LUPAPÄÄTÖS
Nro 27/08/2
Dnro Psy-2007-y-170
Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2008
ASIA Oulujoessa olevan Ison Kauvansaaren kalataloudellinen kunnostaminen ja töidenaloittamislupa, Vaala
LUVAN HAKIJA Vaalan kunta Vaalantie 14
91700 VAALA
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
HANKKEEN KUVAUS ... 4
Yleiskuvaus hankkeesta ... 4
Esiselvitykset ja hankealueen mallinnus ... 4
Suunnitellut työt ... 5
Yleistä ... 5
Korkeusjärjestelmä ... 5
Virtausaukot 1, 2 ja 3 ... 5
Alaosan virtavesialue ja Iso Kauvansaari ... 6
Lisääntymisalueet ... 7
Poikastuotantoalueet ja suojapaikat ... 7
Muut suunnitteluperusteet ... 7
Kunnostushankkeen toteuttaminen ... 7
Arvio työajasta ... 8
HANKETTA KOSKEVAT SUOSTUMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 8
YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 8
Yleiskuvaus vesistöstä ... 8
Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat ... 9
Vesistön ja luonnon tila ja käyttökelpoisuus... 9
Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa ... 10
Luontokohteet ... 10
Kalastusolot ja kalasto ... 10
Vesiliikenne ja sen rakenteet ... 11
Alueen vesitaloudelliset rakenteet ... 11
HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 11
Vaikutus pintavesiin ... 11
Vaikutus kalastukseen ja kalastoon ... 11
Vaikutus vesiliikenteeseen... 11
Vaikutus vesistön muuhun käyttöön ... 11
Vaikutus alueen vesitaloudellisiin rakenteisiin ... 12
Arvio vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä ... 12
Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille... 12
KORVAUSESITYS... 12
HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 12
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 12
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 12
Muistutukset ja vaatimukset ... 13
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 13
PÄÄASIARATKAISU... 13
TÖIDENALOITTAMISLUPA... 13
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 14
Rakenteita koskevat määräykset... 14
Rakentamisaika ... 14
Työn toteuttaminen ja haittojen minimointi ... 14
Viimeistely- ja maisemointityöt... 14
Kunnossapitomääräys ... 14
Tarkkailumääräys ... 15
Aloittamis- ja valmistumisilmoitus ... 15
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 15
RATKAISUN PERUSTELUT... 15
Luvan myöntämisen perustelut ... 15
Töidenaloittamisluvan perustelut ... 15
Lupamääräysten perustelut ... 16
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 16
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 16
Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 16
Töidenaloittamisluvan täytäntöönpanokelpoisuus ... 16
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 16
KÄSITTELYMAKSU... 17
MUUTOKSENHAKU ... 18
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Vaalan kunta on 7.12.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ha- kemuksessa pyytänyt lupaa Oulujoessa olevan Ison Kauvansaaren kalata- loudelliseen kunnostamiseen Vaalan kunnassa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla.
Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, koska kunnostustyöt on toteutettava Oulujärven vedenkorkeuden ollessa mahdollisimman alhaalla, noin 4–5 viikon aikana maalis–huhtikuussa. Hakijan mukaan rahoitus hankkeen toteuttamiseen on vuonna 2007 sovitussa, vuotta 2008 koskevassa Oulujoen moninaiskäyt- töohjelmassa, eikä vuodelle 2009 ole rahoitusta.
HANKKEEN KUVAUS
Yleiskuvaus hankkeesta
Oulujoen vesimaisemaa, vedenvaihtuvuutta ja virkistyskäyttöarvoja on pa- rannettu Vaalan kurkun alueella vuosina 1993–1994 ja 1998 liittyen Kai- nuun ympäristökeskuksen, Vaalan kunnan ja silloisen Imatran Voima Oy:n, nykyisen Fortum Oy:n väliseen sopimukseen Oulujoen pääuoman mo- ninaiskäytön kehittämiseksi. Tuolloin tavoitteena on ollut parantaa Oulu- joen Vaalanlammen alueen ranta- ja vesimaisemaa sekä penkereiden ta- kaisten vesialueiden vedenvaihtuvuutta. Tavoitteen saavuttamiseksi on pu- rettu perkauspenkereitä ja suisteita yhteensä 56 000 m³.
Hankealue sijaitsee Oulujoessa Oulujärven ja Jylhämän voimalaitoksen vä- lisellä alueella ns. Vaalan kurkussa. Hankealue ja toimenpiteet kattavat Ahmalan rannan sekä Ison Kauvansaaren ja Poukamonkankaan välisen virtavesialueen. Alueella on Oulujoen ruoppausmassoista tehdyt penke- reet. Jylhämän voimalaitokselta ylävirtaan, noin 1 600 metrin päässä alkaa noin 600 metrin pituinen virtavesialue, joka on Oulujoen alkuperäistä uo- maa. Toimenpiteet kohdistuvat kolmeen virtausaukkoon ja niiden alavirran puoleiseen virtavesialueeseen.
Tarkoituksena on vähentää säännöstelyn ja joen rakentamisen aiheuttamia haittoja. Kunnostuksen myötä myös vesimaisema ja virkistyskäyttö para- nevat. Kunnostuksen onnistumiseksi on ollut tärkeää mallintaa tehtävät työt sopiviksi vallitseviin vedenkorkeuksiin ja virtaamiin.
Esiselvitykset ja hankealueen mallinnus
Jylhämän voimalaitosta ja Oulujärven säännöstelyä varten tehtyjen penke- reiden maa-aines on sorainen moreeni, jossa on jonkin verran isoja kiviä.
