LUPAPÄÄTÖS Nro 29/08/2 Dnro Psy-2007-y-89 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2008

LUPAPÄÄTÖS

Nro 29/08/2

Dnro Psy-2007-y-89

Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2008

ASIA

LUVAN HAKIJA

Leppiojantie 12

91800 Tyrnävä

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

HANKKEEN KUVAUS ... 4

Yleiskuvaus hankkeesta ... 4

Hankkeen tausta ... 4

Leppiojan perkaus 1950-luvulla ... 4

Vuoden 2000 tulva... 4

Uusi hanke Leppiojan perkaamiseksi ... 4

Hankkeen tarkoitus ... 5

Suunnitellut työt ... 5

Raivaus... 5

Tulvauoman kaivu... 5

Kaivumassojen läjitys ... 5

Muut toimenpiteet ... 6

Arvio työajasta ... 6

HANKETTA KOSKEVA, SOPIMUS JA OJITUSTOIMITUS ... 6

TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET ... 6

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 6

Yleiskuvaus vesistöstä... 6

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat ... 7

Vesistön käyttökelpoisuus... 7

Kalastusolot ja kalasto ... 7

Vesistön virkistyskäyttö ja alueen rakenteet ... 8

Alueen omistus- ja asutusolot ... 8

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 8

Mitoitus... 8

Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin ... 9

Muut vesistövaikutukset... 10

Työnaikaiset vaikutukset tieliikenteeseen ... 10

Arvio vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä ... 10

Intressivertailu... 10

KORVAUSESITYS... 11

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 11

Lupahakemuksen täydennykset ... 11

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 12

Muistutukset ja vaatimukset... 12

Hakijan kuuleminen ja selitys ... 13

Lisämuistutus ... 15

Hakijan lisäkuuleminen ja selitys ... 16

Tarkastus ... 16

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 16

KÄSITTELYRATKAISU... 16^U PÄÄASIARATKAISU... 17

KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU ... 17

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 17

Rakenteita koskevat määräykset ... 17

Rakentamisaika ... 17

Työnaikaisten haittojen minimointi ... 17

Viimeistelytyöt ... 18

Kunnossapito ... 18

Tarkkailu ja raportointi... 18

Aloittamis- ja valmistumisilmoitus ... 18

Muut velvoitteet... 18

KORVAUKSET ... 19

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 19

RATKAISUN PERUSTELUT... 19

Käsittelyratkaisun perustelut ... 19

Pääasiaratkaisun perustelut... 19

Käyttöoikeutta koskevan ratkaisun perustelut... 20

Lupamääräysten perustelut ... 20

Korvausten perustelut ... 20

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 20

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 21

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 21

KÄSITTELYMAKSU... 21^U MUUTOKSENHAKU ... 22

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Leppiojan ojitusyhtiö on 24.5.2007 ympäristölupavirastoon toimittamas- saan hakemuksessa pyytänyt lupaa rakentaa Leppiojasta tulvauoma Tyr- nävänjokeen ja käyttää rakennettavaa uomaa Leppiojan tulvajuoksutuksiin sekä oikeutta kulkea tulvauoman vartta uoman korjaus- ja kunnossapitoa varten hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla Tyrnävän kun- nassa.

HANKKEEN KUVAUS

Yleiskuvaus hankkeesta

Kaivettavan tulvauoman kokonaispituus on 410 m ja mitoitusvirtaama 1,5 m³/s.

Hankkeen tausta

Leppiojan perkaus 1950-luvulla

Leppiojan alueelle oli laadittu peruskuivatussuunnitelma vuonna 1950.

Hanke toteutettiin vuosina 1953–1955 valtion työnä. Lisäksi eri osilla on suoritettu yksittäisiä perkauksia. Alueelle on raivattu uusia peltoalueita ja valuma-alueella on suoritettu metsäojituksia. Leppiojan varteen on raken- nettu uusia asuinrakennuksia.

Vuoden 2000 tulva

Vuoden 2000 kevättulvalla Leppiojan varrella uhkasi rakennuksille tulla merkittäviä tulvavahinkoja, joilta vältyttiin tilapäisillä tulvasuojelutoimenpi- teillä. Kevään 2000 kevättulva oli toistuvuudeltaan keskimäärin kerran 50 vuodessa sattuva tulva. Välittömän tulvauhan alaisia asuinrakennuksia oli 5–10. Tulvan aikana oli joessa kaksi tulva-aluetta. Alaosalla oli noin 49 ha:n tulva-alue ja yläosalla noin 11 ha:n tulva-alue.

Uusi hanke Leppiojan perkaamiseksi

Leppiojaa on tarkoitus perata Leppiojan ja Tyrnävänjoen yhtymäkohdasta noin 5,5 km ylävirtaan. Tästä ylöspäin noin 2,0 km:n matkalla lähes suunni- tellun tulvauoman lähtökohtaan saakka uoman kunnostus on tarkoitus suo- rittaa pääosin raivaustyönä sekä tukkopaikkojen poistona. Tulvauomasta ylävirtaan päin Leppiojan perkausta on tarkoitus suorittaa noin 5,5 km:n matkalla. Perkauksen loppukohta määräytyy ojitustoimituksessa. Lisäksi peruskuivatushankkeeseen on suunniteltu Leppiojan yläosalla erillinen Ku- pinojien peruskuivatus.

Leppiojan peruskuivatushankkeen yhteydessä Leppiojaa perataan niin pal- jon, että Leppiojan tulvat pysyvät pääosin uomassa. Perkaushankkeen ta- kia menetetään suurten tulvien varastotilavuutta, mikä lisää tulvahuippuja alajuoksulla. Tulvahuippu kasvaa Leppiojan alajuoksulla, mutta ei enää

Tyrnävänjoessa, koska tulvahuiput näissä ovat yleensä eri aikoina. Pa- himmillaan menetetty varastotilavuus aiheuttaa Leppiojan alaosalla lisävir- taaman 1,6 m³/s.

Laskelmat ja mitoitus tehtiin vuoden 2000 vastaavan tulvan mukaan, koska tuosta tulvasta on käytettävissä vedenkorkeustietoja ja valokuvia. Keväällä 2005 mitattiin tulvavedenkorkeuksia Leppiojan alaosalla ja kaavaillun tulva- uoman ylä- ja alapäässä.

Hankkeen tarkoitus

Hankkeen tarkoituksena on kaivaa uoma Leppiojasta Tyrnävänjokeen, jol- loin sitä voidaan käyttää Leppiojan tulvavesien ohjaamiseen Tyrnävänjo- keen. Toimenpiteellä kompensoidaan suunnitellusta Leppiojan perkauk- sesta aiheutuvia virtaaman lisäyksiä sekä nykyisiä tulvahaittoja Leppiojan alaosalla.

Suunnitellut työt

Raivaus

Kaivettavan uoman linjauksella suoritetaan puuston raivaus. Puustoa rai- vataan myös työkoneiden kulkemiseen vaadittavan tilan verran. Puusto kasataan uoman reunaan. Hyötypuu ajetaan kasaan hankkeen lähialueelle maanomistajan esittämään paikkaan. Pensaat ajetaan erikseen sovittaval- le läjitysalueelle. Puuston raivausta tehdään noin 3 100 m²:n alueella.

