LUPAPÄÄTÖS Nro 16/08/1 Dnro Psy-2006-y-186 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2008

LUPAPÄÄTÖS

Nro 16/08/1

Dnro Psy-2006-y-186

Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2008

ASIA

LUVAN HAKIJA

96101 ROVANIEMI

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

Ympäristöluvan hakemisen peruste... 4

Vesitaloushakemuksen peruste ... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE... 4

Kaivosoikeudet ja luvat ... 4

Kaavoitustilanne... 5

TOIMINTA... 5

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 6

Päästöt vesiin... 6

Päästöt ilmaan ... 7

Melu, tärinä ja liikenne ... 7

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 7

Toiminnan lopettaminen... 7

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 8

Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttökelpoisuus ... 8

Pohjavesialueet... 8

Alueen kalastusolot ja kalasto... 8

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 8

Asutus ja maankäyttö... 9

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 9

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA... 10

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 10

Lupahakemuksen täydennykset ... 10

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 10

Muistutukset... 10

Hakijan kuuleminen ja selitys ... 12

MERKINTÄ ... 12

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 13

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 13

VESITALOUSLUPARATKAISU ... 13

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 13

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 13

Päästöt vesiin ... 13

Päästöt ilmaan ... 13

Melu ja tärinä ... 14

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 14

Varastointi... 15

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 15

Ilmoitus pohjaveden pumppauksesta... 16

Toiminnan lopettaminen... 16

Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 16

Vakuus ... 16

RATKAISUN PERUSTELUT... 17

Luvan myöntämisen edellytykset ... 17

Ympäristölupa ... 17

Vesitalouslupa... 17

Lupamääräysten perustelut ... 17

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 19

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 20

Päätöksen voimassaolo ... 20

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 20

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 20

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 20

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 20

KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT ... 21

Ratkaisu ... 21

Perustelut... 21

Oikeusohje ... 21

MUUTOKSENHAKU ... 22

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Gold Field Arctic Platinum Oy on 22.12.2006 toimittanut ympäristölupavi- rastoon hakemuksen, joka koskee platinaryhmään kuuluvia metalleja sisäl- tävän malmiesiintymän maanalaista tutkimusta. Tutkimuskohde sijaitsee pääosin Sompuoja-nimisen kaivospiirin alueella ja osin tutkimustyö ulottuu myös valtauksille Penikat 9 ja Penikat 10.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Toiminta-alue sijaitsee Keminmaan kunnassa olevan Sompujärven etelä- puolella, noin 33 km Kemin kaupungin keskustasta koilliseen.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristöluvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 § 1 momentin 7 kohdan mukaisesti kaivos- toimintaan tulee olla ympäristölupa.

Vesitaloushakemuksen peruste

Vesilain 9 luvun 7 §:n mukaisesti toimenpiteeseen, jonka seurauksena pohjavettä poistuu pohjavesiesiintymästä muuten kuin tilapäisesti yli 250 m³/d tulee olla lupa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5) kohdan mukaisesti ym- päristölupavirasto ratkaisee kaivostoimintaa ja rikastamoa koskevan ympä- ristölupa-asian.

Ympäristölupavirasto voi myöntää luvan vesilain 9 luvun 7 §:n mukaan pohjaveden ottamiseen.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE

Kaivosoikeudet ja luvat

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 20.12.1996 myöntänyt Outokumpu Finn- mines Oy:lle kaivoskirjan koskien Sompuoja-nimistä kaivospiiriä, kaivosre- kisteri n:o 4689/1a. Kaivosoikeus on 15.5.2001 siirretty Arctic Platinum Avoin Yhtiö:lle.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 11.5.2000 myöntänyt Outokumpu Mi- ning Oy:lle valtauskirjan koskien Penikat 10-nimistä kaivospiiriä, kaivosre- kisteri n:o 7019/10. Valtausoikeus on 11.4.2001 siirretty Arctic Platinum Avoin Yhtiö:lle.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 11.5.2000 myöntänyt Outokumpu Mi- ning Oy:lle valtauskirjan koskien Penikat 9-nimistä kaivospiiriä, kaivosrekis- teri n:o 7019/9. Valtausoikeus on 11.4.2001 siirretty Arctic Platinum Avoin Yhtiö:lle.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 9.2.2001 antanut päätöksen nro 9/01/1 Outokumpu Mining Oy:n koetoimintaa koskevasta ilmoituksesta.

Päätöksessä on todettu, että ilmoituksen mukainen toiminta edellyttää ym- päristöluvan.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 26.4.2002 myöntänyt Outokumpu Mining Oy:lle määräaikaisen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 21/02/1 kos- kien PGM-esiintymän tutkimustoimintaa. Päätöksen mukaisesti lupa on voimassa 31.12.2006 saakka. Päätöksen lupamääräyksessä 4 on luokitel- tu molemmat toiminnassa muodostuvat jätejakeet (maa-aines ja sivukivi) yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelon (1129/2001) mukaiseen luokkaan 01 01 01 ja määrätty niiden loppusijoitus toteutettavaksi hake- muksessa esitettyyn paikkaan Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä ta- valla. Lupamääräyksessä 7 on määrätty luvan saaja selvittämään louhitta- van sivukiven ympäristökelpoisuutta louhinnan edetessä ja lupamääräyk- sessä 8 määrätty jättämään Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle selvi- tys toiminnan lopettamisen jälkeisistä ympäristönsuojelutoimista tai lupa- hakemus toiminnan jatkamisesta kaivostoimintana kolme kuukautta ennen toiminnan loppumista. Jätehuollon varmistamiseksi luvan saaja on määrät- ty asettamaan 40 000 euron vakuus.

Vaasan hallinto-oikeus on asiassa 27.6.2003 antamallaan päätöksellään nro 03/0116/3 Outokumpu Mining Oy:n valituksen enemmälti hyläten täy- dentänyt lupamääräystä 4 lisäyksellä, jonka mukaisesti luvan saajan on osana lupamääräyksessä 8 tarkoitettua selvitystä toimitettava ympäristölu- pavirastolle suunnitelma sivukiven ja maa-aineksen läjityspaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta.

Korkein hallinto-oikeus on 31.10.2005 antamallaan päätöksellään taltio- numero 2788 Outokumpu Mining Oy:n valituksen enemmälti hyläten ku- monnut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin siinä oli hylätty valittajan vaatimus vakuuden määrän pienentämiseksi ja pienentänyt ym- päristölupaviraston asettaman vakuuden määrän 20 000 euroon.

Kaavoitustilanne

Ympäristöministeriön vahvistamassa Länsi-Lapin seutukaavassa Sompu- järven alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella on voimassa Keminmaan yleiskaava, jossa kaivosalue on merkitty teolli- suusalueeksi. Kaivoksen ympäristö on merkitty yleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi.

TOIMINTA

Sompujärven PGM-esiintymä on osa ns. Penikkain kerrosintruusiota. Ou- tokumpu Oy on tehnyt alueella geologisia tutkimuksia, mm. timanttikaira- uksia 1980-luvulla. Kairaukset ja muu tutkimustyö on aloitettu uudestaan vuonna 2000 Outokummun tehtyä yhteistyösopimuksen eteläafrikkalaisen Gold Fields Ltd:n kanssa. Tutkimukset ovat edenneet siihen vaiheeseen, että pelkästään maan pinnalta tehty näytteenotto ei enää ole riittävä esiin-

tymän koon ja laadun selvittämiseksi, vaan tiedon lisäämiseksi on käynnis- tettävä maanalaiset tutkimukset.