Virtavesialueesta on tehty pohjan maastomalli vuonna 2005. Kainuun ym- päristökeskus on täydentänyt maastomittauksia syksyllä 2005 elinympäris- tömallinnusta varten. Alueelta on mitattu virtausnopeuksia ja pohjan raeko- koa sekä pohjan maastomallin täydennyspisteitä.
Vuosina 1993–1994 tehtyjen virtausaukkojen virtaamat on mitattu mallin kalibroimiseksi 15.11.2005 juoksutuksen ollessa 194,6 m³/s ja Oulujärven
vedenkorkeuden NN + 122,18 metriä. Jylhämän padon ja Oulujärven välillä putouskorkeudeksi on arvioitu 195 m³/s:n juoksutuksella hetkellisesti 4 cm ja 370 m³/s:n juoksutuksella 25 cm. Alueella on tehty mittauksia vielä 27.11.2006. Putouskorkeudeksi on saatu 12,5 cm virtaamalla 270–
300 m³/s, kun vedenkorkeus Oulujärvessä on ollut NN + 122,50 m. Tuol- loin suurin osa putouskorkeudesta on ollut Oulujärven mittauspisteen sekä virtausaukkojen 1 ja 2 välillä.
Elinympäristömallin mukaan virtausnopeudet Ison Kauvansaaren ja Pou- kamonkankaan välisellä virtaosuudella ovat olleet liian pieniä ylläpitääk- seen riittävästi harjuksen ja 40 cm:n pituisen taimenen sopivaa elinympä- ristöä. Pohjan raekoko ja laatu eivät vastanneet puhtaille kivi- ja sorapohjil- le kutevien kalojen (siika, harjus, taimen) kutupaikkavaatimuksia.
Suunnitellut työt
Yleistä
Kunnostustoimenpiteet on sidottava tarkasti suunniteltuihin pohjankor- keuksiin, jotta säännöstelyn haittavaikutuksia saadaan pienennettyä.
Suunnitelmassa esitetyt korkeustasot (kaivut) ovat ohjeellisia pohjankor- keuksia ja kohteille sijoitetut isommat kivet voivat yltää mainittua tasoa ylemmäksi.
Korkeusjärjestelmä
Maastomittaukset on mitattu takymetrillä N60-korkeusjärjestelmään. Suun- nitelmaa varten korkeusjärjestelmä on vaihdettu ja mittaukset on muutettu NN-korkeusjärjestelmään. Esitetyt korkeudet ovat NN-korkeusjärjestel- mässä.
Virtausaukot 1, 2 ja 3
Kanavamaiset virtausaukot puhkaisevat perkausmassoista tehdyn penke- reen. Virtausaukot 1 ja 2 ovat rinnakkain ja suurin aukko 3 on uloimpana 120 metriä alavirtaan. Vedenkorkeusero virtausaukkojen kohdalla 250 met- rin matkalla on 6 cm, kun Jylhämän voimalaitoksen juoksutus on 270 m³/s ja Oulujärven vedenkorkeus on NN + 122,46 m. Alue on kiivasvirtaisin Vaalan kurkun alueella. Nykyinen kynnyskorkeus rajoittaa virtausta virta- vesialueelle. Poukamonkankaan puoleinen ranta on osittain Oulujoen al- kuperäistä rantaa. Sillat voidaan siirtää kokonaisina sivuun toimenpidealu- eelta ruoppauksen ajaksi.
Ahmalan maisemointihankkeessa tehtyjä virtausaukkoja suurennetaan, jot- ta alavirran puolelle saadaan parempi virtausvaste juoksutukseen nähden.
Aliveden aikana virtaus alueelle on vähäistä johtuen lähinnä virtausaukko- jen mataluudesta. Virtausaukon 1 padotuskorkeus on noin NN + 121,12 m, 2:n noin NN + 120,6 m ja 3:n NN + 120,45 m. Virtausaukkoja avarretaan koko siltojen pituuteen asentamalla itsekantavat sillat pilareiden varaan si- ten, ettei pilareita luiskata uomaan. Pohjan tavoitekorkeus virtausaukoissa 1 ja 2 on NN + 119,0 m sekä NN + 119,25 m virtausaukossa 3. Siltapilarei- den kohdalle muodostuu vedenpinnassa uoman kapein kohta. Poikkileik- kaus on keskelle syvenevä. Ahmalan edustalta on poistettu vuonna 1994 rannanpuoleisen penkereen pääty kokonaan, mutta pohjankorkeudeksi on ruopattu vain NN + 120,5 m. Virtausaukkojen 1 ja 2 edustat ruopataan ta-
soon NN + 119,0 m. Virtausaukon 3 edestä suistetta luiskataan viettämään kohti virtausaukkoa ja edustan särkkää ruopataan syvemmäksi.
Virtausaukko 1 on nykyisin noin 13 metrin levyinen. Virtausaukkoa leven- netään 21 metriin siten, että itsekantava kaarisilta (pituus 23 m) tukeutuu hirsisten arkkujen päälle metrin matkalta molemmista päistään. Arkut yltä- vät ruoppaustason (NN + 120,0 m) alapuolelle ja tukeutuvat rannan puolel- ta maapenkkaan koko korkeudeltaan ja sivuilta osittain. Silta siirtyy nykyi- sestä asemastaan kaksi metriä kohti etelärantaa.
