LUPAPÄÄTÖS Nro 17/08/2 Dnro Psy-2007-y-141 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2008

YMPÄRISTÖ

LUPAPÄÄTÖS

Nro 17/08/2

Dnro Psy-2007-y-141

Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2008

ASIA

LUVAN HAKIJA

Valtakatu 4 A

96100 ROVANIEMI

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 3

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 3

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 3

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3

Lupa ... 3

Sopimukset ... 3

Kaavoitustilanne... 4

TOIMINTA... 4

Toiminnan tarkoitus... 4

Yleiskuvaus toiminnasta ... 4

Tuotantotavoite ja -määrä ... 4

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 5

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 6

Lammikon hoidossa käytetyt aineet... 6

Päästöt pintavesiin... 6

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 6

Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö ... 6

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 7

Vaikutus pintavesiin ... 7

Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön ... 7

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 7

KORVAUKSET ... 8

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 8

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 8

Lausunnot ... 8

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 10

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 10

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 10

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 11

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 11

Päästöt pintavesiin... 11

Päästöt ilmaan ja melu ... 11

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 11

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 11

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 12

Toiminnan lopettaminen... 12

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 12

RATKAISUN PERUSTELUT... 12

Lupaharkinnan perusteet ... 12

Luvan myöntämisen edellytykset ... 12

Lupamääräysten perustelut ... 13

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 13

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 13

Päätöksen voimassaolo ... 13

Lupamääräysten tarkistaminen ... 14

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 14

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 14

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 14

KÄSITTELYMAKSU... 14^U Ratkaisu ... 14

Oikeusohje ... 14

MUUTOKSENHAKU ... 15

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Voimalohi Oy on 28.9.2007 ympäristölupavirastoon toimitetussa ympäristö- lupahakemuksessa pyytänyt lupaa jatkaa Sallinkijärven käyttöä luonnonravintolammikkona hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Sallinkijärven luonnonravintolammikko sijaitsee Sodankylän kunnassa Sodankylä–Meltaustien länsipuolella, Vaalajärvestä 9 kilometriä etelään.

Lammikon pinta-ala on 50 hehtaaria.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, johon Lapin ympäristökeskus on 30.8.2006 päivätyllä kirjeellä kehottanut hakemaan ympäristölupaa 30.9.2007 mennessä.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonra- vintolammikolle tai lammikkoryhmälle.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Lupa

Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään 25.5.1982 nro 37/82/I myön- tänyt Kemijoki Oy:lle luvan Sallinkijärven luonnonravintolammikon raken- tamiseen ja käyttöön. Oikeus Sallinkijärven säännöstelyyn on voimassa niin kauan kuin hakijalla on sopimukseen perustuva oikeus toiminnassa tarvittaviin alueisiin.

Sopimukset

Kemijoki Oy on vuokrannut Sallinkijärven ranta- ja vesialueen vuoden 2031 loppuun saakka.

Kemijoki Oy on luovuttanut Sallinkijärven kalanviljelyinvestointien käyttöoi- keuden Voimalohi Oy:lle. Käyttöoikeus on voimassa niin kauan kuin muut edellytykset sen toiminnalle ovat olemassa. Sopimuksen mukaan Voimalo-

hi Oy hakee tarvittavat viranomaisluvat lannoitukseen, kalojen lääkitykseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, minkä tarkoituksena on varmistaa, pa- rantaa tai tehostaa kalanviljely-yksikön tuotantoa.

Kaavoitustilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista kaavaa.

TOIMINTA

Toiminnan tarkoitus

Voimalohi Oy:n tehtävänä on tuottaa itse ja hankkia tarvittaessa sopimus- viljelyllä Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalanhoitovelvoitteeseen tarvittavat istukkaat ja hoitaa istutukset. Merialueen velvoitteina on istuttaa vuosittain Kemijoella 3,1 miljoonaa ja Iijoella 1,2 miljoonaa kesänvanhaa vaellussiian poikasta. Kemijoen jokialueelle on istutettava 2,1 miljoonaa si- sävesisiikaa ja 200 000 sisävesisiikaa ja/tai harjusta ja Iijokeen 650 000 kesänvanhaa sisävesisiian poikasta vuodessa. Jokialueiden istukkaista pääosa on vaihdettu muiksi lajeiksi. Lisäksi säännöstelyjärville on istutetta- va vuosittain yli 500 000 siikaa ja 20 000 harjusta.