Tulvauoman kaivu

Uoman paaluvälillä 0+00–0+90 tehdään nykyisen uomanpohjan muotoilu ja vahvistus. Paaluväleillä 0+90–3+30 ja 3+46–4+10 tehdään uoman kaivu ja vahvistus. Paaluvälille 3+30–3+46 asennetaan 16 m:n rumpuputki, jonka sisähalkaisija on 1 200 mm. Rummun ympärystäyttö tehdään tiivistetyllä hiekalla. Tien rakennekerrokset ja maantiesuojakaiteet rakennetaan Oulun tiepiirin hyväksymällä tavalla. Rummuksi soveltuu esimerkiksi teräsrumpu tai PEH T8 rumpuputki. Mikäli putkena käytetään teräsputkea, tulee siinä olla riittävä pintasuojaus (Tiehallinnon putkisilloille asettavat vaatimukset).

Uoman pohjaan ja luiskiin asennetaan suodatinkangas kl 2 sekä kiveys

# 50–200 mm. Kiveyksen rakennepaksuus on 400 mm. Kiveyksenä voi- daan käyttää joko luonnonkiveä tai murskattua kiviainesta. Vahvistusta asennetaan noin 2 600 m²:lle.

Kaivumassojen läjitys

Uoman paaluvälillä 0+00–0+90 kaivumassat muotoillaan uoman reuna- alueelle. Uoman paaluvälillä 0+90–4+10 kaivumassat ajetaan Tyrnävän kunnan osoittamalle läjitysalueelle. Läjitysalueelle siirrettävien kaivumasso- jen määrä on 2 700 m³ktr.

Muut toimenpiteet

Kaivutilan saamiseksi siirretään nykyinen peltoalueella sijaitseva aitara- kenne työn ajaksi pois kaivualueelta. Töiden loputtua rakenne asennetaan takaisin.

Kaivualueella oleva rajamerkki siirretään maanmittauslaitoksen toimesta.

Tulvauoman alittavat vesi- ja viemärilinjat alennetaan ja suojataan tarvit- taessa Tyrnävän Vesihuolto Oy:n ohjeiden mukaan.

Tulvauoman kohdalle Korvenkylän yksityistien reunaan rakennetaan mata- la maantiesuojakaide.

Suunnitelman korkeustasona on N₆₀-taso.

Arvio työajasta

Hanke toteutetaan syksyllä sadonkorjuun jälkeen, jolloin uoman varren pel- lot ovat viljeltävissä jo seuraavana keväänä. Arvioitu työn kestoaika on 2–3 viikkoa.

HANKETTA KOSKEVA SOPIMUS JA OJITUSTOIMITUS

Tien alituksesta on sopimus Oulun tiepiirin kanssa.

Leppiojan peruskuivatushanke käsitellään ojitustoimituksessa sen jälkeen, kun ympäristölupaviraston päätös Leppiojan tulvauomasta on tullut lain- voimaiseksi.

TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET

Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan pysyvä käyttöoikeus niihin hankkeessa tarvittaviin alueisiin, joihin hakijalla ei vielä ole pysyvää käyttöoikeutta, ja oikeus kulkea tulvauoman vartta uoman korjaus- ja kunnossapitoa varten.

Tästä aiheutuvat laskennalliset vahingot ovat yhteensä 2 700,90 euroa, jotka esitetään korvattavaksi.

Hakija on katsonut, että hanke on yleisen tarpeen vaatima, koska hank- keella on myös laajempaa merkitystä kiinteistöjen tulvasuojelussa Lep- piojan alaosalla.

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA

Yleiskuvaus vesistöstä

Leppioja laskee Tyrnävänjokeen, joka laskee edelleen Temmesjokeen.

Temmesjoki laskee noin 12 km:n päässä Leppiojan laskukohdasta Limin- ganlahteen. Leppiojan yläosalla sijaitsee aikoinaan kuivattu Leppijärvi.

Leppioja virtaa Tyrnävänjoen suuntaisesti joen länsipuolella. Leppiojan pääuoman pituus on 14 km välillä Tyrnävänjoki-Leppijärvi.

Leppiojan koko valuma-alue on noin 34 km². Tulvauoman kohdalla Lep- piojan valuma-alue on noin 27 km² ja Leppijärven järvikuivion luusuassa 8,3 km².

Tyrnävänjoen valuma-alue Temmesjokeen laskiessa on 305 km² ja järvi- syys 0,79 %. Leppiojan laskukohdassa Tyrnävänjoen valuma-alue on noin 300 km² ja suunnitellun tulvauoman laskukohdassa Tyrnävän taajaman kohdalla 269 km² (L=0,90 %).

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat

Suunnittelualueella ei ole virallisia hydrologisia mittauspaikkoja, eikä alueella ole tehty virtaamamittauksia. Tulvavirtaamat on arvioitu Kaiteran ja Seunan nomogrammien avulla suunnittelualueen eri osissa seuraavasti:

KAITERAN NOMOGR. MHQ

m³/s

HQ_1/20 m³/s

HQ_1/50 m³/s

HQ_1/100 m³/s Koko Leppioja 4,6 7,3 8,3 8,7 Tulvauoman lähtö 3,6 5,8 6,5 6,8

Leppijärvi 1,1 1,8 2,0 2,1

SEUNAN NOMOGR. MHQ

m³/s

HQ1/20

m³/s

HQ1/50

m³/s

HQ1/100

m³/s Koko Leppioja 3,9 7,4 8,6 9,8 Tulvauoman lähtö 3,1 5,9 6,8 7,8

Leppijärvi 1,0 2,0 2,2 2,5

Koko Tyrnävänjoki 32 51 58 61

Tulvauoman laskukohta 30 47 54 57

Mitoitusvirtaamat ovat lähellä toisiaan. Laskelmissa on käytetty suurempia arvoja.

Leppiojan tulvakorkeus vuonna 2000 oli tulvauoman lähtöpään kohdalla noin N₆₀ + 16,4 m. Nykyiset ja tulevat ali- ja keskialivedenkorkeudet ovat N₆₀ + 14,05–14,1 m. Nykyinen arvioitu keskivedenkorkeus on N₆₀ + 14,5–

14,6 m. Tuleva arvioitu keskivedenkorkeus on N₆₀ + 14,4 m.

Tyrnävänjoen tulvakorkeus vuonna 2000 oli suunnitellun tulvauoman pur- kupään kohdalla N₆₀ + 13,60 m eli lähes 3 m Leppiojan tulvatasoa alempa- na. Syksyn 2005 mittausten aikana tulvauoman purkukohdalla vedenkor- keus oli N₆₀ + 10,06 m.

Vesistön käyttökelpoisuus

Tyrnävänjoen vesi on käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää.

Kalastusolot ja kalasto

Tyrnävänjoella harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Tyrnävänjoen latvajärvistä Pitkäjärvi on paikallisesti merkittävä kalastuskohde. Tyrnävän-

joessa esiintyy tavanomaisia sisävesikaloja, joista tärkeimmät saaliskalat ovat hauki, lahna ja ahven. Rapukanta tuhoutui Temmesjoen ja Tyrnävän- joen vesistöistä 1990-luvun lopulla. Leppiojan kalataloudellinen merkitys on vähäinen.