Virtausaukko 2 on nykyisin noin 12 metrin levyinen. Virtausaukko levenne- tään 20 metriin siten, että itsekantava kaarisilta (pituus 22 m) tukeutuu hir- sisten arkkujen päälle metrin matkalta molemmista päistään. Arkut yltävät ruoppaustason (NN + 119,0 m) alapuolelle ja tukeutuvat rannan puolelta maapenkkaan koko korkeudeltaan ja sivuilta osittain. Silta siirtyy nykyises- tä asemastaan 2–3 m kohti suisteen puoleista, pohjoista rantaa.
Virtausaukko 3 on 21 metrin levyinen. Ruoppauksilla ei levennetä nykyistä rakennetta sillan kohdalla. Virtausaukon lähtöpäätä levennetään ja luiska- taan viettämään kohti virtausaukkoa.
Työmaan ajaksi virtausaukot tukitaan padoilla (ruoppausmassoilla), jotta alavirran puolen ruoppaus voidaan tehdä osittain kuivatyönä ja seisovaan veteen.
Virtausaukkojen ruoppausmassat ovat 16 000 m³ ktr ja ruoppauspinta-ala on 15 830 m². Ruoppausalueen kokonaispituus on noin 300 m ja leveys enimmillään noin 70 m.
Kunnostuksen jälkeen merkitään veneilyreitti uudelleen virtavesialueen lä- pi. Virtausaukko 3 on veneväylä Oulujärvelle.
Alaosan virtavesialue ja Iso Kauvansaari
Alaosan kunnostustöitä on suunniteltu noin 6,5 hehtaarin alalle. Siellä teh- dään monttuja, kareja ja suisteita lisäämään alueen monimuotoisuutta.
Virta-alue on vedenkorkeudella NN + 121,35 m juoksutuksesta riippuen noin 7–9 ha ja vedenkorkeudella NN + 122,5 m noin 10,7 ha. Säännöstely jättää rantavyöhykettä kuivilleen varsinkin keväisin. Pohjamateriaali on hie- sua ja erikokoista louhikkoa, mutta myös pyöreitä kiviä.
Alue on Oulujoen luontaista uomaa, jonka rakennetta ovat muuttaneet vir- tauksen puutteen aiheuttama hiekoittuminen ja pienehköt venereitin per- kaukset. Nykyiseen virtaamaan nähden uoma on liian leveä, jotta virtaus- nopeudet olisivat riittäviä virtavesien lajistolle. Alue on myös varsin tasara- kenteinen.
Alueelle tehdään suisteita, joilla ohjataan virtausta ja kiihdytetään paikallis- virtauksia. Suisteet suuntaavat vettä ja pohjakohoumina ne monipuolista- vat pohjan rakennetta muodostaen erilaisia ympäristöjä vedenkorkeuden vaihdellessa. Monttujen avulla lisätään uoman monipuolisuutta. Kunnostet- tavaan uomaan tehdään myös harvoja kiveyksiä ja sorastuksia.
Maita ruopataan ja siirretään yhteensä 3 000 m²:n alalla. Maita ruopataan noin 1 500 m³ ktr ja kivimateriaalia tuodaan 1 450 m³ itd.
Lisääntymisalueet
Kutusoraikot sijoitetaan virtaaville alueille, jotka on pääpiirteissään merkitty suunnitelmakarttaan.
Taimenen kutupohjat voivat olla melko karkeaa (20–60 mm) soraa tai pik- kukivikkoa. Pienen virtaaman vuoksi voidaan suosia karkeampaa mate- riaalia läpivirtauksen varmistamiseksi. Mahdollisia pohjavesien purkautu- mispintoja suositaan sorastuskohteiksi. Kutualustat sijoitetaan joko pohjan maamassoja vaihtamalla tai pohjan korkeutta nostaen siten, että kerros- paksuus on vähintään 15 cm, mieluiten >35 cm. Soraikot eivät saa kuivua, joten kutualustojen pohjan korkeuden yläraja on NN + 120,90 m. Kudun ai- kaan loka-marraskuussa viimeisen 15 vuoden keskivedenkorkeus on ollut NN + 122,07–122,91 m. Vastaavasti huhtikuun keskialivesi on ollut NN + 121,0–121,98 m. Alimmillaan vedenkorkeus on ollut Oulujärven puo- lella NN + 120,94 m, jolloin juoksutuksesta riippuen vedenkorkeus Ison Kauvansaaren kohdalla voi olla jopa 10–15 cm alempana. Kevätkutuisen harjuksen kutupohjiksi soveltuu hienompi soramateriaali (esim. 8–16 mm), jota voidaan sijoittaa myös ylemmäksi tason NN + 122,0 m alapuolelle.
Käytettävä soramateriaali on 8–16, 20–40 ja 40–100 mm suhteessa 20, 50 ja 30 %. Hienointa soraa (8–16 mm) ei laiteta karkeamman soran jouk- koon.
Poikastuotantoalueet ja suojapaikat
Ison Kauvansaaren virtavesialueella on varsin hyvin hidasvirtaisia ja mata- lia ranta-alueita pienpoikasten elinympäristöiksi. Pohjoispuolen ranta on kuitenkin melko avoin ja suojattomampi. Suojapaikkoja voidaan lisätä isoja kiviä ja pienipiirteistä syvyysvaihtelua lisäämällä. Tasaisille ranta-alueille ei jätetä allikoita, joiden vesiyhteys pääuomaan katkeaa vedenkorkeuden las- kiessa.