Yleiskuvaus toiminnasta

Sallinkijärven luonnonravintolammikko on otettu käyttöön vuonna 1983. Si- tä on käytetty jatkuvasti siian- ja harjuksenpoikasten tuotantoon.

Sallinkijärven luonnonravintolammikko on oleellinen osa Voimalohi Oy:lle asetettujen harjuksen tuotantotavoitteiden toteuttamista. Lammikon harjuk- senpoikastuotanto on normaaliolosuhteissa noin 170 000 yksilöä (noin 20 kg/ha) kasvukaudessa. Lammikon hoidosta ja käytöstä huolehtii Voimalohi Oy, jonka käyttöön Kemijoki Oy:n kalanviljelykapasiteetti on luo- vutettu.

Sallinkijärven säännöstelykäytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa ja se on voi- massa olevan vesioikeuden päätöksen mukainen.

Keväällä istutetut vastakuoriutuneet kalanpoikaset käyttävät ravintonaan lammikossa syntyvää biomassaa, lähinnä eläinplanktonia. Kalanpoikasia ei ruokita. Syksyllä lammikko tyhjennetään ja istukkaat siirretään istutusvesis- töön.

Lammikkoa ei ole kalkittu tai lannoitettu, mutta jatkossa normaalin tuotan- totason säilyttämiseksi lammikkoa on tarpeen lannoittaa.

Tuotantotavoite ja -määrä

Lammikon tuotantotavoitteeksi on asetettu 150 000–200 000 kesänvanhaa harjuksenpoikasta vuodessa eli 3 000–4 000 yksilöä/ha.

Tuotanto on ollut 600–4 400 poikasta hehtaarilta. Tuotantomäärään vaikut- tavat mm. poikasten henkiinjääminen, lammikon vesitilavuus ja pinta-ala,

lämpöolosuhteet ja lammikon ravinnetilanne. Karuuntuminen heikentää ja lannoitus parantaa tuotantoa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Luonnonravintolammikon ympäristökuormitukseen vaikuttavat suoraan ka- lojen ruokinta ja lammikon lannoitus. Sallinkijärvellä kalanpoikasia ei ruoki- ta. Järveä aiotaan lannoittaa tarpeen mukaan. Lannoituksella on selvä myönteinen vaikutus kalanpoikasten säilyvyyteen ja kasvuun.

Koska Sallinkijärvi vähitellen karuuntuu, lannoituksen riittävyyttä tulee jat- kuvasti seurata. Velvoitekalanhoitoa valvovat viranomaiset edellyttävät har- justen määrän lisäämistä istutuksissa ja että kesänvanhojen siikojen keski- koko on noin 10 cm aiemman 9 cm:n asemasta. Tämä merkitsee lammikon kilomääräisen tuotannon nostamista noin 20–30 %:lla.

Lannoituksen enimmäistasoksi esitetään 30 kg (0,6 kg/ha) fosforia vuo- dessa. Tarvittava lannoitus arvioidaan vuosittain vedenlaatutietojen ja ka- lanpoikasten tuotantotietojen perusteella. Esitetyllä lannoituksen enim- mäistasolla Sallinkijärven kuormitus on pienempi kuin Kalanviljelyn ympä- ristönsuojeluohjeen mukainen (ympäristöministeriö 2000) luonnonravinto- lammikoiden keskimääräinen ympäristökuormitus, 0,9 kg/ha/vuosi.

Järven veden pH-tasoa esitetään säädeltäväksi kalkituksella, jotta ravintei- den liukenevuus ja hyväksikäyttö parantuisivat. Kalkituksen enimmäistaso olisi noin 200 kg/ha, yhteensä 10 tonnia. Mahdollinen kalkitus toteutetaan kevättalvella moottorikelkkalevityksenä. Kalkkia ei varastoida alueella, kos- ka se toimitetaan paikalle vasta hiukan ennen levitystä.

