LUPAPÄÄTÖS Nro 84/08/2 Dnro Psy-2008-y-54 Annettu julkipanon jälkeen 26.8.2008

LUPAPÄÄTÖS

Nro 84/08/2

Dnro Psy-2008-y-54

Annettu julkipanon jälkeen 26.8.2008

ASIA

Pyhäjärven Junttiselän itärannan kunnostus, Pyhäjärvi

LUVAN HAKIJA

Pyhäjärven kaupunki

PL 15

86801 Pyhäsalmi

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 3

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 3

HANKKEEN KUVAUS ... 3

Yleiskuvaus hankkeesta ... 3

Hankkeen tarkoitus ... 3

Aiemmin tehdyt kunnostukset ... 4

Suunnitellut kunnostukset ... 4

Rakentamiseen kaavoitetut alueet... 4

Rakentamiseen kaavoittamattomat alueet... 6

Arvio työajasta ... 6

Kustannusarvio ... 6

HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE ... 6

TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET ... 7

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 7

Yleiskuvaus vesistöstä... 7

Säännöstely, vedenkorkeudet, virtaamat ja takaisinvirtausilmiö ... 7

Vedenlaatu... 8

Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa ... 10

Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet ... 10

Kalastusolot ja kalasto ... 10

Aluetta muuttava toiminta ... 10

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 11

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 12

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 12

Lupahakemuksen täydennykset ... 12

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 12

Muistutukset... 12

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 13

PÄÄASIARATKAISU... 13

KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU ... 13

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 14

Rakenteita koskevat määräykset ... 14

Rakentamisaika ... 14

Työnaikaisten haittojen minimointi ... 14

Viimeistelytyöt ... 15

Työnaikainen tarkkailu ... 15

Aloittamis- ja valmistumisilmoitus ... 15

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 15

RATKAISUN PERUSTELUT... 15

Pääasiaratkaisun perustelut... 15

Käyttöoikeusratkaisun perustelut ... 16

Lupamääräysten perustelut ... 16

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 16

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 16

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 16

KÄSITTELYMAKSU... 16^U Ratkaisu ... 16

Perustelut... 17

Oikeusohje ... 17

MUUTOKSENHAKU ... 18

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Pyhäjärven kaupunki on 20.3.2008 ympäristölupavirastoon toimittamas- saan hakemuksessa pyytänyt lupaa Pyhäjärven Junttiselän itärannan kun- nostamiseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Vesilaki 1 luku 15 § ja 2 luku 2 § 1 momentti

HANKKEEN KUVAUS

Yleiskuvaus hankkeesta

Pyhäjärven ja Pyhäjoen vedenlaatu on viime aikoina huonontunut. Pyhä- järven Junttiselän ja Kirkkoselän matalat alueet ovat rehevöityneet ja kas- vavat laajalti järviruokoa. Särkikaloja on runsaasti. Muutamia vuosikymme- niä sitten rannat olivat vähäkasvisia hiekka/hietarantoja. Nyt Junttiselän itä- ranta on kasvamassa umpeen ja soistuu. Veneellä rantautuminen on suu- rimmassa osassa itärantaa lähes mahdotonta.

Rehevöitymiseen ovat vaikuttaneet järven vedenkorkeuden lasku noin metrillä vuosina 1935–1937, maatalouden päästöt, metsäojitukset sekä ha- ja-asutusalueen, Pyhäsalmen taajaman ja Pyhäsalmen kaivoksen jäteve- det.

Junttiselän ranta-alueiden kunnostaminen on Pyhäjärven tilan parantamis- ta koskevista hankkeista tärkeimpiä. Rannan kunnostaminen on tärkeä myös sen vuoksi, että Junttiselkä sijaitsee lähellä Pyhäjärven keskustaa- jamaa. Alueen rantaosayleiskaavassa itärannalle on kaavoitettu 31 loma- asuntoa. Näistä ei tähän mennessä ole rakennettu kuin pieni osa, mikä johtuu ainakin osittain rannan huonosta tilasta. Myös vesilinnuille ranta so- veltuu tällä hetkellä huonosti, sillä rantavyöhykkeessä on vähän avointa vesialuetta. Ruovikoita suosivia lintuja on sen sijaan runsaasti.

Hankkeen tarkoitus

Hankkeen tarkoituksena on kunnostaa Junttiselän itäranta poistamalla ran- tavyöhykkeestä kasvillisuutta niin, että rannan virkistyskäyttömahdollisuu- det paranevat ja että ranta-alue nykyistä paremmin soveltuisi vesilintujen pesimäalueeksi. Alueelle jätetään myös ruovikkoalueita kaavoitettujen tont- tien ranta-alueen ulkopuolelle. Näidenkin alueiden tilaa pyritään paranta- maan tekemällä niistä mosaiikkimaisempia, jolloin ne tarjoaisivat elinmah- dollisuuksia nykyistä monipuolisemmalle linnustolle. Soistumisesta johtuen rantaa ei ole mahdollista kunnostaa pelkästään vesikasveja niittämällä, vaan kasvillisuutta on poistettava myös puskutraktorilla tai kaivinkoneella.

Aiemmin tehdyt kunnostukset

Junttiselän vesikasvillisuutta on niitetty 1990-luvulta lähtien lähes joka ke- sä. Sen seurauksena uloin ruovikkoalue on alkanut pienentyä. Vuonna 2006 työtä tehostettiin niittämällä ruovikkoalueita Junttiselän ja Kirkkoselän alueelta noin 65 ha:n alalta. Kuivasta kesästä johtuen järven alhainen ve- denkorkeus kuitenkin haittasi työskentelyä. Niittoa jatkettiin kesällä 2007.