Muut suunnitteluperusteet
Virtausta ohjataan yleispiirteisesti ranta-alueiden suisteilla ja kareilla. Ne tehdään karkeasta materiaalista, joko paikalta ruopattavasta materiaalista tai paikalle tuotavasta kiviaineksesta. Sopiva materiaali rakenteiden run- goksi on noin 300–600 mm:n kivet. Rakenteille tehdään sorasta ja pienes- tä kivestä verhous. Sorien sijoittamisessa on otettava huomioon muuttuvat virtauspaikat.
Vähäisen putouskorkeuden takia kynnysrakenteiden tekoa vältetään. Kyn- nyksissä suositaan harvaa kiveystä ja isoja kiviä, joiden välissä on sora- pohjia. Kiveykset pidättävät hyvin virtausta ja luovat monipuolisia paikallis- virtauksia eri vedenkorkeuksilla ja virtaamilla.
Laajemmat uoman keskellä olevat syvänteet ja montut tehdään osittain jyrkkäreunaisiksi. Syvänteisiin asetetaan suuria kiviä. Vedenkorkeusvaihte- lun vuoksi matalien ranta-alueiden yhteyttä pääuomaan ei katkaista teras- simaisin reunoin.
Kunnostushankkeen toteuttaminen
Rannan läjitysalueilla on otettava huomioon maisemointi ja materiaalin py- syminen paikallaan. Läjitystaso ei ole korkeampi kuin rantatörmän korkeus.
Massat luiskataan loivasti.
Ruopattava uoma suljetaan työn ajaksi, jotta ruoppaus- ja kunnostustöitä voidaan tehdä kuivatyönä ja osittain seisovaan veteen. Patojen avulla es- tetään mm. kiintoaineen kulkeutuminen. Padoista ei aiheudu haittaa voi- mataloudelle veden virratessa vapaasti pääuoman kanavassa.
Työmaa-alueen tiet suljetaan muulta käytöltä. Työnaikaisia haittoja vähen- netään ja estetään työn huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella. Kaikki työn jäljet siistitään ja saatetaan ympäristöön sopeutuvaksi. Mahdolliset töistä aiheutuneet vauriot kunnostetaan vähintään entistä vastaavaan kun- toon. Kustannusarviossa on varaus varsinaisen työn jälkeisenä vuonna tehtäviin korjaus- ja viimeistelytöihin.
Arvio työajasta
Kunnostusajankohta on keväällä lyhyt vedenkorkeuden noustessa no- peasti. Kunnostuksia voidaan tehdä maalis-huhtikuussa noin 4–5 viikkoa.
Viimeistelytöitä mm. sorastuksia ja läjitysalueiden maisemointia voidaan tehdä pidempään vedenkorkeuden noustua ja vielä seuraavina vuosina.
HANKETTA KOSKEVAT SUOSTUMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE
Fortum Power and Heat Oy on myöntänyt Vaalan kunnalle käyttöoikeuden Niskan kylässä omistamaansa koskitilaan Niskakoski RN:o 44:0 virtavesi- alueen kunnostusta varten. Yhtiö on luovuttanut 7.5.1986 päivätyllä sopi- muksella Niskan kylässä omistamiensa Oulujoen vesialueiden kalavesien hoitoon liittyvät oikeudet ja velvoitteet Niskan osakakunnalle (silloiselle Niskan kalastuskunnalle). Niskan osakaskunta on antanut suostumuksen Ison Kauvansaaren kalataloudelliseen kunnostukseen.
Toimenpidealueella ja sen välittömässä läheisyydessä Vaalan osayleis- kaava-alueella ovat kaavamerkintöinä säilytettävä matkailupalvelu-alue (Ahmalan tila, ei toimenpiteitä), lähivirkistysalue, retkeily- ja ulkoilualue, uimapaikan rakennusala ja vesiliikenteen alue (Poukamonkankaan pien- vene- ja uimaranta).
Vaalan asemakaavan kaavamerkintöinä ranta-alueella ovat maa- ja metsä- talousvaltainen alue sekä uimapaikan varaus, läjitysalueella teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alueen rantoihin tai läjitysalueille ei ole kaavassa mainittuja muita varauksia.
YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA
Yleiskuvaus vesistöstä
Hankealue sijaitsee Oulujärven luusuassa Oulujärven ja Jylhämän voima- laitoksen välisellä alueella (vesistöalue nro 59.311). Vaalan kurkussa Oulu- joen valuma-alueen pinta-ala on 19 839 km² ja järvisyys 12,75 %.
Jylhämän laitoksen valmistuttua vuonna 1952 alkoi Oulujärven sään- nöstely. Säännöstelyn yläraja on NN + 123,2 m ja alaraja NN + 120,5 m eli säännöstelyväli on 2,7 m. Oulujärven säännöstelyllä ei ole lisätty sen tila- vuutta. Tulvahuiput ja vedenkorkeudet ovat nykyisin luonnontilaisia alhai-
sempia. Järven pinta-ala on säännöstelystä riippuen 778–944 km². Kes- kisyvyys on noin 7 m, syvimmässä kohdassa vettä on noin 38 m.
Jylhämän voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä järven luusua on ruo- pattu syväksi kanavaksi. Ennen Oulujoen rakentamista Nuojuankoskista ylävirtaan on ollut leventymä, Vaalanlampi, jonka keskellä on ollut Iso Kau- vansaari. Lampi on jaettu kahtia, kun sen keskelle on kaivettu syvä kanava ja läjitysmaista on tehty penkereet kanavan molemmin puolin. Eteläpuolen penger on tehty rannasta Isoon Kauvansaareen. Rannan ja saaren välinen penger on katkaissut Oulujoen toisen haaran ja luonnonuoma on jäänyt pengerryksen taakse.