Muilta osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä osoittavat mm.

seuraavat seikat:

– lannoitusta käytetään tarvittaessa, – lannoitukseen ei käytetä karjanlantaa, – kalkituksia käytetään vain tarvittaessa,

– kalaston hävittämiseen rotenon-käsittelyllä on Lapin työvoima- ja elin- keinokeskuksen lupa,

– tyhjennysvaihe toteutetaan valvotusti,

– lammikon säännöstely- ja keräilylaitteet pidetään lukittuina ja tarvittava kalusto ja materiaalit säilytetään lukitussa vajassa,

– lammikon ja tyhjennysuomien pohjien mahdollinen puhdistuskaivu ajoi- tetaan tyhjennyksen jälkeiseen aikaan, jolloin vettä ei juoksuteta ja – lammikon vedenkorkeudesta ja tyhjennysvirtaamista pidetään kirjaa.

Juoksutukset pyritään toteuttamaan hitaasti, jolloin kiintoaine ehtii laskeu- tua ja eroosiota vältetään. Toisaalta kalatalousviranomaisten vaatimukset edellyttävät nopeahkoa istutusaikataulua. Poikasia ei voida kerätä talvisis- sa olosuhteissa, joten tyhjennysvaihetta ei voida jatkaa useiden kuukau- sien mittaiseksi.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Lammikon hoidossa käytetyt aineet

Päättyneeltä kasvatuskaudelta lammikkoon jääneet kesänvanhat poikaset saalistavat seuraavana tuotantokautena haitallisen paljon uuden vuosiluo- kan pikkupoikasia. Sen vuoksi lammikkoon jääneet poikaset poistetaan tarvittaessa rotenon-käsittelyllä. Rotenon hajoaa luontaisesti vedessä ly- hyessä ajassa ja jää suljetun padon taakse laimentuen lammikon seuraa- van tuotantokauden täyteen vesitilavuuteen. Voimalohi Oy:llä on Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa rotenon-käsittelyyn.

Päästöt pintavesiin

Lammikon vesitalousluvan mukaisesti Sallinkijärven tyhjennysjuoksutukset voidaan aloittaa ajankohtana, jolloin vahingot alajuoksulla vältetään. Juok- sutukset on aloitettu yleensä syyskuun alussa. Juoksutusmäärät ovat olleet enimmillään 129 000 m³/vrk. Juoksutuksen keskivirtaama on ollut 0,15 m³/s. Suurinta juoksutus on lammikon tyhjennyksen alkuvaiheessa, kun vesitilavuus on suuri. Pienimmät juoksutukset ovat tyhjennyksen lop- puvaiheessa, jolloin saadaan ehkäistyä kiintoaineen ja lietteen lisääntymi- nen juoksutusvedessä.

Vuosina 1997–2006 Sallinkijärven veden kokonaisfosforipitoisuuden vuo- sikeskiarvot ovat olleet 55–107 µg/l. Keskimääräinen kokonaistyppipitoi- suus on vastaavasti ollut 597–1 100 µg/l. Kiintoainepitoisuus on ollut kes- kimäärin noin 6,7 mg/l. Veden värin keskiarvo on ollut humusvesille tyypilli- sesti 159 mg/l Pt.

Vedenlaatutietojen ja juoksutetun vesimäärän perusteella veden mukana vuorokaudessa kulkeutunut kokonaisfosforimäärä on ollut keskimäärin 1 kg, kokonaistyppimäärä 11 kg ja kiintoainemäärä 86 kg. Vuosikuormitus on näillä perusteilla laskettuna 33 kg fosforia, 366 kg typpeä ja 2 800 kg kiintoainetta.

Fosforikuormitukset ovat pääosin luontaisia, koska lammikkoa ei ole lan- noitettu. Fosforikuormitus on selvästi pienempi kuin Kalanviljelyn ympäris- tönsuojeluohjeessa (ympäristöministeriö 2000) asetettu tavoite (0,9 kg/ha).

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö

Sallinkijärvi kuuluu Vaalajoen vesistöalueeseen (65.854). Sallinkijärven va- luma-alueen pinta-ala on 3,7 km². Järven vedet juoksutetaan tyhjennys- kanavaa pitkin Kalkojokeen, joka laskee Vaalajärveen. Tyhjennyskanavan keskiylivirtaamaksi on arvioitu 0,74 m³/s.