Tarkoituksena on aluksi louhia vinotunneli 250 m:n syvyyteen ja tehdä maanalaista kairausta aina 500 m:n syvyyteen. Vinotunneli louhitaan 5 m korkeana ja 5 m leveänä kaltevuuteen 1:7. Kokonaispituus 250 m:n syvyy- teen on 1 760 m. Vinotunneli tehdään esiintymän jalkapuolella 30–50 m:n päässä muodostumasta. Tutkimustunneliin tehdään tarvittava tuuletusnou- su kahdessa osassa. Nousun halkaisija on 4 m.

Koelouhintoja varten voidaan vinotunnelista louhia muodostumaan tasope- riä noin 60 m:n syvyydestä alkaen. Vinotunnelin saavuttaessa noin 250 m:n syvyyden louhitaan tasoperä esiintymän läpi ja edelleen pituus- suuntaiset tutkimusperät molempiin suuntiin, pituudeltaan yhteensä noin 1 000 m.

Tutkimusten edistyessä päätetään mahdollisesta maanalaisesta koelou- hinnasta. Koelouhinnasta saatu malmi varastoidaan väliaikaisesti työmaa- alueelle ja kuljetetaan myöhemmin muualla tehtäviin rikastustutkimuksiin.

Sivukiveä ja maa-ainesta läjitetään hankkeen aikana noin 160 000 m³, joka sijoitetaan noin kahden hehtaarin alueelle kaivospiirin sisälle.

Maanalaisten tilojen kuivanapito edellyttää niihin kertyvän pinta- ja pohja- veden pumppaamista. Pumpattavan veden kokonaismääräksi on arvioitu 100–500 l/min. Tunnelista ja avoleikkauksesta pumpattavat vedet selkeyte- tään maanpinnalle rakennettavissa kahdessa peräkkäisessä altaassa. Al- taiden selkeytyspinta-ala on yhteensä 1 ha. Ulkopuoliset padot rakenne- taan moreenista alle 3 m:n korkuisiksi. Selkeytetty vesi johdetaan avo- ojaan ja edelleen Alaojaan.

Maansiirto- ja louhintatyöt sekä maanalainen kairaus tehdään urakointipe- riaatteella. Tunnelia tullaan tekemään pääsääntöisesti keskeytyvänä kak- sivuorotyönä klo 6–22. Myös ajoittaista yö- ja viikonlopputyötä saatetaan joutua tekemään. Vuorossa työskentelee 5–10 henkilöä.

Työmaalle pystytetään väliaikaiset toimisto- ja huoltoparakit. Työmaa- alueella ei asuta. Hankkeen tarvitsema sähkö hankitaan kiinteästä verkos- ta rakentamalla noin 500 metriä uutta sähkölinjaa. Sähköenergian kulutus on arviolta 2 000 MWh vuodessa. Työt on tarkoitus aloittaa tarvittavien lu- pien saamisen jälkeen ja hankkeen arvioidaan kestävän yli kaksi vuotta.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Päästöt vesiin

Toiminnan vesistökuormitus muodostuu avoleikkaukseen ja tunneliin ker- tyvistä pohja- ja pintavesistä (100–500 l/min), jotka selkeytetään maanpin- nalle rakennettavissa kahdessa peräkkäisessä altaassa. Avoleikkauksista ja tunnelista selkeytysaltaisiin johdettava vesi sisältää kiintoainetta ja typ- peä alueen luonnonvesiä runsaammin. Kohonnut typpipitoisuus johtuu typpipitoisista räjähdysaineista.

Toiminnassa pyritään pitämään ympäristöön johdettavan veden kiinto- ainepitoisuus alle 40 mg/l. Tarvittaessa käytetään kiintoaineen laskeutu- mista nopeuttavia kemikaaleja.

Toiminnassa muodostuvat talousjätevedet kerätään 1 000 litran umpisäi- liöön ja toimitetaan lähimpään luvanvaraiseen vastaanottopisteeseen.

Päästöt ilmaan

Pölyhaitat ovat vähäiset, koska alueella ei ole pysyvää kiven murskauslai- tosta. Tarvittaessa tunnelilouheesta murskataan paikan päälle tuodulla siir- rettävällä murskausyksiköllä työmaa-alueiden ja tunneleiden kunnossapi- toon tarvittavaa sepeliä. Murskausta tarvitaan työn aikana 1–2 kertaa 2–3 viikon ajan kerrallaan.

Maa-aineksien ja sivukivikasojen läjitysalueelta ei aiheudu pölyä, koska lä- jitettävä kiviaines on louhetta.

Melu, tärinä ja liikenne

Meluhaittaa aiheutuu lähinnä tutkimustyön alkuvaiheessa tunnelin avoleik- kausta tehtäessä 2–3 viikon ajan. Vain kallion räjäytykset 1–2 kertaa vuo- rokaudessa aiheuttavat hetkittäistä melua.

Raskas liikenne lisääntyy työmaata perustettaessa väliaikaisesti, mutta sen jälkeen liikenteen lisäys on lähinnä työntekijöiden työmatkaliikennettä, joka tapahtuu henkilöautoilla. Työnaikainen raskas liikenne on polttoaine- ja rä- jähdysainehuollosta johtuvaa, 1–2 autoa vuorokaudessa.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Toiminnassa muodostuvat muut kuin kiviainesjätteet ovat sakokaivoliete, talousjäte, akut ja paristot sekä jäteöljy. Jätteet toimitetaan käsiteltäviksi tahoille, joilla on lupa niiden vastaanottamiseen.

Tutkimusalueelle sijoitetaan poistettavia pintamaita noin 7 000 tonnia ja si- vukiveä noin 250 000 tonnia. Osaa kiviaineksesta hyödynnetään alueiden maisemoinnissa, patojen rakentamisessa ja kaivostäytteenä varsinaisen kaivostoiminnan yhteydessä. Kallioperän kivilajit tunnelin alueella ovat emäksisiä ja koostuvat inerteistä mineraaleista kuten maasälvästä, amfibo- leista ja kiilteistä. Kivien rikkipitoisuus on alhainen, alle 3 %. Kiviaines läji- tetään maanpinnalle, eikä siitä liukene haitallisia aineita.

Toiminnan lopettaminen

Mikäli tutkimustoiminta ei johda kaivostoimintaan, tullaan alue saattamaan yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon kaivoslain määräysten mukai- sesti. Vaadittavat toimenpiteet määräytyvät kaivostarkastuksessa.

Maa-aines- ja sivukivikasat läjitetään jo toiminnan aikana maisemaan sopi- viksi. Läjitetyille massoille pyritään löytämään hyötykäyttöä esim. raken- nustoiminnan täytemaana, teiden runkoaineena ja murskeen raaka- aineena.

Selkeytysaltaat tyhjennetään ja padot avataan niin, että altaissa ei tule olemaan vettä. Vesistötarkkailua jatketaan toiminnan jälkeen tarvittavilta osin. Tarkkailuohjelma sovitaan valvovan viranomaisen kanssa.

Mikäli tutkimustoiminta johtaa kaivostoiminnan käynnistymiseen ja alueelle rakennetaan rikastuslaitos, tullaan toimintoja varten hakemaan uusi ympä- ristölupa. Siinä yhteydessä esitetään uusi jälkihoitosuunnitelma.

