LUPAPÄÄTÖS Nro 8/09/2 Dnro Psy-2008-y-88 Annettu julkipanon jälkeen 14.1.2009

LUPAPÄÄTÖS

Nro 8/09/2

Dnro Psy-2008-y-88

Annettu julkipanon jälkeen 14.1.2009

ASIA

LUVAN HAKIJA

PL 40

89601 Suomussalmi

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

HANKKEEN KUVAUS ... 4

Yleiskuvaus hankkeesta ... 4

Suunnitellut työt ... 4

Kalataloudellisen kunnostamisen tavoitteet... 4

Kunnostustoimenpiteet kohteittain... 5

Töiden toteuttaminen ja kustannukset ... 9

HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET ... 9

TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET ... 9

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 9

Yleiskuvaus vesistöstä... 9

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat ... 10

Vesistön ja luonnon tila sekä käyttökelpoisuus ... 10

Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa ... 10

Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet ... 10

Kalastusolot ja kalasto ... 10

Alueen vesitaloudelliset rakenteet ... 11

Vesiliikenne... 11

Voimatalous ja säännöstely ... 11

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 11

Vaikutukset vesi- ja rantamaisemaan sekä vedenkorkeuksiin... 11

Vaikutukset eliöstöön ... 11

Vaikutukset veneilyyn ja vesistön virkistyskäyttöön ... 11

Työnaikaiset vaikutukset... 12

Arvio hankkeesta aiheutuvista vahingoista ... 12

VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET ... 12

Työnaikaiset järjestelyt... 12

KORVAUSESITYS... 12

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 13

Hakemuksen täydentäminen ... 13

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 13

Muistutukset ja vaatimukset... 13

Hakijan selitys... 15

MERKINTÄ ... 15

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 16

Pääasiaratkaisu ... 16

Käyttöoikeutta koskeva ratkaisu ... 16

Lupamääräykset ... 16

Kunnostusta koskevat määräykset ... 16

Työaika ... 17

Työnaikaisten haittojen minimointi... 17

Viimeistelytyöt... 18

Tarkkailumääräykset... 18

Aloittamis- ja valmistumisilmoitus ... 18

Rajamerkkien siirtoa ja rajankäyntiä koskevien toimitusten hakeminen ... 18

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 19

RATKAISUN PERUSTELUT... 19

Pääasiaratkaisun perustelut... 19

Käyttöoikeusratkaisun perustelut ... 19

Lupamääräysten perustelut ... 20

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 21

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 21

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 21

KÄSITTELYMAKSU... 21^U Ratkaisu ... 21

Perustelut... 22

Oikeusohje ... 22 MUUTOKSENHAKU ... 23

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Suomussalmen kunta on 21.5.2008 ympäristölupavirastoon toimittamas- saan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Pe- siöjärven ja Kiantajärven välisen Pesiönjoen virtavesien kalataloudelliseen kunnostamiseen Suomussalmen kunnassa hakemukseen liitetystä suunni- telmasta ilmenevällä tavalla.

HANKKEEN KUVAUS

Yleiskuvaus hankkeesta

Pesiönjoen kosket on aikoinaan perattu uittoa ja veneliikennettä varten.

Perkaukset on toteutettu sekä miestyönä että koneellisesti. Perkauksien takia koskiuomien luontainen rakenne on tuhoutunut. Uomat ovat muuttu- neet melko tasapohjaisiksi ja suoriksi uittoränneiksi. Samalla luonnontilai- sille uomille tyypillinen leveyssuuntainen vaihtelu on vähentynyt huomatta- vasti. Koskista muun muassa puuttuvat virtavesissä kutevien lohikalojen kutualueet sekä pienpoikasten elinympäristöt, eikä isommille kaloille ole riittävästi suojapaikkoja. Alivesikaudella vesi ohjautuu lähes täysin uitto- ränniin. Samalla usealle eri eliöryhmälle elintärkeät ranta-alueet jäävät lä- hes kuiville.

Uittoa Pesiönjoella on suoritettu viimeksi vuonna 1962. Pohjois-Suomen vesioikeus on 27.10.1976 antamallaan päätöksellä nro 104/76/I kumonnut Pesiönjoen uittosäännön. Liikenneministeriö lakkautti Pesiönjoen vene- väylän vuonna 1971. Kainuun tie- ja vesirakennuspiiri purki puu- ja kivisuis- teita vuonna 1970. Vesioikeus ei pitänyt uoman entisöintiä silloin tarpeelli- sena, eikä mitään kunnostustoimenpiteitä ole tehty.

Kunnostuksen tavoitteena on palauttaa Pesiönjoen koskijaksot lähemmäk- si luonnontilaa. Luonnontilaiset koskiympäristöt tarjoavat monipuolisen elinympäristön eri eliöryhmille. Kunnostuksella pyritään parantamaan eri- tyisesti virtavesikutuisten lohikalojen, kuten taimenen ja harjuksen, luontai- sia lisääntymismahdollisuuksia. Samalla alueen virkistyskäyttöarvo tulee nousemaan. Toimenpiteinä ovat alkuperäisen uoman osittainen vesittämi- nen, koskialueiden kiveäminen, kynnystäminen ja kutusoraikkojen teko.