Sallinkijärvi on fosfori- ja typpipitoisuuden perusteella erittäin rehevä. Luon- nonravintolammikon fosfori sitoutuu pääasiassa kalastoon ja muuhun bio- massaan, sedimentoituu pohjalle tai poistuu muutoin kierrosta.

Sallinkijärven rannoilla ei ole asutusta eikä virkistyskäyttöä lukuun ottamat- ta syksyistä vesilintujen metsästystä. Järven ainoa käyttötarkoitus on luon-

nonravintoviljely. Kalkojoen alaosan ja Vaalajärven rannoilla on vakituista ja loma-asutusta.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus pintavesiin

Sallinkijärven aiheuttaman kuormituksen vaikutukset vesistön ravinne- ja kiintoainepitoisuuteen ovat vähäisiä. Kuormitus voi näkyä Vaalajärvessä hieman veden värin ja ravinnepitoisuuden lisääntymisenä. Juoksutukset tehdään syys–lokakuussa, jolloin veden perustuotanto ei enää ole voima- kasta eikä ravinnekuormitus näin aiheuta muutoksia vesistön rehevyys- tasoon. Sallinkijärven kuormituksella ei ole vaikutusta Kitiseen.

Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön

Jätteitä syntyy vähän. Lannoitesäkit toimitetaan tyhjinä kaatopaikalle. Kuol- leet kalat, joita ajautuu kiinniottolaitteiden sihteihin vähäisiä määriä (yleen- sä muutamia satoja yksilöitä vuosittain), viedään kaatopaikalle. Yhdyskun- tajätteet, joita syntyy erittäin vähän, toimitetaan säkissä kaatopaikalle.

Sallinkijärven ympäristö on asumatonta. Toiminta ei aiheuta melu- tai haju- haittoja eikä lisää juurikaan liikennettä. Toiminta ei aiheuta päästöjä il- maan.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakija tarkkailee toimintaa veden säännöstelyn ja tuotannollisten veden- laatutekijöiden osalta. Tarkkailu ei ole hakijan velvoitteena, mutta lammi- kon käyttö ja tuotannon suunnittelu edellyttävät vedenlaadun säännöllistä tarkkailua. Lammikon tuotannollista tarkkailua tullaan jatkamaan nykyisellä tavalla. Lammikosta otetaan vesinäytteitä vähintään kaksi kertaa tuotanto- kaudella touko-elokuussa. Näytteistä analysoidaan pH, väri, kokonaisfosfo- ri, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Tuotannollisen tarkkai- lun tulokset tulevat hakijan omaan käyttöön.

Koska kuormituksen vesistövaikutukset arvioidaan vähäisiksi, Sallinkijär- ven tyhjennysaikaista vedenlaatua ja kuormitusta esitetään tarkkailtavaksi yhden kerran luvan voimassaoloaikana ottamalla näytteet lähtevästä ve- destä tyhjennyksen alkuvaiheessa, puolivälissä ja lopussa.

Lisäksi hakija tarkkailee Sallinkijärven vedenkorkeuksia ja tyhjennysvir- taamia, jotka kirjataan lammikolla käyntien yhteydessä.

Hakija on esittänyt tarkkailuksi seuraavaa:

– Lannoitus-, kalkitus- ja tuotantomääristä, vastakuoriutuneiden poikas- ten istutuksista, vedenkorkeuksista, tyhjennysvirtaamista ja mahdolli- sista kalataudeista pidetään kirjaa.

– Kuormituksen arvioimiseksi lammikosta mitataan kasvatuskauden ai- kana kaksi kertaa kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiin- toaine. Tyhjennyksen aikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla yhden kerran luvan voimassaoloaikana näytteet lähtevästä vedestä tyhjen-

nyksen alkuvaiheessa, puolivälissä ja lopussa. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta.

– Vuosiyhteenveto toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle ja Sodanky- län kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun lop- puun mennessä. Siinä esitetään Sallinkijärven luonnonravintolammikon toiminta ja tuotanto, vastakuoriutuneiden poikasten istutukset, mahdol- liset kalataudit, vedenkorkeudet ja tyhjennysvirtaamat, vedenlaatu ja päästöt, muodostuneet jätteet ja toteutettu tarkkailu. Vuosiyhteenveto tehdään soveltuvin osin ympäristöhallinnon lomakkeille.