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA

Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Sompujärvi kuuluu Sompuojan vesistöalueeseen. Vesistöalueen pinta-ala on 28,28 km² ja järvisyysprosentti 0,89. Sompuoja laskee vetensä Kirakka- jokeen, joka laskee edelleen Akkunusjoen kautta Kemijoen suulle. Som- puojan vesistöalueella ei ole kalastollisesti tai maisemallisesti tärkeitä, suo- jelua vaativia pienvesialueita.

Sompujärven alue on Akkunusjoen latvaosaa, jossa vesistö jakautuu mo- neen erilliseen lähes samansuuruiseen haaraan. Pahtaoja on näistä ve- denlaadultaan paras. Kirakkajärvestä laskevaa Kirakkajokea kuormittavat Loljunaavan turvetuotantoalueen vedet, joilla on ollut selvä vedenlaatua heikentävä vaikutus vielä 1980-luvun puolivälissä. Nykytilanteesta ei tark- kailun päätyttyä ole tarkempaa tietoa. Sompuojan veden laatu heikkenee Sompujärven alapuolella selvästi ilmeisesti järven vaikutuksesta. Tervey- delle haitallisten metallien pitoisuudet ovat vesissä pieniä.

Pohjavesialueet

Noin kahden kilometrin etäisyydellä kaivosalueesta sijaitsee Jouttiaavan I-luokan pohjavesialue, jolla on myös pohjavedenottamo. Alueen läheisyy- dessä ei ole muita luokiteltuja pohjavesialueita.

Sompujärven pohjoispuolella on kolme taloa, joissa talousvesi otetaan omista kaivoista. Kaivojen veden laatu on käytettävissä olevien tulosten mukaan kohtalaisen hyvä.

Alueen kalastusolot ja kalasto

Sompujärven ja sen lähistön virtavesien kalaston arvo on tiedustelun ja koekalastuksen tulosten mukaan vähäinen. Kalastusaktiivisuus on pieni johtuen huonosta veden laadusta ja laadun vaihtelusta virtaaman mukaan.

Alaojan ja Sompujärven vesikasvillisuuden rehevöityminen vaikeuttaa ka- lastusta.

Kalakanta jokien ja purojen koskissa on tavanomainen. Taimenta ei ole ta- vattu, mutta harjuksen kesän vanhoja poikasia on saatu sähkökalastusko- keissa saaliiksi. Vesialueen pinta-ala virtavesissä on pieni ja sen vuoksi ka- lantuotanto on vähäinen. Oletettavasti pienetkin kalanpoikaset joutuvat vaeltamaan talveksi syvempiin kuoppiin, koska vesi laskee jäätymisen seu- rauksena hyvin vähiin.

Alueen luonto ja suojelukohteet

Mineraaliesiintymän tutkimusalueen pääosa on ojitettua rämesuota, missä kuivemmilla maa-alueilla on metsä hakattu kokonaan pois. Alueella on eri ikäisiä hakkuuaukeita ja taimikoita. Alaoja (Sompuoja) on osaksi kaivettu koneellisesti ja ojanvarrella kasvaa runsaasti korkeaa ruohoa, mesianger- voa ja pajua. Alaojan läheisyydessä maaperä on selvästi rehevämpää ja hakkuuaukeiden ojissa pohjamaa on hiesua. Sompujärveltä noin 1 kilomet- ri Lautiosaaren suuntaan kulkevan maantien länsipuolella olevalla rinteellä on runsaasti maasta kohoavia paljaita kallioita. Tältä alueelta vanhimmat puut on korjattu pois ja metsä on harvahkoa, pääosin nuorta mäntyä ja koi- vua kasvavaa sekametsää. Suoalue on pääasiassa kymmeniä vuosia sit- ten ojitettua rämettä, missä puun kasvu on hidasta. Tutkimusalueen lou- naispäässä on maantien varteen ulottuva peltoalue.

Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Tutki- musalueella ei ole havaittu luonnonsuojelulain 29 §:ssä ja metsälain 10 §:ssä tarkoitettuja metsien monimuotoisuudelle erityisen tärkeitä luonto- tyyppejä eikä kaivospiirin alueella ole uhanalaisten kasvilajien esiintymiä.

Tutkimusalueen läheisyydessä Ketunpesävaaran vedenottamon alueella on lehtoalue, joka täyttää metsälain 10 §:n mukaisen vaatimuksen suojel- tavaksi alueeksi ja joka on luetteloitu metsähallituksen suojeltavaksi. Tut- kimusalueiden välittömässä läheisyydessä ei ole kartoitettuja uhanalaisten petolintujen pesiä.

Sompujärven pohjoispuolella on kartoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Ne on suojeltu muinaismuistolailla. Muinaisjäännökset ovat kivikautisia asuinpaikkoja sekä pyyntikuoppia.

Tutkimusalueella ei ole havaittu lähteitä.

Asutus ja maankäyttö

Lähimmät asutukset sijaitsevat Sompujärven läheisyydessä, reilun kilomet- rin etäisyydellä vinotunnelin aloittamiskohdasta pohjoiseen ja koilliseen.

Alueella harjoitetaan pääasiassa maa- ja metsätaloutta.

Sompujärvi kuuluu pohjoisosaltaan Narkauksen paliskunnan alueeseen.

Paliskunnan porojen talvilaidunmaat sekä vasotusalueet sijoittuvat Kemijo- en varren alueelle. Kesälaidunalueet ovat Sompujärven alueen luoteispuo- lella. Kiinteitä poroerotusaitoja Sompujärven alueella ei ole.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN

Toiminnalla ei ole vaikutusta suojelualueisiin.

Kuivatusveden johtamisen vaikutukset vesistössä rajoittuvat Sompuojaan ja paikallistuvat suurelta osin purkupaikan lähialueelle. Hienoin mineraa- liaines voi kuitenkin kulkeutua ojassa kilometrien päähän aiheuttaen vä- häistä veden sameutta ja kiintoainepitoisuuden nousua vähävetisenä aika- na. Typpikuormituksen vaikutukset vesistössä ovat vähäisiä. Kiintoaineen vaikutukset Akkunusjoessa ovat vähäiset verrattuna joen muuhun kiinto- ainekuormitukseen.

Pohjaveden pinta tulee jonkin verran laskemaan maanalaisen tunneliver- koston yläpuolisella alueella, mutta vastaavista maanalaisista tutkimus- hankkeista saadun kokemuksen perusteella pohjaveden pinnan laskulla ei tule olemaan haitallisia vaikutuksia. Ennakkotietojen mukaan tunneleiden alueen kallioperä on suhteellisen ehjää ja on ilmeistä, että pohjaveden pin- nan lasku rajoittuu työmaa-alueelle.

Tutkimustyön aikana ympäristöön johdettava vesi ei tule haittaamaan ala- puolisen vesistön nykyisen kaltaista käyttöä. Vesistötarkkailu tehdään ym- päristöviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla.

Louheen ajo ja työskentely läjitysalueella ei aiheuta puheääntä suurempaa äänen voimakkuutta naapureihin. Maanalaiset tunneliräjäytykset eivät kuu- lu työmaata kauemmaksi.

Tunnelilouheen läjitysalue muuttaa sen lähialueen maisemakuvaa. Louhe läjitetään noin 10 metriä korkeana penkereenä, eikä se nouse lähialueen luonnonmäkiä korkeammaksi.