Vesistön virkistyskäyttö ja alueen rakenteet

Tyrnävänjoen kapeudesta, veden vähyydestä ja runsaista rantapensaikois- ta johtuen joen virkistys- ja muu käyttö on vähäistä Tyrnävän taajaman kohdalla.

Työalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole kulttuurihistoriallisia rakennelmia.

Tulvauoman alittaa vesi- ja viemärijohto noin paalulla 0+80. Lisäksi noin pl:lla 3+60 tulvauoman alittaa vesijohto. Putkilinjojen korkeusasema ei ole tiedossa. Putkilinjat omistaa Tyrnävän Vesihuolto Oy. Mahdolliset muutok- set putkilinjoihin tehdään Tyrnävän Vesihuolto Oy:n ohjeiden mukaan.

Alueen omistus- ja asutusolot

Leppiojan tulvauoma sijaitsee tilojen Pisilä RN:o 31:18 ja Kursula RN:o 43:10 alueella. Maantien 18610 alitusrumpu sijaitsee tielaitoksen alueella.

Tulvauoma laskee Tyrnävänjokeen Tyrnävän yhteisen vesialueen osakas- kunnan vesialueelle, jolle kuuluu koko hankkeen vaikutusalueen vesialue Tyrnävänjoessa.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN

Mitoitus

Kun Leppiojan tulva-alue poistetaan ruoppaamalla, estyy tulvavesien va- rastoituminen. Leppiojan tulva-alueilla vesi nousee suurella tulvalla 1–2 päivässä uomasta pelloille. Kun tämä estetään, kasvaa virtaama vastaa- vasti.

Kevään 2000 tulvan aikana oli Leppiojassa kaksi tulva-aluetta, alaosalla noin paaluvälillä 17+50–58+00 ja yläosalla noin paaluvälillä 124+00–

135+00. Leppiojan peruskuivatushankkeen pituuspaalutus alkaa noin 800 m Leppiojan ja Tyrnävänjoen yhtymäkohdasta alavirtaan. Alemman asu- tustakin uhanneen tulva-alueen pinta-ala oli noin 49 ha ja keskimääräinen vesipaksuus noin 25 cm, jolloin vesitilavuus oli 122 500 m³. Ylemmän tul- va-alueen koko oli 11 ha ja keskimääräinen vesipaksuus noin 15 cm, jol- loin vesitilavuus oli 16 500 m³. Yhteensä tulva-alueen varastotilavuus oli noin 140 000 m³, joka hankkeen johdosta menetetään.

Nopeimmillaan menetetty varastotilavuus virtaa yhdessä vuorokaudessa li- sävirtaamana Tyrnävänjokeen. Tällöin lisävirtaama on 1,6 m³/s. Keväästä riippuen Leppiojan alaosan tulvahuippu aikaistuu 0–2 vrk. Koska Leppiojan ja Tyrnävänjoen valuma-alueiden suhde niiden yhtymäkohdassa on noin 1:9, normaalikeväänä Leppiojan tulvahuippu on hieman aikaisemmin kuin Tyrnävänjoen tulvahuippu, joten Leppiojan perkauksen takia Tyrnävänjoen tulvahuippu ei kasva, vaikka Leppiojan huippuvirtaama kasvaa. Teoriassa Tyrnävänjoen tulvahuippu pienenee Leppiojan perkauksen takia, koska

Leppiojan virtaama Tyrnävänjokeen on perkauksen jälkeen pienempi Tyr- nävänjoen tulvahuipun aikana.

Lisävirtaama vaikuttaa Leppiojan perkausmitoitukseen, koska alaosan tul- va-alueella on rakennuksia vaaravyöhykkeellä. Nomogrammeista saatuihin mitoitusvirtaamiin on lisättävä varastotilan poistumisesta aiheutuva lisävir- taama, eli ylemmän ja alemman tulva-alueen välillä lisävirtaama on 0,2 m³/s ja alemman tulva-alueen yläpäässä lisävirtaama on 1,6 m³/s. Lep- piojan peruskuivatushankkeen kokouksissa sovittiin, että Leppiojasta kai- vetaan tulvauoma Tyrnävänjokeen. Tällä vältetään Leppiojan suuret per- kaukset ja erikoistoimenpiteet ojan tulvaherkällä alaosalla, jossa on muu- tamia rakennuksia aivan ojan tuntumassa.

Tulvauoman mitoituksen perusteena on 1,5 m³/s vesimäärän johtaminen Tyrnävänjokeen Leppiojan ylimmillä vedenkorkeuksilla (HW_1/50). Tulva- uoman kynnyskorkeus on noin 0,7 m ylempänä kuin Leppiojan pohjan taso tulvauoman yläpään kohdalla. Tulvauomaan alkaa johtua vettä, kun Lep- piojan vedenpinta nousee yli tämän tason. Leppiojan keskiveden korkeus- taso on noin 45 cm Leppiojan pohjan tason yläpuolella. Leppiojan kesäai- kaiset alivedenkorkeudet ovat huomattavasti näitä arvoja pienemmät.

Leppiojan peruskuivatushankkeen perkausten ja rumpujen uusimisten ja li- särumpujen rakentamisen jälkeen Leppiojan laskennallinen HW_1/50 on tul- vauoman lähtöpaikassa noin tasolla N₆₀ + 16,1 m. Yleisen tien nro 18610 alavirran puolella tulvauoman laskennallinen vedenkorkeus on tällöin suunnilleen N₆₀ + 15,9 m.

Yleisen tien alitukseen asennettavan 1 200 mm:n rumpuputken pituus on 16 m. Putken upotussyvyys on 0,1 m. Laskennallinen vedenpintojen kor- keusero on ylimmillä virtaamilla rummun ylä- ja alapään välillä noin 0,2 m.

Rumpuputken laskennallinen vedenjohtokyky on tällöin 1,5–1,6 m³/s, joka on noin 22 % Leppiojan nykyisestä ylivirtaamasta (HQ_1/50) tulvaputken kohdalla.

Vuoden 2000 Tyrnävänjoen kevättulva padotti Leppiojan alaosalla noin 2 km:n päähän eli teoriassa voi syntyä Leppiojan varressa rakennuksille vaa- rallinen tilanne, jos Tyrnävänjoen jääpadon tai muuten suuren tulvan aika- na Leppiojan virtaamat ovat vielä suuret. Tällainen tilanne voi syntyä riip- pumatta siitä, perataanko Leppiojaa vai ei.

Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin

Tulvauoman ja -putken rakentamisella leikataan Leppiojan alaosan tulva- virtaamaa, mutta Tyrnävänjokeen sillä ei ole vaikutusta kuin Tyrnävän taa- jaman ja Leppiojan laskukohdan välillä.

Koska Leppiojan ja Tyrnävänjoen valuma-alueiden suhde niiden yhtymä- kohdassa on noin 1:9 , on Leppiojan tulvahuippu normaalikeväänä hieman aikaisemmin kuin Tyrnävänjoen tulvahuippu, joten Leppiojan perkauksen takia Tyrnävänjoen tulvahuippu ei välttämättä kasva, vaikka Leppiojan huippuvirtaama kasvaa.