KORVAUKSET

Sallinkijärven käytöstä luonnonravintolammikkona ei hakijan arvion mu- kaan aiheudu korvattavaa vahinkoa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Sodankylän kunnassa 25.10.–26.11.2007 sekä eri- tyistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hake- muksesta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elin- keinokeskukselta, Sodankylän kunnalta ja sen kaavoitus- ja ympäristön- suojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallis- lehti Sompiossa 25.10.2007.

Lausunnot

1. Lapin ympäristökeskus

Ympäristökeskus on katsonut, että Sallinkijärven luonnonravintolammikkoa koskeva ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli lupamääräyksiä annet- taessa otetaan huomioon seuraavaa:

Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukai- sessa kunnossa ja järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Sään- nöstelylaitteet on lukittava, jotta asiattomien pääsy rakenteisiin estetään.

Lammikon tyhjennysjuoksutus tulee järjestää siten, ettei alapuolisessa ve- sistössä esiinny haitallisia vaikutuksia. Lammikon tyhjennyksen aloittami- sesta on hyvissä ajoin ilmoitettava ympäristökeskukselle.

Luonnonravintolammikossa kasvatettavaa kalamäärää ei ole tarpeen rajoit- taa, mutta poikasia ei saa ruokkia. Luonnonravintolammikon tuotanto ja tuotannon jatkuvuus edellyttävät riittävää veden ravinteisuutta ja kasvatet- tavalle kalalajille ja sen ravintoeläimille soveltuvaa veden pH:ta, mistä joh- tuen lupa kemiallisten lannoitteiden ja kalkin käyttämiseen hakijan esittä- mällä tavalla voidaan sallia. Lannoitukset ja kalkitukset on tehtävä lammi-

kon vedenlaadun seurantaan tukeutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta. Lammikon pohjan muokkaamista ei tule sallia eikä lannoitteita

ja kalkkia saa varastoida lammikkoalueella.

Lammikkoon tyhjennyksen jälkeen jääneiden kalojen poisto rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin on hyväksyttävissä.

Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitet- tava Sodankylän kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava Sodankylän kunnan eläinlääkäril- le. Kalatautitapaukset ovat poikkeustilanteita, joista on tehtävä ilmoitus myös ympäristökeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pi- dettävään hoitopäiväkirjaan. Poikkeustilanteista annettavassa lupamäärä- yksessä tulee ottaa huomioon myös mahdollisen tarkkailun järjestäminen.

Muilta osin hakijan esitys häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevaksi lupamääräykseksi on asianmukainen.

Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu tulee järjestää hakijan esittämällä tavalla ottaen huomioon ympäristökeskuksen esittämät täsmennykset. Hoi- topäiväkirjaan on merkittävä hakijan esittämän lisäksi ainakin tiedot lammi- kon rakenteiden tarkastuksista ja huolloista, kalakuolemista, näytteenotois- ta, jätehuoltoon liittyvistä toimista ja muista mahdollisista tapahtumista, joil- la voi olla vaikutusta ympäristöön, sekä niitä koskevista valituksista. Hoito- päiväkirja on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle.

Luonnonravintolammikon tyhjennysjuoksutusten aikana päästöjä tulee tarkkailla. Hakijan esitys päästötarkkailuksi voidaan hyväksyä. Päästötark- kailu tulee kuitenkin toteuttaa lupajakson aikana vähintään kahtena vuon- na, jos lammikkoa lannoitetaan. Tällöin ainakin toisen tarkkailukerran on ol- tava lannoitusvuonna. Muutoin päästötarkkailua on tehtävä vähintään yh- tenä vuotena lupajakson aikana. Vesinäytteistä on analysoitava ainakin hakijan esittämät vedenlaadun muuttujat.