Koskia muokataan siten, että alivirtaaman aikana kosken vesitilavuus kas- vaa vedenkorkeuksien noustessa.

Pesiönjoen kunnostamisesta on tehty aloite Kainuun ympäristökeskukselle 26.8.1996. Ihmistoimintojen vesistövaikutukset Emäjoen vesistöalueella -raportissa joen kunnostustarve on arvioitu erittäin suureksi. Pesiönjoen kunnostussuunnitelman on tilannut Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus.

Kainuun ympäristökeskus on laatinut hakemukseen liitetyn kunnostus- suunnitelman. Kunnostusta koskeva tiedotustilaisuus on pidetty Suomus- salmen kunnanvirastossa 24.10.2007.

Suunnitellut työt

Kalataloudellisen kunnostamisen tavoitteet

Pesiönjoella erityisenä ongelmana on koskiuomaan perattu uittoväylä. Ali- virtaamaolosuhteissa lähes kaikki vesi ohjautuu uittouomaan, jolloin kalan-

poikasille tärkeät rantavyöhykkeen matalat ja hidasvirtaiset alueet jäävät kuiville. Keski- ja ylivirtaamien aikana uittouomassa virtausnopeudet nou- sevat liian suuriksi. Uittouomasta puuttuvat kaloille tärkeät suojapaikat. Uit- toperkauksien yhteydessä ovat hävinneet myös lohikaloille soveltuvat li- sääntymisalueet. Kunnostuksella on tarkoitus luoda uusia lisääntymisaluei- ta virtavesissä kuteville kaloille, lähinnä harjukselle ja taimenelle, lisäämäl- lä koskijaksoille soraa.

Kunnostustoimenpiteillä voidaan parantaa Pesiönjoen kalataloudellista tuottavuutta ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Jyrkissä koskissa väylän ki- veämisellä ja pohjan kynnystämisellä pyritään luomaan erilaisia ve- sisyvyysvyöhykkeitä ja erityyppisiä virtausnopeusalueita. Näillä toimenpi- teillä nostetaan myös alivirtaamakauden vedenkorkeuksia. Uoman muoto ja hydrologiset ominaisuudet pyritään palauttamaan mahdollisimman lähel- le luonnontilaa. Tarkoituksena on parantaa koskien ranta-alueiden ja kui- vien uoma-alueiden vesitystä. Koskiin myös tehdään tai jätetään riittävän pitkiä syvänteitä.

Uomaan lisätään mahdollisuuksien mukaan myös isompaa puuainesta.

Muokatuista jokiuomista puuttuu yleensä karkea puuaines, jota luonnon- mukaisissa uomissa esiintyy paikoin runsaasti. Karkea puuaines lisää vir- tauksen vaihtelua, luo elinympäristöjä ja lisää varjostusta ja kasvualustoja useille eri eliöryhmille. Liekopuun määrä vaikuttaa oleellisesti joen elope- räisen aineksen pidätyskykyyn. Kasaantunut karkea eloperäinen aines muodostaa sekä tärkeitä elinympäristöjä että toimii ravinnonlähteenä usealle eri eliölajille.

Kunnostustoimenpiteet kohteittain

Kunnostus mitoitetaan sekä alivirtaamilla että ylivirtaamilla vallitseviin olo- suhteisiin. Uittoväylän kiveämisellä ja kynnyksillä turvataan keski- ja alivir- taamakausien aikainen veden riittävyys koskiuomassa. Tärkeimmät tavoit- teet ovat pengerrettyjen ranta-alueiden ennallistaminen pienpoikasille, vir- tausnopeuden hidastaminen ja uittoväylän poistaminen kiveämällä. Kun- nostustoimenpiteitä tehdään paikoittain joka koskimetrillä. Luonnontilaise- na pysyneitä alueita ei kunnosteta. Maaston, vesistön ja työkoneiden luo- mat rajoitteet ja mahdollisuudet määrittävät toimenpiteitä työmailla. Kohde- kuvaukset osoittavat kunnostuksen suunnan, mutta edellä mainituista syis- tä lopulliset kohdekohtaiset toimenpiteet määritellään maastossa.

1. Niskakoski (100 m, työkohdekartta 4 a)

Niskakoski on Pesiönjoen ylin koski. Kosken niskaa ja uomaa on kaven- nettu huomattavasti. Perattu kivimateriaali on pengerretty ranta-alueelle uoman molemmin puolin. Koskessa olleet kutualueet ovat tuhoutuneet täy- sin. Niska- ja Myllykosken yhteispinta-ala on noin 2 300 m².

Kunnostustoimenpiteet:

0–50 m: Kosken niska ja uoma on perattu ränniksi. Niska-alueelle tehdään sorastuksia kiveämisen yhteydessä. Niskan poikkipinta-alaa kasvatetaan ja vesittynyt alue laajenee perkauskivikkojen purkamisen myötä lähes ja osin luontaiseen rantaviivaan saakka. Virtaus laajennetaan koko niskan alueelle.

