LUPAPÄÄTÖS Nro 52/08/2 Dnro Psy-2007-y-150 Annettu julkipanon jälkeen 8.5.2008

LUPAPÄÄTÖS

Nro 52/08/2

Dnro Psy-2007-y-150

Annettu julkipanon jälkeen 8.5.2008

ASIA Oulujoen ruoppaaminen Muhosjokisuun ja Hämesaaren välisellä alueella, Muhos

LUVAN HAKIJA Muhoksen kunta PL 39

91501 Muhos

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

HANKKEEN KUVAUS ... 4

Yleiskuvaus hankkeesta ... 4

Hankkeen tarkoitus ... 4

Suunnitellut työt ... 4

Arvio työajasta ... 5

HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE ... 5

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 6

Yleiskuvaus vesistöstä ... 6

Vallitsevat virtaamat ja vedenkorkeudet ... 6

Suunnittelualueen tilanne... 8

Vesistön vedenlaatu... 8

Ruopattavan sedimentin ominaisuudet... 9

Kalastusolot ja kalasto ... 9

Muu vesiluonto... 10

Virkistyskäyttö ja kalastus ... 11

Vedenhankinta ... 11

Vesivoima ... 12

Ranta-asutus... 12

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 12

Vaikutus pintavesiin ... 12

Virtaamat ja vedenkorkeudet ... 12

Sedimentin kulkeutuminen ja vedenlaatu ... 12

Sedimentoituminen hankealueella ... 14

Ruoppausmassan läjityksen vaikutukset ... 14

Kalasto ... 14

Vaikutukset muuhun vesiluontoon ... 14

Vedenhankinta ... 15

Vesivoima ... 15

Vaikutukset muuhun vesistön käyttöön... 15

Työnaikaisten poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutukset ... 15

KORVAUSESITYS... 16

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 16

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 16

Lupahakemuksen täydennykset ... 16

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 16

Muistutukset ja vaatimukset ... 16

Hakijan selitys ... 18

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 19

KÄSITTELYRATKAISU... 19

PÄÄASIARATKAISU... 19

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 19

Ruoppaamista ja läjittämistä koskevat määräykset ... 19

Työaika ... 20

Työnaikaisten haittojen minimointi ... 20

Viimeistely- ja maisemointityöt ... 20

Kunnossapitomääräys ... 20

Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 20

Aloittamis- ja valmistumisilmoitus ... 21

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 21

RATKAISUN PERUSTELUT... 21

Käsittelyratkaisun perustelut ... 21

Pääasiaratkaisun perustelut... 21

Lupamääräysten perustelut ... 22

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 22

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 22

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 22 KÄSITTELYMAKSU... 23 MUUTOKSENHAKU ... 24

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Muhoksen kunta on 30.10.2007 toimittanut ympäristölupavirastoon hake- muksen Muhosjokisuu-Hämeensaari -alueen kunnostamiseksi Oulujoessa Muhoksen kunnassa hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla.

HANKKEEN KUVAUS

Yleiskuvaus hankkeesta

Hanke käsittää Oulujoen etelärannan ruoppausta noin yhden kilometrin matkalta Muhoksen kunnan keskustataajaman kohdalta sekä ruopattavien massojen läjittämisen ja maisemoinnin joen rantaan pääosin vesialueelle.

Alueelle tehdään noin metrin syvyinen veneilyn mahdollistava vesiuoma.

Uoman viereinen vesialue ruopataan noin puolen metrin syvyiseksi. Ruop- pausmassat läjitetään ja maisemoidaan rannan virkistyskäyttötarkoitus huomioon ottaen vesialueelle tehtävän penkereen taakse. Rantatörmä py- ritään säilyttämään nykytilassa. Näiden toimenpiteiden ansiosta vesialue ulottuu selkeään rantalinjaan asti, vesille pääsy ja veneily helpottuvat ja rannan maisemakuva paranee.

Hankkeen tarkoitus

Hankkeen valmistelu on ollut osa vuonna 1998 käynnistettyä Oulujoen moninaiskäyttöohjelmaa, jota toteuttavat ja rahoittavat Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus, alueen kunnat sekä Fortum Power and Heat Oy. Ohjelmassa toteutetaan hankkeita, jotka vähentävät vesivoimalai- toksen rakentamisesta ja säännöstelystä vesiluonnolle, maisemalle ja muulle vesistönkäytölle aiheutuvia haittoja.

Hankkeessa on tarkoitus toteuttaa moninaiskäyttöohjelmaan sisältyvässä maiseman kunnostamisen yleissuunnitelmassa esitetyt ruoppaukset ja nii- hin liittyvät läjitykset. Hankkeen keskeisenä lähtökohtana on ollut veden lähelle pääsy.

Suunnitellut työt

Ruoppaukset tehdään työpenkereiltä ja lautalta kaivamalla. Suoran läpivir- tauksen estämiseksi työalue suljetaan ala- ja yläpäästä penkereillä, joiden harjaleveys on noin 4 m, luiskien kaltevuus noin 1:3 ja harjan korkeustaso NN + 13,1 m. Rannan tuntumassa harja nousee tasolle NN + 13,5 m ajo- yhteyden saamiseksi rannalle. Ruopattavan alueen eteläreunaan tehdään työnaikainen penger, jonka taakse massat läjitetään.

Pääuoman puoleiseen reunaan tehdään edellä mainittujen sulkupenkerei- den päiden välille ns. silttiverho estämään hienoaineksen leviäminen pää- virtauksen mukana. Ylemmän työalueen suojaksi tehtävän verhon päiden välinen etäisyys on noin 400 m. Alemman työalueen suojaksi tehtävän verhon pituus on noin 300 m. Silttiverho on vahvikekangasta, jonka vetolu- juus on 70 kN/m ja silmäkoko 0,06 mm. Silttiverho painotetaan pohjaan kettingin ja painojen (tai ankkureiden) avulla. Verhon yläreuna tuetaan kel- lukkeilla ja ankkureilla sekä läpimenevällä köydellä verhon pituussuunnas-

sa. Valtaosa ruoppauksista, noin 18 900 m³, toteutetaan silttiverhon suo- jassa. Silttiverhon ulkopuolelta, alueen ylä- ja alaosasta, ruopataan kum- mastakin noin 500 m³. Nämä silttiverholla suojatun alueen ulkopuolella teh- tävät ruoppaukset kestävät kumpikin noin kaksi tuntia. Ne ajoitetaan siten, että ruoppauksen aikana Montan voimalaitoksen juoksutus pystytään las- kemaan luvan sallimaan minimiin 50 m³/s.

Nykytilanteessa Montan voimalaitoksen eri juoksutuksilla silttiverhon linjan suurimmat poikkisuuntaiset virtausnopeudet esiintyvät ruovikkosaarten vä- lisissä pienissä uomissa ja ne ovat alle 0,2–0,3 m/s. Silttiverhon kiinnityk- set mitoitetaan kestämään 0,2–0,3 m/s poikkisuuntaiset virtausnopeudet.

Hankealueen ylä- ja alapuolelle rakennettavat työpenkereet estävät vir- tauksen hankealueelle eikä poikkisuuntaista virtausta enää juurikaan esiinny.

Syvempi ruoppaus on suunniteltu tehtäväksi syvyyteen NN + 10,1 m ja matalampi syvyyteen NN + 10,7 m. Käytännössä ruoppaukset on tehtävä hieman näitä syvemmiksi, kun työvarat otetaan huomioon. Keskialiveden- korkeus MNW on NN + 11,16 m ja kesän keskiylivedenkorkeus MHWkesä

NN + 12,62 m. Ruopattavan kerroksen paksuus on 0–2 m, pääosin alle 1 m. Ruopattava maa-aines on pääasiallisesti silttistä hiekkaa.

Ruopattavat massat, yhteensä noin 20 000 m³ ktr, läjitetään joen eteläran- nalle. Läjitys tapahtuu työpenkereiden taakse niin, että läjityksen pinta on vähän alempana kuin työpenkereiden pinta. Tällöin työpenkereet toimivat läjityksen pinnalta valuvan veden suodattimena. Kaikki penkereet tehdään sorasta niin, että niiden massoja voidaan käyttää lopullisen rannan muotoi- luun ja verhoiluun. Sorapengermassoja tarvitaan yhteensä noin 13 300 m³. Tilaa läjitettäville massoille on noin 27 300 m³.