Junttiselän vesikasvillisuus on rannan läheisyydessä niin tiheää, että sen leikkaaminen vesikasvileikkurilla ei ole mahdollista. Leikkaaminen edellyt- tää lisäksi vähintään 30 cm:n vesisyvyyttä. Niittojäte on kerätty talteen ja kuljetettu traktorilla läjitettäväksi kauemmaksi rannasta.

Vuonna 2003 kunnostettiin kokeilumielessä Junttiselän itärannan Lahna- rannan alue. Tarkoituksena oli saada kokemusta kasvillisuuden poistosta konetyönä ja aiheutuvista kustannuksista. Koealalta poistettiin kasvillisuus 12.–25.11. noin 1,3 ha:n alueelta. Rantaa ei syvennetty. Poistettu kasvi- massa läjitettiin ja tasattiin rannan tuntumaan tasaiseksi kerrokseksi. Kus- tannukset olivat noin 4 000 euroa. Vuonna 2007 alue oli hyvässä kunnossa ja kasvillisuutta oli kunnostetulla alueella erittäin vähän. Kuivan maan alueella, jonne poistettu kasvimassa oli tasattu, kasvillisuus palautui enti- selleen. Läjityksestä aiheutuneet muut jäljet olivat kadonneet lähes koko- naan.

Ranta-asukkaitten toimesta rantoja on koeluontoisesti kunnostettu parem- min vesilinnuille sopiviksi. Maataloustraktorilla on yhtenäiseen kasvillisuu- teen tehty avointa vesialuetta.

Vesiensuojelun kannalta alueella on tehty myös vääränlaisia toimenpiteitä.

Kuivatusojat, jotka laskevat Junttiselän itärannalle, on avattu avoveteen saakka. Tämän seurauksena ojien mukanaan tuoma kiintoaines ja ravin- teet ovat päässeet Junttiselkään ilman, että kasvillisuus toimii luontaisena suodattajana.

Vuonna 2000 toteutettiin Parkkimanjärven vedenkorkeuden nosto raken- tamalla järven luusuaan pohjapato ja perattiin Parkkimanjokea. Kunnos- tuksen seurauksena Parkkimanjärven talviaikainen happitilanne on paran- tunut, eikä happikatoa ole vedenkorkeuden noston jälkeen esiintynyt. Toi- menpiteillä on ollut vaikutusta myös Junttiselän vedenlaatuun. Parkkiman- joen suuhun on rakennettu vuonna 1999 laskeutusallas. Parkkimanjoen perkauksen aiheuttamasta kiintoainekuormasta noin puolet saatiin pidät- tymään laskeutusaltaaseen.

Suunnitellut kunnostukset

Rakentamiseen kaavoitetut alueet

Kunnostusta vaativia alueita on Junttiselän itärannalla noin 30 ha. Vesi- alueen rajana voidaan pitää korkeutta N43 + 140,00 m, joka on myös sään- nöstelyluvan mukainen yläraja. Tämän korkeuden alapuolella vesikasvilli- suutta poistetaan ja massat läjitetään tämän korkeuden yläpuolelle. Ranta- viiva pyritään pitämään nykyisellä paikalla.

Kasvillisuudesta puhdistettavaa aluetta on noin 17,7 ha, mikä jakautuu kahdeksaan osa-alueeseen. Näistä suurin on pinta-alaltaan noin 4,85 ha.

Lahnarannan koealue on jo pääosin toteutettu.

Itärannan kunnostuksen osa-alueiden pinta-alat ovat seuraavat:

Alue Pinta-ala ha

1 0,8

2 3,6

3 2,9

4 1,3

5 1,7

6 1,4

7 4,8

8 1,2

Yhteensä 17,7

Alue, josta kasvillisuus poistetaan, on rantaosayleiskaavassa suunnitellun loma-asutuksen ranta-aluetta. Se on niin pahoin kasvanut umpeen, että rantautuminen veneellä tai kasvillisuuden hoito niittämällä ei ole mahdollis- ta. Tarkoituksena ei ole lisätä rannan vesisyvyyttä, vaan poistaa kasvilli- suus ja vähentää juuristoa niin, että järviruo´on kasvaessa uudelleen sen kasvu ja leviäminen on hallittavissa niittämällä.

Kasvillisuus poistetaan kasvillisuusvyöhykkeen ulkoreunassa niittämällä ja muilta osin kaivinkoneella tai puskutraktorilla. Matalassa vedessä, missä pohja on kovaa, nopein ja kustannustehokkain tapa on puskutraktori. Kas- vimassa työnnetään rantaan ja läjitetään vedenpinnan yläpuolelle ja tarvit- taessa kuljetetaan läjitettäväksi kauemmaksi rannasta. Syvemmällä käyte- tään pitkäpuomista kaivinkonetta, joka kuormaa massan traktorin kärryyn läjitysalueelle vietäväksi. Mikäli se ei ole mahdollista, käytetään ns. kot- tausta massan siirtämiseksi traktorin lavalle tai rantaan läjitettäväksi.

Uloin niittämällä poistettava osuus jätetään paikoilleen siihen saakka, kun- nes koneella poistettava osuus on kokonaan kaivettu. Ruovikko estää ir- ronneita kasvinosia leviämästä tuulen mukana järvelle. Ruovikkoon kerty- neet kasvijätteet saadaan kuljetetuksi rantaan samalla, kun ruovikko lo- puksi niitetään ja keruulaitteistolla varustettu vene työntää niittojätteen ran- taan pois kuljetettavaksi.

Vedenpäällisen biomassan määrä on noin 15 m³/ha.