Ensimmäinen kynnys tehdään niskan murtumakohdasta alavirtaan. Kynnys sorastetaan. Perkuukivet levitetään tasaleveään uomaan, lisätään uoman leveysvaihtelua ja parannetaan rantavyöhykkeen veden virtausta. Uomaan tehdään kynnyksiä ohjaamaan virtausta molemmille rannoille. Uomaan tehdään sorastuksia yhteensä 20 m³.

50–100 m: Perkuukivet levitetään tasaleveään uomaan ja lisätään uoman leveysvaihtelua. Uomaan tehdään kynnyksiä ohjaamaan virtausta molem- mille rannoille. Alaosa kynnystetään ennen virtasyvännettä. Kynnys soras- tetaan (6 m³).

2. Myllykoski (100 m, työkohdekartta 4 a)

Myllykoski on lyhyt koski, jolla on Pesiönjoen koskista eniten putouskor- keutta. Paikalla on sijainnut mylly. Mylly on lähes täysin hävinnyt ja jäljellä ovat vanhat myllynkivet. Uittouoma on kaloille nousueste. Kosken pohjaa ja rantakallioita on räjäytetty.

Kunnostustoimenpiteet:

100–150 m: Rantojen perkuukiviä levitetään uomaan ja virtausnopeutta hi- dastetaan. Kapeaa ja jyrkkää uittouoman kohtaa levitetään ja pyritään kyn- nystämään tiiviiksi altaiksi. Kynnyksiä tiivistetään soralla (8 m³).

150–200 m: Uoman keskellä olevan suisteen materiaali käytetään kohteen kynnystämiseen ja altaisiin. Pyritään helpottamaan kalannousua tasaamal- la kosken putouskorkeutta pidemmälle matkalle. Kynnyksiä tiivistetään so- ralla (8 m³). Uomien yhtymäkohdasta alavirtaan tehdään kynnys, jolla nos- tetaan syntyvän altaan vedenpintaa. Alaosan uittouomaa kivetään siten, että pohjanmyötäinen virtaus ja uoman syvyys säilyvät.

3. Louhikoski (250 m, työkohdekartta 4 b)

Louhikosken niskan jakaa saari. Louhikosken eteläranta on säilynyt lähes koskemattomana. Ongelmana on uoman pohjoispuolelle perattu uittoränni, johon vesi keskivirtaamalla ohjautuu lähes täysin. Kohteen pinta-ala on noin 4 600 m².

Kunnostustoimenpiteet:

0–50 m: Niskaa sorastetaan laikuittain (21 m³) ja soralla sekä uittouoman kiveämisellä tasataan virtaus saaren molemmille puolille. Uoma kivetään kynnyksin, joiden eteen tehdään sorastuksia. Pohjoisrannan vesitystä pa- rannetaan.

50–100 m: Uittouoma kivetään ja sorastetaan koko matkalta (sora 15 m³).

Pohjoisrannan vesitystä parannetaan.

100–150 m: Ranta-alueiden veden virtausta parannetaan purkamalla per- kuukivikoita ja kiveämällä uittouomaa. Kohteen keskelle tehdään tai jäte- tään virtasyvänne.

150–200 m: Uittouoma kivetään ja molempien rantojen vesitystä paranne- taan virtaa ohjaavilla kiveyksillä. Kohteen alaosasta alkaa virtasyvänne.

200–250 m: Virtasuvantoa kivetään harvakseltaan. Alaosaa kynnystetään matalalla pohjapadolla, joka tiivistetään soralla (6 m³).

4. Pitkäkoski (280 m, työkohdekartta 4 c)

Pitkäkoski on Pesiönjoen pisin koski. Uoman eteläranta on säilynyt lähes koskemattomana. Myös Pitkäkoskella ongelmana on uoman pohjoispuolel- le perattu uittoränni. Keskivirtaamalla vesi ohjautuu lähes täysin uittorän- niin. Kosken eteläranta on kosteaa korpea, jonka kuusivaltainen puusto on melko vanhaa. Tällä alueella jokirannan ja metsän vaihettumisvyöhyke on säilynyt paikoin lähes luonnontilaisena. Etelärannan puolella toimenpiteet jäävät hyvin vähäisiksi. Kohteen pinta-ala on noin 4 400 m².

Kunnostustoimenpiteet:

0–50 m: Rantavyöhykkeen virtausta parannetaan varsinkin uoman poh- joispuolella purkamalla rantojen kiveyksiä ja keskiuoman suiste uomaan.

Kohteen alaosaan kosken niskan edustalle tehdään laaja kutusoraikko (14 m³), johon sijoitetaan harvakseltaan isoja kiviä. Lisäksi parannetaan etelärannan rantakivikon vesitystä poikasalueeksi.