Toisessa vaiheessa työpenkereet puretaan ja alue maisemoidaan. Maas- tonmuotoiluun käytetään ruoppausmassoja, pengertien massoja sekä kas- vualustaa. Ranta tuetaan soralla ja luonnonkivillä. Rantatörmä pyritään säi- lyttämään mahdollisimman pitkälle nykytilassa.

Arvio työajasta

Ruoppaustyön kestoksi on arvioitu 3–4 kk, joten se ehditään tekemään ke- säkuukausien aikana, jolloin voimalaitoksen juoksutus on tavallisesti pie- nemmillään. Ruoppaustyöt aloitetaan toukokuussa ja aloittaminen suunni- tellaan siten, että Muhosjoen kevättulva on laskenut ja alueella viihtyvien lintujen kevätmuutto on ohi.

HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Ruopattavien vesialueiden ja ruoppausmassojen läjitykseen tarvittavien vesi- ja ranta-alueiden omistajilta on saatu suostumukset hankkeessa tar- vittavien toimenpiteiden suorittamiseen.

Hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja Mu- hoksen kirkonkylän osayleiskaava. Maakuntakaavassa Oulujokilaakson kehittämisperiaatteina on mainittu mm. alueen kehittäminen jokiluontoon perustuvana virkistys- ja vapaa-ajan alueena. Hankealueen ranta on osayleiskaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi ja julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi.

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA

Yleiskuvaus vesistöstä

Hankealue sijaitsee Oulujoen vesistössä, jonka valuma-alueen pinta-ala on 22 572 km² ja järvisyys 11,4 %. Vesistön pääosat ovat Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit, Oulujärvi ja Oulujoki.

Oulujoki alkaa Oulujärvestä ja virtaa Vaalan, Utajärven ja Muhoksen kir- konkylien ohitse ja laskee Perämereen Oulun kaupungin kohdalla. Merkit- tävimmät sivujoet ovat Sanginjoki, Muhosjoki ja Utosjoki. Joen pituus Oulu- järven luusuasta Perämereen on noin 110 km ja kokonaisputous noin 122,5 m. Tästä noin kolme neljäsosaa sijoittuu joen yläjuoksulle Montan voimalaitoksen yläpuolelle. Putouskorkeus on otettu käytännössä koko- naan käyttöön joen seitsemässä voimalaitoksessa.

Hankealueelle laskee Muhosjoki. Muhosjoen valuma-alue on 537 km³ ja järvisyys 0,35 %.

Vallitsevat virtaamat ja vedenkorkeudet

Oulujoen voimalaitosten koneistovirtaama on 450 m³/s. Montan voimalai- toksen koneistojen suurimmat virtaamat ovat kuitenkin noin 500 m³/s ja tulvatilanteissa virtaamat saattavat nousta tätäkin suuremmiksi. Virtaama on pienimmillään viikonloppuisin ja yöllä. Montan laitoksella pienin sallittu virtaama on 50 m³/s. Talvisin vuorokauden keskivirtaama Montta–

Merikoski -välillä vaihtelee 200–450 m³/s välillä. Kesällä vuorokauden kes-

kivirtaama on tavallisesti selvästi pienempi, ja vaihtelee välillä 50–250 m³/s. Juoksutusten suuruuteen vaikuttaa veden määrä sekä säh-

kön hinta. Kesäviikonloppuisin ja kuivina kesinä juoksutetaan vähemmän.

Jos keskivirtaama on pieni, juoksutetaan usein sallittua 50 m³/s myös arki- sin. Keskivirtaaman ollessa suurempi vaihtelu juoksutettavissa määrissä on suurempaa. Tällöin juoksutus vaihtelee kesällä tyypillisesti välillä 50–350 m³/s, mutta myös täyttä koneistovesimäärää vastaavia 450 m³/s juoksutuksia esiintyy.

Oulujoen vesistön säännöstely vaikuttaa hankealueen vedenkorkeuksiin.

Vedenkorkeuden vaihtelu joen voimalaitosten yläaltaissa heti laitosten ylä- puolella on tyypillisesti noin 0,3 metriä, mutta välittömästi voimalaitoksien alapuolella ja jonkin matkaa alavirtaan vaihtelu on merkittävästi suurem- paa. Vedenkorkeuden vaihtelu voimalaitosten alapuolella riippuu sekä juoksutuksien suuruudesta että kestosta.

Hankealue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä Montan voimalaitokselta.

Montan voimalaitoksen ja hankealueen välinen putoushäviö on suurillakin virtaamilla niin vähäinen, että suunnittelun lähtökohtana voidaan pitää Montan alavedenkorkeutta. Hankealueesta alavirtaan sijaitsevan Merikos- ken voimalaitoksen padotuskorkeus on NN + 11,00 m. Montan voimalai- toksen minimijuoksutustilanteessa vedenkorkeus Merikosken voimalaitok- sella on normaalisti NN + 11,0 m ja vedenkorkeus hankealueella NN + 11,1–11,2 m.

Kesäisin kuivana aikana joen keskivirtaaman ollessa pieni juoksutus on lä- hellä minimivirtaamaa ja vedenkorkeusvaihtelu vähäistä. Kun joen keskivir- taama on riittävän suuri, voidaan voimalaitoksia käyttää sähköntuotannon

säätöön. Tällöin voimalaitosten juoksutus vaihtelee sähkönkulutuksen mu- kaan ja vedenkorkeusvaihtelu on merkittävästi suurempaa.

Montan alavedenkorkeus on pienimmillään noin NN + 11,1 m. Voimalai- toksen säätökäytössä Montan alavedenkorkeus voi nousta tasolle NN + 12,6–12,8 m. Erittäin sateisina kesinä juoksutukset Oulujärvestä voivat olla pidempiä aikoja laitosten koneistovesimäärien suuruisia. Tällöin vedenkor- keus voi nousta edellä esitettyä ylemmäksi.

Avovesikaudella Montan alavedenkorkeus pysyttelee normaaleissa käyttö- tilanteissa aina 0,3–0,4 m tason NN + 13,1 m alapuolella. Vain erittäin poikkeuksellisilla kesä/syystulvilla vedenkorkeus voi nousta tason NN + 13,1 m (työpenkereiden harjan korkeus) yläpuolelle. Talvella vedenkorkeus on useina vuosina noussut lähelle tasoa NN + 14 m tai jopa hieman sen yli. Vedenkorkeuden nousu tasolle NN + 13,1 m avovesikautena edellyttää pitkäkestoista noin 500 m³/s juoksutusta. Kesä–syyskuussa tilanne, jossa Montan juoksutus on vuorokausikeskiarvona ollut 500 m³/s tai tätä suu- rempi, on erittäin harvinainen. Vuosina 1987–2005 tämä virtaama on ylitty- nyt ainoastaan vuonna 1987 (598 m³/s). Tällainen tilanne on hyvin enna- koitavissa, sillä sen syntymisen edellytyksenä on Oulujärven vedenkorkeu- den nousu lähelle ylärajaa pitkäaikaisten sateiden vaikutuksesta.

Hankealueen virtausnopeuksia ja vesisyvyyksiä on tarkasteltu mittauksilla ja 2-dimensionaalisella virtausmallilla. Joen virtaaman ollessa lähellä mi- nimiä (65 m³/s) koko hankealue on lähes kuiva. Rannan lähellä kulkevan pienen uoman virtausnopeus on 0–0,1 m/s ja vesisyvyys suunnilleen 0,3–

0,5 m. Keskivirtaamaa 260 m³/s vastaavassa laskentatilanteessa virtaus- nopeus on noin 0,1 m/s ja 435 m³/s virtaamalla virtausnopeudet ovat suunnilleen 0,1–0,3 m/s.