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA

Vesistövaikutuksia esitetään tarkkailtavaksi kahdeksassa näytteenottopis- teessä (Sompujärvi, Selkeytysaltaasta lähtevä vesi, Alaoja/Sompuoja en- nen Kirakkajokea, Kirakkajoki ennen Sompuojaa, Kirakkajoki Sompuojan alapuolella, Kirakkajoki ennen Pahtaojaa, Pahtaoja ja Akkunusjoki). Näyt- teistä analysoidaan kokonaistyppi, kiintoaine ja pH. Ennen toiminnan aloit- tamista otetaan näytekierros ja toiminnan alettua näytteitä otetaan ensim- mäisenä vuotena kolmen kuukauden välein. Sen jälkeen näytteenottotihe- yttä muutetaan tarvittaessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla ta- valla.

Sompujärven pohjoispuolella olevan kolmen talon kaivon vesinäytteet on otettu ja alueen kaivojen tilaa ja veden laatua tullaan toiminnan aikana tarkkailemaan.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakija on täydentänyt hakemustaan 27.12.2006.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastos- sa sekä Keminmaan kunnassa 5.2.–7.3.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Pohjolan Sanomissa 5.2.2007. Lisäksi asiassa on pyydetty lausunto Keminmaan kunnan kaa- voitusviranomaiselta.

Muistutukset

1. Lapin ympäristökeskus

Ympäristökeskus on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä hakemukses- sa esitetylle toiminnalle. Muistutuksessa on vaadittu, että toiminta-alueiden yksityiskohtainen jälkihoitosuunnitelma tai hakemus toiminnan jatkamisesta kaivostoimintana on toimitettava ympäristölupavirastolle viimeistään 6 kk ennen koetoiminnan lopettamista, ympäristöluvan voimassaololle on syytä antaa määräaika ja että toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua koskeva ohjelma tulee jättää Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeis- tään kaksi kuukautta ennen hakemuksen mukaiseen toimintaan ryhtymistä.

Muistutuksessa on todettu, että lupakäsittelyssä on syytä huomioida Lapin ympäristökeskuksen edellisellä lupakierroksella, 20.7.2001 antaman lau- sunnon sisältö. Lausunto koskee nyt vireillä olevaa lupahakemusta vas- taavaa toimintaa, jota ei ole aloitettu määräaikaisen ympäristöluvan puit- teissa. Tässä lausunnossa oli vaadittu mm. seuraavaa:

− yhtiön tulee pyrkiä minimoimaan tutkimuslouhinnassa aiheutuvat haital- liset päästöt ja vaikutukset ympäristöön kaikissa olosuhteissa,

− tutkimuslouhinnassa muodostuvan sivukiven läjittäminen tulee toteut- taa siten, että sivukivikasa sopii mahdollisimman hyvin alueen maise- maan. Yhtiön tulee laatia asianmukainen maisemointisuunnitelma ja toimittaa se Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kahden kuu- kauden kuluessa ympäristölupapäätöksen antamisesta. Suunnitelmaan tulee sisällyttää selvitys sivukiven koostumuksesta ja ominaisuuksista sekä haitattomuudesta ympäristölle,

− yhtiön tulee seurata pölyn muodostumista toiminta-alueella (mm. sivu- kiven ja pintamaiden läjitysalueiden, tiestön sekä tilapäisestä sivukiven murskauksesta aiheutuva pölyäminen) sekä ryhtyä tarvittaviin toimen- piteisiin pölyämisen estämiseksi,

− yhtiön tulee mittauksin selvittää toiminnasta, mm. räjäytyksistä, lähiym- päristölle aiheutuva melu eri olosuhteissa ja ryhtyä tarvittaessa toimen- piteisiin melun vähentämiseksi,

− kuivanapitovesien selkeytysaltaasta lähtevän veden kiintoainepitoisuu- den tulee olla alle 40 mg/l. Yhtiön tulee tehostaa kiintoaineen laskeu- tumista kemikaalien avulla, jollei em. raja-arvo alitu selvästi ilman te- hostamistoimenpiteitä ja tehostaminen siten osoittaudu tarpeettomaksi,

− yhtiön tulee tarkkailla Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tutkimuslouhinnassa muodostuvia jätteitä, jätevesiä ja muita ympäris- töpäästöjä sekä niiden muodostumista samoin kuin puhdistusyksiköi- den toimivuutta sekä päästöjen ja muun toiminnan vaikutuksia ympäris- töön. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua koskeva ohjelma tulee jättää Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kuukauden kuluessa ympäristölupapäätöksen antamisesta,

− tutkimuslouhinnassa käytettävien kemikaalien sekä muodostuvien jät- teiden ja päästöjen määrä ja ominaisuudet tulee ilmoittaa vuosittain Lapin ympäristökeskukselle sen antamien ohjeiden mukaisesti ja

− yhtiön tulee saattaa kohdealue tutkimustoiminnan lakattua ympäristön- suojelun ja maankäytön kannalta mahdollisimman haitattomaan, riskit- tömään ja käyttökelpoiseen tilaan, jollei tutkimustoiminta johda kaivok- sen avaamiseen. Tarvittavia jälkihoitotoimenpiteitä koskeva suunnitel- ma tulee jättää Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi kuuden kuukauden kuluessa tutkimustoiminnan lopettamisesta, ellei yhtiö siihen mennessä ilmoita virallisesti, että se tulee jättämään ympä- ristölupavirastolle kaivos- ja rikastustoimintaa koskevan hakemuksen.

2. Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Muistutuksessa on vaadittu, että toiminnan vaikutuksia Alaojassa tarkkail- laan vähintään kuukausittain, minkä lisäksi hakijan on selvitettävä mahdol- lisuuksia johtaa vedet ojaan pintavalutuksen kautta. Sivukiven läjitysalue on vaadittu maisemoitavaksi. Lisäksi muistutuksessa on todettu, että hakija on velvoitettava kustannuksellaan järjestämään lähialueiden kiinteistöjen vesihuolto, mikäli se toiminnan johdosta vaikeutuu.

3. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus

Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksella ei ole ollut vaatimuksia hankkeen suhteen. Muistutuksessa on todettu, että hankkeen mahdolliset kalastovai- kutukset ovat vähäiset.

4. Jouttiaavan vesiyhtymä

Muistutuksessa on vaadittu, että toiminnasta ei saa aiheutua haittaa kotita- louksien veden saantiin tai sen laatuun. Mikäli toiminnasta aiheutuu ve- siyhtymän vedenottamon kuivuminen, on hakijan kustannuksellaan huo- lehdittava kotitalouksien veden saannista ja korvattava kaikki mahdolliset toiminnasta aiheutuvat haitat ja vahingot.

5. AA ja BB, Kumpula RN:o 60:1

Muistutuksessa on esitetty huoli toiminnan vaikutuksesta muistuttajien kar- jatilan vedensaantiin tilan omista kaivoista. Hakijaa on vaadittu järjestä- mään korvaava talousveden saanti, mikäli toiminnan seurauksena kaivot kuivuvat. Muistutuksessa on esitetty myös, että räjäytykset voivat vaurioit- taa rakennuksen kivijalkaa.

Hakijan kuuleminen ja selitys

Hakija on 13.4.2007 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksen muistu- tuksista.

Lapin ympäristökeskuksen muistutuksesta hakija on todennut, että lupa tu- lisi myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja velvoittaa hakija jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viiden vuoden kuluttua luvan myöntämisestä.

Keminmaan kunnan ympäristösuojeluviranomaisen vaatimuksista hakija on todennut, että pintavalutuskentän rakentaminen alueelle ei ole mahdollista.