Jos vuoden 2000 kevättulva sattuisi yhtä aikaa peratussa Leppiojassa ja Tyrnävänjoessa, niiden yhtymäkohdassa huippuvirtaama kasvaisi nykyi- sestä noin 58 m³/s virtaamaan 59,6 m³/s eli noin 2,8 %. Tätä vastaavaa teoreettista vedenpinnan nousua on arvioitu Leppiojan laskukohdasta noin 0,2 km alavirtaan olevan Tyrnävänjoen sillan kohdalla. Kevään 2000 tulva- korkeus oli sillan kohdalla N₆₀ + 7,19 m. Virtausala oli tuolloin noin 51 m² ja

virtausnopeus 1,1 m/s. Jos oletetaan, että virtausnopeus pysyy likimäärin samana, vedenpinta nousisi lisävirtaaman takia teoriassa lähes 8 cm. Tul- vauoman purkukohdassa Tyrnävänjoen virtaama kasvaa kevään 2000 huipputulvatilanteessa nykyisestä 52 m³/s virtaamaan 53,5 m³/s eli 2,9 %.

Vedenpinnan nousun joessa välillä Tyrnävän taajama–Leppiojan laskukoh- ta voidaan arvioida olevan samaa suuruusluokkaa kuin edellä mainitun sil- lan kohdalla.

Tyrnävänjoessa tulvauoman ja Leppiojan purkukohdan välissä vuonna 2000 ei ollut tulvauhan alaisia rakennuksia, joten huipputulvan 5–10 cm:n nousu vuoden 2000 tasosta ei aiheuta rakennuksille vaurioita.

Muut vesistövaikutukset

Uoman rakentaminen voidaan suorittaa pääosin kuivatyönä, joten työnai- kaiset vaikutukset Tyrnävänjoen vedenlaatuun ovat vähäiset. Ainoastaan Tyrnävänjoen rannassa työskenneltäessä saattaa esiintyä vähäistä lyhyt- aikaista samennusta työalueen läheisyydessä.

Myös rakentamisen jälkeisinä vuosina vaikutukset ovat vähäiset, koska uoman verhoilu estää kiintoaineksen huuhtoutumisen Tyrnävänjokeen.

Hanke ei vaikuta haitallisesti kalastoon eikä kalastukseen. Tulvauoman purkukohdan verhouskiveysalue toimii Tyrnävänjoen rapujen suojapaikkoi- na parantaen rapujen elinolosuhteita.

Työnaikaiset vaikutukset tieliikenteeseen

Rummun asennus pyritään toteuttamaan siten, että liikenteelle aiheutuva haitta on mahdollisimman lyhytaikainen ja liikennekatkokset eivät ole koh- tuuttomia.

Arvio vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetuista hankkeen hyödyistä

Tulvauoman hyötyä arvioitaessa otetaan huomioon myös Leppiojan perus- kuivatushankkeen suunniteltujen perkausten ja raivausten vaikutukset tul- viin.

Leppiojan alaosan rakennusten tulvasuojelu paranee. Toimenpiteiden an- siosta estetään 5–10 rakennuksen kastuminen. Kun kastuneen rakennuk- sen kertavahingoksi arvioidaan 35 000 euroa, on rakennuksille rahassa ar- vioitava hyöty 0,2–0,3 milj.euroa.

Maataloudelle hyötyä syntyy suurten tulvien jälkeen pelloille pääsyn aikais- tumisesta, koska pellot kuivuvat nopeammin, kun vesi ei enää nouse pel- loille eikä pellon pinnan tuntumaan.

Hankkeella on myös vesiensuojelullista merkitystä, koska tulvien nousu ojasta pelloille pääosin estyy, jolloin kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutu- minen merkittävästi vähenee.

Intressivertailu

Hankkeen rahassa arvioitavat hyödyt ovat 200 000–300 000 euroa. Kor- vattavia vahinkoja on noin 2 700 euroa. Intressivertailussa vahingot laske- taan yksinkertaisena, jolloin niiden suuruus on noin 1 800 euroa. Haitat

ovat vähäiset hyötyyn verrattuna. Hankkeen toteutuskustannukset ovat noin 64 000 euroa (+ALV).

KORVAUSESITYS

Tulvauoman vaatima pinta-ala on noin 3 000 m². Uoma kulkee pääosin ny- kyisen rajaojan linjaa.

Uoman alle jäävistä maa-alueista on esitetty laskennalliset vahingot kah- delle eri tilalle. Vahingot ovat yhteensä 2 700,90 euroa, jotka esitetään korvattavaksi. Uoman alle jää peltoa yhteensä 1 260 m² ja tonttien reuna- osia yhteensä 576 m² sekä metsää 1 770 m². Laskennassa on käytetty seuraavia yksikköhintoja: pelto 4 800 euroa/ha, tonttien reuna-alueet 2 eu- roa/m² ja metsä 300 euroa/ha. Uoman alle jäävästä alueesta korvaus on laskettu vesilain mukaisesti 1,5-kertaisena.

Tyrnävänjoessa, osakaskunnan alueella, tulevan tulvauoman purkukohtaa hieman muotoillaan ja kivetään noin 100 m²:n alueella. Tästä ei hakijan käsityksen mukaan aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Osakaskunta hyötyy hankkeesta rapukannan elpyessä rapujen elinolosuhteiden para- nemisen takia.

Mikäli hankkeesta aiheutuu uoman vierialueen pelloille sadonmenetyksiä, arvioidaan niistä aiheutuneet korvaukset erikseen. Tulvauoman mahdolli- sista myöhemmistä kunnostus- ja korjaustöistä aiheutuvat vahingot arvioi- daan ja korvataan erikseen.

Pisilä RN:o 31:18 Maankäyttö pinta-ala

(m²)

korvaus

€/ m²

kerroin yht.

€ Metsä plv. 0+00–1+20 480 0,03 1,5 21,60 Metsä plv. 0+00–1+20 480 0,03 1,0 14,40 Tontti plv. 1+20–3+30 630 2,00 1,5 1 890,00 Tontti plv. 3+48–3+90 336 2,00 1,5 1 008,00

yhteensä 1 926 2 934,00

Kursula RN:o 47:10 Maankäyttö pinta-ala

(m²)

korvaus

€/ m²

kerroin yht. € Metsä plv. 0+30–1+20 360 0,03 1,5 16,20 Metsä plv. 0+30–1+20 450 0,03 1,0 13,50 Pelto plv.n. 1+20–3+30 630 0,48 1,5 453,60 Met/Tontti plv. noin 3+80–4+10 240 2,00 1,5 720,00

yhteensä 1 680 *(2 203,30)

*1 203,30

Vahinkoarvio yhteensä 4 137,30

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakija on täydentänyt hakemusta selityksessään 23.7.2008 lähinnä kor- vausesityksen osalta sekä 10.10.2007 toimittamalla vahinkoaluekartan.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Tyrnävän ja Limingan kunnissa 19.6.–19.7.2007 sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille.

Muistutukset ja vaatimukset

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on todennut, että Tyrnävän kirkonkylän osayleiskaavassa (hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.9.2005) on Tyrnävänjoen ranta-alueille merkitty valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen maisemakoko- naisuus. Lisäksi tulvauoman kohdalle on osayleiskaavassa merkitty ulkoilu- reitti. Alueelle kohdistuu siten osayleiskaavassa mainittuja kulttuuriympäris- töllisiä ja virkistykseen liittyviä tavoitteita, jotka tulisi ottaa huomioon hank- keessa.

