LUPAPÄÄTÖS Nro 30/08/2 Dnro Psy-2007-y-128 Annettu julkipanon jälkeen 5.3.2008

LUPAPÄÄTÖS

Nro 30/08/2

Dnro Psy-2007-y-128

Annettu julkipanon jälkeen 5.3.2008

ASIA

Kivenjärven luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuhmo

LUVAN HAKIJA

Metsähallitus Luontopalvelut Pohjanmaa

PL 81

90101 Oulu

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

Vesitalouslupa... 4

Ympäristölupa ... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE ... 4

YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Tuotanto ja kapasiteetti... 5

Rehu, lannoitteet, kalkitus ja kemikaalit ... 5

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 5

VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS ... 5

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 6

Ympäristön tila ja laatu... 6

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 7

ARVIO TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA ... 7

Päästöt pintavesiin... 7

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 7

Päästöt ilmaan ja melu... 7

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 7

TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY ... 7

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 8

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 8

Lupahakemuksen täydennykset ... 8

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 8

Muistutukset ja vaatimukset... 8

Hakijan kuuleminen ja selitys ... 10

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 10

VESITALOUSLUPARATKAISU ... 10

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 10

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 11

Vesitalousluvan lupamääräykset ... 11

Rakenteita koskevat määräykset... 11

Säännöstelymääräykset ... 11

Kunnossapitomääräys ... 11

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 12

Päästöt pintavesiin... 12

Päästöt ilmaan ja melu ... 12

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 12

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 12

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 13

Toiminnan lopettaminen... 13

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 13

RATKAISUN PERUSTELUT... 13

Lupaharkinnan perusteet ... 13

Luvan myöntämisen edellytykset ... 14

Vesitalouslupa ... 14

Ympäristölupa... 14

Lupamääräysten perustelut ... 14

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 15

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 15

Päätöksen voimassaolo ... 15

Lupamääräysten tarkistaminen ... 15

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 15

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 15

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 16

KÄSITTELYMAKSU... 16^U Ratkaisu ... 16

Perustelut... 16

Oikeusohje ... 16

MUUTOKSENHAKU ... 17

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Metsähallitus on 19.9.2007 ympäristölupavirastoon toimitetussa ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa pyytänyt lupaa käyttää Kivenjärveä luon- nonravintolammikkona hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä taval- la.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kivenjärven luonnonravintolammikko sijaitsee Kuhmon kaupungin keskustasta noin 40 km itään Leppivaara-Kuikka -metsäautotien varressa, josta lammikolle on pistotietä noin 1,1 km. Lammikko sijaitsee valtion maa- ja vesialueella.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Vesitalouslupa

Vesilain 8 luvun 1 §

Ympäristölupa

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonra- vintolammikolle tai lammikkoryhmälle.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukai- sissa lupa-asioissa vesilain 8 luvun 1 §:n nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia.

Hakija on vuokrannut lammikon alueet Metsähallitukselta. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2015 asti.

Kainuun ympäristökeskus on 15.11.2006 päivätyllä kirjeellään velvoittanut hakemaan luonnonravintolammikolle ympäristölupaa 31.12.2007 mennes- sä.

Alueella on voimassa Kainuun 3. seutukaava, jossa ei ole aluevarauksia Kivenjärven alueella. Kainuun maakuntakaava, joka kumoaa voimaan tul- lessaan Kainuun 3. seutukaavan, on ympäristöministeriössä vahvistettava-

na. Maakuntakaavassa Kivenjärvi sijaitsee luontomatkailun kehittämis- alueella ja järven läheisyyteen on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti.

YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Kivenjärven luonnonravintolammikossa kasvatetaan harjuksen, siian ja kuhan istutuspoikasia luonnonravinnolla Metsähallituksen omien kalavesien hoitoa varten. Vastakuoriutuneet poikaset istutetaan lammikkoon keväällä ja kesänvanhat poikaset kerätään pois syksyllä.

Kaloja ei ruokita. Lammikko täytetään sulamisvesistä keväällä ja tyhjennetään syksyllä. Talven lammikko on tyhjillään.

Tuotanto ja kapasiteetti

Kalojen tuotanto on aloitettu vuonna 1979. Kivenjärven istutuspoikasten määrä on ollut vuosittain noin 80 000 (240 kg).