Tarkkailua koskevien vaatimusten osalta on todettu, että tarkkailu tulisi tehdä ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

AA:n ja BB:n sekä Jouttiaavan vesiosuuskunnan vaatimuksista hakija on todennut, että toiminnalla ei ole todennäköisesti vaikutuksia otettavan ve- den määrään tai laatuun.

MERKINTÄ

Ympäristölupavirastolla on ollut asiaa ratkaistaessa esillä ympäristölupavi- raston asiaa koskevan päätöksen nro 21/02/1 (Sompujärven PGM- esiintymän maanalaisen tutkimuksen ympäristölupa) asiakirjat.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Gold Fields Arctic Platinum Oy:lle ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista PGM-esiintymän maanalaista tutkimusta Sompujärvellä Keminmaan kun- nassa.

Toiminnassa tulee noudattaa tässä päätöksessä annettuja lupamääräyk- siä.

Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoi- mattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus.

VESITALOUSLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Gold Fields Arctic Platinum Oy:lle luvan pohjaveden pumppaamiseen tutkimustunnelista.

Toiminnassa tulee noudattaa tässä päätöksessä annettuja lupamääräyk- siä.

Ennalta arvioiden hakemuksen ja lupamääräysten mukaan toteutettuna hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinko- jen varalta annetaan ohjaus.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin

1. Kaivostunnelin ja avoleikkauksen kuivatusvedet on käsiteltävä vähin- tään selkeytysaltaita käyttäen siten, että vesistöön johdettavan jäte- veden kiintoainespitoisuus on enintään 20 mg/l vuosikeskiarvona las- kettuna. Asumajätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja kuljetettava asianmukaiseen käsittelyyn.

2. Alueella muodostuvat sade- ja valumavedet voidaan johtaa, lukuun ottamatta määräyksen 13 mukaisia vesiä, selkeytysaltailla varustettu- jen kuivatusojien kautta maastoon.

Päästöt ilmaan

3. Murskaamon ja siihen liittyvien kuljettimien toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tehokkaasti rajoitettava mm. koteloinnein ja kastelulait- tein.

4. Toiminnasta muodostuvia hajapäästöjä, kuten tiestön ja lastauksen sekä varasto- ja läjitysalueiden pölyämistä, on rajoitettava suunnitel- mallisesti pölynsidonnalla ja toimintatapoja kehittämällä.

Melu ja tärinä

5. Toiminnan melupäästöt eivät saa aiheuttaa vakituisesti asuttujen kiin- teistöjen pihalla melua, joka ylittää päivällä (klo 7–22) A-painotetun ekvivalenttitason L_Aeq 55 dB tai yöaikana (klo 22–7) L_Aeq 50 dB.

6. Vinotunneliin johtavassa avoleikkauksessa ei saa suorittaa räjäytyk- siä tai porausta, eikä maan päällä kiven murskausta yöaikana (klo 22–7). Murskaustoiminnan aloittamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin Lapin ympäristökeskukselle ja Keminmaan kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Toiminnassa muodostuvat pääjätejakeet ovat ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta antaman ase- tuksen (1129/2001) nimikkeiden mukaisesti:

- läjitettävä sivukivi ja ylijäämämaa 01 01 01

Sivukivi tai poistettu pintamaa, joka välittömästi tai kohtuullisen lyhyen varastointiajan jälkeen toimitetaan rakennus- tai muussa toiminnassa suunnitelmallisesti hyödynnettäväksi, ei ole jätettä edellyttäen, ettei kiviaines omaa haponmuodostuspotentiaalia tai materiaali muuten si- sällä ympäristön kannalta merkittävässä määrin haitallisia metalleja ja että se soveltuu muidenkin ominaisuuksiensa puolesta hyödynnettä- väksi.

8. Sivukiven ja ylijäämämaan läjitysalue on luokitukseltaan tavanomai- sen jätteen kaatopaikka, jolle saa sijoittaa toiminnassa muodostuvan sivukiven ja maanpoistomassat. Läjitysalueen ylin pinta saa olla enin- tään tasolla N60 + 90 m. Alueen ulkoluiskat on tehtävä kaltevuuteen 1:3 ja lakialueet reunoja kohti viettäviksi.

9. Luvan saajan on oltava selvillä louhittavan kiven laadusta ja hapon- muodostuspotentiaalista. Kiviaines, jonka neutralointipotentiaalin suhde haponmuodostuspotentiaaliin on pienempi kuin 3:1 ja rikkipi- toisuus yli 0,5 %, on sijoitettava läjitysalueelle siten, että sen ylä- ja alapuolelle sijoitetaan neutralointipotentiaalia omaavaa kiveä paksuu- delta, joka laskennallisesti riittää estämään haponmuodostuksen.

Happoa muodostava kiviaines on lisäksi sijoitettava siten, että se on kaikissa oloissa pohjavesipinnan yläpuolella. Asbestipitoinen kiviaines on sijoitettava läjitysalueen sisäosiin siten, että sen pölyäminen on mahdollisimman vähäistä.

10. Kaivoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettä- vä toisistaan erillään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäris- tön pilaantumisen vaaraa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen, käyt- tökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vas- taavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto.

Muodostuvat ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Luovutettaessa on- gelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja.

Räjähdysainejäämiä sisältävien jätteiden käsittelyssä on muutoin noudatettava räjähdysaineita koskevia säädöksiä.

11. Luvan saajan on nimettävä jätealueen hoidosta, käytöstä, tarkkailusta ja muista näihin liittyvistä asioista vastaava hoitaja. Luvan saaja vas- taa alueella olevan sivukivien läjitysalueen jälkihoidosta ja tarkkailusta niin kauan, kuin sijoitusalueella voidaan olettaa olevan haitallisia vai- kutuksia ympäristöön, kuitenkin vähintään 30 vuoden ajan.

Varastointi

12. Toiminnassa käytettävät raaka- ja tuotantoaineet, kemikaalit ja poltto- aineet sekä muodostuvat jätteet on varastoitava siten, että varastoin- nista ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristöl- le.

13. Louhittavan malmin varastokenttä on rakennettava siten, että alueen valumavedet voidaan johtaa selkeytysaltaalle. Louhittu malmi on toi- mitettava edelleen muualle käsiteltäväksi tai loppusijoitettava tämän luvan määräysten mukaisesti vuoden kuluttua tutkimustyön päättymi- sestä.

14. Rakentamisen aikana poistettavat maamassat on varastoitava kai- vosalueelle siten, että ne ovat helposti hyödynnettävissä lopulliseen tasoon täytetyn läjitysalueen sulkemis- ja maisemointitöissä. Tiiviit moreenimaat on varastoitava erilleen kasvukerrokseksi soveltuvista turpeista ja humusmaista. Varastokasat on muotoiltava mahdollisim- man hyvin maastoon sopeutuviksi. Eroosion rajoittamiseksi luiskat on tehtävä riittävän loiviksi ja tarpeen mukaan nurmetettava.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

15. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ym- päristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Keminmaan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille.

Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpi- teisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi.

16. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava ai- na saatavilla riittävä määrä kemikaalien imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet sekä niiden mahdollisesti pilaama maaperä on kerättävä välittömästi tal- teen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

17. Mikäli vesien pumppaamisesta on seurauksena veden saannin esty- minen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvauk- seen oikeutetun niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 11 luvun 12 §:ssä säädetyin toimenpitein. Mikäli korvauksista tai toimenpiteistä ei sovita, voivat asianosaiset saattaa asian ympäristölupaviraston rat- kaistavaksi.