Ympäristökeskus on katsonut, että rakentaminen ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Lupa on myönnettävissä vesilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että työstä aiheutuu kalastusta haittaavaa samentumista Tyrnävänjoessa. Samentumahaitta on kuitenkin vähäinen ja tilapäinen, eikä estettä luvan myöntämiselle yleisen kalatalo- usedun näkökulmasta ole. Hankkeen vaikutukset eivät edellytä kalatalou- dellisten velvoitteiden määräämistä.

3. Oulun seudun ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei sen tiedossa ole sellaisia alueen luontoarvoja, joilla olisi merkitystä hankkeen toteuttamisessa. Tyrnävän kunta on kaavoissaan suunnitellut tulvauoman kohdalle ulkoilureittiä, mikä on otettava huomioon tulvauoman rakentamisessa. Lisäksi Pisilän tilakes- kuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkailla rakennuksilla Leppiojan varressa saattaa olla vaikutuksia tulvauoman rakentamiseen ja maisemointiin.

4. AA ja BB

Muistuttajat ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä tarpeettomana ja esit- täneet, että ojitusyhtiö velvoitetaan kunnostamaan alajuoksu niin, ettei tul- via tulisi eikä aineellisia vahinkoja tapahtuisi.

Suurtulva, jota hakemus koskee, sattuu kerran 50 vuodessa. Tulvan uhka vältetään kaivutöillä alajuoksun virtauksen parantamiseksi ja sillan poistolla sekä puiden poistolla kanavan virtausalueelta. Tulvasuojelu paranee vain velvoittamalla ojitusyhtiö parantamaan alajuoksun virtausta ja raivaamaan alajuoksu puista ja pajuista vapaaksi. Alajuoksun ensimmäinen silta toimii tulva-aikana patona. Silta on puinen ja kannatinpuut ovat keskellä kana- vaa. Maatalous hyötyy alajuoksun puhdistuksesta enemmän kuin tulvau- omasta eikä kiintoaineita ja ravinteita huuhtoutuisi niin paljon. Tulva-alueet pienenisivät huomattavasti.

Kupinojan vedet tulisi laskea Tyrnäväjokeen jo yläjuoksulla eikä johtaa Leppiojan tulva-alueille.

Salaojakeskuksen suunnitelmassa on uoman alle jäävästä alueesta kus- tannusarvio. Alle jäävä alue on 3 606 m² taajaman vieressä olevaa hiekka- pohjaista tonttimaata. Alueella olevasta maasta on tarjottu 45 €/m². Tul- vauoman alle jäävän alueen todellinen hinta tonttimarkkinoilla olisi 162 270 €. Salaojakeskuksen laskelma perustuu olettamuksiin, eikä maanomistajien kanssa ole neuvoteltu asiasta.

Ojitusyhtiön hakemuksessa on mainittu tulvauoman alle jäävien tilojen re- kisterinumerot; Kursula RN:o 43:10 on maanomistajille tuntematon.

Salaojakeskuksen suunnitelmassa ei ole otettu riittävästi huomioon veden- korkeuden nousua ja veden virtauksen vaikutuksia Tyrnäväjoen penkerei- den sortumisvaaraan. Sortumia on tapahtunut jo aiemminkin. Alueella si- jaitsee ulkoilukäyttöön tarkoitettu pururata, joka ei osin kestä veden vir- tauksen lisäämistä tälle alueelle. Talojen kohdilla on jouduttu kiveämään joen pengertä ennenkin.

Tulvauomahanke ei ole yleisen tarpeen vaatima eikä täytä vesilain mukai- sia luvan myöntämisedellytyksiä.

Jos tulvauoma pitää rakentaa, se pitää putkittaa koko matkalta.

Hakijan kuuleminen ja selitys

Hakija on 23.8.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä esittänyt seuraavaa:

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, 2. Kainuun työvoima- ja elin- keinokeskuksen ja 3. Oulun seudun ympäristölautakunnan muistutuksista hakijalla ei ole ollut huomauttamista.

4. AA:n ja BB:n muistutuksen johdosta hakija on todennut, että Leppiojas- sa on käynnistetty peruskuivatushanke vuonna 2003. Hankkeen tavoittee- na on maatalouden kuivatuksen parantaminen, joka määrää perkaustar- peen ja perkauspaikat. Hankkeen alkuselvityksessä ilmeni, että ojan per- kauksesta johtuvan tulvavesivaraston poistumisen takia uoman mitoitusvir- taaman kasvu aiheuttaa paikoin rumpujen ja siltojen uusimis- ja suuren- nustarvetta ja lisää Leppiojan alaosan eroosiovaaraa, koska paikoin asutus ja ojan vierialueen rakenteet on niin lähellä Leppiojaa, ettei ojan riittävä sy- ventäminen ja leventäminen ole mahdollista. Näiden syiden takia päädyt- tiin toiminnaltaan varmaan ratkaisuun eli tulvakanavan kaivamiseen Tyrnä- vänjokeen.

Tulvakanavan ja Leppiojan perkauksen mitoitus on suunniteltu siten, että tulvavesi vielä HQ1/50-tilanteessa pysyy Leppiojassa, jolloin kiintoainetta ja ravinteita ei huuhtoudu niin paljon kuin veden tulviessa pelloille.

Tyrnävän kirkonkylän osayleiskaavan mukaan tulvakanavan alle jäävä alue maantien nro 18610 länsipuolella ja kaivettavan kanavan eteläpuolella on maatalousaluetta ja pohjoispuolella on pientalovaltainen asuinalue. Tyr- nävänjoen puoleinen pensoittunut painanneosuus noin 120 metrin matkal- ta on virkistysaluetta. Maantien ja painanneosuuden väli on maatalouskäy- tössä. Maantien nro 18610 länsipuolella kanavalinjaus kulkee tontin reuna- alueella Korvenkylän yksityistien vieressä normaalia suurempana kuiva- tusojana. Kanava kulkee tilalla Kursula RN:o 47:10 Korvenkylän tien rajoit- tamana nurkka-alueen läpi. Tämä nurkka-alue on metsittynyt, eikä ole tont- tikäytössä.

Muistuttajien esittämä tonttihinta 45 euroa/m² ei ole missään tapauksessa sovellettavissa tälle tulvakanava-alueelle, sillä tulvakanavan kohdalla ei ole mitään erityistä tontin arvoa nostattavaa. Vaadittu hinta on lähes nelinker- tainen Tyrnävän kunnan keskustan alueella Puujaakolan alueella tällä het- kellä myynnissä oleviin tonttien hintoihin (12 euroa/m²) verrattuna. Tähän hintaan sisältyvät jo kaavoituskulut ja alueen infran rakentaminen. Tyrnä- vän kunta on viime aikoina maksanut tie- ym. lunastustoimituksissa 1,2 eu- roa/m² korvausta maanomistajalle. Samaa hintaa on käytetty lunastettaes- sa "raakamaata " kunnan omistukseen kaavoitettavaksi myöhemmin tont- timaaksi. Tässä tulvakanavahankkeessa kanavan viereisen, mahdollisen tulevan tontin arvo ei alene kanavan takia, koska tonttikaupassa myydään rakennusoikeutta, joka ei muutu.