50–100 m: Kohteen yläosaa sorastetaan (10 m³) ja uomaa kivetään. Ala- osalle tehdään sorastettuja kynnyksiä (4 m³).

100–150 m: Molempien rantojen uittosuisteet puretaan ja vettä ohjataan ranta-alueille. Kohteen ylä- ja alaosaan jätetään tai tehdään syvänteitä.

Kohteen keskelle sijoitetaan soraikko (7 m³).

150–200 m: Kohteen puoliväliin tehdään virran poikki yltävä soraistettava kynnys (14 m³). Uittouoman alaosa kivetään perkuumateriaalilla ja virtaus levitetään koko uoman leveydelle. Alaosaan jätetään kiveämätön vir- tasyvänne.

200–300 m: Uoman uittosuisteet puretaan ja vettä ohjataan koko uoman leveydelle. Kohteen alaosalla sijaitsevan saaren pohjoispuolelle uittouo- maan tehdään virran poikki yltävä kynnys, joka nostaa vedenpintaa ja oh- jaa vettä saaren eteläpuolelle. Kohteen yläosaan ja alaosaan saaren mo- lemmille sivuille tehdään kutusoraikot (yht. 12 m³).

300–350 m: Uittosuisteet puretaan väylään ja pohjoispuolen vesitystä pa- rannetaan. Kosken alaosaa syvennetään siirtämällä huuhtoutunutta soraa ja hiekkaa uoman etelärannalle.

5. Pitkäkosken niva (40 m, työkohdekartta 4 c)

Noin 100 metriä Pitkäkoskelta alavirtaan on kapea ja lyhyt virtapaikka.

Kohde on perattu nivaksi. Kohteen pinta-ala on noin 420 m².

Kunnostustoimenpiteet:

400–450 m: Perkuukivet puretaan väylään ja rantojen vesitystä paranne- taan. Nivaa pidennetään harvalla kiveyksellä ja sorastuksella (7 m³). Ni- vaan jätetään kapea veneväylä.

6. Saarikoski (150 m, työkohdekartta 4 d)

Saarikoski on Pesiönjoen toiseksi alin koski. Kosken niskalla on saarekkei- ta ja vesi virtaa kahdessa eri uomassa. Saarikosken nykyisen niskan ylä- virranpuolelta lähtee sivu-uoma, joka yhtyy Pesiönjokeen Saarikosken ala- osassa. Saarikosken niska-alue ja alaosa ovat voimakkaasti peratut. Saari- ja Harakkakosken yhteispinta-ala on noin 5 100 m².

Kunnostustoimenpiteet:

0–50 m: Länsipuolen sivu-uoman vesitystä parannetaan purkamalla niskan perkuupenkka harvaksi kiveykseksi. Niskan purkukohtaa levitetään. Soras- tukset tehdään niskalta ylä- ja alavirtaan (noin 10 m³). Sivu-uomaa kive- tään vähän. Pääuomassa niskan perkuusuisteita puretaan väyliin ja teh- dään kutusoraikkoja kiveyksien yhteyteen. Kohteella on kaksi kutusoras- tusaluetta (12 m³). Soralla tasataan niskan virtausta.

50–100 m: Saaren itäpuolen uittouoma kivetään saaren perkuumateriaalil- la poteroiksi. Itäpuolen perkuuniemekkeet ja perkuukiviranta puretaan läpi- virtaaviksi alueiksi. Itäpuolen virtausta parannetaan länsipuolelle tehtävällä kynnyksellä. Kohteen keskivaiheille tehdään kutusoraikko (6 m³).

100–150 m: Itärannan perkuuvallia puretaan uomaan. Perkuukivikko vesi- tetään. Vettä ohjataan saaren itäpuolelle. Pääuoman perkuusuisteet pure- taan uomaan. Pääuomaan tehdään monttuja.

7. Harakkakoski (165 m, työkohdekartta 4 d)

Harakkakoski on Pesiönjoen alin koski. Harakkakosken niska-alue ja ala- osa ovat voimakkaasti peratut. Kosken niskalla on saarekkeita ja vesi vir- taa kahdessa uomassa. Lisäksi niskalta on ohjattu vettä Saarikosken lä- heisyydessä sijaitseville kala-altaille.

Kunnostustoimenpiteet:

150–200 m: Molempien rantojen perkuukivikoita puretaan uomaan. Ylä- osan hiekkaista soraa tasataan niskalle ja niskan kynnystä tiivistetään ja syntyvän altaan alivedenpintaa nostetaan. Pohjoispuolen uomaan tehdään kutusoraikko (7 m³). Uoman alaosaan tehdään monttu. Eteläpuolen sivu- uoma vesitetään.

Kapeaa uittouomaa kynnystetään reilusti säilyttäen kohteen pohjanmyötäi- nen virtaus. Uoman alaosaan tehdään kutusoraikko (3 m³), jolla tiivistetään samalla alaosan kynnys.

200–250 m: Kohteen yläosaan tehdään kynnys ja kutusoraikko (4 m³).