Rehu, lannoitteet, kalkitus ja kemikaalit

Kasvatuksessa ei käytetä rehua. Jos poikastuotannossa ei päästä tavoit- teiden mukaisiin keskipituuksiin, lannoitetta voidaan käyttää tarpeen mu- kaan 5–20 kg/ha. Lannoitteena on kivennäislannoite. Lannoitteen levityk- seen käytetään mm. verkkopohjaisia lannoituslauttoja tasaisesti lammikon alueella. Lannoitus ajoitetaan tuotantokauden alkuvaiheeseen touko- kesäkuulle, jotta ravinteet ehtivät tuotantokiertoon ja -käyttöön ennen poi- kasten keräilyä.

Lammikko kalkitaan veden pH-tason kohottamiseksi noin kahden vuoden välein käyttämällä dolomiittikalkkia noin 350 kg/ha. Kalkki leivitetään lam- mikon jäälle ja ranta-alueelle kevättalvella. Kalkkia ei varastoida, vaan se hankitaan paikalle ennen levittämistä. Lammikko tyhjennetään syksyllä, jo- ten sinne ei jää kalanpoikasia talvehtimaan. Näin rotenonia ei normaalisti tarvitse käyttää.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Kalkituksella pyritään parantamaan lammikon luonnonravinnon tuotantoa.

Lannoitteita pyritään käyttämään säästeliäästi päästöjen välttämiseksi.

Kasvatuksessa ei käytetä rehuja, joten toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta parhaana käytäntönä.

VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS

Kivenjärven luonnonravintolammikko on rakennettu vuonna 1978 luonnon- lammen paikalle. Rakentajana oli Metsähallinnon Pohjanmaan piirikunnan rakennustoimi. Alkuperäinen lampi on kuivattu Kangasjärveen laskevalla kuivatusojalla lähes täydellisesti. Lammikon pohja koostuu pääasiassa eloperäisistä maalajeista, mutta ranta-alueilla on myös kovia pohjia. Ran- nat ovat puustoisia metsä- ja rämerantoja ja rantavyöhyke on lähes kaut-

taaltaan saraheinikkoa. Alkuperäinen kalasto on lammikon rakentamisvai- heessa laskeutunut Kangasjärveen.

Lammikko on kokonaan säännöstelty. Säännöstelyn yläraja on N60 + 237,60 m, joka on lammikon vedenkorkeus kasvukauden aikana. Lammi- kon pinta-ala on tällä korkeudella 21,6 ha ja tilavuus 271 000 m³. Lammi- kon valuma-alue noin 2,8 km² ja järvisyys 7,3 %. Keskiylivaluma (MHq) alueella on 113 l/s km². Keskiylivirtaama (MHQ) on 0,32 m³/s ja ylivirtaama (HQ20) 0,7 m³/s. Lammikon kevätvalunta on keskimäärin noin 441 000 m³. Lammikko täytetään kevätvalunnasta. Lammikon keskisyvyys on noin 1,25 m. Lammikon pohja on rakentamisen yhteydessä kanavoitu tyhjentä- mistä varten noin 30 metrin matkalta.

Lammikkoon ei laske puroja. Lammikon länsipuolella on ojia, joiden vedet virtaavat Kivenjärveen. Ympäristössä ei ole lähteitä.

Lammikon purkukanavan suulla on 3,5 metrin korkuinen muovinen munk- kipato, jonka padotuskorkeus on korkeintaan 3,0 m. Munkista alavirtaan noin 10 metrin päässä sijaitsee puurakenteinen kalojen keräilylaite. Munkin molemmin puolin on maapato, jonka harja on keskivedenkorkeutta noin metrin korkeammalla ja ylivuoto-oja, joka ohittaa maapadon. Purkukana- van leveys on noin 7 m ja pituus noin 300 m. Munkille ja keräilylaitteelle on

rakennettu noin 1 000 metrin pituinen pistotie Leppivaara–Kuikka -metsätieltä. Munkin ja keräilylaitteen vieressä on lautarakenteinen huolto-

rakennus.

Lammikkoon keväällä tuleviin sulamisvesiin ja munkin jäätymisen estämi- seen varaudutaan edellisenä syksynä sulkemalla munkkipatoa noin metrin verran kalojen keräilyn loputtua ja lammikon tyhjennyttyä. Keväällä pato suljetaan optimikorkeuteensa ennen kalanpoikasten istuttamista, jolloin lammikko on täyttynyt sulamisvesistä. Lammikon vedenpinta on optimaali- sessa kesävedenkorkeudessa +237,60 m. Kasvatuskaudella lammikosta on jonkin verran valuntaa runsaina sadekausina. Äkillisen vedenkorkeuden nousemiseen on riittävästi tilaa.