Montan voimalaitoksen virtaamat vuosina 1981–2005 ovat olleet seuraa- vat:

Ylivirtaama (HQ) 838 m³/s Keskiylivirtaama (MHQ) 510 m³/s Keskivirtaama (MQ) 252 m³/s Keskialivirtaama (MNQ) 58 m³/s Alivirtaama (NQ) 52 m³/s

Montan voimalaitoksen alapuoliset vedenkorkeudet (vuorokauden keskiar- vo) Merikosken padotuskorkeuden noston jälkeisinä vuosina 1998–2005 ovat olleet seuraavat:

Ylivedenkorkeus HW NN + 14,08 m

Keskiylivedenkorkeus MHW NN + 13,79 m Kesän keskiylivedenkorkeus* MHWkesä NN + 12,62 m

Keskivedenkorkeus MW NN + 12,19 m

Keskialivedenkorkeus MNW NN + 11,16 m

Alivedenkorkeus NW NN + 11,08 m

*Laskettu kesänaikainen arvo, ajanjaksolta 1.5.–30.9.

Suunnittelualueen tilanne

Rannan tuntumassa sijaitsee pienehköjä ruovikkosaaria, jotka ovat upok- sissa veden noustessa korkealle. Suunnittelualueen läheisyydessä ylä- juoksulla sijaitsee Montan voimalaitos. Oulujokeen laskee suunnittelu- alueella Muhosjoki sekä kaksi ojaa. Näiden liettävästä vaikutuksesta ranta- alueelle on muodostunut ruovikkoisia matalikkosaaria ja matalan veden alueita. Näillä matalan veden alueilla vedenpinnan vaihtelun seurauksena vesirajan sijainti saattaa siirtyä sivusuunnassa kymmeniä metrejä. Loivat rantavyöhykkeet, matalikkosaaret ja uomaan syntyneet matalikkoalueet ovat ruohottuneet tiheästi. Ranta-alue ja rannan vesialue soveltuvat nykyi- sellään huonosti virkistyskäyttöön.

Vesistön vedenlaatu

Hankealue sijaitsee Muhosjokisuussa Oulujoen ja Muhosjoen vaikutuspii- rissä. Oulujoen tilaan vaikuttavat pääasiallisesti maatalouden sekä teolli- suuslaitosten, kalankasvatuslaitosten ja turvetuotantosoiden kuormitus.

Oulujokivarren taajamat ovat liittyneet siirtoviemäriin, mutta haja-asutus ei.

Oulujoki on luokiteltu virkistyskäyttöluokituksessa vedenlaadultaan hyväksi.

Oulujoen havaintopaikoista on tarkasteltu vuosilta 1997–2006 Laukan sil- lan paikkaa (Ou30), joka sijaitsee hankealueelta alavirran suuntaan, Mon- tan voimalaitoksen (Ou36) näytteenottopaikan tuloksia vuosilta 1996–2000 sekä Merikosken voimalaitoksen näytteenottopaikan tuloksia vuosilta 1997–2005.

Joen happitilanne on hyvä ja hapen kylläisyys yli 90 %. Oulujoen vesi on lievästi humuspitoista ja väriltään melko tummaa. Veden väriluvun keskiar- vo Laukassa on 60 mg Pt/l ja sähkönjohtokyky 3,3 mS/m. Kesäkuukausina arvot jäävät näitä matalammiksi. Veden pH on 6,4–7,0. Joen lämpötila on kesäkuussa tyypillisesti 10–20 °C. Kokonaisravinteiden keskiarvo vuosilta 1997–2006 on typen osalta 360 µg/l ja fosforin osalta 17 µg/l. Ravinnepi- toisuudet ovat suurimmillaan kevättulvien aikana pysyen kesäisin lähellä keskiarvoja. Nämä arvot ovat tyypillisiä karuille tai lievästi reheville vesille.

Rautapitoisuus vuonna 2000 oli Laukassa 300–550 µg/l. Merikosken pis- teeltä vuonna 2004 mitatut kiintoainepitoisuudet olivat 0,8–8,4 mg/l (kes- kiarvo 3,2 mg/l). Nitraatti- ja ammoniumtyppeä Oulujoessa on vähän. Tar- kastelujaksolla 1996–2000 fosfaattifosforin pitoisuudet Oulujoessa ovat ol- leet 17–29 µg/l. Merikosken pisteeltä vuonna 2004 mitatut kiintoainepitoi- suudet olivat 0,8–8,4 mg/I (keskiarvo 3,2 mg/I). Nitraatti- ja mineraaliravin- teiden suhteen perusteella Oulujoki oli vuonna 2000 Montasta ylöspäin typpirajoitteinen ja alaspäin yhteisrajoitteinen.

Muhosjoki on Oulujokea rehevämpi ja humuspitoisempi. Kesäajan koko- naistyppipitoisuuksien keskiarvot ovat vuosina 1996–2000 olleet 780–1 100 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvot 90–140 µg/l ollen reheville ja erittäin reheville vesille tyypillisiä. Muhosjoen kiintoainepitoi- suudet vuonna 2000 olivat 0,53–7,4 mg/I. Tulva-aikaan pitoisuudet voivat olla huomattavasti suurempia. Vuosina 1998–2000 Muhosjoen suulta mita- tut toukokuun kiintoainepitoisuudet olivat 180–450 mg/l.

Muhosjoelta kulkeutuu Oulujokeen kiintoainetta 10–165 tonnia vuorokau- dessa vesitilanteesta riippuen. Oulujoen kiintoainevirtaama on vuosina 1999–2001 ollut keskimäärin 70 tonnia vuorokaudessa. Oulujoen kiinto- ainepitoisuusmittauksien perusteella veden mukana kulkeutuvasta kiinto- aineesta suuri osa on peräisin Muhosjoelta. Muhosjoen kiintoainekuorman

vaikutus Oulujoen kiintoainepitoisuuteen riippuu sen hetkisestä Oulujoen virtaamasta. Seuraavassa taulukossa on laskettu Muhosjoen kiinto- ainekuormituksen vaikutus Oulujoen kiintoainepitoisuuteen, kun oletukse- na on täydellinen sekoittuminen (ei sedimentoitumista) keskivirtaamatilan- teessa ja 100 m³/s juoksutustilanteessa.

Muhosjoen kiintoainekuormituksen vaikutus Oulujoen kiintoainepitoisuuk- siin on seuraava:

Muhosjoen kiinto- ainekuorma

Oulujoen virtaama m³/s

Kiintoainepitoisuus mg/I

10 tonnia 250 0,5

165 tonnia 250 7,6

10 tonnia 100 1,2

165 tonnia 100 19,1

Ruopattavan sedimentin ominaisuudet

Hankealueen pinnanmuodot selvitettiin vesialueella laajakulmaluotauksella ja maa-alueella RTK GPS kartoituksella. Hankealueen maaperän laatua tutkittiin painokairauksin. Kairausvastukset olivat pieniä tai niitä ei ollut.

Alueen maaperä on silttistä hiekkaa tai hiekkaista silttiä, jossa on paikoin suuri savipitoisuus. Näytteitten hienoainespitoisuus oli keskimäärin 52,6 % (vaihtelu 11–76 %) ja vesipitoisuus 40,6 % (vaihtelu 25,6–74,4 %). Maape- rän lujuutta ja vakavuutta tutkittiin siipikairauksilla ja koekuopilla. Näiden tu- losten perusteella määritettiin sopivat läjitysalueet.

Hankealueelta ruopattavan sedimentin laatua tutkittiin koeruoppausten yh- teydessä otetuista näytteistä. Näytteet otettiin Oulujoen ruoppausalueelta Muhoksen kunnan entisen jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolelta.

Oulujoen raakavesilähteen ja ruoppauskohteen välimatka on noin 35 km.

Näytteet analysoitiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen laboratoriossa.

Näytteiden kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin 74 % (vaihtelu 66–82 %) ja hehkutushäviö 2,8 % (vaihtelu 1,6–4,5 %).

Ruoppausmassanäytteiden metallipitoisuudet eivät ylitä metalliyhdisteille asetettuja ongelmajätteen raja-arvoja ja massa voidaan luokitella tavan- omaiseksi jätteeksi. Ruoppausmassoista analysoidut arseenin ja raskas- metallien kokonaispitoisuudet eivät ylittäneet pilaantuneen maan kunnos- tukselle esitettyjä ohje- ja raja-arvoja. Ruoppausmassoista ei analysoitu kaikkia pilaantuneiden maiden kunnostukselle esitettyjä metalli- ja or- gaanisten yhdisteitten pitoisuuksia. Näiden yhdisteitten esiintyminen ruop- pausalueella on epätodennäköistä, sillä niitä ei juuri ole talousjätevesissä, eikä hankealueen tuntumassa sijaitse muitakaan todennäköisiä päästöläh- teitä. Testaustulosten perusteella analysoitujen haitta-aineiden pitoisuudet ovat alhaisia eivätkä ole esteenä massojen läjitykselle.