Rantojen pengerrykset puretaan uomaan (myös pohjoispuoli) ja vettä ohja- taan pohjoispuolen vesitettävälle poikasalueelle. Poikasalueelle jätetään kaksi saareketta. Kohteen puoleen väliin tehdään virran poikki yltävä tiivis kynnys, joka tasaa vettä pohjoispuolen poikasalueelle. Kynnys sorastetaan (6 m³) ja siitä alavirtaan tehdään syvänne.

250–300 m: Uomaan tehdään tiiviitä suisteita pidättämään ja ohjaamaan vettä koko uoman leveydelle. Perkuukivikkoja puretaan uomaan säilyttäen kohteen pohjanmyötäinen virtaus.

300–315 m: Kosken alaosaa syvennetään.

Töiden toteuttaminen ja kustannukset

Kainuun ympäristökeskus toteuttaa Pesiönjoen virtavesien kunnostuksen.

Kunnostuksessa käytetään noin 14–20 tonnin painoista leveätelaista kai- vinkonetta. Koneen siirtyminen kunnostuskohteille sekä penkoille nostetun perkausmateriaalin käyttö edellyttää paikoin puuston poistoa. Kunnostus- työt ajoitetaan kesän tai alkusyksyn keski- ja alivirtaamakauteen. Töiden toteuttamiseen arvioidaan kuluvan noin 15 työpäivää. Rakentamistyössä otetaan huomioon hyvä rakennustapa.

Työnaikaisia haittoja vähennetään ja estetään työn huolellisella suunnitte- lulla ja toteutuksella. Työt suoritetaan niin, ettei tarpeettomasti tuhota kos- kiin muodostunutta vesisammalkasvustoa. Rantakasvillisuutta raivataan vain penkereiden purkualueilta ja kulku-urilta. Kaikki työn jäljet siistitään ja saatetaan ympäristöön sopeutuvaksi. Mahdolliset töistä aiheutuneet vau- riot korjataan vähintään entistä vastaavaan kuntoon. Kustannusarviossa on varauduttu varsinaisen työn jälkeisenä kesänä tehtäviin korjaus- ja vii- meistelytöihin.

Hankkeen arvioidut kustannukset vuoden 2008 hintatasossa ovat ilman ar- vonlisäveroa noin 19 000 euroa.

HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET

Hankkeen toteuttamisesta on tehty kirjalliset sopimukset muiden paitsi yh- den rantakiinteistön omistajan kanssa.

TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET

Hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta kunnostuksen seurauksena ve- sittyviin maa-alueisiin kiinteistöllä Harakkalampi RN:o 126:4. Vesittyvien alueiden pinta-ala on yhteensä noin 517 m².

YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA

Yleiskuvaus vesistöstä

Pesiönjoki sijaitsee noin 8 km Suomussalmen kuntakeskuksesta luotee- seen. Joki alkaa Pesiöjärvestä ja laskee Kiantajärven Pesiönlahteen. Pe- siönjoen valuma-alue (59.54) kuuluu Oulujoen vesistöalueeseen. Valuma- alueen koko on 104 km² ja järvisyys 15,4 %. Pesiöjärven pinta-ala on 1 274 ha ja se saa vetensä useasta eri järvestä, lammesta ja purosta.

Pesiöjärvi on syvyyskartoitettu ja sen suurin syvyys on 15,8 m.

Pesiönjoki on noin 1,9 kilometrin pituinen ja putouskorkeutta Kiantajärven kesäaikaiseen tavoitetasoon (NN + 198,5 m) on noin 15 metriä. Pesiönjo- essa on Niska-, Mylly-, Louhi-, Pitkä-, Saari- ja Harakkakoski. Pitkä- ja Saarikosken välissä on lyhyt kiivasvirtainen niva. Koskien yhteispituus on

noin 1,1 kilometriä ja koski- sekä virta-aluetta on yhteensä noin 1,7 ha.

Kiantajärven säännöstely yltää Harakkakosken alaosaan saakka.

Perkausjäljet näkyvät selvästi Pesiönjoen koskiuomissa. Uomanosista puuttuvat isot lohkareet ja uomassa olleet kivet on pengerretty uoman ran- noille. Koskissa esiintynyt luontainen leveysvaihtelu on vähentynyt. Keski- virtaamalla vesi ohjautuu lähes täysin uittoväylään. Virtavesissä kutevien kalojen kutualueet ovat tuhoutuneet miltei kokonaan.

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat

Pesiönjoen virtaamatiedot vuosilta 1980–2006 on otettu ympäristöhallin- non Hertta-tietokannasta. Pesiönjoen keskivirtaama (MQ) on 1,3 m³/s, keskiylivirtaama (MHQ) 5,3 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) noin 0,4 m³/s.

Valuma-alueen suot ja järvet tasaavat Pesiönjoen virtaamia.