Sittemmin pohjoispuolen pengerrys on purettu lähes koko lammen matkal- ta ja eteläpuolen penkereeseen on tehty kaksi virtausaukkoa lisää. Nykyi- sin virtausaukot rajoittavat veden virtausta kunnostusalueelle.
Kunnostettavalla alueella virtaukset ovat voimakkaimpia Ison Kauvansaa- ren yhteyteen tehdyn penkereen virtausaukoissa. Virtaus hidastuu uoman leventyessä ja syvetessä heti virtausaukkojen jälkeen. Noin 350 metrin päässä pohja nousee ja virtaus hieman kiihtyy. Alaosan virta-alueella ran- nat ovat matalia ja uoman keskiosa on selkeästi syvempi. Alaosan noin 600 metrin matkalla putouskorkeutta on hyvin vähän. Alhaisilla vedenkor- keuksilla virtaukset ovat selvempiä, mutta kesävedenkorkeudella uoma on heikosti virtaavaa nivaa. Alueen virtaama ja virtausnopeudet riippuvat Jyl- hämän voimalaitoksen juoksutuksesta.
Alaosan virta-alueelle on tyypillistä laajahkot kuivilleen jäävät alueet, jotka jäätyvät viimeistään loppukevään aikana, kun Oulujärven vedenkorkeus on alimmillaan.
Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat
Vuosina 1980–2005 Oulujärven keskiylivesi (MHW) on ollut NN + 122,85 m ja keskialivesi (MNW) NN + 121,11 m. Kesäaikainen tavoi- tetaso on NN + 122,50 m ja alaraja NN + 121,60 m. Viimeisen 15 vuoden (1993–2006) aikana alivesi (NQ) on ollut NN + 120,94 m (1994), kun kes- kialivesi samalla jaksolla on ollut NN + 121,21 m. Vedenkorkeus vaihtelee Jylhämän voimalaitoksen yläkanavassa Oulujärven vedenkorkeuden mu- kaan. Vaalan kurkun alueella vedenkorkeusvaihtelu voi olla noin 20 cm muutaman tunnin sisällä. Vedenkorkeuteen vaikuttavat myös tuuliolosuh- teet ja voimalaitoksen juoksutus.
Oulujoen keskivirtaama (MQ) Vaalassa on noin 220 m³/s. Jylhämän voima- laitoksen juoksutus on 0–450 m³/s. Voimalaitoksen juoksutusta voidaan muuttaa tarpeen mukaan noin 15 minuutin välein.
Vesistön ja luonnon tila ja käyttökelpoisuus
Oulujärven vedenlaatu on käyttökelpoisuusluokitukseltaan hyvä.
Säännöstely ja alueen rakentaminen (voimalaitoksen kaivettu virtauskana- va ja penkereet) vaikuttavat paljon alueen luonnontilaan. Eniten kalatalout- ta ja kunnostusmahdollisuuksia rajoittavat säännöstelyvälin suuruus ja ly- hytaikaissäännöstely. Lyhytaikaissäännöstely aiheuttaa vedenkorkeuden ja virtaaman nopeita ennustamattomia vaihteluita, johon harvat eliölajit so- peutuvat. Vuoden sisällä tapahtuva pitkäaikaissäännöstely aiheuttaa ranta- vyöhykkeen ja matalien alueiden kuivumisen ja jäätymisen.
Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa
Luontokohteet
Oulujärven luusua pysyy pitkään sulana ja sulaa kauttaaltaan jo aikaisin keväällä. Alueella on säännöllisesti talvehtivia koskikaroja. Keväisin alueel- la on myös runsaasti muuttolintuja, kuten laulujoutsenia. Kunnostus ei hei- kennä lintujen viihtymistä alueella. Virtausaukkoja suurentamalla virtaus- nopeudet lisääntyvät ja sulan alueen pinta-alan voidaan olettaa kasvavan ja sula-ajan pitenevän.
Säännöstely vaikuttaa hiesu- ja kivikkorantoihin. Rantakasvillisuutta on lä- hinnä joen etelärannalla, jossa valtalajina on järvikorte. Kunnostustoimen- piteitä ei tehdä rantavyöhykkeellä. Kunnostus ei vaikuta rantakasvillisuu- den määrään tai laatuun.
Kalastusolot ja kalasto
Vaalan kurkun alueella on tehty kalastoselvityksiä vuosina 1990–1991. Ka- lamääriä on arvioitu koekalastuksin ja kaikuluotaamalla. Tuolloin alasvaelsi noin 5 000 kg siikaa, noin 4 000 kg särkeä, noin 2 700 kg madetta sekä noin 1 600 kg ahventa ja taimenta. Alueella ovat myös muut Oulujärvessä tavattavat kalalajit: järvilohi, hauki, muikku, lahna, seipi, kiiski, kuore ja sa- lakka.
Vuonna 2006 valmistuneen elinympäristömallin mukaan Ison Kauvansaa- ren alueella on vain vähän virtakaloille sopivia elinympäristöjä. Nykytilas- saan alueella ei juuri ole virtavettä sitä elinkierrossaan tarvitseville kalala- jeille. Soveltuvia elinympäristöjä harjuksille löytyy lähinnä vain suurilla juoksutuksilla (noin 450 m³/s) ja paremmin, kun vesi on matalalla. Elinym- päristömallin mukaan alueella ei ole kutemiseen ja mädin kehittymiseen soveltuvia pohjia ja virta-alueita.