Kalastusolot ja kalasto

Oulujoen kalastoa ja saaliita on selvitetty tiedusteluin, koeverkkosarjoilla, kurenuotalla, paunetilla sekä sähkökalastuksin. Riista- ja kalatalouden tut- kimuslaitoksen mukaan Montan alapuolisen vesialueen runsaimmat kalala- jit olivat hauki, särkikalat, ahven, taimen ja kirjolohi. Oulujoen kokonaissaa- lis vuonna 2004 oli pääosin haukea, ahventa ja särkeä sekä pyyntikokoi-

sena istutettua kirjolohta ja taimenta. Joen hitaasti virtaavissa osissa kalas- ton rakenne muistuttaa enemmän järven kuin jokien kalastoa.

Kompensaationa voimantuotannon aiheuttamista kalataloudellisista mene- tyksistä Oulujokeen ja Oulun edustan merialueelle istutetaan vuosittain lohta, taimenta ja kirjolohta. Oulujoen voimalaitosten kalanhoitovelvoitteet toteutetaan maatalousministeriön ja Oulujoki Oy:n 22.12.1954 tekemän Montan sopimuksen perusteella. Merikosken voimalaitokselle valmistui vuonna 2003 kalaporras, joka mahdollistaa kalan kulun Montan voimalai- tokselle asti. Kalaporras on toiminut varsin hyvin ja sitä ovat käyttäneet lä- hes kaikki kalalajit. Vuonna 2004 lohen kokonaissaalis oli 159 kg, joka saa- tiin lähes kokonaan Muhoksen alueelta.

Montan ja Merikosken välisellä jokiosuudella sijaitsevia, lohikalojen kudul- le- ja poikasvaiheille sopivia virta-alueita on kartoitettu ja tutkittu sähköka- lastuksin kesällä 2005. Kartoituksessa löydettiin 17 ha virta-aluetta, joiden arvioitiin sopivan lohikalojen kudulle/poikasvaiheille vähintään välttävästi.

Näistä sähkökalastuksin tutkittiin merkittävimmät alueet, joita olivat 10 koealaa Laukan, Yrjänänkarin ja Turkansaaren alueilta. Hankealuetta lä- himpänä sijaitsee Laukan alue. Se on myös toistaiseksi ainoa elinympäris- tökunnostettu alue. Sähkökalastuksilla pyrittiin löytämään Merikosken ka- laportaasta vuosina 2003 ja 2004 nousseiden lohien ja taimenten poikasia sekä alueille edellisenä syksynä istutettuja lohikalojen poikasia. Merikos- ken virtajaksoilla ei tavattu lohen tai taimenen poikasia. Harjuksen 0+

-ikäisiä ja vanhempia poikasia saatiin saaliiksi Yrjänänkarilta. Näiden tulos- ten perusteella harjus on tällä hetkellä todennäköisesti ainoa luontaisesti lisääntyvä lohikala Montan ja Merikosken välisellä jokiosuudella.

Rapu hävisi Oulujoelta vuosina 1981–1982 rapuruton seurauksena. Rapu- kantaa on yritetty elvyttää istutuksin, mutta nykyisellään Oulujoessa ei ole pyyntivahvaa rapukantaa.

Muu vesiluonto

Muhosjoen suistoalue on merkittävä lintujen ruokailu- ja levähdyspaikka varsinkin muuttoaikana. Alueella on kevätmuuton aikana runsaasti mm.

sorsalintuja, kahlaajia ja lokkilintuja. Muuttoaikana alueella tavataan useita suojelullisesti merkittäviä lajeja, kuten EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeihin (mm. laulujoutsen, kaakkuri, kuikka, suokukko), Suomen kansallisiin vas- tuulajeihin (esim. tukkakoskelo, isokoskelo, metsähanhi) kuuluvia lajeja.

Muuttoaikana tavataan lisäksi Suomen uhanalaisluokitukseen kuuluvia lin- tuja kuten mustapyrstökuireja (erittäin uhan-alainen) ja lapinsirrejä (vaaran- tunut). Vedenkorkeusvaihtelut tekevät alueesta pesinnän kannalta riskialt- tiin ja alueella ei tiedetä pesivän uhanalaisia lintulajeja.

Hankealueen tuntumassa sijaitsevan Rovastinsaaren eteläreunassa on suojelualue. Suojelualueelta ei ole löydetty uhanalaisia kasveja. Saaren katsotaan olevan kulttuurimaisemallisesti merkityksellinen. Mikäli saaren ympäristössä ei tehdä mitään hoitotoimenpiteitä, muuttuu saaren ympäristö luonnonmukaisemmaksi ja kulttuuriset piirteet taantuvat.

Oulujoen kasvillisuutta on tutkittu lyhytaikaissäätötutkimusten ja edelleen Luomujoki-projektin puitteissa. Montanlammen yläpuolisella osalla kasvilli- suus on hyvin vähäistä ja rannat ovat lähes paljaita. Montan voimalaitok- sesta alavirtaan Muhoslammella ja sen alavirranpuolella jokijaksolla Hä- mesaaren alapuolelle vesikasvillisuus on vyöhykkeistä ja ilmaversovaltais- ta. Se koostuu pääosin saraikosta ja järvikortteesta. Syvemmällä kasvilli-

suus on upos- ja kelluslehtistä, paikoin tiheää palpakko- ja ahvenvitakas- vustoa. Laajoja vyöhykkeisen kasvillisuuden alueita tavataan nykyisin lä- hinnä Montan voimalaitoksen alapuolella. Hankealueen läheisyydessä esiintyy valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokiteltua sammakonleinikkiä.

Tuoreita esiintymiä ei ole kuitenkaan tiedossa aivan ruoppausten vaikutus- piirissä.

Montan ja Merikosken välisen jokiosuuden pohjaeläimistössä vallitsevat suvantoja suosivat, järvien rantavyöhykkeille tyypilliset lajit.

Oulujoen alueella esiintyvän, uhanalaiseksi luokitellun, jokisurviaisen esiin- tymistä Oulujoen alaosalla selvitettiin vuonna 2004. Sen aikuisvaihetta ha- vaittiin usealla paikalla joen alaosalla.

Virkistyskäyttö ja kalastus

Oulujokilaakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemakokonai- suuteen, joka ulottuu Turkansaaresta aina Muhokselle asti. Hankealueen virkistyskäyttö on runsasta ja monipuolista. Ranta-alueen asukkaiden li- säksi aluetta hyödyntävät Muhoksen taajaman asukkaat. Virkistyskäyttö painottuu kesään ja talvella viikonloppuihin.

Useilla rantakiinteistöillä on sauna, ja uiminen on alueella suosittua. Ylei- nen uimapaikka sijaitsee hankealueen tuntumassa Kirkkosaaressa jäteve- denpuhdistamon vieressä.

Veneily on pääosin huviveneilyä tai kalastukseen liittyvää veneilyä. Montan ja Merikosken välisellä jokiosuudella on merkitty veneväylä.

Talvella joella hiihdetään, pilkitään, kävellään, luistellaan ja moottorikelk- kaillaan.

Kalastus on alueella suosittua. Hankealue sijaitsee osittain Fortum Power and Heat Oy:n alueella, jolla toimii Muhoskylän osakaskunta. Tästä ala- juoksun suuntaan sijaitseva vesialue kuuluu Laitasaaaren osakaskunnalle.

Kalastus Oulujoella painottuu vapaa-ajan kalastukseen ja kesäkauteen.

Vuonna 2004 Muhoskylän alueella myytiin 358 kalastuslupia ja Oulujoella kalasti vajaa 2 200 kalastajaa. Tärkeimpiä kalastusmuotoja ovat vetouiste- lu ja verkkokalastus harvoilla verkoilla. Tärkeimpiä saalislajeja ovat kirjolo- hi, taimen ja hauki. Kalastajakohtainen saalis on keskimäärin 20–30 kg vuodessa.

Tärkeimpiä hoitotoimia ovat kalanistutukset. Alueelle istutetaan pyyntikois- ta kirjolohta ja taimenta sekä jonkin verran harjusta ja kuhaa. Laukan sillan luona sijaitseva virtapaikka on kunnostettu lohikalojen kutualueeksi.