Veden alta poistettavan biomassan määrä on 30 cm:n keskisyvyydellä ja 10 %:n biomassamäärällä noin 300 m³/ha. Määrä pienenee kuivuessaan siten, että jäljelle jäävä läjitettävä määrä on noin 200 m³/ha. Poistettava massamäärä on siten 3 200–4 000 m³. Koska massa on orgaanista ainet- ta, se häviää hajotessaan vähitellen.

Läjitys on tarkoitus tehdä pääasiassa rannan tuntumassa olevalle Pyhä- järven osakaskunnan vesijätölle, jossa massa tasataan ja jäljet siistitään.

Lisäksi maanomistajien kanssa sovitaan lisäläjitysalueista, joille biomassaa läjitetään, mikäli sitä kertyy niin paljon, että läjittäminen vesijätölle ei ole tarkoituksenmukaista. Niitettävä massa kuljetetaan läjitettäväksi kauem- maksi rannasta. Alueelta 8 eli Tikkalansalmen edustalta poistettavat mas- sat kuljetetaan muualle läjitettäväksi. Läjityksestä on sovittu osakaskunnan ja rannan omistajien kanssa.

Ojansuiden aukaisujen yhteydessä massat on aikoinaan läjitetty kaivetun alueen viereen, jolloin niistä on muodostunut kapeita niemiä järveen. Nie- mekkeet haittaavat veden vaihtuvuutta ja ojista tulevat ravinteet ja kiinto-

aines pääsevät suoraan järveen. Niemekkeitä lyhennetään ja muotoillaan siten, että ne mahdollisimman vähän haittaavat veden vaihtuvuutta. Ojien suiden pohjaa tasoitetaan järven puolelta siten, että saadaan muodostu- maan uusi kasvillisuusvyöhyke suodattamaan ojista tulevaa kiintoainetta ja ravinteita. Kasvillisuus pyritään saamaan takaisin ojansuihin istuttamalla järviruokoa. Kasvusto pidetään hallinnassa niittämällä tarvittaessa. Tavoit- teena on saada järveen tuleva ravinnekuorma pienenemään.

Rakentamiseen kaavoittamattomat alueet

Rakentamiseen kaavoitettujen alueitten väliin jäävät alueet monipuoliste- taan rikkomalla yhtenäinen kasvillisuus pienempiin mosaiikkimaisiin osiin vesilinnuille ja kalastolle paremmin soveltuvaksi. Näin parannetaan vesilin- tujen elinmahdollisuuksia alueella tekemällä sorsalintujen poikueille oles- kelu- ja ruokailuympäristö ja jättämällä kaislikko suoja-alueeksi. Rikkonai- nen vesikasvien ja avoveden vuorottelu antaa hyvän suojapaikan myös ka- lanpoikasille. Aluetta on noin 15 ha, josta poistetaan kasvimassa niin, että vesialueen osuus on vähintään 1/3 pinta-alasta.

Rantaan tehdään noin 5–10 metrin levyinen kasviton vyöhyke, jolloin muo- dostuu selkeä maa- ja vesialueen raja. Syvemmällä kunnostus tehdään rikkomalla yhtenäinen kasvillisuus mosaiikkimaiseksi, missä vesi ja kasvil- lisuusalueet vuorottelevat. Avoimet uomat kaivetaan kaivinkoneella pois- tamalla kasvillisuutta 5–10 metrin levyiseltä alueelta siten, että jäljelle jää halkaisijaltaan 10–30 metriä olevia kasvillisuusalueita. Poistettava kasvi- massa läjitetään rannan tuntumaan ja myös vesialueelle siten, että siitä muodostuu vedenpinnan yläpuolelle ulottuvia saarekkeita. Saarekkeitten tarkoituksena on toimia sorsalintujen pesimäalueina. Ylimääräinen kasvi- massa voidaan viedä kauemmaksi maalle maanomistajan kanssa sovitta- vaan paikkaan.

Arvio työajasta

Työt tehdään sulan veden aikana siten, että ne aloitetaan lintujen pesimä- kauden jälkeen heinäkuun puolivälissä ja niitä jatketaan syys–lokakuulle.

Työt jaetaan kahdelle–kolmelle vuodelle.

Kustannusarvio

Kunnostuksen kustannukset ovat noin 6 000 €/ha. Kun kunnostettavan alueen pinta-ala on noin 30 ha, kokonaiskustannukset ovat noin 180 000 €.

Lisäksi niittotyön kustannukset ovat 10 000 €/v kahden vuoden ajalta, joten kustannukset ovat yhteensä 200 000 €.

HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Kunnostuksesta ja läjityksestä on tehty sopimukset kaikkien Junttiselän itä- rannan alueella olevien tilojen maanomistajien ja Pyhäjärven osakaskun- nan sekä Pyhäjärven yhteismaat -nimisen osakaskunnan kanssa. Pyhäjär- ven vesialueen osakaskunta on luopunut tehdyllä sopimuksella vaatimasta korvauksia, vaikka toimenpiteistä aiheutuisi kalataloudellista vahinkoa.

Pyhäjärven Junttiselän rannoilla on voimassa Pyhäjärven kaupunginval- tuuston vuonna 2001 vahvistama oikeusvaikutteinen Pyhäjärven rantojen

osayleiskaava. Kaavaan on merkitty Junttiselän itärannalle loma-asuntojen ja pysyvien asuntojen rakennuspaikkoja.

TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET

Hakija on pyytänyt käyttöoikeutta hankkeen toteuttamiseen Pyhäjärven osakaskunnan vesialueella sekä Pyhäjärven yhteismaat -nimisen osakas- kunnan vesijättöalueella.

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA

Yleiskuvaus vesistöstä

Pyhäjärvi on Pyhäjoen vesistöalueen suurin järvi, jonka pinta-ala on 126 km², keskisyvyys 6,6 m ja suurin syvyys 31 m sekä tilavuus noin

815 milj

. m³. Pyhäjärven valuma-alue on noin 676 km² ja järvisyys 21,4 %.