Ilmoitus pohjaveden pumppauksesta

18. Luvan saajan on ilmoitettava pumppauksen aloittamisesta Lapin ym- päristökeskukselle ja Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.

Toiminnan lopettaminen

19. Louhitun kiven läjitysalueen luiskatun ja tarvittaessa kiilatun pinnan päälle on levitettävä maanpoistomassoja hyödyntäen 0,3 metrin pak- suinen turpeesta ja moreenista muodostuva tiivistys- ja kasvukerros.

Kerroksen alaosa on tehtävä mahdollisimman heikosti vettä läpäise- västä moreenista. Pintarakenne on kasvitettava alueella luontaisesti menestyvillä kasveilla.

20. Toiminnan loputtua on alueelta poistettava kaikki ympäristön pilaan- tumisen vaaraa aiheuttavat koneet ja laitteet, kemikaalit, polttoaineet ja jätteet, lukuun ottamatta alueelle loppusijoitettuja jätteitä.

Tutkimusalue on saatettava yleisen turvallisuuden edellyttämään kun- toon.

21. Luvan saajan on toimitettava suunnitellun sivukivialueen rakennus-, täyttö- ja jälkihoitosuunnitelma Lapin ympäristökeskuksen hyväksyt- täväksi viimeistään kolme kuukautta ennen läjitystoiminnan aloitta- mista tai muuna ympäristökeskuksen kanssa sovittuna aikana.

Kaatopaikan sulkemistoimet katsotaan suoritetuiksi, kun Lapin ympä- ristökeskus on todennut tehtyjen ympäristönsuojelurakenteiden täyt- tävän niille asetetut vaatimukset.

22. Luvan saajan on ilmoitettava kirjallisesti vesitalousluvassa sanotun toiminnan loppumisesta ympäristölupavirastolle, Lapin ympäristökes- kukselle ja Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa toiminnan lopettamisesta lukien.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

23. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan päästöjä ja vaikutuksia ympä- ristölupapäätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Luvan saajan on toimitettava tarkkailuohjelma Lapin ympäristökes- kukselle viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

Lapin ympäristökeskus voi tarkentaa tarkkailuohjelmaa.

Vakuus

24. Luvan saajan on asetettava 20 000 euron vakuus asianmukaisen jä- tehuollon varmistamiseksi.

Vakuus on asetettava Lapin ympäristökeskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ympäristökeskus, tai pank- kitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskuk- seen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Lapin ympäris- tökeskuksen hyväksi.

Vakuutta voi hakea palautettavaksi hyväksytyn sulkemissuunnitelman mukaisesti tehtyjen sulkemistoimenpiteiden perusteella ympäristö- keskukselta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa

Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ym- päristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaa- timukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Toiminta ei päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräyk- set ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheuta luvan myöntämi- sen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolo- suhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitus- ta naapuritiloilla.

Toiminnassa käytetään päästöjen rajoittamiseen toiminnan laajuus ja muodostuvien päästöjen määrä, laatu ja vaikutus huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Toiminnan aloittamisajankohta on vielä avoinna ja siihen vaikuttaa mm. lu- van saajan muiden lähialueilla olevien kaivoshankkeiden eteneminen. Yh- tenä osana toimintaa on jätteiden sijoittaminen alueelle, mikä jatkuisi myös varsinaisen tutkimustunnelin louhinnan ja tutkimustoiminnan jälkeenkin.

Näin ollen lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana.

Kyseessä on tutkimustoiminta, jonka laajuus ja siitä johtuen kesto on ha- kemuksen mukaisesti rajattu ja päästöt ja ympäristövaikutukset kohtuulli- sen hyvin ennakoitavissa. Toiminnan suunniteltu kestoaika on lyhyempi, kuin mitä yleensä ympäristöluvissa annetaan määräajaksi lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämiseksi. Päätöksessä annetaan määräykset ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Toiminnan muuttaminen tai päästö- jen laadun olennainen muuttuminen ennalta arvioidusta edellyttää uutta ympäristölupaa tai tämän luvan muuttamista. Näin ollen lupamääräysten tarkistamisajankohdan määrääminen ei ole tässä luvassa tarpeen.

Vesitalouslupa

Kaivostunnelin kuivanapito on tarpeen maanalaisen tutkimuksen suoritta- miseksi ja siitä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi.

Lupamääräysten perustelut

1. Kaivostunnelin ja avoleikkauksen kuivatusvedet sisältävät kiintoainetta ja mahdollisesti siihen sitoutuneita metalleja, joiden johtaminen alapuoli- seen vesistöön voi aiheuttaa haittaa tai vahinkoa vesistön käytölle ja hei- kentää sen tilaa. Vesistöön johdettavan jäteveden kiintoainepitoisuus on määräyksellä rajoitettu tasolle, jolla haitallisia vaikutuksia ei ennalta arvioi-

den synny ja johon on mahdollista toiminnan laajuus ja kesto huomioon ot- taen päästä teknis-taloudellisesti toteutettavissa olevin toimin.

2. Kaivostoimintaan liittyvässä liikennöinnissä ja materiaalien siirroissa ker- tyy liikennöintialueille runsaasti hienojakoista mineraaliainesta, joka suo- raan vesistöön kulkeutuessaan voi aiheuttaa mm. veden samentumista ja siihen liittyviä haittoja. Kuivatusojiin tehtävillä selkeytysaltailla vähennetään kiintoaineen kulkeutumista vesistöön.

3–4. Alueella suoritetaan mahdollisesti ajoittain murskaustoimintaa, jolla tuotetaan kiviainesta kaivoksen tarpeisiin. Määräyksen mukaisin toimin murskaustoiminnan pölypäästöt on rajoitettavissa riittävän tehokkaasti, ot- taen huomioon murskaustoiminnan lyhyt kesto ja kiviaineksen haitatto- muus. Lähinnä liikennöinnistä aiheutuvan hajapölykuormituksen osalta päästöjen rajoittaminen edellyttää luvan saajalta tehokkaita kunnossapito- toimia.

5–6. Melua koskevat määräykset on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi.

7–9. ja 18–20. Läjitetystä sivukivestä liukenee ympäristöön mm. räjäh- dysaineperäistä typpeä, eikä kiveä siten voida katsoa sellaiseksi pysyväksi tavanomaiseksi jätteeksi, jonka sijoittamiseen ei sovellettaisi valtioneuvos- ton päätöstä kaatopaikoista (861/97). Pääosin läjitettävä sivukivi on kuiten- kin laadultaan sellaista, että siitä ei liukene ympäristöön merkittävässä määrin metalleja tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Liukenevan typen osalta ei pohjantiivistysratkaisuilla ole saavutettavissa olennaista ympäris- tönsuojelullista hyötyä. Ympäristölupavirasto katsoo, ottaen huomioon läji- tettävän kiviaineksen ominaisuudet ja haitallisuus, sijoitusalueen olosuh- teet, pohjan turve- ja moreenikerrosten haitta-aineita pidättävä vaikutus, toiminnan kesto, määrätty läjitystapa, alueen nykyinen ja tuleva maankäyt- tö sekä ympäristön tila, että tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetuista pinta- ja pohjarakennevaatimuksista voidaan poiketa ilman, että ennalta arvioiden aiheutuisi vaaraa ympäristölle tai terveydelle taikka maaperän tai pohjaveden pilaamiskiellon rikkomista.