Kalat kerätään keräilylaitteella. Kuhien pyynti aloitetaan elokuun puolivälis- sä ja siian ja harjuksen pyynti syyskuussa. Lammikko tyhjenee keskimää- räisellä 157 litran sekuntijuoksutuksella noin 20 vuorokaudessa.

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA

Ympäristön tila ja laatu

Alueen luonnontaloudesta ei ole tehty erillisselvityksiä. Ympäröivä luonto on tyypillistä kainuulaista havusekametsä- ja suoylänköseutua. Korkeus merenpinnasta on +235–245 m. Vaikutusalueen lammet ovat alueelle tyy- pillisiä ahven- ja haukivaltaisia pienvesiä.

Valuma-alueella on luonnonravintolammikon lisäksi kolme pientä Soiperoi- sen lampea. Alueen vedet virtaavat Kangasjärven kautta Kotajärveen ja edelleen jokia pitkin Kuikkajärveen. Valuma-alueella on harjoitettu vuosi- kymmenien aikana voimakasta metsätaloutta. Valuma-alueen vesistöt omistaa valtio.

Kivenjärvi ei sijaitse suojelualueella, eikä toiminnan vaikutusalueella ole luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia lajeja tai kohteita. Kivenjärven lähei-

syydessä ei ole pohjavesialueita tai vedenottamoita eikä yleisiä uimaranto- ja.

Kivenlammen vedenlaatua on tutkittu 3.4.1974. Tulosten mukaan järven vesi on ollut lähes hapetonta. Toiminnan aikana vedenlaatua ei ole tutkittu ja hakija on arvioinut, että vedenlaatu on ollut sopiva, koska kalojen tuo- tannolle haitallisia leväkukintoja ei ole ollut ja kalojen kasvussa on päästy tavoitteiden mukaisiin keskipituuksiin. Kangasjärvestä ei ole vedenlaatutie- toja. Kangasjärven ja Kotajärven kalalajistoon kuuluvat ahven, hauki, särki ja Kivenjärvestä tullut siika.

Lammikon lähimmät kesäkäytössä olevat asunnot sijaitsevat luoteessa noin 6 kilometrin päässä Huuskonvaarassa. Lammikon lähialueella ei ole kesämökkejä.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN

Toiminnasta ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ympäristön tai vesis- tön tilaan. Toiminnan päästöistä ei arvioida aiheutuvan haittaa alapuoliselle vesistölle tai sen kalastolle, kalastukselle ja muille käyttömuodoille. Juok- sutusten aikana Kangasjärvessä ja Kotajärvessä ei ole sanottavaa veden- nousua, koska joki vetää juoksutusveden hyvin.

ARVIO TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA

Päästöt pintavesiin

Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan päästöjä vesistöön.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan päästöjä maaperään tai pohjaveteen.

Päästöt ilmaan ja melu

Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan päästöjä ilmaan tai melua.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Kalojen istutuksen yhteydessä syntyvä muovijäte ja muu jäte toimitetaan jätekeräyspisteisiin. Toiminnassa ei synny ongelmajätteitä. Kalkituksessa syntyvät paperi- ja puujätteet poltetaan paikan päällä. Kompostointiin so- veltuvaa jätettä syntyy erittäin vähän. Se on haudattu maahan.

TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY

Toimintaan liittyviä riskejä ovat patoturvallisuus ja kalojen massakuolemat.

Patopenkereen ja munkin kuntoa tarkkaillaan ja ne huolletaan tarvittaessa

lammikolla käyntien yhteydessä. Kalakuolemat voidaan välttää tuotannon huolellisella suunnittelulla.

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakija on esittänyt, että Kivenjärven vedenlaatua tarkkaillaan kymmenen vuoden välein, tyhjennysjakson alussa, keskellä ja lopussa Kangasjärvestä tyhjennysojan läheisyydestä. Näytteet ottaa konsultti ja ne analysoidaan puolueettomassa laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan pH, kokonaisfos- fori, kokonaistyppi ja orgaanisen kiintoaineen määrä. Tulokset toimitetaan kuukauden kuluessa näytteen ottamisesta Kuhmon kaupungille ja Kainuun ympäristökeskukselle.