Vesistön ja luonnon tila sekä käyttökelpoisuus

Vuosina 1997–2006 tehtyjen vedenlaatututkimusten mukaan Pesiönjoen vesi on lievästi humuksen värjäämää ja ravinnepitoisuuksiltaan melko ka- rua. Veden pH on lähellä Suomen virtavesien keskimääräistä tasoa. Kevät- tulvien aikaan esiintyy matalampia pH-arvoja, joilla voi olla vaikutusta muun muassa taimenen mädin kehittymiseen. Veden metallipitoisuudet ovat matalia. Pesiönjoen kuormitus on lähinnä metsätalouden aiheuttamaa hajakuormitusta.

Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa

Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet

Pesiönjoen alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Pitkäkosken eteläranta on kosteaa korpea, jonka kuusivaltainen puusto on melko vanhaa. Tällä alueella jokirannan ja metsän vaihettumisvyöhyke on säilynyt paikoin lähes luonnontilaisena, mikä on harvinaista Kainuun alueen perattujen jokien rantamaisemassa.

Kalastusolot ja kalasto

Pesiönjoen kalastoon kuuluvat muun muassa harjus, siika ja taimen. Kian- tajärven säännöstelyn lupapäätöksessä on määrätty istutusvelvoite Kianta- järveen ja siihen laskeviin virtavesiin. Taimenen istutusvelvoite on 4 000 yli 25 cm:n ja 4 300 yli 18 cm:n pituista järvitaimenen poikasta. Alle 25 cm:n mittaisia taimenia on istutettu Pesiönjoen alaosalle ja vuosina 2005–2006 Pesiöjärveen noin 1 500 poikasta vuodessa.

Pesiönjoen kalaston rakennetta on selvitetty sähkökoekalastuksin 1970- luvun puolivälissä. Pitkäkosken 150 m²:n koekalastusalalta kalakanta- arvioksi saatiin hehtaaria kohti noin 200 taimenta, 730 mutua, 200 madetta ja 2 300 ahventa. Vuonna 2007 suoritetussa sähkökalastuksessa kalakan- naksi arvioitiin hehtaaria kohti noin 1 100 taimenta, 280 simppua ja ahven- ta, 190 särkeä sekä 90 madetta. Vuonna 2007 kalastettu koeala oli noin 106 m². Vuoden 2007 kalastuksissa havaittiin viisi 0+ -ikäryhmän taimenta, jotka ovat joen luontaista tuotantoa.

Alueen vesitaloudelliset rakenteet

Pesiönjoki on aikoinaan perattu uittoa varten. Perkaukset on suoritettu miestyönä sekä myöhemmin osittain koneellisesti. Pesiönjoen veneväylän lakkauttamisen yhteydessä purettiin joitain uittoon liittyviä rakenteita, kuten kivi- ja puusuisteita.

Vesiliikenne

Venekulkuiseksi Pesiönjoki on perattu vuosina 1914–1921. Liikenneminis- teriö lakkautti Pesiönjoen veneväylän vuonna 1971. Syksyllä 1970 uomas- ta purettiin veneenvetoon tarkoitettuja rakenteita. Nykyisin Pesiönjoen su- vantoalueilla on virkistyskäyttöön liittyvää veneilyä. Jokireitillä ei ole virallis- ta melontareittiä.

Voimatalous ja säännöstely

Pesiönjoki laskee säännösteltyyn Kiantajärveen, jonka keskiveden tavoite- taso on NN + 198,5 m. Kiantajärven säännöstelyn vaikutus ulottuu Pesiön- joen Harakkakosken alaosaan.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN

Vaikutukset vesi- ja rantamaisemaan sekä vedenkorkeuksiin

Hankkeen vaikutukset näkyvät jokialueella uittoväylän poistumisena ja ki- visuisteiden purkamisen myötä virtaveden pinta-alan kasvuna. Kunnostus- toimenpiteet nostavat alivedenkorkeuksia ja lisäävät viipymää. Aliveden- korkeuden nosto ei aiheuta vedenkorkeuden nousua ylivirtaamakausien aikana kynnysten oikean mitoituksen sekä uoman osittaisen levenemisen takia. Koskien ylimmät kynnykset tehdään siten, ettei kunnostus vaikuta Pesiöjärven vedenkorkeuksiin.

Vaikutukset eliöstöön

Kunnostuksen jälkeen Pesiönjoen koskissa ja virtapaikoissa on huomatta- vasti enemmän taimenen ja harjuksen lisääntymisalueita. Kunnostushank- keella pyritään parantamaan lohikalojen luontaista lisääntymismenestystä Pesiönjoessa. Kunnostuksella luodaan myös parempia pienelinympäristöjä pohjaeläimille ja virtavesissä esiintyville sammalille.

Vaikutukset veneilyyn ja vesistön virkistyskäyttöön

Yleensä virtavesien kunnostuksiin myönteisimmin ovat suhtautuneet virkis- tyskalastajat. Uittoväylän kiveäminen, kynnysrakenteet ja vesittyneen kos- kipinta-alan kasvattaminen vaikuttavat uoman syvyyteen keski- ja ylivir- taamilla. Pesiönjoessa ei ole yleistä veneväylää eikä melontareittiä.