Niskan osakaskunta istuttaa alueelle pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta, jotka ongitaan usein istutuspaikan lähettyviltä. Joella harrastetaan myös soutu-uistelua ja vähempiarvoisen kalan pyyntiä. Alasvaeltaviin kaloihin voidaan kohdistaa pyyntipainetta keskitetysti ja kunnostukset voivat piden- tää arvokalojen viipymistä alueella. Kalastuksen lisääntymisellä on talou- dellista ja sosiaalista merkitystä.
Niskan osakaskunnan alueella on ravustettu vuonna 2006 ensimmäistä kertaa 1980-luvulla Oulujärven rapukantaa heikentäneen rapuruton jäl- keen. Rapusaaliit ovat olleet varsin runsaita mm. Oulujärven puolella ja Isosta Kauvansaaresta alavirtaan. Saaliit ja pyyntipaine ovat olleet vähäi- sempiä Poukamokankaan venerannan virta-alueella. Virtausaukkojen koh- dalla saalista on saatu paremmin.
Oulujärveen tehdään vuosittain velvoiteistutuksia säännöstelyn aiheutta- mien vahinkojen vähentämiseksi. Vuosien 2001 ja 2002 istutusmäärät (yk- silöä ja lajit ovat olleet seuraavat:
siika taimen
>25 cm
kuha 0+
hauki 0+
hauki vk 500 000 20 000 200 000 3 000 15 000 0+ = 1-kesäinen, vk = vastakuoriutunut
Myös osakaskunnat tekevät istutuksia Oulujärveen. Kalojen alasvaellus on varsin merkittävää, joten Oulujärveen tehdyillä istutuksilla on merkitystä Vaalan kurkun kalamääriin.
Vesiliikenne ja sen rakenteet
Alaosan virta-alueelle on merkitty venereitti.
Alueen vesitaloudelliset rakenteet
Ison Kauvansaaren ylittää voimalinja. Virtausaukkojen yli on tehty kävely- sillat. Kävelysillat ovat itsekantavia, joiden päät on tuettu hirsiarkkuihin.
HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN
Vaikutus pintavesiin
Virtausmallin mukaan virtaama virtausaukkojen kautta kasvaa noin 31 %.
Virtaama kasvaa (juoksutuksella 200 m³/s, vedenkorkeudella NN + 122,18 m) 20,6 m³/s:sta noin 30 m³/s:een.
Kunnostettavalla virtavesialueella Ison Kauvansaaren kohdalla virtausno- peudet kasvavat alueella samassa suhteessa kuin ylempänä sijaitsevissa virtausaukoissa. Aiemmin vallinneeseen tilanteeseen verrattuna vedenkor- keudella NN + 121,35 m juoksutuksen ollessa 450 m³/s yli 0,8 m/s:n vir- tausnopeuksia syntyy laajemmalle alueelle ja 17 pienelle alueelle, kun aiemmin niitä oli vain kolmella vierekkäisellä alueella. Yli 1 m/s:n virtaus- nopeuksia on virtausmallin mukaan yhdeksällä alueella, mutta nykyisin vain kahdella. Kesäajan tavoitevedenkorkeudella NN + 122,5 m (juoksutus 200 m³/s) on kunnostuksen jälkeen runsaasti alueita, joissa virtausnopeus on 0,2–0,3 m/s, jopa 0,4 m/s, kun nykyisin virtausta ei juuri ole. Toimenpi- teillä ei ole vaikutuksia vedenkorkeuksiin.
Vaikutus kalastukseen ja kalastoon
Maamassojen siirroista, koneen siirtymisistä ja kunnostustoimista voi ai- heutua alueellisesti ja hetkellisesti rapujen viihtymiseen vaikuttavaa veden samentumista. Pitkällä aikavälillä ravun viihtyvyyden voidaan olettaa para- nevan.
Vaikutus vesiliikenteeseen
Jylhämän voimalaitoksen suuntaan kulkevan veneväylän reitti muuttuu tai häviää vedenkorkeuden ollessa alle NN + 121,50 m. Veneily suuntautuu Oulujärvelle, eikä voimalaitoksen patoaltaalle. Veneväylä Oulujärvelle säi- lyy virtausaukkojen kautta.
Vaikutus vesistön muuhun käyttöön
Toimenpidealue sijaitsee lähellä Vaalan kuntakeskusta ja se näkyy Oulu- joen ylittävältä sillalta (tie nro 879). Alue on päivittäin ulkoilukohteena. Vir-
tausaukkojen välittömässä läheisyydessä on Vaalan kesäteatterin lava ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Ahmalan talo ja pihapiiri. Kunnostusalueel- la ei ole varsinaisia kulttuurihistoriallisiksi määriteltyjä rakenteita, jotka ra- joittaisivat hankealuetta. Poukamonkankaan vene- ja uimaranta sijaitsevat kunnostusalueella. Rannan rakenteita tai käyttöä ei tarvitse muuttaa.
Vaikutus alueen vesitaloudellisiin rakenteisiin
Virtausaukkojen avartamisella tai työmaapadoilla ei ole haittavaikutuksia Jylhämän voimalaitoksen toimintaan tai sen rakenteisiin.