Vedenhankinta

Oulujoesta vettä ottavat yritykset ovat Oulun Vesi, Kemira Oy, Fermion, Montan Lohi, Oulun Energia ja Stora Enso Oyj. Näistä Montan Lohi ottaa vetensä Montan voimalaitoksen yläaltaasta, muut Oulun kaupungin tuntu- masta. Oulun Veden raakavesiottamolle on ruoppausalueelta matkaa noin 35 km. Raakaveden kulutus Hintan ja Kurkelan puhdistamoilla on yhteensä 11 000 000 m³ vuodessa.

Vesivoima

Kaikilla Oulujoen vesivoimalaitoksilla on lainvoimaiset luvat. Montan voima- laitoksen lupamääräyksissä on annettu määräykset mm. vesilaitoksen ko- neaseman ja padon rakentamisesta, sallitusta ylimmästä padotuskorkeu- desta (NN + 24,00 m), minimijuoksutuksesta (50 m³/s), kalanhoitovelvoit- teista, maanomistajille maksettavista korvauksista ja vedenkorkeuden mit- taamisesta.

Lisäksi hankealueeseen vaikuttavia määräyksiä on annettu Oulujoen säännöstelyluvassa ja Merikosken voimalaitoksen luvassa. Oulujoen säännöstely vaikuttaa alemman jokiosuuden juoksutukseen ja Merikosken padotus ulottuu Monttaan saakka. Merikosken luvan perusteella tehdään myös kalaistutuksia alueelle. Oulujärven säännöstelyluvassa Montan ala- puoliselle jokiosalle on määräyksiä rannan käytön vaikeutumiskorvauksis- ta, suojausvelvoitteista ja suppokorvauksista sekä Muhosjoen kalakantojen hoidosta.

Ranta-asutus

Oulujoen jokivarsi on luonteeltaan vanhaa kulttuurimaisemaa, joka on saa- nut ilmeensä maatalouden harjoittamisesta. Varsinkin joen alaosalla, Mon- tan alapuolella, on runsaasti ranta-asutusta, josta osa on vakinaista ja osa vapaa-ajan asutusta. Joen virkistyskäyttö on vilkasta.

Hankealueen keskeinen sijainti Muhoksen kirkonkylän keskustataajaman tuntumassa kasvattaa alueen merkitystä virkistys- ja vapaa-ajan alueena.

Joen etelärannalla, Kirkkoniemellä, sijaitseva Muhoksen kirkko on kaavas- sa osoitettu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN

Vaikutus pintavesiin

Virtaamat ja vedenkorkeudet

Hanke ei vaikuta Oulujoen virtaamaan tai vedenkorkeuteen. Virtausnopeu- det ruoppausalueella kasvavat hieman nykyisestä.

Ruoppauksen jälkeen vesisyvyys hankealueella sijaitsevassa uomassa on vähintään 1 m ja virtausnopeudet kasvavat nykytilanteeseen verrattuna.

Minimivirtaamaa vastaavassa tilanteessa (65 m³/s) virtausnopeus jää edel- leen alle 0,1 m/s, mutta jo keskivirtaamaa vastaavassa tilanteessa (260 m³/s) virtausnopeus on 0,1–0,2 m/s ja 435 m³/s virtaamatilanteessa pääosalla aluetta 0,2–0,3 m/s.

Sedimentin kulkeutuminen ja vedenlaatu

Pääosa ruoppauksista (noin 18 900 m³), joiden kesto on noin 3–4 kk, teh- dään työpenkereiden ja silttiverhon suojassa. Nykytilanteessa ruopattaval- la alueella ja joen alueen välisissä uomissa virtausnopeudet ovat suurim- millaan noin 0,2–0,3 m/s. Työnaikana penkereet ja silttiverho estävät ruo- pattavan alueen ja muun joen välisen virtauksen. Joen vedenkorkeusvaih-

telu aiheuttaa kuitenkin pientä virtausta alueen ja joen välillä. Verhon takaa arvioidaan pääsevän vain vähäisiä määriä sedimenttiä vedenkorkeusvaih- teluiden yhteydessä. Tällä ei arvioida olevan sanottavia vaikutuksia veden- laatuun.

Pieni osa ruoppauksista joudutaan tekemään silttiverhon ulkopuolella. Täs- tä voi aiheutua lyhytaikaista (noin 2 h) samentumista, jota on arvioitu las- kelmin.

Laskennassa arvioitiin alapuoliselta silttiverhon ulkopuoliselta ruoppaus- alueelta, 500 m³:n kaivusta, vapautuvan sedimentin määrää ja sen kulkeu- tumista Laukan sillan kohdalle (noin 5 km alavirtaan päin) sekä Oulun ve- den raakavedenottamon luokse (noin 35 km alavirtaan päin). Ruopattavan massan koostumus tällä kohdalla on:

< 0,05 mm 54 %

< 0,005 mm 12 %

< 0,001 mm 5 %

Sedimenttipäästön määrä on kirjallisuuden mukaan 0,2–5 % ruopattavan massan laadusta, virtausnopeuksista ja ruoppaustekniikasta riippuen.

Päästöksi oletettiin 1 % kaivetusta määrästä, mikä vastaa Keravanjoelta mitattua savimaan ruoppauspäästön suuruutta kahden tunnin ajalle (ruop- paukseen kuluva aika) jaettuna. Laskennan perusteella kiintoaineen pitoi- suusmaksimi Laukan sillan kohdalla on < 0,001 mm:n partikkeleita 1,8 mg/l ja > 0,001 mm:n partikkeleita 9 mg/l, yhteensä 10,8 mg/l. Pitoisuus ylittää tason 6 mg/l alle kahden tunnin ajan.

Vedenottamolla kiintoaineen pitoisuusmaksimi on < 0,001 mm: 1,3 mg/l ja

> 0,001 mm: 3,2 mg/l, yhteensä 4,5 mg/l. Partikkelit, joiden koko on yli 0,005 mm, ehtivät sedimentoitua matkalla, joten niitä ei ole otettu mukaan tarkasteluun. Kiintoainepitoisuus ylittään tason 3,5 mg/l alle kahden tunnin ajan.

Alemman alueen ruoppaus valittiin tarkastelun kohteeksi, koska sedimentti ylemmällä alueella on karkeampaa ainesta. Siten ylemmän alueen päästö on pienempi ja ajoittuu eri aikaan.

Ruoppaus voi aiheuttaa tilapäistä (noin 2 h) veden samentumista hanke- alueen välittömässä läheisyydessä. Suljetuilla kauhatyypeillä suspensio on ollut 0,2–3 % kaivetusta massasta. TäIlä perusteella pitoisuuden voitaisiin Laukan kohdalla arvioida olevan 0,7–13,5 mg/l. Huolellisen kaivun ja alhai- sen virtausnopeuden ansiosta kiintoainepitoisuuden Laukan kohdalla ar- vioidaan jäävän alle 11 mg/I, ja vastaavasti vedenpuhdistamolla alle 4,5 mg/l.

Ruoppauksen aikana vapautuvan kiintoaineksen määrä ei poikkea merkit- tävästi joen tavanomaisista sedimenttivaihtelusta, sillä 70 t/vrk jaettuna keskivirtaaman 250 m³/s vallitessa se on pitoisuutena 3,2 mg/I. Tulvan ai- kana pitoisuudet ovat tätä merkittävästi korkeampia. Muhosjoen suulta on mitattu jopa 450 mg/I:n pitoisuuksia.

Hankkeen vaikutukset vedenlaatuun rajoittuvat työnaikaiseen kiintoainepi- toisuuden kasvuun, ja pääosin muutaman tunnin ajalle. Pitoisuudet eivät poikkea huomattavasti joen normaalista vaihtelusta ja jäävät merkittävästi tulvanaikaisia pienemmiksi. Hankkeella ei ole pidemmän aikavälin vaiku- tuksia vedenlaatuun.

Sedimentoituminen hankealueella

Ruoppausalueelle tapahtuvaa sedimentoitumista tarkasteltiin 2-d virtaus- mallin ja sedimenttimallin laskelmin. Laskelmien perusteella ruoppaus- alueelle sedimentoituu Muhosjoen tulvan aikana vuosittain pieni määrä kiintoainetta. Laskelmien perusteella sedimentoituminen koko alueelle on enintään 5 mm/vuosi ja aivan alueen yläosaan enintään 10 mm/vuosi.