Kivenjärvellä pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään lammikon hoito- ja kunnossapitotapahtumat, havainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalakuolemat, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut lammik- koviljelyyn tai lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat vaikutukset.

Hoitopäiväkirja säilytetään lammikolla olevassa lukitussa varastotilassa.

Päiväkirja toimitetaan vaadittaessa nähtäväksi valvontaviranomaisille. Yh- teenveto päiväkirjasta toimitetaan vuosittain Kainuun ympäristökeskukselle ja tarvittaessa Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle helmi- kuun loppuun mennessä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakija on täydentänyt hakemusta 8.11.2007 ja 23.11.2007 mm. luonnon- ravintolammikon rakenteisiin liittyvillä tiedoilla.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kuhmon kaupungissa 22.11.–27.12.2007 sekä erityistiedoksiantona Kai- nuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuhmon kaupungille ja sen ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asian- osaisille. Lisäksi Kuhmon kaupungin kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto.

Muistutukset ja vaatimukset

1. Kainuun ympäristökeskus

Ympäristökeskus on todennut, että luonnonravintolammikon toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristökeskuksen tietoon. Luonnonravintolammikon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelu- tai pohjavesialueita eikä alueellisesti arvokkaiksi luokiteltuja pienvesistöjä. Lammikon toiminnalle ei ole kaavoituksellista estettä. Kivenjärven luonnonravintolammikko sijaitsee Hukkajärven (59.973) vesistöalueella, jota kuormittaa lähinnä metsätalous.

Kainuun ympäristökeskuksen 9.11.2005 suorittaman tarkastuskäynnin ai- kaan Kivenjärven luonnonravintolammikko oli tyhjä. Patorakenteet ja keräi- lylaite olivat kunnossa. Keräilylaitteen alapuolisessa laskuojassa ei tarkas- tushetkellä ollut havaittavissa merkkejä lietteen kulkeutumisesta.

Kivenjärven vedenlaadulle on ominaista humuspitoisuus ja happamuus.

Happamuutta lievennetään kalkitsemalla. Ravinnepitoisuuden perusteella järveä voi luonnehtia lievästi reheväksi. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat ol- leet ajoittain lammen rakentamisen jälkeen luontaista tasoa suurempia joh- tuen mahdollisesti lannoittamisen vaikutuksista. Alavirtaan olevien Kangas- järven ja Kotajärven vesi on laadultaan samankaltaista kuin Kivenjärven.

Kangasjärvi on luokiteltu yleisen käyttökelpoisuuden perusteella vedenlaa- dultaan hyväksi.

Ympäristökeskus on vaatinut hakemuksessa esitettyä tarkkailua täyden- nettäväksi siten, että vedenlaatua tarkkaillaan kaksi kertaa lupajakson ai- kana. Mikäli luonnonravintolammikkoa on tarpeen lannoittaa, päästö- ja vaikutustarkkailua tulee suorittaa ainakin yhden lannoitusta seuraavan tyh- jennyskauden aikana. Päästötarkkailu tulee suorittaa Kivenjärven padolta (YKJ 7120166-3662332) hakemuksen mukaisina ajankohtina. Lisäksi Kangasjärvestä (YKJ 7120037-3662905) tulee ottaa vesistötarkkailunäyte tyhjennyksen loppuvaiheessa. Päästötarkkailunäytteistä tulee määrittää kokonaisfosfori, kokonaistyppi, pH ja kiintoaine sekä Kangasjärvestä edel- listen lisäksi happi, fosfaattifosfori, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi se- kä a-klorofylli.

Kivenjärvessä säännöstelypadon välittömässä läheisyydessä on oltava vedenkorkeusasteikko, johon on merkitty ylin sallittu vedenkorkeus. Sään- nöstelyrakenteet on lukittava siten, että asiattomien pääsy niihin estetään.

Rakenteet tulee pitää kunnossa ja niiden kunto tulee tarkistaa riittävän usein.

Lammikon täyttövaiheessa on jätettävä riittävästi tilaa äkillisiä vedenpinnan nousuja varten. Lammikon tyhjentäminen on tehtävä hitaasti välttäen no- peita virtaaman muutoksia.