Arvio vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä
Hanke on jatkoa Oulujoen virkistys- ja moninaiskäytön kehittämiselle Vaa- lan kurkun alueella. Nyt tehtävät toimenpiteet tähtäävät mm. virtavesimai- seman ja virtavesikalojen elinympäristön parantamiseen alueella.
Arvio hankkeen tuottamista vahingoista yleisille ja yksityisille eduille
Hakijan arvion mukaan hankkeesta ei ole odotettavissa vahinkoa yleiselle tai yksityiselle edulle. Työaikana Oulujärvi on jäässä, eikä vesiliikenteelle aiheudu haittaa. Kunnostustyön aikaan esiintyy veden samentumista, kun kiviä siirrellään ja kutupaikkoja rakennetaan kutusoralla. Käsiteltävä ja siir- rettävä materiaali on pääasiallisesti karkeaa kiveä, joten aiheutuvat veden- laatumuutokset ovat vain tilapäisiä ja paikallisia. Esimerkiksi kalojen palau- tuminen takaisin kunnostetuille alueille on varsin nopeaa.
KORVAUSESITYS
Mikäli hankkeesta aiheutuu ennalta arvaamattomia vahinkoja, hakija on esittänyt korvaavansa ne ennen töiden päättymistä.
HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hakija ei ole esittänyt tarkkailusuunnitelmaa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakija on 17.12.2007 täydentänyt hakemustaan töidenaloittamislupaa kos- kevan hakemuksen perusteluilla ja Niskan osakaskunnan suostumuksella sekä 27.12.2007 Fortum Power and Heat Oy:n alueen käyttöoikeutta kos- kevalla suostumuksella.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Vaalan kunnassa 27.12.2007–5.2.2008 sekä erityis- tiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Lisäksi ympäristölupavirasto
on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Vaalan kunnan kaavoitusviranomai- selta.
Muistutukset ja vaatimukset
1. Kainuun ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että kunnostushankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa hakemusasiakirjoissa esitetyn suunnitelman pohjal- ta. Esitetyt toimenpiteet palauttavat virtavesien tilan lähemmäksi luonnon- mukaista ja lisäävät myös virta-alueiden monimuotoisuutta. Hankkeen to- teutuksen aikana tulee tarkkailla työnaikaisia vaikutuksia vedenlaatuun.
Hankkeelle voidaan myöntää töidenaloittamislupa, mikäli maa- ja vesi- alueen omistajilta saadaan suostumukset hankkeen toteuttamiseen.
2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus
Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että töistä aiheutuva samentu- ma jäänee työmenetelmästä johtuen vähäiseksi, paikalliseksi ja kestoltaan lyhyeksi. Alueella ei nykyisellään ole sellaista kalastoa, jolle samentumasta aiheutuisi erityistä haittaa. Ruoppausalueilla tuhoutunee jonkin verran ra- puja, mutta Vaalan kurkun parhaat rapualueet ovat työalueen ulkopuolella.
Rapukannan voi myös pidemmällä aikajänteellä arvioida hyötyvän kunnos- tuksesta.
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan hankkeesta aiheutu- vat hyödyt ovat haittoja suuremmat, eikä estettä luvan myöntämiselle ylei- sen kalatalousedun näkökulmasta ole. Kalataloudellisen kompensaation tai tarkkailun määrääminen ei ole tarpeen, mutta vaikutuksia vedenlaatuun on työn aikana seurattava.
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U
PÄÄASIARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Vaalan kunnalle luvan Ison Kauvansaaren virtavesialueen kalataloudelliseen kunnostamiseen Vaalan kunnassa.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoi- mattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.
Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.
TÖIDENALOITTAMISLUPA
Ympäristölupavirasto myöntää Vaalan kunnalle luvan töiden aloittamiseen ennen tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Rakenteita koskevat määräykset
1. Luvan saajan on toteutettava toimenpiteet hakemussuunnitelman liittei- nä olevien piirustusten ”Virtapaikan kunnostusalue ja ruoppausalueet.
Työmaarajaus, läjitys ja työmaatiet.” MK 1:5 000, "Ruoppaus siltojen 1, 2 ja 3 alueella." MK 1:1 000, "Ruoppaus siltojen 1 ja 2 kohdalla. Poikkileikkauk- set." MK 1:100, "Ruoppaus sillan 3 kohdalla. Poikkileikkaus." MK 1:100 sekä "Virtapaikan kunnostusalue. Toimenpidekartta." MK 1:1 000 osoitta- malla sekä hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla.
Kaikki korkeudet on sidottava NN-korkeusjärjestelmään.
Rakentamisaika
2. Rakennustyöt on olennaisilta osin tehtävä loppuun neljän vuoden ku- luessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi.
Työn toteuttaminen ja haittojen minimointi
3. Ruoppaus- ja kunnostustyöt sekä ruoppausmaiden läjittäminen vesi- alueeseen rajoittuville läjitysalueille on pyrittävä tekemään pääosin maalis- huhtikuussa vedenkorkeuden ollessa alhaalla. Töiden ajaksi virtausaukot saadaan sulkea ruoppausmailla tai vastaavalla tavalla. Työt tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan kuivatyönä tai seisovassa vedessä. Sorastuksia ja vesialueeseen rajoittuvien läjitysalueiden viimeistely- ja maisemointitöitä saadaan tehdä muunakin aikana.
Vesialueeseen rajoittuvien läjitysalueiden viimeistelyyn, maisemointiin ja rannan suojaukseen syöpymistä vastaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Ruoppausmaiden läjitysalue ei saa ulottua rantatörmää korkeammalle.