Junttiselkä on Pyhäjärven pohjoisin osa, jonka Tikkalansalmi erottaa Kirk- koselästä. Junttiselän pinta-ala on noin 570 ha ja tilavuus säännöstelyn ylärajalla 16,8 milj.m³ ja alarajalla 9,7 milj. m³. Kaikki Pyhäjärvestä lähtevä vesi kulkee Junttiselän kautta. Junttiselkä on muita selkiä matalampi kes- kisyvyyden ollessa vain 2,5 m ja suurimman syvyyden 8 m.

Junttiselkään laskevista joista merkittävimmät ovat Parkkimanjoki ja Särki- joki. Kirkkoselkään laskee Komujoki.

Säännöstely, vedenkorkeudet, virtaamat ja takaisinvirtausilmiö

Pyhäjärvi on säännöstelty järvi, jonka säännöstely on aloitettu vuonna 1961. Säännöstely palvelee voimatalouden ja tulvasuojelun tarpeita sekä lisää joen alivirtaamia. Säännöstelyä hoidetaan vesistötoimikunnan vuonna 1958 antaman ja korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1965 vahvistaman päätöksen mukaisesti.

Lupamääräysten mukainen säännöstelyn alaraja on N₄₃ +138,74 m ja ylä- raja N₄₃ + 140,00. Juoksutus Pyhäjärvestä on pidettävä aina niin suurena, ettei virtaama Pyhäjärven luusuassa laske 0,25 m³/s pienemmäksi 40 vuo- rokauden tulvakautta lukuun ottamatta eikä Haapajärven luusuassa 3,0 m³/s pienemmäksi. Pyhäjärven vedenkorkeuden pyrkiessä nousemaan ylärajaa korkeammalle on patoaukko pidettävä täysin avoimena ja veden pyrkiessä laskemaan alarajaa alemmaksi on patoaukko edellä mainitun poikkeuksin kokonaan suljettava.

Säännöstelykäytännön muuttumisesta on sovittu eri osapuolten kesken niin, että vedenkorkeus pyritään pitämään 20 cm säännöstelyluvan mukai- sen ylärajan alapuolella ja 20 cm alarajan yläpuolella.. Tämän käytännön mukaan on säännöstelty vuodesta 1993 lähtien.

Kevään alin vedenkorkeus on säännöstelyn aikana ollut keskimäärin 35 cm alemmalla tasolla ja kevään ylin vedenkorkeus keskimäärin 10 cm alemmalla tasolla luonnontilaiseen vedenkorkeuteen verrattuna. Loka–

marraskuussa vedenkorkeus on nykyään noin 10 cm ylempänä luonnonti- laan verrattuna.

Vuosien 1972–1999 havaintojen perusteella lasketut virtaamat on olleet seuraavat: HQ 12,0 m³/s, MHQ 10,42 m³/s, MQ 5,91 m³/s, MNQ 1,26 m³/s ja NQ 0,0 m³/s.

Takaisinvirtausilmiö

Junttiselältä virtaa tulva-aikana vettä takaisin pääjärveen päin. Tätä kutsu- taan Pyhäjärven takaisinvirtausilmiöksi. Veden virtaussuunta Tikkalansal- messa kääntyy, kun juoksutus Pyhäjärven luusuasta on vähäistä ja Junt- tiselän valuma-alueelta tulee runsaasti sulamisaikaisia valumavesiä. Junt- tiselän valuma-alue on varastotilavuuteen nähden suuri. Valuma-alueen suhde varastoivan järvialtaan pinta-alaan nähden on 20,1, kun Pyhäjärven muussa osassa suhde on 3,7. Junttiselälle tulee valumavesiä suuremmalta alueelta kuin muuhun järvialtaaseen.

Tulva-aikana juoksutus Pyhäjärvestä pidetään mahdollisimman pienenä.

Säännöstelyn lupamääräysten mukaan juoksutus Pyhäjärvestä on pidettä- vä aina niin suurena, että virtaama Pyhäjärven luusuassa ei laske 0,25 m³/s pienemmäksi lukuun ottamatta 40 vuorokauden tulvakautta.

Pyhäjärvelle laaditun vesistömallin mukaan takaisinvirtausta esiintyi vuosi- na 1981–1988 17–37 vuorokauden mittaisena ajanjaksona vuosittain huh- ti–toukokuussa. Takaisinvirtausta saattaa esiintyä hetkellisesti myös kesäl- lä, jos sadanta on suuri ja juoksutus luusuasta on pieni. Takaisin virtaavan veden määrän arvioitiin olleen 7–15 milj.m³ vuodessa. Määrä on huomat- tava, koska Junttiselän tilavuus on 15 milj.m³. Mallin mukaan takaisinvir- taama (vuorokauden keskivirtaama) oli vuodesta riippuen suurimmillaan 8–17 m³/s.

Takaisinvirtausilmiö on haitallinen, koska tällöin Junttiselän huonompilaa- tuinen vesi leviää Kirkkoselälle huonontaen vedenlaatua. Jätevesien vaiku- tusta Kirkkoselän vedenlaatuun on pyritty vähentämään keskeyttämällä Pyhäsalmen kaivoksen jäteveden juoksutus takaisinvirtaaman aikana.

Vedenlaatu

Junttiselkä on muuta järveä huomattavasti matalampi ja rehevöitynyt. Py- häjärven parhaimmatkin alueet ovat jo lievästi rehevöityneet. Fosforin osal- ta huonoin tilanne on Kirkkoselän pohjoisosan ja Junttiselän alueella. Ve- den näkösyvyys on pienentynyt huomattavasti ja Junttiselän alueella ve- den väriluku on suurentunut. Junttiselällä happamuus on lisääntynyt 30 vuoden aikana noin 0,5 yksikköä.