Ruoppausmassan läjityksen vaikutukset

Ruoppausmassat läjitetään ruoppausalueen eteläreunaan rakennettavan penkereen ja alkuperäisen rantatörmän välille. Läjityksillä ei muuteta ny- kyisen rantatörmän rakennetta. Läjitykset tehdään penkereen taakse ja suojaverhoillaan lopuksi työpenkereissä käytetyllä soralla. Tällä varmiste- taan, ettei läjitettävä sedimentti pääse uudelleen liikkeelle.

Läjitysten seurauksena osa nykyistä vesialuetta muuttuu maa-alueeksi.

Rannan korottaminen ja ruoppaus vähentävät vesirajan vaihtelua. Läjitys- ten ja uudelleen muotoilun ansiosta rannan rakenne muuttuu virkistyskäy- tön kannalta suotuisammaksi.

Ruoppausmassojen ympäristökelpoisuudesta laaditun arvion mukaan hait- ta-aineiden pitoisuudet olivat alhaisia, eivätkä näin ollen ole esteenä ruop- pausmassojen sijoittamiselle ranta-alueelle.

Ruoppausmassojen läjityksen ja rannan muotoilun katsotaan parantavan rannan rakennetta ja käytettävyyttä. Ruoppausmassat ovat pilaantumatto- mia ja toimenpiteelle on maa- ja vesialueen omistajien luvat. Näin ollen läji- tyksillä katsotaan olevan positiivinen vaikutus alueeseen.

Kalasto

Hanke ei vaikuta alueen kalastoon, sillä hankealue on pienialainen, ei si- jaitse virtapaikalla ja vastaavaa elinympäristöä on joessa tarjolla runsaasti.

Kiintoainepitoisuudet nousevat niin vähän, ettei siitä aiheudu haitallisia vai- kutuksia, kuten kutualueiden liettymistä. Hankkeen yhteydessä tehtäviksi suunnitelluilla virtavesialueiden kunnostuksilla saattaa olla positiivisia vai- kutuksia alueen virtavesikalastoon.

Vaikutukset muuhun vesiluontoon

Ruoppausten seurauksena ruovikkomaisen kasvillisuuden määrä hanke- alueella vähenee. Koska osa saarten rannoista tullaan kuitenkin jättämään ennalleen ja ruopattavan alueen koko on pieni, eivät vaikutukset kasvilli- suuteen koko joen mittakaavassa ole merkittäviä. Hankkeen vaikutukset vaarantuneeksi luokitellun sammakonleinikin esiintymiseen saattavat olla positiivisia, sillä kasvi yleensä hyötyy maan käsittelystä.

Koska suunniteltu ruoppausalue on lintujen levähdysalueen kokoon näh- den vähäinen, ei sen arvioida heikentävän alueella levähtävien tai ruokai- levien lintujen elinympäristöjä merkittävästi. Ruoppaukset aloitetaan touko- kuussa sen jälkeen, kun pääosa kevätmuutosta on jo ohitse. Työt saadaan valmiiksi pääosin ennen syyskuussa alkavaa syysmuuttoa. Hankealueella ei tiettävästi pesi uhanalaisia lajeja. Hankkeella ei näin ollen katsota olevan sanottavia haitallisia vaikutuksia alueen linnustoon.

Hankkeen vaikutukset pohjaeläimistöön rajoittuvat hankealueelle ja jäävät tilapäisiksi, eikä hankkeen voida katsoa aiheuttavan sanottavaa haittaa pohjaeläimistölle. Eläinmuseon asiantuntijan arvion mukaan ruoppauksista ei aiheudu haittaa alueella esiintyvälle uhanalaiselle jokisurviaiselle.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojeluosaston 17.1.2007 antaman lausunnon mukaan ruoppaushankkeen toteuttamiselle ei ole luonnonsuojelullisia esteitä.

Vedenhankinta

Ruoppaustyön aikainen kiintoainepitoisuuden kasvu ei ylitä vedenpuhdis- tuksen toiminnalle kriittistä pitoisuutta (50 mg/l) Oulun veden vedenotta- mon luona edes tilapäisesti. Pitoisuuden puhdistamon läheisyydessä on arvioitu nousevan enintään 4,5 mg:aan/l. Kiintoainepäästöjen arvioidaan rajoittuvan muutamaan tuntiin. Kiintoaineen vaikutusta veden käyttöön ar- vioidaan seuraavasti:

Kiintoainemäärä mg/l

Näkösyvyys m

Vaikutus

2 2,5 Vesistön sameneminen havaittavissa 4 1,5 Vesi ei kelpaa kaikkeen talouskäyttöön 8 1,0 Vettä ei hyväksytä käyttövedeksi 10 0,8 Vesi voi aiheuttaa värivirheitä parhaim-

piin paperilaatuihin

20 0,5 Vesi voi aiheuttaa laadun heikkenemistä selluloosan valmistuksessa

50 0,2 Veden puhdistuslaitosten toiminta vaa- rantuu

Hankkeella ei näin ollen katsota olevan vaikutuksia vedenhankintaan.

Vesivoima

Hanke ei vaikuta vedenkorkeuksiin eikä virtaamiin, joten sillä ei ole vaiku- tuksia vesivoiman tuotantoon. Rannan läjitysalueet suojataan siten, että ne kestävät vedenkorkeusvaihtelun.

Vaikutukset muuhun vesistön käyttöön

Hankealueelle rakennettavat rantautumispaikat ja vedenyvyyden kasvu pa- rantavat alueen veneilykäyttöä.

Työnaikaisten poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutukset

Ruoppaukset, läjitykset sekä penkereiden ja silttiverhon toiminta on suun- niteltu ja mitoitettu niin, etteivät poikkeuksellisen runsaat sateet ja juoksu- tusten ja vedenkorkeuden muutokset sanottavasti vaikuta työn toteutuk- seen tai vaikutuksiin.

Silttiverhon ulkopuolisten alueiden ruoppaukset ovat lyhytkestoisia (noin 2 h/alue) ja Montan voimalaitokselta voidaan tällöin juoksuttaa sallittua mini- mijuoksutusta 50 m³/s. Tästä sovitaan ennalta voimayhtiön kanssa. Läjitys

tapahtuu työpenkereiden taakse niin, että läjityksen pinta on vähän alem- pana kuin työpenkereiden pinta. Tällöin työpenkereet toimivat läjityksen pinnalta valuvan veden suodattimena. Jos suodatin tiivistyy, osa siitä pois- tetaan ja korvataan puhtaalla materiaalilla. Tarvittaessa voidaan käyttää myös suodatinkangasta työpenkereen yläosalla läjityksen puolella. Myös vedenkorkeuden nousu poikkeuksellisen korkealle on hyvin ennakoitavissa ja työpenkereiden korottaminen on tällöin mahdollista. Näillä toimenpiteillä huolehditaan siitä, ettei kiintoainepitoista vettä pääse valumaan selkey- tysaltaasta reunojen yli edes poikkeuksellisten sää- tai juoksutustilanteiden vallitessa.

KORVAUSESITYS

Hankkeesta ei katsota aiheutuvan korvattavaa vahinkoa.

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakija on esittänyt seuraavaa tarkkailumääräystä:

Työn vaikutuksia joen kiintoainepitoisuuksiin on tarkkailtava ruoppaustöi- den ajan kahden viikon välein tehtävällä näytteenotolla hankealueesta ylä- virtaan sijaitsevan Montan voimalaitoksen näytepaikalla (Ou36), noin 10 km alavirtaan päin olevalla Laukan sillan (Ou30) näytepaikalla sekä Muhosjoen suulla sijaitsevalla pohjapadolla. Montan voimalaitoksen juok- sutus näytteenottohetkellä tulee kirjata ylös. Tämän lisäksi mahdollista ve- den samentumista on seurattava päivittäisellä silmämääräisellä tarkkailulla.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakija on täydentänyt hakemusta 21.11.2007 kaavoitusta koskevilla tie- doilla ja 7.2.2008 eräillä sopimuksilla.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Muhoksen kunnassa 5.12.2007–4.1.2008 sekä erityistiedoksiantona viran- omaisille ja asianosaisille. Lisäksi Muhoksen kunnan kaavoitusviranomai- selta on pyydetty hakemuksesta lausunto.

Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Tervareitissä 7.12.2008.

Muistutukset ja vaatimukset

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, vaikka siitä aiheutuu vähäisessä määrin veden ti-

lapäistä samentumista. Ympäristökeskus on hakemuksen liitteenä olevas- sa, 17.1.2007 päivätyssä kirjeessään katsonut, että hankkeen toteutukselle ei ole myöskään luonnonsuojelullisia esteitä. Hankkeen hyödyt ovat huo- mattavat verrattuna siitä mahdollisesti johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen.

Lupa on myönnettävissä hakemussuunnitelman mukaisena. Vesistötark- kailu voidaan muutoin suorittaa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti, mutta vesinäytteistä tulisi määrittää sameus kiintoainepitoisuuden lisäksi.

Yhteenvetoraportti tarkkailusta on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskukselle viimeistään puolen vuoden kuluessa töiden päättymisestä.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että ruoppauksesta aiheutuu kalastusta haittaavaa veden samenemista. Valitun työmenetelmän johdos- ta kiintoainetta pääsee ruoppausalueen ulkopuolelle kuitenkin vain vähän, ja haitat jäänevät vähäisiksi.

Luvan myöntämiselle ei yleisen kalatalousedun näkökulmasta ole estettä eikä kalataloudellisten velvoitteiden määrääminen ole tarpeen. Samentu- ma-alueen laajuutta ja veden kiintoainepitoisuutta on kuitenkin tarkkailtava.

3. Oulun seudun ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta on pitänyt hanketta tarpeellisena alueen virkistyskäyt- tömahdollisuuksien ja maisemallisten arvojen parantamiseksi.

Ruoppauksen vesistövaikutusten minimoimiseksi lupakäsittelyssä tulee ot- taa huomioon Montan voimalaitoksen juoksutuskäytäntö. Montan juoksu- tus tulisi pystyä pitämään minimissään – lähes minimissään koko työsken- telyajan. Silttiverhot tulee asentaa ja huoltaa siten, että ne toimivat suunni- tellun mukaisesti. Lupahakemusta tulisi täydentää silttiverhon yksityiskoh- taisella suunnitelmalla.

Hankkeen vesistövaikutustarkkailun tulisi tapahtua aluksi viikoittain, näyt- teenoton harventamista voidaan harkita analyysitulosten perusteella. Ym- päristölautakunnan mielestä pelkän kiintoainepitoisuuden seuranta ei ole riittävä. Tarkkailutulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua ympäris- tövirastolle. Mahdollinen samentuma-alue on rajattava kartalle ja, mikäli se on merkittävää, ottaa myös vedenlaatunäyte. Ympäristölautakunta on kat- sonut, että vesistöseurantaa on jatkettava joen jäätymiseen asti ja riittävän kauan hankkeen toteutuksen jälkeen.

Lupaviranomaisen tulisi harkita uuden näytteenottopisteen lisäämistä lä- hemmäksi työskentelyaluetta ruoppausalueen alapuolelle mahdollisimman luotettavan tiedon saamiseksi hankkeen vesistövaikutuksista.

Ennen toiminnan aloittamista alueella pesivät linnut tulee kartoittaa. Työt tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei niistä aiheudu haittaa lintujen pe- sinnälle.

Mikäli ruoppaustoiminnasta havaitaan aiheutuvan jotain sellaista, jolla voi olla haitallisia ympäristövaikutuksia Oulujoen vedenlaatuun, tulee siitä il- moittaa välittömästi ympäristövirastolle.

4. Muhoksen kunnan kaavoitusviranomainen

Kunnanhallitus on Muhoksen kunnan kaavoitusviranomaisena todennut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksesta.

Suunniteltu ruoppaus ja massojen läjitys sijoittuu suunnitelmien mukaan pääosin vesialueelle. Rannalle tulevat täyttöalueet sijoittuvat asemakaavan mukaisille lähivirkistysalueille eivätkä vaikeuta alueen nykyisen asemakaa- van toteuttamista tai sen kehittämistä.

5. Muhoksen seurakunta, Kirkkomaa RN:o 181:0 ja Kortela RN:o 163:0

Seurakunta on esittänyt, että ympäristökeskus ryhtyisi toimenpiteisiin Koor- tilan toimintakeskuksen (Kortela) kohdalla olevan Rovastinojansuun ja Koortilan rannan ruoppaamiseksi.

Koko Koortilan ranta-alue on liettynyt ja Rovastinojan suu työntynyt sään- nöstelyhaittojen vuoksi 50 m joelle päin tukkien jokiuoman ja siirtäen joen päävirtauksen Rovastinsaaren pohjoispuolelle. Jokiuomassa Koortilasta alaspäin kasvaa lummetta ja ahvenvitaa, joten veneily joen etelärantaa alavirrasta Muhokselle päin on mahdotonta vähän veden aikana, etenkin viikonloppuisin ja heinäkuussa.

6. AA ja BB, Kunnas RN:o 35:20 ja Lisäkunnas RN:o 35:24

Muistuttajat ovat huomauttaneet, että Rovastinojan ja Kestinsaaren välisel- lä alueella on erittäin vaikea liikkua joen liettymisen ja pohjakasvien rehe- vöitymisen vuoksi, erityisesti viikonloppuisin, kun vedenkorkeus laskee.

Liettymisen ja virtauksen seurauksena tulleet maa-ainekset ovat kertyneet heinäsaareksi ja joki on pian kokonaan tukossa, kun maa-ainesta ja lietettä kertyy keskelle jokea heinäsaaren päähän. Rovastinojan suu ja ympäristö muodostaa esteen, johon kertyy maa-ainesta ja lietettä jatkuvasti. Joen käyttäminen ei olisi mahdollista, ellei pohjakasvillisuutta olisi niitetty kesäi- sin.

Muistuttajat ovat vaatineet ruoppausta Kestin saaren alapäähän saakka sekä Rovastinojansuiston ja Rovastinsaaren pään ja heinäsaaren ruop- pausta.

7. CC, Kähkönen RN:o 40:26

Muistuttaja on vaatinut ottamaan huomioon ruoppauksen jälkeisten muut- tuneiden virtausten vaikutuksen Oulujoen pohjoispuolen rantaan ja siitä ai- heutuvan vahingon.

Ruoppausten aiheuttama uoman avartuminen eteläpuolella pienentää vir- taamaa pohjoispuolella. On vaara, että Konttisaari ja muut matalikot Mu- hoslammelta alaspäin alkavat heinittyä ja liettyä samanlaisiksi kuin ruop- pauksen kohteena olevat lieju- ja heinämatalikot.

Hakijan selitys

Hakija on 31.1.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksen muistu- tuksista ja vaatimuksista. Siinä hakija on esittänyt seuraavaa:

Vesistön työnaikaisen tarkkailun lisäämiseen liittyvät esitykset ovat koh- tuullisia ja tarpeellisilta osin tarkkailua voi lisätä suunnitellusta.

Ruopattavan alueen laajentamiselle ei tämän hankkeen yhteydessä ole edellytyksiä ja nyt kunnostettavan alueen ulkopuolelle jäävien alueiden kunnostaminen tulee selvitettäväksi mahdollisten myöhempien kunnostus- hankkeiden yhteydessä.

Ruoppauksen jälkeisten virtausolosuhteiden vaikutusta ruoppauksen ulko- puolelle jääviin alueisiin on vaikea ennakolta arvioida. Virtauksien muuttu- mista on pyritty selvittämään virtausmallin avulla. Matalilla heinittyvillä alu- eilla on jo niitetty kaislikkoa nykyisen tilanteen korjaamiseksi ja alueella on niitettävä kaislikkoa edelleenkin ruoppauksesta riippumatta.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

KÄSITTELYRATKAISU

Ympäristölupavirasto ei tutki 5. Muhoksen seurakunnan ja 6. AA:n ja BB:n vaatimuksia hakemuksessa tarkoitetun alueen ulkopuolisten kohteiden ruoppaamisesta.

PÄÄASIARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Muhoksen kunnalle luvan Oulujoen ruop- paamiseen Muhosjokisuun ja Hämesaaren välisellä alueella sekä ruop- pausmassojen läjittämiseen vesi- ja ranta-alueelle Muhoksen kunnassa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan toimenpitein kompensoitavaa tai korvattavaa vahinkoa.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Ruoppaamista ja läjittämistä koskevat määräykset

1. Ruoppaukset ja läjitykset saadaan toteuttaa seuraavien hakemussuun- nitelman liitteenä 3 olevien piirustusten osoittamalla sekä hakemussuunni- telmasta muutoin ilmenevällä tavalla:

Nro Nimi MK

Muhosjokisuu-100 Ruoppaus- ja täyttöalueet.

Asemapiirustus.

1:2 000 Muhosjokisuu-101 Ruoppaus- ja täyttöalueet.

Tyyppipoikkileikkaus.

1:200 Muhosjokisuu-102 Sulkupenkereet ja silttiver-

hot. Sijaintipiirustus.

1:2 000

2. Kaikki syvyydet on sidottava NN- korkeusjärjestelmään

Työaika

3. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on saatettava olennaisilta osin lop- puun neljän vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhal- la, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi.

Työnaikaisten haittojen minimointi

4. Vettä samentavia töitä saadaan tehdä vain avovesiaikana. Silttiverholla suojatun alueen ulkopuolista aluetta saadaan ruopata vain, kun Montan voimalaitoksen juoksutus on luvan sallima minimi 50 m³/s, eikä ole odotet- tavissa, että se lähimmän vuorokauden aikana olennaisesti kasvaisi.

Työt on suoritettava niin, ettei niistä aiheudu veden haitallista samentumis- ta tai muuta sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuk- sin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavutta- miseksi on välttämätöntä.

Viimeistely- ja maisemointityöt

5. Luvan saajan on poistettava rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen maa-aines. Läjitysalue ympäristöineen on muotoiltava ja maisemoitava hy- väksyttävään kuntoon.

Kunnossapitomääräys

6. Luvan saajan on pidettävä läjitysalue asianmukaisessa kunnossa.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

7. Luvan saajan on pidettävä työn aikana työmaapäiväkirjaa, johon on merkittävä sääolosuhteet, virtaamat ja vedenkorkeudet, päivittäiset työs- kentelyajat, ruoppausmassojen laatu ja määrä, muut suoritetut toimenpi- teet ja muut havainnot, joilla voi olla merkitystä töiden vaikutusten arvioin- nissa. Samentumisalueet on merkittävä sopivamittakaavaiselle karttapoh- jalle. Ennakoitua selvästi merkittävämmästä samentumisesta on ilmoitetta- va viivytyksettä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seu- dun ympäristövirastolle. Työmaapäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja on pyydettäessä esitettävä valvoville viranomaisille sekä niille, joi- den oikeus tai etu on päiväkirjaan merkityistä tiedoista riippuvainen.

8. Luvan saajan on tarkkailtava työn vaikutuksia joen kiintoainepitoisuuk- siin ja sameuteen ruoppaustöiden ajan kahden viikon välein tehtävällä näytteenotolla hankealueesta ylävirtaan sijaitsevan Montan voimalaitoksen näytepaikalla (Ou36), noin 10 km alavirtaan päin olevalla Laukan sillan (Ou30) näytepaikalla sekä Muhosjoen suulla sijaitsevalla pohjapadolla.

Ajankohdan keskivirtaamaa selvästi suurempien juoksutusten aikana on tarkkailua suoritettava viikoittain. Montan voimalaitoksen juoksutus näyt- teenottohetkellä tulee kirjata.

Vesistötarkkailun tulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastolle.

Tuloksiin on liitettävä kuvaus samentumistilanteesta. Tarkkailussa on käy-

tettävä vahvistettuja standardeja tai muita kyseessä olevien viranomaisten hyväksymiä menetelmiä.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa tarkkailuohjelmaa muun muassa lisäämällä tarvittaessa uusia näytteenottopisteitä työalueen alavirranpuolelle.

9. Ruoppaustöiden päätyttyä on tarkkailun tuloksista laadittava puolen vuo- den kuluessa yhteenvetoraportti. Raportti on toimitettava edellä mainittujen tahojen lisäksi Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Yhteenvetora- portissa on esitettävä tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuusteki- jät ja käytetyt laskentamenetelmät.

Aloittamis- ja valmistumisilmoitus

10. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava töiden aloittami- sesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Oulun seudun ympäris- tövirastolle, hankkeen vaikutusalueen osakaskunnille sekä työalueen maanomistajille.

11. Luvan saajan on ilmoitettava kirjallisesti töiden valmistumisesta ympä- ristölupavirastolle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastolle 60 päivän kuluessa töiden päättymisestä luki- en.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä rakennustöiden valmistumisesta.

Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi vaatia luvan haltijan velvoittamista vahin- kojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa.

RATKAISUN PERUSTELUT

Käsittelyratkaisun perustelut

Hakemusasiassa voidaan tutkia vain hakemukseen sisältyvät asiat. Hake- muksessa tarkoitetun alueen ulkopuolisten kohteiden ruoppaamista koske- via vaatimuksia ei näin ollen voida tutkia.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankkeella parannetaan osayleiskaavassa virkistyskäyttöalueeksi merkityn Muhosjokisuu-Hämesaari -alueen käytettävyyttä kaavan mukaiseen tarkoi- tukseen. Hankkeella parannetaan ja turvataan hankealueen tila siten, että sen merkitys alueen vetovoimatekijänä ja virkistyskäyttöalueena kasvaa.

Hankeen toteuttaminen nostaa rantakiinteistöjen arvoa parantaen vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia ja maisemaa.

Hankkeella ei ole pitkäkestoisia haitallisia vaikutuksia vesistöön tai sen käyttöön. Ruoppauksen aikana voi esiintyä lievää työnaikaista veden sa- mentumista. Samentuminen on kuitenkin niin vähäistä, ettei sillä ole sanot- tavaa haitallista vaikutusta vesistön käyttöön tai vesiluonnolle.

Ruopattavien vesialueiden ja ruoppausmassojen läjitykseen tarvittavien vesi- ja ranta-alueiden omistajien kanssa on luvan saaja tehnyt sopimukset hankkeessa tarvittavien toimenpiteiden suorittamisesta.

Hankkeesta saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan myöntämisedel- lytykset näin ollen täyttyvät.

Lupamääräysten perustelut

Ruopattavat massat eivät tutkimusten mukaan sisällä siinä määrin haitalli- sia aineita, että työn suorittamiselle tulisi asettaa erityisiä määräyksiä.

Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset lupamääräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisen ja yksityisen edun turvaami- sesta.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 7–9.

3. Oulun seudun ympäristölautakunnan tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 7–9 ja vaatimukset vesistövaikutusten minimoimisesta lupamääräyksessä 4. Vaatimus alueella pesivien lintujen kartoittamisesta ennen toiminnan aloittamista on hylätty, koska alueella ei tiedetä pesivän uhanalaisia lintuja ja lupamääräyksessä 4 on annettu mää- räys työnaikaisten haittojen estämisestä. Silttiverhon yksityiskohtaista suunnittelua koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, et- tä suunnitelmassa on määritelty silttiverhon sijoittaminen, rakenne ja tuen- ta, eikä yksityiskohtaisempia määräyksiä siten ole tarpeen antaa.

7. CC:n muistutuksen johdosta viitataan ennakoimattoman vahingon varal- ta annettuun ohjaukseen.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Vesilaki 2 luku 3 §, 4 §, 6 § 2 momentti, 11 §, 12 §, 14 a § 1 momentti, 15 § ja 31 § 1 momentti

Vesiasetus 85 § 1 momentti

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 750 euroa.

Perustelut

Alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen mukaan on vesilain 2 luvun mukaisessa asiassa, jossa ruoppausmäärä on 4 000–20 000 m³, lupa- asian käsittelymaksu 1 750 euroa. Hakemussuunnitelman mukaan ruop- pausmaiden määrä on 20 000 m³ktr.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Paavo Liimatta Simo Perkkiö

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Simo Perkkiö (esittelijä).

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.

SP/es

Liite

Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 9.6.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asi- aa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystie- dot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväk-

si

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskir- jelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviras- ton kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähet- tää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: asiak.palv. 020 690 182, telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeu- denkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviran- omaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.