Hakemussuunnitelman vahinkoarviossa tonttimaan hintana on käytetty 2 euroa/m², joka on yli 1,5-kertainen kunnan maksamaan lunastushintaan verrattuna.

Vahinkoarviota korjataan tilan Pisilä RN:o 31:18 osalta osayleiskaavassa pientalovaltaiseksi merkityn alueen osalta. Hakemussuunnitelmassa alue luokiteltiin peltoalueeksi, josta korvausehdotus on 0,48 euroa/m². Alue on korjatussa vahinkoarviossa luokiteltu tonttimaaksi, josta korvausehdotus on 2 euroa/m². Tällöin tilan Pisilä RN:o 31:18 osalta hakemussuunnitelman lupaehtoesityksessä kertakaikkisen korvauksen määrä muuttuu 1 497,60 eurosta 2 934 euroon.

Kupinojan peruskuivatushanke kuuluu Leppiojan valuma-alueeseen, joten kuivatusvedet voidaan johtaa Leppiojaan, koska Kupinojan alueella ei ole tulva-alueita, joiden poistamisesta aiheutuisi merkittävää virtaamalisäystä alajuoksulla.

Muistutuksesta ei käy ilmi, mikä Salaojakeskuksen laskelma perustuu olet- tamuksiin. Ilmeisesti tarkoitetaan vahinkoarviolaskelmaa. Väite, ettei maanomistajia ole kuultu, on virheellinen, sillä Leppiojan ojitusyhtiön esi- mies on useaan otteeseen neuvotellut hankkeesta AA:n kanssa. AA on tuonut neuvotteluissa selvästi esille BB:n kielteisen kannan tulvakanavaan, minkä takia asia päätettiin jättää Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi ilman neuvotteluja BB:n kanssa.

Hakemussuunnitelmassa ja hakemuskirjeessä tilan Kursula rekisterinume- ro on virheellisesti ilmoitettu. Vahinkoarviolaskelmassa, tilaluettelossa ja lupaehtoesityksessä rekisterinumero on oikein.

Tierummun mitoitusvirtaama on tulvakanavan mitoitusvirtaama 1,5 m³/s.

Leppiojassa mitoitusvirtaama on moninkertainen, joten rummut ovat luon- nollisesti suurempia.

Tulvakanavan rakentamista kokonaan putkena on alustavasti selvitetty, mutta 400 metrin pituisen halkaisijaltaan vähintään 1,2 metrin putken ra- kentaminen maksaa 130 000–150 000 euroa (alv 0%), joten se ei tule ky- symykseen.

Vedenkorkeuden nousu Tyrnävänjoessa on mitoitustulvalla melko pieni.

Vuoden 2000 kevättulva vastaa mitoitustulvaa. Tällöin Tyrnävänjoen var- ren asuinrakennukset eivät olleet vaarassa.

Muistuttajien vaatimus hakemuksen hylkäämisestä on perusteeton, sillä tulvakanava parantaa Leppiojan alaosan asuinrakennusten tulvasuojelua ja mahdollistaa Leppiojan peruskuivatushankkeen toteuttamisen.

Lisämuistutus

5. AA ja BB

Hakijan toimittamasta muutetusta vahinkoarvioselvityksestä muistuttajat ovat, samalla kun he ovat uudistaneet hakemuksen hylkäämistä koskevan vaatimuksensa, esittäneet seuraavaa:

Leppiojaa voidaan suurelta osin leventää ja syventää tulvaherkissä koh- dissa alajuoksulla toisin kuin hakijan selityksessä väitetään.

Muistutuksessa neliöhinnat on määritelty yksityisillä markkinoilla käytetyillä hinnoilla, ei kunnan käyttämillä hinnoilla. Ojitusyhtiö ei ole Tyrnävän kunta tai kuntaan verrattava laitos.

Uudessa vahinkoarviossa on eri hintaisia neliöitä. Kaikki neliöt, jotka jäisi- vät kanavan alle, ovat saman hintaisia molemmin puolin rajaa. Omistajien kanssa ei ole neuvoteltu alueen hinnasta. On vain esitetty, että kanava tu- lee kyseiseen kohtaan. Tuleva kanava alentaisi alueen arvoa. Kukaan ei halua rakentaa kuivan ojan varteen taloja, jossa on vettä vain keväällä jos sittenkään. Kuiva kanava ei ainakaan kaunista maisemaa.

Kupinojan kuivatushanke lisää ja nopeuttaa huomattavasti metsistä tule- vien vesien liikkumista tulva-alueelle. Kun ojitetaan monia satoja hehtaarei- ta metsiä, miten se ei aiheuta vaikutuksia tulva-alueella ja koko Leppiojan alueella.

Pohjapadosta ei ole mainittu hakijan selityksessä mitään. Padon yläpuoli- nen lampi jäätyy talvella pohjaan asti ja keväällä jäät lähtevät liikkeelle ai- heuttaen jääpatoja.

Viljelyala pienenee kanavan varrella ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimat suojavyöhykkeet kasvavat huomattavasti. Rakentamalla putkeen maisemalliset arvot pysyisivät ennallaan. Maiden arvon aleneminen ei olisi niin suuri. Putkeen rakennettavan osuuden pituus ei ole 400 metriä kuten hakijan selityksessä on mainittu.

Jos ympäristölupavirasto myöntää luvan ojitusyhtiölle kanavan kaivamista varten, muistuttajat ovat vaatineet lupamääräyksiin sisällytettäväksi seu- raavaa:

– Ojitusyhtiön tulee hoitaa/maksaa alueelle rajankäynnin ja pyykityksen.

– Rumpu on sijoitettava keskelle rajaa.

– Kanava on kaivettava keskelle rajaa.

– Huoltoliikenteelle on tehtävä rummut Keskikyläntieltä molemmin puolin kanavaa, ettei peltoja poljettaisi huoltojen yhteydessä.

– Keväisin on huolehdittava kanavan tyhjennyslumesta, jotta tulvavesi pääsee virtaamaan. Jos lunta ei oteta kanavasta pois, vesi menee ala- juoksulle ja uomasta ei ole mitään hyötyä.

– Kaivumaat ja kaadettavat puut on vietävä maanomistajien osoittamiin kohteisiin.

– Kannot ja kivet on vietävä alueelta pois.

– Työskentelyalueet on tasattava ja siivottava.

– On huolehdittava kaivumaiden kalkituksesta.

Hakijan lisäkuuleminen ja selitys

Hakija on ympäristölupavirastoon 3.12.2007 toimittamassaan selityksessä esittänyt seuraavaa:

– Korvausperusteet on käsitelty perusteellisesti elokuussa 2007 ympäris- tölupavirastoon toimitetussa selityksessä.

– Kupinojan kuivatushankkeessa ei poisteta tulvavesien varastoaltaita, joten sen vaikutukset virtaamiin ovat vähäiset.

– Leppiojan alaosan pohjapato ei kuulu tähän hankkeeseen, koska tul- vakanavalla poistetaan se ylimääräinen lisävirtaama, joka syntyy Lep- piojan varrelta poistuvan tulvavesivaraston takia.