Rakentaminen on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei töiden aikana veneliikennettä, kalastuksen harjoit- tamista tai muuta vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tu- loksen saavuttamiseksi on välttämätöntä.
Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä va- hinko on luvan saajan viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.
Viimeistely- ja maisemointityöt
4. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jäl- kien poistamisesta sekä läjitys- ja rakentamisalueiden viimeistelystä ja mai- semoinnista.
Kunnossapitomääräys
5. Luvan saajan on pidettävä sillat rakenteineen sekä läjitysalueet ja läji- tysalueiden rannan suojaukset asianmukaisessa kunnossa.
Tarkkailumääräys
6. Luvan saajan on tarkkailtava työnaikaisia vesistövaikutuksia Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkai- luohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailutulokset on toimitettava ympäris- tökeskukselle ja Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määrääminä aikoina.
Aloittamis- ja valmistumisilmoitus
7. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava töiden aloittamisesta Kainuun ympäristökeskukselle ja Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä yleisesti paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä.
Luvan saajan on ilmoitettava kirjallisesti töiden valmistumisesta 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, ympäristökeskukselle ja kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle.
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA
Mikäli rakentamisesta aiheutuu vahinkoa, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu, voidaan korvausta vahingosta aiemman ratkaisun estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen perustelut
Fortum Power and Heat Oy on myöntänyt Vaalan kunnalle käyttöoikeuden omistamaansa alueeseen virtavesialueen kunnostusta varten. Yhtiö on luovuttanut vesialueiden kalavesien hoitoon liittyvät oikeudet ja velvoitteet Niskan osakakunnalle. Osakaskunta on antanut suostumuksen kalatalou- delliseen kunnostukseen.
Hanke ei ole Vaalan osayleiskaavan ja asemakaavan vastainen.
Hankkeen avulla voidaan parantaa virtavesimaisemaa ja virtavesikalojen elinympäristöjä sekä virkistysmahdollisuuksia alueella. Hankkeen toteutta- misesta aiheutuu tilapäistä veden samentumista, mutta pääosin vain kes- keisen kesäajan virkistyskäyttökauden ulkopuolella. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.
Ympäristölupavirasto arvioi, että hankkeesta saatava hyöty on siitä johtu- vaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huo- mattava. Näin ollen vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Töidenaloittamisluvan perustelut
Töidenaloittamislupa voidaan myöntää, koska töiden aloittamisen lykkään- tymisestä aiheutuisi hakijalle muun muassa rahoituksen saamatta jäämi-
senä huomattavaa vahinkoa ja töiden aloittaminen voi tapahtua tuottamat- ta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomatta- vaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai lupa- määräyksiä muutetaan. Päätöksessä tarkoitettujen töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai lupamääräyksiä muutetaan.
Lupamääräysten perustelut
Hankkeesta voi aiheutua rakennustöiden aikana samentumista vesistössä hankealueen läheisyydessä. Kun ruoppaustyöt on tarkoitus tehdä mahdol- lisuuksien mukaan vedenkorkeuden ollessa alhaalla ja virkistyskäyttökau- den ulkopuolella, voidaan haitat rajoittaa ennalta arvioiden mahdollisim- man vähäisiksi. Kuitenkin rakentamisesta vedenlaadulle mahdollisesti ai- heutuvien vahingollisten seuraamusten toteamiseksi on tarpeen määrätä luvan saajalle vedenlaadun tarkkailuvelvoite.
Muilta osin luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset mää- räykset töiden huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etu- jen turvaamisesta.
LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA
1. Kainuun ympäristökeskuksen ja 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokes- kuksen vaatimus vedenlaadun tarkkailemisesta otetaan huomioon lupa- määräyksestä 6 ilmenevällä tavalla.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus
Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.
Töidenaloittamisluvan täytäntöönpanokelpoisuus
Töidenaloittamislupaa koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutok- senhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Vesilaki 2 luku 3 §, 4 §, 6 § 2 momentti, 12 §, 14 a § 1 ja 2 momentti, 15 §, 26 § 1 momentti 2) kohta, 2, 4 ja 6 momentti ja 31 § 1 momentti
Vesiasetus 85 § 1 momentti
KÄSITTELYMAKSU
Ratkaisu
Lupa-asian käsittelymaksu on 1 750 euroa.
Perustelut
Kysymyksessä on vesitalousasia, johon sisältyy muun muassa ruoppausta (noin 16 000 m3 ktr), kalataloudellinen kunnostus ja kolmen sillan kunnos- taminen.
Jäljempänä mainitun ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukon mu- kaan ruoppausta (4 000–20 000 m3 ktr) koskevan asian käsittelymaksu on 1 750 euroa, siltaa koskevan asian käsittelymaksu 1 100 euroa ja muuta vesilain mukainen päätöstä (kalataloudellinen kunnostus) koskevan asian käsittelymaksu 770 euroa.
Jos päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädet- tyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan ko- konaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuu- luvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Näin ollen käsittelymaksu- na peritään 1 750 euroa.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Jukka Sihvomaa
Jorma Rantakangas Mikko Keranen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas (esit- telijä) ja Mikko Keränen.
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.
JR/es
Liite
Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valitusaika Valitusaika päättyy 27.3.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asi- aa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystie- dot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväk-
si
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskir- jelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviras- ton kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähet- tää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu
puhelin: asiak.palv. 020 690 182, telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi
aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeu- denkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviran- omaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