Pyhäjärven selkävesialueilla on ollut havaittavissa lievää rehevöitymisen li- sääntymistä. Junttiselän tilanne on hieman parantunut vuonna 1986 ra- kennetun jätevedenpuhdistamon myötä. Junttiselän syvänteessä on esiin- tynyt lähes vuosittain hapettomuutta.

Pyhäjärven vedenlaatu on Junttiselkää lukuun ottamatta yleisluokituksel- taan erinomainen. Junttiselkä kuuluu luokkaan hyvä. Parhaiten Junttiselän vedenlaatua kuvastavat järven säännöstelypadolta otetut näytteet. Junt- tisyvän syvänteessä vesi vaihtuu 4–5 metrin syvyyden alapuolella täyskier- ron aikana, minkä vuoksi syvänteen pohja on usein talvella hapeton, kun taas pintakerroksessa voi happea olla yli 10 mg/l.

Happi

Junttiselän pintaveden happitilanne on ollut hyvä, koska Junttiselälle virtaa hyvälaatuista vettä Isoselän puolelta. Luusuassa havaitut alimmat happipi- toisuudet ovat olleet 6 mg/l, mutta yleensä ne ovat olleet noin 10 mg/l ha- pen kyllästysprosentin ollessa yli 70.

Pohjan läheinen vesikerros voi kevättalvella olla hyvin vähähappista laa- jemmallakin alueella kuin Junttiselän syvänteessä. Tähän vaikuttaa osittain se, että Tikkalansalmessa virtaus kääntyy kulkemaan itärannan puolelle, minkä vuoksi veden vaihtuvuus länsirannalla on huonompi. Havainnot ka- tiskoihin kuolleista kaloista ovat tulleet länsirannan puolelta hieman ennen sulamisvesien tuloa järveen. Pohjan läheisen vesikerroksen huono happiti- lanne on ollut osasyynä Junttiselän pH:n vaihteluihin.

Typpi

Junttiselän kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet 400–1 000 µg/l ja 2000- luvulla suurempiakin. Kohonneet pitoisuudet ovat yhteydessä huonontu- neeseen kevättalviseen happitilanteeseen, minkä seurauksena ravinteita vapautuu pohjasedimentistä takaisin kiertoon. Junttiselän kokonaistyppipi- toisuudet ovat suurempia kuin muualla järvessä. Kesällä 2006 Junttiselkä oli selvästi typpirajoitteinen, sillä mitatut epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat alle määritysrajan, mutta fosfaattia oli vedessä levien käytettävissä.

Fosfori

Fosfori on Junttiselän minimiravinne pitoisuuden ollessa 10–50 µg/l. Koko- naisfosforipitoisuudet ovat Junttiselällä suuremmat kuin muualla järvessä, mikä heijastuu rantojen rehevyytenä erityisesti itärannalla. Fosforipitoisuu- teen vaikuttaa myös talvella pohjasta tapahtuva liukeneminen.

pH

Junttiselän pH on ollut 6–7, mutta keväällä 2004 pH laski 4,4:ään. Sen seurauksena kalat pakenivat Junttiselältä ja kaloja kuoli Pyhäjoessa noin 20 km:n matkalla. Myös aiempina keväinä pH oli laskenut alle 5,5:n. Tilan- ne normalisoitui noin kuukauden kuluttua, kun juoksutusta lisäämällä saa- tiin Junttiselän vesi vaihdetuksi. Äkillisen pH:n laskun syyksi on varmistu- massa rauta, rikki ja alumiiniyhdisteet, jotka hapettomissa olosuhteissa liu- kenevat veteen ja täyskierron aikana uudelleen hapettuessaan muodosta- vat happamuutta aiheuttavia yhdisteitä.

Rauta

Junttiselän rautapitoisuudet vaihtelevat huomattavasti vuodenaikojen mu- kaan, mutta ovat yleensä alle 1 000 µg/l. Pohjan läheisissä vesikerroksissa saattavat pitoisuudet kuitenkin nousta moninkertaisiksi. Liuennet ja hapet- tuneet rautayhdisteet olivat syynä vuonna 2004 tapahtuneeseen Junt- tiselän happamoitumiseen. Myös kaivoksen jätevedet sisältävät runsaasti rautayhdisteitä vaikuttaen veden rautapitoisuuksiin Junttiselällä.

Väri

Junttiselän väriarvot ovat suurempia kuin muualla järvessä. Alimmillaan ar- vot ovat noin 20 mg Pt/l, kun taas suurimmat arvot ovat olleet kymmenker- taisia, yleensä kuitenkin 25–75 mg Pt/l. Sulamisvesistä johtuen väriarvot ovat keväällä korkeammat kuin muulloin.

Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa

Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet

Junttiselällä ei ole suojelualueita. Lähimmät suojelualueet ovat Kirkkoseläl- lä ja Isoselällä olevat saaret ja niiden ympärillä oleva vesialue, jotka kuulu- vat rantojensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon. Junttiselän itä- rannalta ei ole tiedossa uhanalaisten kasvilajien esiintymiä.