Lammikon pohjaa ei saa muokata eikä kaloja saa ruokkia ulkopuolisella ravinnolla. Lannoituksista ja kalkituksista tulee tehdä ilmoitus ennakolta valvontaviranomaisille.

Laskuojan mahdollista liettymistä tulee seurata etenkin tyhjennysvaihees- sa. Mikäli liettymiä syntyy, niiden poistosta tulee esittää suunnitelma lupa- viranomaiselle tai Kainuun ympäristökeskukselle ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Kalataudeista, mittavista kalakuolemista ja kalojen hävittämisestä ym. häi- riö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaisille.

Lupamääräykset tulee tarkistaa viimeistään 10 vuoden kuluttua luvan voi- maantulosta.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että lammikon käytöstä aiheu- tuva vesistökuormitus on lammikon pienestä koosta johtuen mahdollisesta lannoituksesta huolimatta vähäistä. Hakemuksessa esitetty arvio, että kuormitusta ei aiheutuisi lainkaan, ei kuitenkaan pitäne paikkaansa. Tyh- jennyksen loppuvaiheessa vesistöön voi joutua lammikon pohjalta liikkeelle

lähtevää kiintoainetta. Kiintoainekuormitus voidaan minimoida tyhjentämäl- lä lammikko mahdollisimman tasaisesti ja suuria virtaamanvaihteluita vält- täen.

Työvoima- ja elinkeinokeskus on esittänyt, että lupa voidaan myöntää tois- taiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2017 loppuun mennessä. Kalataloudellisen tarkkailun tai kompensaation määrääminen ei ole tarpeen.

Hakijan kuuleminen ja selitys

Hakija on 9.1.2008 antanut selityksensä Kainuun ympäristökeskuksen muistutuksesta. Jos vedenlaatua tarkkaillaan ympäristökeskuksen esittä- minä aikoina ja paikoista, hakija ottaisi näytteet ja ne analysoidaan puo- lueettomassa laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan pH, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja orgaanisen kiintoaineen määrä. Hakemuksen täydennyk- sessä Starttiravinteella tarkoitetaan kivennäislannoitteita, esimerkiksi Su- perfosfaattia, jota käytetään hakemuksen mukaisesti.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

VESITALOUSLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Metsähallitus Luontopalvelut Pohjanmaalle luvan Kivenjärven luonnonravintolammikon rakentamiseen ja säännöste- lyyn Kuhmon kaupungissa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa va- hinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Metsähallitus Luontopalvelut Pohjanmaalle ympäristöluvan Kivenjärven luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoi- kasten kasvatusta varten Kuhmon kaupungissa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön koh- distuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljem- pää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Vesitalousluvan lupamääräykset

Rakenteita koskevat määräykset

1. Kivenjärven luonnonravintolammikon rakenteineen on oltava hakemuk- sen täydennyksessä esitetyn, 27.7.1978 päivätyn rakentamissuunnitelman sekä sen ja hakemuksen liitteenä olevien, 24.7.1978 päivättyjen karttojen ja piirustusten mukainen:

– Kivenjärven luonnonravintolammikko, syvyyskartta MK 1:2 000 – Kivenjärven luonnonravintolammikko. Tyhjennyskanavan pituus-

leikkaus. Poikkileikkaukset. MK 1:2 000/1:100; 1:50.

– Kivenjärven luonnonravintolammikko. Luonnonravintolammikon munkkipato. MK 1:20; 1:100.

Kaikki korkeudet on sidottava N₆₀-korkeusjärjestelmään.

Kivenjärven vedenkorkeuden säännöstelyä varten on säännöstelymunkin välittömään läheisyyteen Kivenjärveen asennettava senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty säännöstelyn yläraja N60 + 237,60 m.

Luonnonravintolammikon käytössä tulee ottaa huomioon läheisyyteen mahdollisesti rakennettavan ulkoilureitin toteuttamis- ja käyttömahdollisuu- det.

Säännöstelymääräykset

2. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Kivenjärven luonnonravintolam- mikon vedenkorkeuksia niin, ettei se tilapäisistä säännöstelijästä riippumat- tomista tekijöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylitä korkeutta N60 + 237,60 m. Lammikon täyttövaiheessa on jätettävä riittävästi tilaa äkillisiä vedenkorkeuden nousuja varten.

Lammikko täytetään keväällä valuma-alueelta tulevilla sulamisvesillä ja tyhjennetään syksyllä lammikon tyhjennysojan kautta Kangasjärveen.