Alueen kallioperässä on vähäisiä määriä kivilajeja, jotka sisältävät rikkipi- toisia mineraaleja, sekä myös kuitumaista kiviainesta. Luvan saajalle mää- rätyllä selvilläolovelvoitteella varmistetaan, että kiviainekset tunnistetaan louhinnan yhteydessä ja ne sijoitetaan ympäristölle mahdollisimman haitat- tomasti lupamääräysten mukaisesti.

Kyseessä on kestoltaan rajattu noin 2 vuotta kestävä tutkimuslouhinta, jos- sa muodostuvan sivukiven määrä on varsinaiseen kaivostoimintaa verrat- taessa pieni ja sen kertymäaika lyhyt. Luvassa on siten perusteltua antaa suoraan läjitysalueen sulkemista koskevat määräykset. Määrätyllä pintara- kenteella vähennetään osin suotoveden ja sitä kautta ympäristöön liukene- van typen määrää, mutta ennen kaikkea mahdollistetaan alueen kasvittu- minen. Koska hakemuksessa ei ole ollut mukana läjitysalueen yksityiskoh- taista käyttö- ja sulkemissuunnitelmaa, on sellainen määrätty toimitetta- vaksi Lapin ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Kyseisen suunnitelman hyväksynnällä ratkaistaan lähinnä alueen lopullinen sijoituspaikka ja muoto sekä täyttötapa. Läjitysalueeseen liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta olennaisista asioista on annettu määräykset tässä luvassa.

12. Toiminnassa käsitellään ja varastoidaan erilaisia raaka- ja tuoteaineita, kemikaaleja, polttoaineita ja jätteitä. Näiden asianmukainen varastointi es- tää aineiden pääsyn ympäristöön. Toiminnan vähäisen koon ja käytettävi-

en ja varastoitavien aineiden laadun huomioon ottaen luvassa ei ole tar- peen antaa yksityiskohtaisia määräyksiä eri aineille tai jätteille. Varastointia koskevalla yleismääräyksellä varmistetaan, että ympäristö- ja terveyshaitat otetaan huomioon toiminnassa.

13–14. Pintamaiden varastointimääräyksellä varmistetaan, että alueella jo kaivetut massat ovat käytettävissä sulkemistöiden yhteydessä, millä vä- hennetään uusien luonnonvarojen tarvetta. Malmikentän vedet on määrätty johdettavaksi selkeytysaltaisiin, koska alueelta huuhtoutuvan veden kiinto- aines voi sisältää metalleja, joiden poistamiseksi on tarpeen tehokkaampi käsittely kuin muille alueen valumavesille.

15–16. Häiriötilanteita koskevilla määräyksillä varmistetaan viranomaisten tiedonsaanti tapahtumista ja luvan saajan toiminta ympäristölle haitallisten päästöjen rajoittamiseen liittyvien tarpeellisten valvontamääräyksien anta- minen.

17. Toiminta ei ennalta arvioiden vaikeuta pohjaveden saantia sitä käyttä- villä lähikiinteistöillä. Asiaan liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, kuten esimerkiksi kallion ruhjeisuus, jotka voivat vaikuttaa kuivatuksen vaikutus- alueeseen. Määräys on annettu lähitilojen pohjaveden saannin turvaami- seksi.

23. Luvassa on määrätty tarkkailun vähimmäissisällöstä ja laajuudesta.

Yksityiskohtaiset, teknisluonteiset asiat on jätetty valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi.

24. Sivukivi loppusijoitetaan kaivosalueelle. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 3 momentin mukaisesti kaatopaikkatoiminnalle on asetettava riittävä vakuus.

Läjitysaluetta koskeva vakuus on määrätty siten, että se kattaa sulkemis- kustannukset sekä jätealueen jälkihoidon aikaisen tarkkailun tilanteessa, jossa toiminnanharjoittaja ei itse pysty vastaamaan velvoitteistaan. Vakuu- den suuruuden arvioinnissa on otettu huomioon se, että lupamääräysten mukaisesti toimittaessa sivukivialue pitää muotoilla täytön edetessä ja sul- kemistöissä voidaan hyödyntää alueelta poistettuja maamassoja.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

Muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu pääosin huomioon luparat- kaisusta ja sen määräyksistä ilmenevin tavoin.

1. Lapin ympäristökeskuksen vaatimus luvan myöntämisestä määräaikai- sena on hylätty kohdassa "Luvan myöntämisen edellytykset" sanotuin pe- rustein. Vaatimus erillisen sulkemissuunnitelman toimittamisesta ympäris- tölupavirastolle on hylätty tämän päätöksen lupamääräyksissä 19–21 an- nettujen, sulkemista koskevien määräysten perusteella tarpeettomana.

2. Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimus pintavalu- tuskentän rakentamismahdollisuuksien tarkemmasta selvittämisestä on hy- lätty. Kyseessä on tutkimustoiminta, josta päästöt vesiin kohdistuvat vähäi- sessä käytössä olevaan pienvesistöön, jolla ei erityisiä luontoarvoja. Pääs- töjen vaikutukset vesistössä on arvioitu pieniksi. Vesistöön johdettavien vesien kiintoainepitoisuutta koskeva raja-arvo edellyttää parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan mukaisien puhdistusratkaisujen käyttöönottoa tutkimus- työmaalla. Asetettua raja-arvoa noudatettaessa estetään ympäristön mer- kittävä pilaantuminen tai sen vaara. Näin ollen ei ole tarpeen määrätä pin-

tavalutuskentän käyttöönoton tarkemmasta selvittämisestä. Mikäli alueella käynnistyy varsinainen kaivostoiminta, tulee siinä yhteydessä uudelleen ratkaistavaksi toimintaa koskevat lupamääräykset mm. vesiin johdettavien päästöjen rajoittamisesta ja tällöin on harkittava niin pintavalutuskenttien kuin muidenkin puhdistusratkaisujen käyttöönoton tarve.

4. Jouttiaavan vesiyhtymän vaatimuksesta ympäristölupavirasto toteaa, et- tä luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu haittaa koti- talouksien veden saannille tai vedenlaadulle.

5. AA:n ja BB:n muistutuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa Jouttiaa- van vesiyhtymälle edellä lausuttuun ja toteaa lisäksi, että päätöksessä lu- van saaja on velvoitettu seuraamaan toiminnan vaikutuksia kaivovesien korkeuteen ja tarkistamaan lähimpien talojen perustusten tila ennen räjäy- tystöiden aloittamista. Räjäytyksistä aiheutuva tärinä on ennalta arvioiden niin pientä, että siitä ei aiheudu vaaraa rakennusten perustuksille.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Lupapäätös on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 tai 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Ympäristönsuojelulain 57 §:n mukaan ympäristölupavirasto voi päättää, että lupa raukeaa, jos toimintaa ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 §, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 §, 46 § 1 ja 4 momentti, 55 § 2 momentti

Vesilaki 9 luku 8 § 1 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 §

Jäteasetus 3, 8 ja 9 §

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luet- telosta (1129/2001)

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä on- gelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 10 023 euroa.

Perustelut

Maksutaulukon mukainen maksu kaivostoiminnalle, jossa louhintamäärä on 100 000–500 000 tonnia vuodessa, on 15 420 euroa. Hakemuksessa sivukiven määräksi on ilmoitettu noin 150 000 m³itd. Käytettäessä louheen painona 1 800 kg/m³ ja toiminta-aikana kahta vuotta, ylittää vuotuinen lou- hintamäärä maksutaulukossa olevan alarajan.