Hakijan on ainakin yhtenä vuonna lupakauden aikana tehtävä vaikutus- tarkkailua lammikon alapuolisessa Vaalajärvessä, mikäli lammikkoa on ky- seisenä vuonna lannoitettu. Vaikutustarkkailuna on ennen tyhjennysjuok- sutuksen alkua ja samanaikaisesti tyhjennysjuoksutuksen lopussa otetta- van päästötarkkailunäytteen kanssa otettava vesinäytteet Vaalajärvestä Hertta-rekisterin havaintopaikalta Vaalajärvi 107. Näytteet on otettava met- rin syvyydeltä ja niistä on analysoitava ainakin kokonaisfosfori, kokonais- typpi, fosfaattifosfori, rauta, sameus, pH ja näkösyvyys.

Toiminnanharjoittaja voi ottaa lammikosta kasvatuskauden aikana otettavat näytteet. Juoksutusten aikana otettavien päästö- ja vaikutustarkkailunäyt- teiden ottajalla on oltava riippumattoman sertifiointielimen varmistama pä- tevyys näytteenottoon ja näytteet on analysoitava SFS-standardien mukai- silla tai muilla ympäristöhallinnon hyväksymillä määritysmenetelmillä.

Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun men- nessä Lapin ympäristökeskukselle ja Sodankylän kunnan ympäristöviran- omaiselle. Lapin ympäristökeskukselle tulee määrätä oikeus tehdä tarkkai- luun tarpeelliseksi katsottavia muutoksia lupapäätöksen estämättä.

Vedenkorkeuden muutokset alapuolisessa vesistössä jäänevät vähäisiksi eikä vedenkorkeuden tarkkaileminen ole tarpeellista.

Toiminta on jatkuvaa ja vakiintunutta. Päätöksessä tulee tästä huolimatta antaa tarpeelliset toiminnan lopettamista ja jälkihoitotöitä koskevat lupa- määräykset.

Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamishakemus voidaan velvoittaa jätettäväksi vuoden 2018 loppuun mennessä.

2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut hakijan velvoittamista huolehti- maan siitä, ettei lammikosta pääse tyhjennyksen aikana eikä muulloinkaan kaloja alapuoliseen vesistöön.

3. Sodankylän kunnan ympäristölautakunta

Ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta.

4. Sodankylän kunnanhallitus

Kunnanhallituksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Luonnon- ravintolammikon alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista kaa- vaa.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Ympäristölupavirasto on 27.11.2007 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen johdosta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausun- noista.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Voimalohi Oy:lle ympäristöluvan Sallinkijär- ven luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatusta varten Sodankylän kunnassa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoi- mattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

1. Lammikon veden pH-tasoa saa säätää lisäämällä lammikkoon kalkkia enintään 200 kg/ha.

2. Lammikkoa saa lannoittaa teollisesti valmistetulla fosforilannoitteella kesä–heinäkuussa, kun lammikosta ei ole juoksutusta. Lannoitus on lopetettava vähintään kuukausi ennen lammikon tyhjentämisen aloitta- mista. Vuosittain lisättävän lannoitteen kokonaisfosforisisältö saa olla enintään 30 kg.

3. Lannoitus ja kalkitus on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tu- keutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta.

4. Kaloja ei saa ruokkia eikä lammikon pohjaa pöyhiä.

5. Lammikko on 15.8. jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huo- lellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesistössä vältytään. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin il- moitettava Lapin ympäristökeskukselle.

Päästöt ilmaan ja melu

6. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia ha- ju- tai meluhaittoja ympäristölle.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vä- hän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Jätteet on lajiteltava Sodankylän kunnan jätehuoltomääräysten mukai- sesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimi- jalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hy- väksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin jär- jestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

8. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennal- leen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi sekä järjestettävä tarpeelli- nen tarkkailu.

9. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonil- la asianmukaisin käyttöluvin. Tuhoamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle.

10. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

11. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailu- tulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Ympäristölupavirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ympäristökeskus tar- kentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua.

12. Sallinkijärven luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoi- taja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ympäristökeskuk- selle.

Toiminnan lopettaminen

13. Jos lammikon toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvausha- kemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskevan vaatimuksen.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu Sallinkijärven käyttäminen luonnonravintolammikkona täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä sekä lannoitteen määrästä ja laadusta toiminta vastaa Sallinkijärven luonnonra- vintolammikon olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tek- niikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukai- nen.

Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi-

den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjave- den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloil- le.