Työnaikaiset vaikutukset

Uoman kivien siirtojen ja kutusorakoiden teon yhteydessä esiintyy ajoittais- ta veden samentumista. Liikuteltava kiviaines on karkeaa, joten aiheutuvat muutokset ovat paikallisia ja lyhytaikaisia. Uomassa esiintyvät virta- vesisammalet vahingoittuvat koneellisen kunnostuksen yhteydessä, mutta niiden on todettu toipuvan. Alivedenkorkeuden nosto luo lisää kasvupaik- koja myös vesisammalille.

Arvio hankkeesta aiheutuvista vahingoista

Hakijan mukaan Pesiönjoen kunnostuksesta ei ole odotettavissa vahinkoa tai merkittävää haittaa Pesiönjoen rantojen maanomistajille tai vesialueen omistajille. Pesiönjoen vesialuetta ei ole erotettu omaksi kiinteistöksi. Vesit- tyvät alueet ovat kivisuisteiden ja rantapengerrysten alaista vanhaa koski- pohjaa. Alueet ovat puuttomia tiiviitä kiveyksiä, jotka ovat osittain vesitty- neitä keskivirtaamallakin.

VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET

Työnaikaiset järjestelyt

Työt on helpointa toteuttaa kesän ja syksyn alivirtaamakaudella. Kesällä tai syksyllä toteutuvilla kunnostustoimenpiteillä on vähäisimmät vaikutukset muun muassa kalastoon. Käytettävä kalusto pyritään tuomaan jokivarteen valmiita teitä pitkin sekä käyttämällä hyväksi hakkuuaukeita ja sähkölinjo- jen pohjia. Näin ranta-alueen maanomistajille aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa.

Pesiöjärven vedenkorkeutta seurataan jatkuvasti Niskakosken vieressä si- jaitsevalla limnigrafilla (havaintopaikkatunnus 5900180). Vedenkorkeutta on havainnoitu vuodesta 1979. Niskakosken kunnostuksen aikana järven vedenkorkeutta seurataan väliaikaisella mittapaalulla välittömän vaikutuk- sen havainnoimiseksi. Paalu asetetaan järven puolelle Niskakosken ja lim- nigrafin välille.

Kunnostusmateriaali on karkeaa irtokiveä, jonka siirtelystä ei aiheudu ve- den samentumista. Pesiöjoen kunnostuksissa pohjan kaivamista voidaan välttää. Koskien alaosilta huuhtoutuneen soran ja hiekan siirtäminen kutu- ja tiivistemateriaaliksi aiheuttaa kuitenkin lyhytaikaista veden samentumis- ta. Paikalle tuotavasta sorasta huuhtoutuu myös hienojakoista ainesta, jo- ka laimenee nopeasti virtaavaan veteen. Veden samentuminen ja eliöstölle sekä veden käytölle aiheutuvat haitat ovat niin vähäisiä, ettei hakija ole katsonut työnaikaista vedenlaadun tarkkailua tarpeelliseksi.

KORVAUSESITYS

Hakija ei ole esittänyt maksettavaksi korvauksia vesitettävistä maa- alueista, koska hankkeen hyötyjä voidaan pitää haittoja suurempina. Kor- vauksia pysyvästä käyttöoikeudesta kiinteistöllä Harakkalampi RN:o 126:4 vesittyvään maa-alueeseen ei myöskään ole esitetty, koska yleisen kalata- lousedun, vesimaiseman ja virkistyskäyttömahdollisuuksien paranemisen myötä voidaan rannan arvon olettaa nousevan. Vesittyvä alue on jo nykyi-

sin osan vuodesta veden alla olevaa aluetta ja se on vanhaa kosken poh- jaa, jonka ennallistaminen tukee joen kunnostukselle asetettuja tavoitteita.

Purettava perkuumateriaali otetaan penkereistä. Näin saavutetaan suunni- telman mukainen virran hidastuminen ja vesitilavuuden kasvaminen.

Matalat ja hidasvirtaiset rantavyöhykkeet ovat tärkeitä poikasalueita. Huo- mioon on otettava joen toiminnallisuus myös tulvavirtaamalla. Jos kivetyk- sen avulla toteutettu kunnostus ulotetaan vain nykyiseen perattuun uo- maan vesitilavuuden kasvattamiseksi, toteutuu kunnostus teknisessä mie- lessä, mutta pysyvän luonnon monimuotoisuuden luomisen kannalta olen- naisimmat alueet jäävät kunnostamatta. Pelkästään peratun uoman ki- veäminen luo oikeastaan vain kalastusmahdollisuuksia keskivedenkorkeu- della. Koskikunnostus on kiinteistönomistajille maksuton ja se nostaa kiin- teistön arvoa. Kyseessä olevalla kiinteistöllä tehtävät suunnitelman mukai- set toimenpiteet eivät heikennä edellytyksiä toimia niin kala-altaiden kuin kalastuksen ja matkailun osalta.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen täydentäminen

Hakija on 18.6.2008 hakenut pysyvää käyttöoikeutta Pesiönjoen kunnos- tuksen seurauksena veden alle jääviin maa-alueisiin kiinteistöllä Harakka- lampi RN:o 126:4 ja katsonut, ettei käyttöoikeuskorvauksia ole syytä mää- rätä.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Suomussalmen kunnassa 28.7.–27.8.2008 sekä eri- tyistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille.