Lampea tyhjennettäessä juoksutuksesta ei saa aiheutua vältettävissä ole- vaa vahinkoa. Juoksutusta on lisättävä vähitellen tulva-aallon syntymisen estämiseksi.

Kunnossapitomääräys

3. Luvan saaja on velvollinen pitämään luonnonravintolammikon rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Säännöstelyrakenteet on lukittava siten, että niiden asiaton käyttö estyy.

Luvan saaja on velvollinen pitämään luonnonravintolammikon tyhjennysoja kunnossa, ettei lammikosta ajautuva aines aiheuta haitallista padotusta tai muuta haittaa.

Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

4. Lammikon veden pH-tasoa saa säätää lisäämällä lammikkoon kalkkia enintään 350 kg/ha.

5. Lammikkoa saa lannoittaa teollisesti valmistetulla fosforilannoitteella touko–kesäkuussa, kun lammikosta ei ole juoksutusta. Lannoitus on lope- tettava vähintään kuukausi ennen lammikon tyhjentämisen aloittamista.

Luvan saajan on esitettävä tarvittava lannoitus ja sen kokonaisfosforisisäl- lön enimmäistaso Kainuun ympäristökeskukselle viimeistään kuukausi en- nen ensimmäisen lannoituksen ajankohtaa. Esitetyllä lannoituksen enim- mäistasolla toiminnasta aiheutuva kuormitus saa olla korkeintaan sama kuin Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mukainen (ympäristöministeriö 2000) luonnonravintolammikoiden keskimääräinen ympäristökuormitus, 0,9 kg/ha/vuosi.

6. Lannoitus ja kalkitus on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tu- keutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta.

7. Kaloja ei saa ruokkia eikä lammikon pohjaa pöyhiä.

8. Lammikko on 15.8. jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huo- lellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesistössä välty- tään. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle.

Päästöt ilmaan ja melu

9. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia ha- ju- tai meluhaittoja.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

10. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vä- hän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jät- teet on lajiteltava Kuhmon kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

11. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpi- teisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vas- taisten vahinkojen estämiseksi sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu.

12. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonil- la asianmukaisin käyttöluvin. Tuhoamisesta ei saa aiheutua haittaa ympä- ristölle.

13. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Kai- nuun ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

14. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulos- ten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Ympäristölupavirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ympäristökeskus tarken- taa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua.

15. Kivenjärven luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoita- ja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle.

Toiminnan lopettaminen

16. Jos lammikon toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan loputtua on vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien ra- kenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa sää- detyllä tavalla.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yh- teydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaa- mista koskevan vaatimuksen.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu luonnonravintolammikkohanke rakenteineen täyttää ympäris- tönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Vesitalouslupa

Luvan saajalla on vuokrasopimukseen perustuva oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin.

Luonnonravintolammikon rakentamisesta ja vesistön säännöstelyksi kat- sottavasta luonnonravintolammikon käyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suu- rempi. Lisäksi säännöstelystä saatava hyöty on melkoinen, eikä muita hyödynsaajia ole. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

Ympäristölupa

Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä ja käytettävän lannoitteen määrästä ja laadusta toiminta vastaa tämän luon- nonravintolammikon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaa- timuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista.

Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjave- den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuri- tiloille.

Lupamääräysten perustelut

Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista koh- tuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika riittä- vän pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, liikalannoituksen välttämisellä ja lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista ja välttämällä pohjalietteen sekoittumista veteen tyhjennysaikana. Juoksutus- ten vaikutusta vedenlaatuun on vaikutuksen selvittämiseksi seurattava.

Liettymis- ja vettymishaittoja voidaan vähentää asettamalla rakenteita ja kaivettuja ojia koskeva kunnossapitomääräys. Säännöstelyrakenteiden lu- kitsemista koskeva määräys on tarpeen säännöstelyrakenteiden luvatto- man käytön estämiseksi.

Lannoituksen ajankohta on rajattu touko-kesäkuulle, jotta ravinteet ehtivät lammikon tuotantoketjuun ja sitoutuvat kalamassaan eivätkä kulkeudu syk- syllä tyhjennysveden mukana vesistöön.

Ottaen huomioon lammikoiden sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät.

Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä annetaan tarpeelliset määräyk- set ympäristöhaittojen estämiseksi.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Luonnon-

ravintolammikolla pidetään hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki hoito- ja kunnossapitotapahtumat. Lisäksi toiminnanharjoittajalle on määrätty pääs- tö- ja vaikutustarkkailuvelvoite.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

Kainuun ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksistä il- menevästi huomioon.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin aluei- siin.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai- sen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on toimitettava ympäris- tölupavirastolle 31.10.2018 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta, kuormituksesta ja arvio hankkeen vaikutuk- sesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 momentti ja 55 § 2 momentti

Jätelaki 4 ja 6 §

Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti, 14 §, 14a § 1 momentti ja 31 § sekä 8 luku 1 § 1 momentti, 2 §, 6 §, 9 § 1 momentti, 10 § ja 10a § 1 momentti

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 995,50 euroa.

Perustelut

Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittely- maksu on 1 530 euroa. Vesilain mukaista alle 10 km²:n suuruista vesi- aluetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on 3 070 euroa. Kun kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisessa yhteiskäsitte- lyssä ratkaistu asia, tulisi periä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asi- an käsittelymaksun suuruinen maksu. Koska kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää pienem- pi, maksua pienennetään 35 %:lla. Käsittelymaksu on näin ollen 1 995,50 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suorit- teista (1388/2006)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Jorma Rantakangas Mikko Keränen

Tarja Savela

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mik- ko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Tarja Savela.

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.

TS/es

Liite

Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saat- taa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 4.4.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Poh- jois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, säh- köposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kir- jaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä en- nen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, teleko- piona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun vali- tuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymis- tä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

Käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182;

telekopio 020 490 6499

sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

KIVENJÄRVEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäivä- kirjaa. Siihen merkitään päivittäin lammikon hoito- ja kunnossapitotapah- tumat, tuotantotiedot, kalkitusten ja lannoitusten ajankohta ja määrä, ha- vainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), tyhjennysojan ja sen suun liettymät, vedenkorkeudet, haju- havainnot, kalataudit ja niiden hoito ja käytetyt lääkkeet ja kemikaalit, kala- kuolemat, näytteenotot, jätehuolto, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn tai lammikon tai sen ympä- ristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset.

Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille, joil- le hoitopäiväkirja pyydettäessä esitetään. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuu- den tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutusten toteamiseksi otetaan Kivenjärvestä kasvatuskauden aikana vähintään kak- si kertaa vesinäytteitä, joista määritetään pH, väri, kokonaisfosfori, fosfaat- tifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta.

Päästötarkkailu

Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla kertanäytteet vähin- tään yhden kerran luvan voimassaoloaikana luonnonravintolammikon pa- dolta (YKJ 7120166-3662332) lähtevästä vedestä tyhjennyksen alku-, kes- ki- ja loppuvaiheessa. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifos- fori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Jos luonnonravintolammikkoa lan- noitetaan, tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan vähintään kaksi ker- taa lupakauden aikana. Tällöin ainakin toisen tarkkailukerran on oltava lannoitusvuonna.

Vaikutustarkkailu

Vaikutustarkkailua tehdään ainakin yhden kerran lupakauden aikana Kan- gasjärvestä pisteestä YKJ 7120037-3662905. Jos lammikkoa lannoitetaan, tarkkailua on tehtävä samana vuonna. Vesinäytteet otetaan ennen tyhjen- nysjuoksutuksen aloittamista ja tyhjennysjuoksutuksen lopussa samanai- kaisesti päästötarkkailunäytteen kanssa. Näytteiden ottosyvyys/-syvyydet on sovittava Kainuun ympäristökeskuksen kanssa. Näytteistä määritetään vähintään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine, rauta, sameus, pH ja näkösyvyys.

Raportointi

Jäljennös tai yhteenveto hoitopäiväkirjasta toimitetaan Kainuun ympäristö- keskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana.

Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kainuun ympäristökeskuk- selle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksel- lisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristö- keskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tieto- järjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

Vesistö- ja käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ympäristökeskuk- selle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuksel- lisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti.

Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun men- nessä Kainuun ympäristökeskukselle, Kuhmon kaupungin ympäristönsuo- jeluviranomaiselle ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalous- yksikölle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ympäristökes- kuksen ottamien vesinäytteiden analyysitulokset.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viran- omaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Päästö- ja vaikutustarkkailu- näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvontaviranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.