut, että hanke ei vaadi Natura- arviointia eikä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus lausuu, että hankkeesta voi ai- heutua sekä rakentamisen aikaista että pysyvää haittaa kalataloudelle.

Hakemuksessa on velvoitetarkkailuun perustuen kuvattu laajasti kalastoa ja kalastusta Oijärvessä ja Kivijoessa, mutta itse hankkeen vaikutuksia on käsitelty varsin niukasti.

Kivijoen pohjapatoon rakennetaan kalaluiska kalojen nousumahdollisuuk- sien varmistamiseksi. Suunnitelmaa luiskan rakenteesta ei kuitenkaan ole esitetty, vaikka kalojen ja muiden vesieliöiden kulkumahdollisuuksien tur- vaaminen on keskeinen osa asiantuntevaa vesistörakentamisen suunnitte- lua. Pohjapatosuunnitelmaa on tarkennettava ja siinä on hyödynnettävä Suomen ympäristökeskuksen julkaisuissa "Kalateiden suunnittelu- ja mitoi- tusohjeet" (Ympäristöopas 62) ja "Luonnonmukainen vesirakentaminen"

(Suomen ympäristö 631) esitettyjä periaatteita ja mitoituksia. Työssä on käytettävä kalateiden suunnitteluun perehtynyttä asiantuntijaa.

Rakennustöistä aiheutuu väistämättä kiintoainekuormitusta, ja myös jo- keen johdettavaa vesimäärää on tarkoitus rajoittaa pohjapadon rakentami- sen ajaksi. Kivijoella haittaa voi aiheutua erityisesti ravulle. Virtaamaa on vähennettävä hitaasti usean päivän aikana, jotta ravut veden pinnan las- kiessa voivat siirtyä uusiin suojapaikkoihin. Työt on tehtävä mahdollisim- man vähäistä samentumista aiheuttaen ja pohjapadon kohdalta ja välittö- mästi sen alapuolelta ravut on ennen töiden aloittamista siirrettävä haitta- alueen ulkopuolelle.

Tarkkailuohjelman mukaan vesinäytteitä otetaan töiden aikana kaksi ker- taa kuukaudessa. Kivijoen alaosan vedenlaatuun vaikuttavien töiden aika- na näytteenottoa on tihennettävä niin, että joesta näytteet otetaan aina samentumista aiheuttavien töiden ollessa käynnissä. Samentuman voi- makkuutta ja laajuutta on seurattava silmämääräisesti ja tiedot on kirjatta- va.

Tulvakanavaan aiotaan Kivijoen virtaaman ollessa alle 2,4 m³/s johtaa ali- virtaamaputken kautta vettä noin 50 l/s. Kivijoen nykyiseksi alivirtaamaksi on ilmoitettu 300 l/s. Jokeen johdettavaa alivirtaamaa ei rapukannan tur- vaamiseksi saa leikata, etenkään kun kalataloudellista perustetta tulva- kanavan jatkuvalle vesittämiselle ei ole.

Pohjapatojen rakentaminen muuttaa patojen yläpuolisen alueen luonnetta oleellisesti. Karttatarkastelun perusteella veden pinnan nousu hävittää vir- takutuisten kalojen poikastuotantoaluetta ja myös ravun elinolosuhteet hei- kentyvät ainakin tilapäisesti. Näiltä osin vahingot on korvattava vesialueen omistajille.

3. AA ja BB muistuttavat, että tulvakanava on suunniteltu laskevaksi aivan muistuttajien vapaa-ajan asunnon (Tarmola RNo 9:14) vierestä Lallinlah- teen. Muistuttajat uskovat sen heikentävän oleellisesti veden laatua ran- nassa mm. tulvaveden kuljettaman mudan vuoksi. Joen tulviessa järvi on vielä jäässä, minkä seurauksena vesi nousee korkealle, voi vaurioittaa vas- ta korjattua tietä ja voi olla haitallinen myös jäiden noustessa. Pahimpana tulvavuonna vesi nousi 3 metrin päähän muistuttajien vapaa-ajan asunnos- ta.

4. CC (Kotiranta RN:o 6:21) ilmoittaa olevansa tyytyväinen hakemukseen vapaa-ajan asuntonsa osalta. Kiinteistö sijaitsee Kivijoen sillasta noin 500 m ylöspäin.

5. DD (Oiharju RN:o 8:14) vaatii hankkeen johdosta seuraavaa:

 Koska metsän puusto on tällä hetkellä keskenkasvuista, on tehtävä päätehakkuuarviointi.

 Hakijan on tehtävä aiesopimus Kivijoentien tiejärjestelyistä (maan- tie Mt 849 ja paikallistie Pt 18822). Ko. tien ja kanavan väliin jää maa-alue, jota ei voi hyödyntää maisemoinnin vuoksi.

 Kanavan laidoille on läjitysmaa-alue tehtävä mahdollisimman le- veänä (vähintään 20 m), sillä jos läjitysalue on liian kapea, jää läji- tysalueen ja varsinaisen maa-alueen väliin matalampi veden vai- vaama alue (soistuma). Korvaus tästä läjitysalueesta tulee maksaa samassa suhteessa kuin varsinaisen kanava-alueenkin, puolitoista- kertaisena.