Kalastusolot ja kalasto

Pyhäjärven tärkeimmät saaliskalat ovat muikku, siika, ahven ja hauki. Pää- kalastusalueet ovat Kirkkoselkä ja Isoselkä. Vuonna 2006 Pyhäjärvelle myytiin 936 kalastuslupaa. Kalastus on pääasiassa kotitarve- ja virkistyska- lastusta. Muikkua kalasti vuonna 2006 muutama henkilö osan vuotta am- mattimaisesti. Vuonna 2001 tehdyn kyselyn mukaan 5 % kalastajista piti Junttiselkää pääkalastusalueenaan. Koko Pyhäjärven kalansaaliista noin 2,7 % saatiin Junttiselältä. Junttiselän alueella ahvenen, hauen ja särjen hehtaarisaaliit ovat suuria verrattuna muihin alueisiin, kun taas muikkua ja siikaa saadaan vähemmän. Suuri roskakalojen määrä on osasyy siihen, et- tä kalastetaan mieluummin Isoselän puolella kuin Junttiselällä. Siikasaalis hehtaaria kohti oli Junttiselällä alle puolet Kirkkoselän ja Isoselän saaliista.

Muikkusaaliit olivat vielä pienempiä.

Vuonna 2006 aloitettiin Pyhäjärven pohjoisosan kunnostus, jonka yhtenä tarkoituksena oli vähentää vähempiarvoisten kalojen määrää Juntti- ja Kirk- koselällä. Lokakuun loppuun 2007 mennessä oli projektin puitteissa kerty- nyt saalista noin 90 000 kg.

Rapu on kotiutettu Pyhäjärvelle vasta 1960-luvulla. Pyhäjärven rapukanta oli vielä 1970-luvun alussa heikko ja taloudellisesti merkityksetön, mutta tämän jälkeen rapusaaliit kasvoivat huomattavasti. 1990-luvun alkupuolella rapu nousi muikun ja siian ohella Pyhäjärven taloudellisesti tärkeimmäksi saalislajiksi. Kalastustiedustelun perusteella yli 10 cm:n mittaisten rapujen saalis oli vuonna 1993 noin 25 000 rapua ja vuonna 1994 noin 27 000 ra- pua. Valtaosa rapusaaliista saatiin Kirkkoselältä, mutta mertayötä kohti laskettu rapusaalis oli suurin Junttiselällä.

Pyhäjärven rapusaalis on romahtanut rapuruton seurauksena vuodesta 1997 (40 480 rapua). Vuonna 1998 rapusaalis oli noin 7 000 rapua ja vuonna 1999 enää 3 000 rapua. Tällä hetkellä Pyhäjärvessä ei ole pyynti- vahvuista rapukantaa.

Aluetta muuttava toiminta

Junttiselkää kuormittavat Pyhäjärven kaupungin ja Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivoksen jätevedet. Lisäksi Särkijärveen laski vetensä Outo- kumpu Finnmines Oy:n Mullikkorämeen kaivos.

Pyhäjärven kaupungissa viemäröinnin piirissä on noin 4 000 asukasta, kolme koulua, kaksi huoltoasemaa ja sairaala. Kaupungin jätevedenpuh- distamo on rinnakkaissaostuksella varustettu aktiivilietelaitos, josta puhdis- tettu jätevesi johdetaan purkuputkella lähelle Junttiselän syvännettä.

Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan jätevesilupamääräykset ovat seu- raavat (neljännesvuosikeskiarvoina):

BOD7 < 17,5 mg/l, teho > 90 %

Kok.P < 1,0 mg/l, teho > 90 % NH₄-N < 6,0 mg/l, teho > 80 %

Vuonna 2005 puhdistamon teho on ollut varsin hyvä, mutta lokakuun tark- kailun heikompi fosforiteho aiheutti sen, ettei puhdistamolla fosforin osalta päästy luparajoihin. Ammoniumtypen suhteen puhdistamon teho on ollut erinomainen. Ennen puhdistamon valmistumista jätevedet johdettiin Kel- tunlampeen, joka toimi lammikkopuhdistamona. Keltunlammesta vedet las- kivat Parkkimanjoen kautta Junttiselälle. Keltunlampi kuormittaa edelleen- kin Junttiselkää jonkin verran.

Pyhäsalmen sulfidimalmikaivos aloitti toimintansa Pyhäsalmella vuonna 1962. Kaivoksen jätevedet johdetaan neutraloinnin ja lammikkokäsittelyn jälkeen Tiukupuroa myöten Tikkalansalmen alapuolelle. Kaivoksen jäteve- det näkyvät Pyhäjärvessä sähkönjohtavuuden, happamuuden ja metallipi- toisuuksien muutoksina.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN

Kunnostuksen jälkeen itärannan virkistyskäyttömahdollisuudet olennaisesti paranevat niillä alueilla, joilta kasvillisuus kokonaan poistetaan. Olettavaa on, että kaavoitetut alueet tulevat tämän jälkeen varsin nopeasti rakenne- tuiksi, jolloin myös rantojen jälkihoito tullee suoritetuksi ranta-asukkaiden toimesta.

Vapaan vesialueen lisääminen rakentamisen väliin jäävillä alueilla moni- puolistaa alueita ja tarjoaa erityisesti sorsalinnuille nykyistä huomattavasti paremmat elinolosuhteet ruokailu- ja suojapaikkoina. Vapaat vesialueet ovat myös kalanpoikasille hyviä suojapaikkoja. Rantautuminen veneellä näille alueille on kunnostuksen jälkeen mahdollista.

Kaivutyön vaikutukset vedenlaatuun tulevat veden pienestä virtausnopeu- desta johtuen rajoittumaan työkohteen välittömään läheisyyteen. Vesi sa- menee, mutta kirkastuu työn loputtua varsin nopeasti kiintoaineen laskeu- duttua. Samentuminen rajoittuu työkohteen ympärillä kymmenien metrien etäisyydelle.

Työstä ei ennalta arvioiden aiheudu kalataloudellista haittaa. Syyskutuisten kalojen (siika ja muikku) kutualueita ei Junttiselällä ole. Kevätkutuisille ka- loille ei aiheudu haittaa, koska työt aloitetaan vasta heinäkuun puolivälin jälkeen. Myös alueella pesivien lintujen poikaset ovat töiden aloittamishet- kellä lentokykyisiä.

HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Kaivutyön vaikutuksia tarkkaillaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- sen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vesinäytteitä otetaan työskentely- kohteen kohdalta 100 metrin etäisyydeltä rannasta sekä siitä 100 metriä Tikkalansalmen ja järven luusuan suuntaan. Näytteistä määritetään kiinto- aine, sameus ja väri. Näytteitä otetaan työaikana joka toinen viikko.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 29.4.2008 käyttöoikeutta koskevalla pyynnöllä, yhdellä sopimuksella ja Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamon ym- päristölupapäätöksellä sekä 5.5.2008 Pyhäjärven yhteismaat -nimisen osa- kaskunnan yleisen kokouksen pöytäkirjalla.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Pyhäjärven kaupungissa 15.5.–16.6.2008 sekä eri- tyistiedoksiantona asianosaisille. Lisäksi Pyhäjärven kaupungin kaavoitus- viranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto.

Muistutukset

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on todennut, että hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja on tarpeen vesialueen ja rantojen järkiperäistä hyväk- sikäyttöä varten. Hanketta voidaan myös pitää yleisen tarpeen vaatimana.

Lupa on myönnettävissä hakemussuunnitelman mukaisena. Työn aikaisia vesistövaikutuksia tulee tarkkailla ympäristökeskuksen hyväksymällä taval- la.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että kunnostustyöstä aiheutuu kalastusta haittaavaa veden samenemista, joka on kuitenkin tilapäistä ja paikallista. Alueilla, joilta kasvillisuus poistetaan kokonaan, kevätkutuisten kalojen lisääntymisolosuhteet voivat ainakin tilapäisesti heikentyä. Koko- naisuutena arvioiden hankkeen vaikutus kalatalouteen on kuitenkin myön- teinen, eikä estettä luvan myöntämiselle yleisen kalatalousedun näkökul- masta ole. Kalataloudellisten velvoitteiden määrääminen ei ole tarpeen.

Kasvillisuuden poistaminen laajoilta alueilta voi johtaa lisääntyvään ravin- teiden huuhtoutumiseen järveen etenkin, kun ojien suiden kasvillisuus- alueet eivät vielä aluksi ole kehittyneet. Hankkeen vaikutuksia Junttiselän vedenlaatuun on tämän vuoksi seurattava.

3. Reisjärven kunnan ympäristöpalvelut

Ympäristöpalvelut Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena on todennut, että hanketta toteutettaessa on otettava huomioon vesirajan

(säännöstelyn ylärajan) määrittäminen. Raja tulisi olla maastoon selvästi merkitty, jotta poistettavan massan ja läjitysalueen raja on kiistatta todetta- vissa. Massojen läjittämistä vesialueelle tulee välttää liettymishaittojen vä- hentämiseksi.

Ruoppaaminen on toteutettava siten, että siitä aiheutuva haitta jää mahdol- lisimman vähäiseksi. Työn etenemisjärjestys voisi olla etelästä pohjoiseen, jolloin virtausten painaessa lietteitä kohti pohjoista ne eivät enää ajautuisi käsitellyille alueille, vaan suodattuisivat olemassa olevaan kasvillisuuteen.

Työn vaikutusta vedenlaatuun tulee tarkkailla ja tarkkailusuunnitelma tulee hyvissä ajoin esittää kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Näyt- teenotto 100 metriä vesien virtaussuuntaa vastaan vaikuttaa turhalta. Ti- hennetty näytteenotto Pyhäjärven luusuasta hankkeen toteutuksen aikana sen sijaan toisi arvokasta tietoa ruoppaustyön vaikutuksesta Pyhäjoen ve- denlaatuun. Kaivoksen päästöjen takia vedenlaadusta tulisi tutkia ainakin pH.

4. Pyhäjärven kaupungin kaavoitusviranomainen

Kaavoitusviranomainen on todennut, ettei sillä ole huomauttamista hake- muksesta.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

PÄÄASIARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Pyhäjärven kaupungille luvan Pyhäjärven Junttiselän itärannan kunnostamiseen Pyhäjärven kaupungissa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa va- hinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA RATKAISU

Pyhäjärven kaupungille myönnetään käyttöoikeus hanketta varten tarvitta- vaan Pyhäjärven osakaskunnan RN:o 876:1 vesialueeseen ja Pyhäjärven yhteismaat -nimisen osakaskunnan vesijättöalueella Pyhäjärven kaupungin Pyhäjärven kylässä. Käyttöoikeus käsittää oikeuden poistaa vesistössä ja rannan edustalla oleva kasvimassa hakemussuunnitelmasta ilmeneviltä kohdin ja läjittää se rannan tuntumaan vesijätölle.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Rakenteita koskevat määräykset

1. Kasvillisuus on poistettava kokonaan hakemuksen liitteenä 4 olevasta kartasta "Rakentamiseen kaavoitetut alueet" ja hakemussuunnitelman si- vulla 25 olevasta kartasta ilmeneviltä kohdin (kahdeksan kohdetta), hake- mussuunnitelmassa olevista panoraamavalokuvista ja muutoin hakemus- suunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Järveen laskevien ojien suiden niemekkeitä tulee lyhentää ja muotoilla ve- den vaihtuvuuden parantamiseksi rannan suunnassa ja tasoittaa ojien suissa pohjaa järven puolelta siten, että saadaan muodostumaan uusi kasvillisuusvyöhyke suodattamaan ojista tulevaa kiintoainetta ja ravinteita.