Lupamääräysten perustelut

Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista koh- tuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika riittä- vän pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, välttämällä liikalannoitusta, lo- pettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista ja välttämällä pohjalietteen sekoittamista veteen tyhjennysaikana. Juoksutus- ten vaikutusta vedenlaatuun ja mahdollista liettymistä on seurattava.

Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät.

Jätteiden käsittelystä on annettu tarpeelliset määräykset.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tämän vuoksi luonnonravintolammikolla pidetään hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki hoito- ja kunnossapitotapahtumat. Lisäksi toiminnanharjoittajalle on määrätty päästö- ja vaikutustarkkailu.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

Lapin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ja tä- män päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi huomioon. Vesinäytteenoton asianmukaisuuden varmistaa päätöksen liitteessä 2 oleva laadunvarmis- tus. Lammikon rakenteiden ja säännöstelyn osalta luvan saajalla on vesi- oikeuden 25.5.1982 myöntämä lupa eikä niiden osalta anneta määräyksiä tässä luvassa.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin aluei- siin.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai- sen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristö- lupavirastolle 31.12.2018 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta ja kuormituksesta sekä arvio hankkeen vai- kutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen. Lisäksi hake- mukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähen- tämiseksi toteutusaikatauluineen ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 momentti ja 55 § 2 momentti

Jätelaki 4 ja 6 §

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 530 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suorit- teista (1388/2006)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Mikko Keränen Jorma Rantakangas

Tarja Savela

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Mikko Keränen (tarkastava jäsen) ja Jorma Rantakangas. Asian on esitellyt esittelijä Tarja Savela.

Tiedustelut; asian esittelijä, puh. 020 690 182.

TS/es

Liitteet

Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 10.3.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182;

telekopio 020 490 6499

sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

SALLINKIJÄRVEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäivä- kirjaa. Siihen merkitään päivittäin lammikon hoito- ja kunnossapitotapah- tumat, tuotantotiedot, kalkitusten ja lannoitusten ajankohta ja määrä, ha- vainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), tyhjennysojan ja sen suun liettymät, vedenkorkeudet, haju- havainnot, kalataudit ja niiden hoito ja käytetyt lääkkeet ja kemikaalit, kala- kuolemat, näytteenotot, jätehuolto, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn tai lammikon tai sen ympä- ristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset.

Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille, joil- le hoitopäiväkirja pyydettäessä esitetään. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuu- den tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutusten toteamiseksi otetaan Sallinkijärvestä kasvatuskauden aikana vähintään kaksi kertaa vesinäytteitä, joista määritetään pH, väri, kokonaisfosfori, fos- faattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta.

Päästötarkkailu

Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla kertanäytteet vähin- tään yhden kerran luvan voimassaoloaikana luonnonravintolammikon pa- dolta lähtevästä vedestä tyhjennyksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa.

Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiin- toaine ja rauta. Jos luonnonravintolammikkoa lannoitetaan, tyhjennysai- kaista vedenlaatua tarkkaillaan vähintään kaksi kertaa lupakauden aikana.

Tällöin ainakin toisen tarkkailukerran on oltava lannoitusvuonna.

Vaikutustarkkailu

Vaikutustarkkailua tehdään ainakin yhden kerran lupakauden aikana Vaa- lajärvestä Hertta-rekisterin havaintopaikalta Vaalajärvi 107 sellaisena vuonna, kun luonnonravintolammikkoa on lannoitettu. Vesinäytteet otetaan ennen tyhjennysjuoksutuksen aloittamista ja tyhjennysjuoksutuksen lopus- sa samanaikaisesti päästötarkkailunäytteen kanssa. Näytteet otetaan met- rin syvyydeltä. Näytteistä määritetään vähintään kokonaisfosfori, fosfaatti- fosfori, kokonaistyppi, rauta, sameus, pH ja näkösyvyys.

Raportointi

Hoitopäiväkirja toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana.

Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Lapin ympäristökeskuksel-

le ja Sodankylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeukselli- siin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristö- keskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tieto- järjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

Vesistö- ja käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Sodanky- län kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti.

Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun men- nessä Lapin ympäristökeskukselle ja Sodankylän kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle sekä Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyk- sikölle.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viran- omaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.