– Kanavan varren pienenevästä viljelypinta-alasta maksetaan vesilain mukainen 1,5-kertainen korvaus. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen lau- sunnon mukaan suojavyöhykkeet eivät kasva.

– Vaikka muistuttajien esittämän putkivaihtoehdon putken pituutta voitai- siin hieman lyhentää, kustannukset ovat edelleen noin kaksinkertaiset avokanavaratkaisuun verrattuna.

– Kanava on sijoitettu keskelle rajaa muualla, paitsi Leppiojan ja Keskiky- läntien välissä, jossa kanavan luonnollinen paikka on Korventien vie- ressä, ja Tyrnävänjoen puoleisessa päässä, jossa kanavan loppuosa käännetään joen suuntaiseksi. Tällä on merkitystä Tyrnävänjoen ran- nan eroosiosuojaukseen tulvan alkuvaiheessa, kun joen vedenpinta on vielä alhaalla, mutta tulvakanavan kautta virtaa vettä.

– Keskikyläntien varteen ei tarvita pysyviä rumpuja kanavan korjaustöitä varten, koska kaivinkoneella päästään kanavan varteen. Mikäli joskus tarvitaan parempi kulkuyhteys, asennetaan töiden ajaksi tilapäinen rumpu. Mikäli korjaus- ja huoltotöiden takia syntyy vahinkoa, ne korja- taan ja korvataan.

– Tulvakanavaa ei tarvitse keväisin tyhjentää lumesta, koska kanava on avonaisella aurinkoisella paikalla. Mikäli kuitenkin osoittautuu, että ka- nava ei ole auki tulvan alkaessa, tukkopaikat avataan.

– Kaivumaita läjitetään muistuttajien omistamille alueille ainoastaan Tyr- nävänjoen puoleisessa päässä, jossa kaivettavat maat ovat pintamaa- ta, mikä ei ole hapanta. Mikäli töiden aikana läjitysmaat kuitenkin osoit- tautuvat happamiksi, ne kalkitaan.

Tarkastus

Ympäristölupavirasto on 2.10.2007 toimittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

KÄSITTELYRATKAISU

4. ja 5. AA:n ja BB:n vaatimus Kupinojan vesien kääntämisestä suoraan Tyrnävänjokeen jätetään tutkimatta.

PÄÄASIARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Leppiojan ojitusyhtiölle luvan tulvauoman kaivamiseen sekä tulvavesien johtamiseen vesistön järjestelytarkoitukses- sa Leppiojasta Tyrnävänjokeen Tyrnävän kunnassa.

Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vahinkoa kuin käyttöoi- keuden myöntämisestä johtuva vahinko.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Leppiojan ojitusyhtiölle pysyvän käyttöoi- keuden tulvauomaa varten hakemussuunnitelman täydennyksenä ympäris- tölupavirastoon 10.10.2007 toimitetussa kartassa merkittyyn noin 2 000 m²:n suuruiseen, tilaan Pisilä RN:o 31:18 kuuluvaan alueeseen ja noin 1 700 m²:n suuruiseen, tilaan Kursula RN:o 47:10 kuuluvaan aluee- seen.

Luvan saajan on maksettava jäljempää ilmenevät korvaukset alueista, joi- hin on myönnetty käyttöoikeus.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Rakenteita koskevat määräykset

1. Leppiojan tulvauoma on rakennettava hakemussuunnitelman liitteenä nro 2 olevan kartan "Leppiojan tulvauoma. Suunnitelmakartta" MK 1:2 000 osoittamaan paikkaan ja liitteenä nro 3 olevan piirustuksen "Tulvauoman pituusleikkaus ja poikkileikkaukset" MK 1:5 000/1:100 ja 1:100 osoittamalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Tässä päätöksessä tarkoitetut korkeudet on verrattava valtakunnalliseen N₆₀-korkeustasoon.

Rakentamisaika

2. Rakennustöihin on ryhdyttävä viimeistään neljän vuoden kuluessa ja työt on saatettava olennaisilta osin loppuun viiden vuoden kuluessa pää- töksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja käyttöoikeudet on muutoin katsottava rauenneeksi.

Työnaikaisten haittojen minimointi

3. Rakennustyöt on suoritettava niin, ettei niistä aiheudu sellaista vahingol- lista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saa- jan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Lu- van saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella ole- via toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.

Kaivu ja rakentaminen on peltoalueella tehtävä syksyllä sadonkorjuun jäl- keen.

Viimeistelytyöt

4. Luvan saajan on poistettava uomasta ja sen rannoilta rakennusjätteet sekä huolehdittava rakennustöiden muidenkin jälkien poistamisesta. Läji- tysalueet on maisemoitava ympäristöön sopiviksi ja tarvittaessa kalkittava.

Kunnossapito

5. Luvan saajan on huolehdittava luvan mukaisten rakenteiden kunnossa- pidosta.

Tarkkailu ja raportointi

6. Luvan saajan on silmämääräisesti tarkkailtava töiden mahdollista sa- mentumisvaikutusta Tyrnävänjokeen ja Leppiojaan. Pitkälle ulottuvista sa- mentumista ja mahdollisista samentumista koskevista valituksista on vii- pymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Tyrnä- vän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Aloittamis- ja valmistumisilmoitus

7. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava töiden aloittamisesta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuk- selle, Tyrnävän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Tyrnävän yh- teisen vesialueen osakaskunnalle.

8. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Tyrnävän kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa työn päättymisestä.

Muut velvoitteet

9. Luvan saajan on haettava hankkeen toteuttamisen vuoksi mahdollisesti tarpeelliset rajamerkkien siirtoa koskevat toimitukset ja maksettava niistä aiheutuvat kulut.

10. Kaadettavat puut on, ellei muuta sovita, jätettävä maanomistajille ja si- joitettava ne työalueen välittömään läheisyyteen niin, että maanomistaja voi kuljettaa ne pois.

11. Tulvauoman alittavat vesi- ja viemärijohdot on tarvittaessa alennettava ja suojattava Tyrnävän Vesihuolto Oy:n ohjeiden mukaan. Myös aidat ja muut työalueella olevat rakenteet on töiden jälkeen pystytettävä uudelleen.

12. Korvenkylän yksityistien reunaan on tulvauoman vieressä rakennettava asianmukainen suojakaide.

KORVAUKSET

Luvan saajan on maksettava tulvauoman käyttöoikeuskorvauksin tilan Pisi- lä RN:o 31:18 omistajalle noin 2 000 m²:n alueesta 3 000 euroa ja tilan Kursula RN:o 47:10 omistajalle noin 1 700 m²:n alueesta *(4 200) *1 300 euroa.

Korvaukset on maksettava ennen korvausvelvollisuuden aiheuttavaan toi- menpiteeseen ryhtymistä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta (eräpäivä). Eräpäivän jälkeen mak- setulle korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, joka on seit- semän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korko- lain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA

Vahingonkärsijä voi hakea luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä rakennustöiden valmistumisesta. Kuitenkin rakennel- man sortumisesta tms. syystä aiheutuvasta vahingosta korvausta voi ha- kea vielä 10 vuoden määräajan jälkeen.

Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi hakea luvan haltijan velvoittamista vahin- kojen vähentämiseen samassa ajassa.