2. Rakentamiseen kaavoitettujen alueiden väliin jäävien kaavoittamatto- mien alueiden kohdalla kasvillisuutta on poistettava hakemussuunnitel- massa olevista panoraamavalokuvista ilmenevästi siten, että rantaan jää 5–10 metrin levyinen kasviton vyöhyke ja sen edustalle muodostuu alue, jossa kasvillisuus ja avovesialueet vuorottelevat mosaiikkimaisesti. Kasvi- massasta saadaan vesialueelle tehdä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvia pesimäsaarekkeita vesilinnuille.

3. Poistettava kasvimassa on läjitettävä vesialueen ulkopuolelle Pyhäjär- ven yhteismaat -nimisen osakaskunnan omistamalle vesijätölle ja/tai muualle maa-alueelle osakaskunnan ja maanomistajien kanssa sovittuun tai myöhemmin sovittavaan paikkaan siten, ettei kasvimassasta aiheudu haittaa maa- tai vesialueen käytölle.

Rakentamisaika

4. Kunnostustyöt on tehtävä neljän (4) vuoden kuluessa päätöksen lain- voimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet on muutoin katsottava rauenneiksi.

Työnaikaisten haittojen minimointi

5. Kunnostustyöt on tehtävä lintujen pesimäkauden (toukokuu–heinäkuu) ulkopuolella niin, ettei töistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Kasvillisuuden poisto on tehtävä syvemmässä vedessä niittämällä, mutta matalassa vedessä se saadaan tehdä kaivinkoneella tai puskutraktorilla kuitenkaan vesialuetta oleellisesti syventämättä.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei töiden aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttä- mätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työ- alueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta.

Kunnostustöistä välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle.

Viimeistelytyöt

6. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta ylimääräiset kasvien jätteet sekä huolehdittava kunnostustyön muidenkin jälkien pois- tamisesta ja maisemoinnista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kasvimas- san läjitysalueiden ympäristöön sopeuttamiseen.

Työnaikainen tarkkailu

7. Luvan saajan on pidettävä työmaalla päiväkirjaa, johon on merkittävä töiden etenemistä koskevien tietojen lisäksi muun muassa mahdolliset ve- den samentumiset, työnaikaiset vahingot ja muut tapahtumat, joilla voi olla merkitystä hankkeen vaikutuksia arvioitaessa.

Luvan saajan on tarkkailtava kunnostustöiden vaikutuksia vesistöön Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti.

Esitys tarkkailuohjelmasta on hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista toimi- tettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Vesinäytteistä on määritettä- vä ainakin kiintoaine, sameus ja pH. Hyväksytty tarkkailuohjelma on ennen töiden aloittamista toimitettava tiedoksi Pyhäjärven kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle.

Aloittamis- ja valmistumisilmoitus

8. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava työn aloittamisesta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pyhäjärven kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle. Lisäksi luvan saajan on hyvissä ajoin ennakolta il- moitettava töiden aloittamisesta niille maanomistajille, joiden omistamille alueille poistettavaa kasvimassaa on tarkoitus läjittää.

Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pyhäjärven kaupungin ym- päristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa työn päättymisestä lu- kien.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA

Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista kunnostustöistä aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saa- ja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimen- piteitä vahinkojen poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia ym- päristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella.

RATKAISUN PERUSTELUT

Pääasiaratkaisun perustelut

Pyhäjärven Junttiselän itärannan kunnostaminen vesikasvillisuutta poista- malla ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja on tarpeen itäran- nan virkistyskäyttömahdollisuuksien ja vesilinnuston elinolosuhteiden pa- rantamiseksi sekä rannan soistumisen estämiseksi. Hakija on sopinut vesi- ja ranta-alueiden omistajien kanssa hankkeen toimenpiteiden toteuttami- sesta heidän alueillaan. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvatta-

vaa vahinkoa. Näin ollen vesilain 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaiset luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

Käyttöoikeusratkaisun perustelut

Hankkeessa on kysymys Pyhäjärven Junttiselän itärannan kunnostamises- ta, jonka toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti koko Junttiselän tilaan. Näin ollen hanketta voidaan pitää yleisen tarpeen vaatimana. Tämän vuoksi ha- kijalle voidaan vesilain 2 luvun 8 §:n nojalla myöntää oikeus käyttää kasvil- lisuuden poistoon Pyhäjärven osakaskunnan vesialuetta ja poistettavien kasvimassojen läjitykseen Pyhäjärven yhteismaat -nimisen osakaskunnan vesijättöaluetta. Käyttöoikeudesta ei määrätä korvausta, koska osakas- kunnan osakkaille hankkeesta koituva hyöty on heille aiheutuvaa vahinkoa suurempi.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräyksissä on otettu huomioon, että hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa rannan tai vesialueen omistajalle ja että toimenpiteet on suoritettava siten, ettei enempää kuin tarkoitetun tu- loksen saavuttamiseksi on välttämätöntä vaikeuteta vesistön käyttöä, hei- kennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen tarkkailua koskevat vaatimukset sekä 3. Reisjärven kunnan ympäristöpalveluiden tarkkailua ja töiden toteuttamista koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 1 momentti, 8 §, 12 §, 14a § 1 ja 2 momentti, 15 § ja 31 § 1 momentti sekä 11 luku 5 § 2 momentti

Vesiasetus 85 § 1 momentti

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 770 euroa.

Perustelut

Hankkeessa on kyse alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutau- lukon mukaisesta muusta vesilain 2 luvun mukaisesta hankkeesta, jonka käsittelymaksu on 770 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Paavo Liimatta Jorma Rantakangas

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta (esittelijä) ja Jorma Rantakangas.

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.

PL/es

Liite

Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 25.9.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asi- aa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystie- dot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväk-

si

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskir- jelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviras- ton kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähet- tää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: asiak.palv. 020 690 182, telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeu- denkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviran- omaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.