 Korvaukset on maksettava liitteenä olevien laskelmien perusteella:

uuden tien rakentamiseksi tarvittavasta alueesta, maa-alue ja puus- to yhteensä 7 411 euroa/ha ja alueesta, joka jää kaivumaa-alueen ja tien väliin, maa-alue ja puusto yhteensä 5 976 euroa/ha.

6. Lallinniemen yksityistien tiekunta muistuttaa, että Lallinniemen yksi- tyistie kulkee Lallinlahden ja Lapalahden välistä alavaa kannasta Lallin- niemeen. Tie on tällä kohtaa usein tulvaveden peittämä. Tulvavesi ei ole kuitenkaan aiheuttanut vaurioita tiepenkereeseen. Tiepengertä ei ole ra- kennettu kestämään virtaavan veden rasituksia. Mikäli tulvavesikanavan rakentaminen aiheuttaa muutoksia tulva-ajan virtaamiin, esimerkiksi voi- makasta veden virtausta Lallinlahdelta tien yli Lapalahdelle, se aiheuttaa tiepenkereen syöpymisen. Mikäli muuttuneista olosuhteista aiheutuu tiehen vaurioita, kuuluu hankkeen toteuttajan korjata vauriot, ja mikäli vaurioista tulee toistuvaa haittaa, on tiepenkereen vahvistaminen hankkeen toteutta- jan vastuulla.

Hakijan kuuleminen ja selitys

Hakija esittää selityksenä seuraavaa:

CC:n mielipiteestä ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnos- ta ei ole tarpeen antaa enempää selitystä.

Lallinniemen yksityistien tiekunta on muistuttanut hankkeesta mahdollisesti aiheutuvista vaurioista ja haitoista yksityistielle. Hanke ei etukäteen arvioi- den aiheuta haittaa kyseiselle tielle, koska tulvakanavan rakentaminen ja veden johtaminen eivät vaikuta Oijärven vedenkorkeuksiin.

DD:n muistutuksen johdosta kunta on lausunut, että sen käsityksen mu- kaan ei puuston päätehakkuuarviointi, eikä uusien maa-alue- ja puustokor- vausarvioiden tekeminen ole tarpeen, koska maa-aluekorvaus-laskelmat ja puuston odotusarvokorvauslaskelmat on laadittu puolueettoman arvioitsi- jan (Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus) toimesta. Kunta on esittänyt muis- tuttajalle sopimusta tulvakanavan rakentamisesta ja läjitysalueista sekä tar- jonnut korvausta puuston odotusarvon menetyksestä Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen tekemän arvion perusteella. Sopimukseen asiasta ei ole päästy. Kaikki muut tulvakanava-alueen ja läjitysalueiden maanomistajat ovat sopineet hakijan kanssa maksettavista korvauksista hakijan ja Poh- jois-Pohjanmaan metsäkeskuksen arvioiden perusteella. Mikäli korvauspe- rusteita muutettaisiin yhden tilan osalta, joutuisivat muut maanomistajat epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi.

Hakemussuunnitelmassa ja korvausperusteissa on läjitysalueet suunniteltu vähintään 20 metriä leveiksi. Läjitysaluekorvausten maksamiseen puolitois- takertaisena ei ole vesilain mukaan perusteita, koska alueet eivät jää haki- jan pysyvään käyttöön.

Tulevista tiejärjestelyistä on tehty esiselvitys, jossa paikallistien uutta lin- jausta on suunniteltu. Tielinjausta on vielä Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen ja tiehallinnon käymien keskustelujen perusteella mahdollista siirtää lähemmäksi suunniteltua tulvakanavaa, mikäli se tieteknisistä syistä on mahdollista. Tällöin tulvakanavan ja paikallistien väliin ei enää jää vai- keasti hyödynnettävää maa-aluetta. Lopullinen tielinjauksen paikka ja mak- settavat korvaukset ratkeavat vasta tiesuunnittelun aikana, mikäli lupavi- rasto myöntää hankkeelle luvan.

Lallinniemen yksityistien tiekunnan muistutukseen viitaten kunta katsoo, ettei hanke etukäteen arvioiden aiheuta tulvavahinkoa ko. tilalle ja haittaa kyseiselle tielle, koska tulvakanavan rakentaminen ja veden johtaminen ei- vät vaikuta Oijärven vedenkorkeuksiin. Hankkeen vaikutuksista Oijärven vedenlaatuun kunta viitaten hakemussuunnitelman kohtaan 7.2 katsoo ve- denlaatuvaikutuksien olevan tilapäisiä. Tulvakanavan rakentamisella on pitkällä ajanjaksolla positiivinen vaikutus Lallinlahden vedenlaatuun veden vaihtumisen myötä. Veden vaihtumista tulee tapahtumaan myös varsinai- sen kevättulvan jälkeen, koska virtausta tulee tulvakanavaan ja Lallinlah- teen, kun Kivijoen virtaama on yli 2,4 m³/s.

Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkön lausunnon johdosta hakija on ilmoittanut, että Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on kunnan pyynnöstä neuvotellut tarkemmasta kalaluiskasuunnitelmasta ja vesistötarkkailuohjelman sisällöstä sekä muista lausunnossa esitetyistä vaatimuksista työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön kanssa.

Ympäristökeskus on neuvotellut myös tarkemman kalaluiskasuunnitelman toimittamisesta lupavirastoon. Keskusteluihin perustuen kunta esittää, että tarkennettu suunnitelma kalaluiskasta tehdään Kainuun työvoima- ja elin- keinokeskuksen kalatalousyksikön esittämiä ohjeistuksia hyödyntäen.

Suunnitelman tekoon osallistuu kalateiden suunnitteluun perehtynyt asian- tuntija. Tarvittavat muutokset vesistötarkkailuohjelmaan tehdään työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön vaatimalla tavalla hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. Lisäksi hakija esittää, että tarkennettu suunnitelma kalaluiskasta jätetään Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuk- sen kalatalousyksikön hyväksyttäväksi vasta sen jälkeen, kun vesioikeu- dellinen lupa hankkeen toteutukseen on myönnetty, kuitenkin hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista, ja siihen tehdään työvoima- ja elinkeino- keskuksen kalatalousyksikön tarpeelliseksi katsomat muutokset.

Tulvakanavaan alivirtaamaputken kautta johdettava vesimäärä 50 l/s on hakemussuunnitelmassa lähinnä maisemallisten seikkojen takia. Kalata- lousyksikön vaatimukseen voidaan suostua. Muutos edellyttää kuitenkin, että tulvakanavan pohjakynnyksiin suunnitellaan tyhjennysputket, joiden kautta kanava saadaan kuivaksi, eikä kanavaan muodostu haisevia rom- makoita. Tyhjennysputket voidaan suunnitella ennen töiden aloittamista.

Kalatalousyksikön vaatimukseen työn aikaisten haittojen vähentämiseksi voidaan suostua. Virtaaman vähentäminen ja rapujen siirto työalueen ul- kopuolelle tehdään työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön hy- väksymällä tavalla.

Lausunnossa on virheellisesti kerrottu, että Kivijoen vedenpinta nousee noin 1,4 metriä keskivirtaamatilanteessa noin 600 metrin matkalla tulva-

kanavan yläpuolella. Kuten hakemussuunnitelmasta ilmenee, vedenpinta nousee 1,4 metriä välittömästi Kivijoen pohjapadon yläpuolella, nousun pienentyessä ylävirtaan päin siten, että nousua ei tapahdu 600 metriä poh- japadosta ylävirtaan. Tähän perustuen virtakutuisten kalojen poikastuotan- toalue pienenee, mutta ei kuitenkaan merkittävästi. Kuten hakemussuunni- telman osiosta 3.3 selviää ei kalastustiedusteluissa eikä kirjanpitokalastuk- sessa ole Kivijoella tavattu lohikaloja, joten Kivijokea ei voi pitää merkittä- vänä virtakutuisten kalojen poikastuotantoalueena. Rapujen elinolosuhteet heikentyvät vain tilapäisesti, ja kuten edellä on todettu, tullaan rapujen siir- rot työalueelta tekemään työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksi- kön hyväksymällä tavalla. Vesialueen omistajan kanssa on sovittu Kivijoen pohjapadon rakentamisesta. Sopimuksessa on mainittu, että työn aikaiset vahingot sovitaan erikseen ja ennalta arvaamattomasta vahingosta on ve- sialueen omistajalla oikeus vaatia erikseen korvausta. Näin ollen Kuiva- niemen kunta katsoo, ettei etukäteen arvioiden korvattavaa vahinkoa Kivi- joen vesialueelle synny.

MERKINTÄ

Kuivaniemen kunta (hakija) ja Iin kunta on lakkautettu vuoden 2006 päät- tyessä ja niiden tilalle on vuoden 2007 alusta alkaen perustettu uusi Iin kunta.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

KÄSITTELYRATKAISU

Ympäristölupavirasto jättää 5. DD:n tiejärjestelyihin liittyvät vaatimukset ja 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen kala- ja rapukor- vauksien maksamisesta vesialueen omistajille tutkimatta.

PÄÄASIARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Iin kunnalle luvan tulvakanavan ja Kivijoen pohjapadon rakentamiseen sekä tulvavesien johtamiseen Kivijoen Mutkai- sesta Oijärven Lallinlahteen Iin kunnassa.

Luvan saajan on maksettava jäljempänä määrätyt korvaukset.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Iin kunnalle tilalla Oiharju RN:o 8:14 pysy- vän käyttöoikeuden päätöksen liitteenä 2 olevasta kartasta ilmenevään noin 0,5973 ha:n alueeseen käytettäväksi tulvakanava-alueeksi ja työnai-