Ympäristölupavirasto on antanut aiemmin määräaikaisen ympäristölupa- päätöksen samaa toimintaa koskevassa hakemusasiassa. Tämän asian vaatima työmäärä on ollut siten taulukossa mainittua työmäärää pienempi ja maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana.

Päätös sisältää maksutaulukossa maksulliseksi säädettyä vesitalousasiaa koskevan päätöksen (pinta- tai pohjaveden ottaminen). Koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävä asia, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Ympäristöluvasta perittävä maksu on suurempi kuin vesitalousluvan käsittelymaksu. Näin ollen käsittelymak- suna peritään ympäristöluvasta perittävä maksu.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Kristiina Toivila

Simo Perkkiö Sami Koivula

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Sami Koivula (esittelijä).

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.

SK/lk

Liitteet

Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 28.4.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY

SOMPUJÄRVEN TUTKIMUSTYÖMAAN TARKKAILU

Kaivoksen tarkkailu suunnitellaan siten, että toiminnasta aiheutuvat pääs- töt sekä toiminnan ympäristövaikutukset voidaan laskea tai arvioida riittä- vällä tarkkuudella.

Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Käyttötarkkailun havain- not kirjataan käyttöpäiväkirjaa tai muuhun soveltuvaan tietojen tallennus- järjestelmään. Käyttötarkkailussa kirjataan ainakin:

− toteutettu tutkimustoiminta (louhittu, läjitetty tai varastoitu kiviaines, läjitetyt maanpoistomassat)

− murskauksen toiminta-ajat ja murskatun kiviaineksen määrä

− pumpatut kuivatus- ja kuivanapitovesimäärät

− kemikaalien, räjähdysaineiden, polttoaineiden ja energian kulutus

− toiminnassa muodostuneet jätteet: määrä, laatu ja sijoitus

− vesiensuojelurakenteiden ja puhdistinlaitteiden toiminta, käyttöajat, toimintahäiriöt

− mittapatojen ja virtaamamittareiden lukemat, asennukset ja korjauk- set

− vesinäytteiden ottoajat ja -paikat

− pöly- ja meluhavainnot

− alueiden kunnossapito; vesien hallintajärjestelyt, tieverkko, piha- ja varastoalueet

− laskeutusaltaiden tyhjentäminen sekä muiden ojien puhdistukset

− kaikki mahdolliset muut tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta pääs- töihin ja toiminnan ympäristövaikutuksiin.

Päiväkirja säilytetään louhoksella tai vastuullisen henkilön hallinnassa.

Vastuuhenkilö ilmoitetaan Lapin ympäristökeskukselle. Päiväkirja säilyte- tään niin kauan kuin toimintaa jatketaan. Siitä laaditaan vuosittain yhteen- veto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin.

Päästötarkkailu

Kaivoksen kuivatusvesien tarkkailu

Vesistöön selkeytysaltailta johdettavan veden laatua seurataan toiminta- aikoina kerran kuukaudessa. Kaikki näytteet ovat kertanäytteitä. Vesinäyt- teistä määritetään vähintään pH, kiintoaine, hehkutusjäännös, öljyhiilivedyt, ammonium-, nitraatti- ja nitriittityppi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori sekä nikkelipitoisuus.

Vesistöön johdettavan veden määrää seurataan mittapadon, pumpun käyntitietojen tai muun vastaavan avulla kaikkina toimintapäivinä.

Vaikutustarkkailu Pintavesi

Päästöjen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön on seurattava vähintään nel- jästi vuodessa otettavien vesinäytteiden avulla vähintään neljästä pistees-

tä, joista yksi sijaitsee vesien purkupisteen yläpuolella. Näytteistä on ana- lysoitava vähintään samat tekijät, kuin päästötarkkailussa on jätevesien osalta määrätty.

Pohjavesi

Toiminnan vaikutuksia pohjavedenpinnan tasoon on seurattava vähintään kolmesta pisteestä kaivoksen läheisyydessä. Pisteet on asennettava ym- päristökeskuksen kanssa sovitulla tavalla siten, että niiden avulla voidaan seurata erityisesti kuivatusvaikutusten kohdistumista käytössä olevien ta- lousvesikaivojen suuntaan. Esitys pohjavesipisteiden lukumäärästä ja si- jainnista on tehtävä ympäristökeskukselle toimitettavan tarkkailuohjelman yhteydessä.

Vaikutuksia lähialueen kaivovesien korkeuteen seurataan kolmesti vuo- dessa. Seurattavat kaivot valitaan ympäristökeskuksen suosituksen perus- teella.

Melu ja tärinä

Toiminnan melupäästölähteistä aiheutuva ympäristön melutaso todenne- taan ympäristömelumittauksin tutkimusalueen lähimmän kiinteistön piha- alueella toiminnan alettua suunnitellussa laajuudessa. Mittaussuunnitelma on toimitettava Lapin ympäristökeskukseen viimeistään kuukautta ennen mittausten toteuttamista. Mittausraportti virhetarkasteluineen on toimitetta- va viipymättä sen valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päätöksen antamisesta Lapin ympäristökeskukselle ja Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Melumittaus toteutetaan sellai- sena ajankohtana, että mittausten antama tulos luotettavasti kuvaa toimin- nan aiheuttamaa melutasoa ja sitä voidaan verrata raja-arvon toteutumisen seurannassa.

Luvan saajan on tarkastettava niiden lähimpien rakennettujen kiinteistöjen perustusten tila, joihin louhintatöistä johtuvasta tärinästä voi epäsuotuisis- sa olosuhteissa olla vaikutuksia, yhdessä kiinteistön omistajan kanssa en- nen toiminnan aloittamista ja tehtävä tarkastuksesta asianmukainen pöytä- kirja. Tarkastukset on kuitenkin tehtävä vähintään kolmen lähimmän asu- tun kiinteistön osalta.

Raportointi

Käyttö- ja päästötarkkailutiedot toimitetaan Keminmaan kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle mahdollisuuksien mukaan sähköisesti viranomaisen hyväksymällä tavalla. Raja-arvot ylittä- vistä mittaustuloksista on raportoitava viipymättä tulosten tultua luvan saa- jan tietoon.

Vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä, muodostuneista, käsitellyistä ja vastaanotetuista jätteistä sekä energian käytöstä toimitetaan ympäristökeskukselle ja Keminmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle kyseistä kalenterivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun men- nessä, jollei ympäristökeskuksen kanssa toisin sovita. Tiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuo- jelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Keminmaan kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle, jolle tulokset toimitetaan li- säksi suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuu- kauden välein. Vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käy- tettävä ympäristökeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulok- set, valmistuu seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, jollei ympäristökeskuksen kanssa toisin sovita. Vuosiyhteenveto toimitetaan edellä mainituille tahoille, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseessä ole- vien viranomaisten hyväksymiä menetelmiä. Näytteiden otossa käytetään akkreditoituja näytteenottajia tai näytteenottajia, joiden pätevyys erikseen osoitetaan valvovalle viranomaiselle.

Kertaluonteisista mittauksista ja selvityksistä on jätettävä toimenpide- ja raportointisuunnitelma Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeis- tään kaksi kuukautta ennen niiden aloittamista, jollei ao. lupamääräykses- sä ole toisin määrätty. Mittausten kokonaisepävarmuus on määritettävä ja esitettävä raporteissa.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.