RATKAISUN PERUSTELUT

Käsittelyratkaisun perustelut

4. ja 5. AA:n ja BB:n vaatimus Kupinojan vesien kääntämisestä suoraan Tyrnävänjokeen ei kuulu tähän asiaan. Vesien johtaminen toiseen vesis- töön edellyttää lisäksi asianmukaista suunnitelmaa. Tämän vuoksi vaati- musta ei tutkita.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tulvavaaran poistaminen tulvauoman avulla on kustannuksiltaan ja toimin- tavarmuudeltaan edullisempi ratkaisu kuin Leppiojan alaosan perkaus.

Hankkeesta saatavat rahassa mitattavat hyödyt ovat 0,2–0,3 miljoonaa eu- roa ja edunmenetykset 0,007 miljoonaa euroa. Lisäksi yleiseltä kannalta arvioituina, hankkeen toteuttamisen poistaessa tulvavaaraa, turvataan asu- misen ja maatalouden edut. Rakentaminen voidaan toteuttaa lähes koko- naisuudessaan kuivatyönä, jolloin työn aikainen samentuminen ja muut vesistövaikutukset ovat vähäiset. Myös muut hankkeen haitalliset vaikutuk- set arvioidaan vähäisiksi.

Hankkeesta saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Lisäksi vesistön sään- nöstelyksi katsottavasta veden johtamisesta Leppiojasta Tyrnävänjokeen saatava hyöty on melkoinen, eikä muita hyödynsaajia ole.

Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

Käyttöoikeutta koskevan ratkaisun perustelut

Ympäristölupavirasto katsoo, että hanke on yleisen tarpeen vaatima ja myöntää käyttöoikeuden vesilain 2 luvun 8 §:n nojalla. Käyttöoikeuteen kuuluu käytännössä tavanomainen kulku ojan vartta pitkin ja pienehköt kunnossapitotoimenpiteet. Työkoneilla kulusta tai muuten maanomistajalle työaikana ja kunnossapidosta aiheutunut vahinko on korvattava erikseen.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräykset ovat valvontaa sekä yleistä ja yksityistä etua koskevia ta- vanomaisia määräyksiä.

Korvausten perustelut

Kauppahintarekisterin mukaan vuosina 2005–2007 Tyrnävän kunnassa tehdyissä kiinteistökaupoissa, joissa kaupan kohteena on ollut rakenta- maton, rantaan rajoittumaton, pientalorakentamista varten hankittu tontti, myyjänä ja ostajana yksityinen eikä kyse ole ollut sukulaiskaupasta, on kauppahintojen mediaaniarvo ollut 2,20 euroa. Kauppoja on tehty yhteensä 23. Vastaavanlaisia maa- ja metsätalousaluekauppoja on samana aikana tehty kolme. Niissä hinta on ollut 0,51–0,52 euroa/m². Hakija on vahinkoar- viossaan käyttänyt tonttimaan arvona 2 euroa/m² ja pellon arvona 0,48 eu- roa/m².

Hakija on esittänyt uoman korvattavaksi puolitoistakertaisena. Vesilain 11 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan oja-alueen korvaus on yksinkertainen.

Vesilain mukaisesti oja-alueeseen kuuluu 60 cm:n piennar, ellei sitä mää- rätä leveämmäksi. Hakijan esittämä korvaus koskee eräiltä osin leveäm- pää piennaraluetta. Metsämaan korvaus on olosuhteet huomioon ottaen asianmukainen. Tilakohtaiset kokonaiskorvaukset on määrätty hakijan esi- tyksen mukaisesti, koska edellä esitettyihin mediaaniarvoihin korotettuna- kin korvaukset jäisivät yksinkertaisina pienemmiksi.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, 2. Kainuun työvoima- ja elin- keinokeskuksen ja 3. Oulun seudun ympäristölautakunnan vaatimukset on otettu pääasiaratkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevästi huomioon.

4. ja 5. AA:n ja BB:n vaatimus hakemuksen hylkäämisestä ja alajuoksun kunnostamisesta hylätään pääasiaratkaisusta ja sen perusteluista ilmene- västi.

Vaatimus tulvauoman rakentamisesta putkiojana hylätään, koska oja pää- osin tulee tilojen rajalle.

Vaatimus hankkeen vaikutusten selvittämisestä Tyrnävänjoen rantoihin hy- lätään, koska hanke ei yleensä lisää Tyrnävänjoen tulvaa ja poikkeukselli- sessakin tilanteessa niin vähän, ettei sillä ole sanottavaa merkitystä. Muis- tutuksesta ilmenee toisaalta, että Tyrnävänjoella tapahtuu nykyiselläänkin rantojen sortumista.

Vaatimus rajankäynnistä ja pyykityksestä on otettu lupamääräyksestä 9 il- menevästi huomioon.

Vaatimus korvausten korottamisesta hylätään. Tältä osin viitataan kor- vausmääräykseen ja sen perusteluihin.

Suojavyöhykkeisiin ei hankkeella saadun selvityksen mukaan ole vaikutus- ta.

Huoltoliikenne ei ennalta arvioiden ole niin merkittävää, että se edellyttäisi rumpuja. Muun muassa kanavan tyhjentäminen keväisin lumesta ei ennal- ta arvioiden ole tarpeen.

Kaivumaiden sijoittamista koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamää- räyksestä 1 ilmenevästi. Kaivumaita läjitetään muistuttajien maalle vain Tyrnävänjoen puoleisessa päässä, missä se maisemalliset ja maankäytöl- liset olot huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Kantojen ja kivien poisvientiä, työskentelyalueen tasausta ja siivoamista sekä kaivumaiden kalkitusta koskevat vaatimukset on otettu lupamääräyksestä 4 ilmenevästi huomioon. Kaadettavia puita koskeva vaatimus on otettu lupamääräykses- tä 10 ilmenevästi huomioon.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti, 8 §, 11 § ja 12 §, 6 luku 4 § 1 ja 3 mo- mentti, 7 luku 1 §, 3 § 1 ja 4 momentti ja 5 § 1 momentti, 8 luku 1 § 1 mo- mentti, 2 §, 6 § ja 10 § sekä 11 luku 3 § 1 momentti 1) kohta, 5 § 1 mo- mentti, 6 § 2 momentti, 14 § ja 14a § 2 momentti

Korkolaki 4 § 1 momentti

KÄSITTELYMAKSU

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 995,50 euroa.

Perustelut

Kysymys on alle 400 hehtaarin hyötyaluetta koskevasta järjestelystä, jonka maksu on 3 070 euroa. Maksu peritään 35 prosenttia alla mainitun oikeus- ohjeen liitteenä olevan taulukon mukaista maksua alempana, koska työ- määrä on ollut taulukossa arvioitua työmäärää pienempi. Maksu on näin ol- len 1 995,50 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Paavo Liimatta Simo Perkkiö

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Simo Perkkiö (esittelijä).

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.

SP/es

Liite

Valitusosoitus

* Korjattu hallintolain 51 §:n nojalla sivuilla 11 ja 19 olleet kirjoitusvirheet Oulu 28.2.2008

Jukka Sihvomaa

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 31.3.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asi- aa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystie- dot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväk-

si

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskir- jelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviras- ton kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähet- tää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: asiak.palv. 020 690 182, telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeu- denkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviran- omaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.