Muistutukset ja vaatimukset

1. Kainuun ympäristökeskus

Ympäristökeskus on katsonut, että kunnostushankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa hakemusasiakirjoissa esitettyjen suunnitelmien pohjalta. Esitetyt toimenpiteet palauttavat virtaveden lähemmäksi luon- nonmukaista tilaa siten, että erityisesti lohikalojen luontaiset lisäänty- misedellytykset paranevat. Kunnostustoimenpiteet lisäävät myös virta- alueiden monimuotoisuutta. Kunnostustöiden aikana vesi voi samentua kunnostettavilla alueilla ja niistä alavirtaan. Ympäristökeskus on esittänyt, että työn aikana samentumista tarkkaillaan silmämääräisesti. Mikäli työn- aikaista samentumista havaitaan, vesinäytteet tulee ottaa kohteesta ylä- ja alavirtaan. Vedenkorkeuden tarkkailu voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on puoltanut luvan myöntämistä. Kunnostus lisää koskien vesipinta-alaa ja parantaa muutenkin virtavesikalojen tuotan- toedellytyksiä. Hanke on yleisen kalatalousedun näkökulmasta tarpeen ja siitä saatava hyöty on aiheutuvaan haittaan nähden huomattava. Suunni-

telmassa on esitetty kunnostuksen tavoitteet ja tehtävät rakenteet pääpiir- teittäin. Paras toteutustapa voidaan kuitenkin valita vasta työn yhteydessä, minkä vuoksi suunnitelmasta on voitava tarvittaessa poiketa.

3. Metsä-Lappi Oy

Metsä-Lappi Oy on vaatinut, että ympäristölupaviraston on palautettava hakemus Suomussalmen kuntaan täydennettäväksi siltä osin, kuin vaati- musten perusteluissa ja liiteselvityksessä on lausuttu vesistön tulevan käy- tön tarjoamista taloudellisista hyödyistä ja taimenten luontaisesta poikas- tuotannosta liiketaloudellisin perustein toimivan kalastusmatkailukohteen yhteydessä. Toisena vaihtoehtona ympäristölupaviraston on yhdellä vuo- della lykättävä asian käsittelyä, jotta Metsä-Lappi Oy voisi laatia hakemuk- sen omistamalleen alueelle rakennettavan Saarikosken ja Harakkakosken virkistyskalastuskohteen toimintaa varten. Kolmantena vaihtoehtona ha- kemus on hylättävä kalataloudellisesti ja oikeudellisesti perusteettomana yhteiskunnan varojen tuhlauksena ilman hankkeesta saatavilla olevaa hyö- tyä. Jos lupa kuitenkin myönnetään, hakija on velvoitettava korvaamaan Metsä-Lappi Oy:lle kunnostamisesta aiheutuvat vahingot.

Vesitettäviä alueita on 1 159 m². Niistä Metsä-Lappi Oy omistaa 44,6 %.

Metsä-Lappi Oy ei ole antanut hakijalle lupaa tehdä mitään toimenpiteitä omistamillaan maa- ja vesialueilla. Luvan myöntäminen nyt haetussa muo- dossa tarkoittaisi perustuslaissa suojatun omistusoikeuden loukkaamista.

Yhtiö omistaa suurimman osan Pesiönjoen alaosassa olevasta Harakka- lammesta ja puolet Harakkakosken ja Saarikosken vesialueista. Näille alueille on tehty noin 1,5 miljoonan euron investoinnit. Esitetylle kunnos- tukselle ei ole tarvetta, eikä siitä ole mitään konkreettista hyötyä kalatalou- delle. Ainoastaan vesialueen omistajilla on kalastusoikeus, koska vesialu- eella ei ole kalastuskuntaa.

Pesiönjoki on kalataloudellisesti täysin arvoton ja Niskakoski estää kalan- nousun. Kunnostushankkeella on tarkoitus vain vaikeuttaa muistuttajan ka- lastusmatkailukohteen toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä ainakin tarvittavien lupien saamiseksi.

Kunta on vuodesta 1991 alkaen pitänyt muistuttajan omistamaa maa- aluetta epävirallisessa rakennuskiellossa ja aiheuttanut kalastuspuiston sulkemisen vuonna 1997. Nyt muistuttajan omistamia vesialueita yritetään päästä ”kunnostamaan” omistajan etujen ja oikeuksien vastaisesti ennen- aikaisella lupahakemuksella, jossa yksiselitteisenä tarkoituksena on var- mistaa etukäteen sellaiset perusteet muistuttajan matkailukohteen kehittä- miselle, ettei sitä koskaan saataisi loppuun saakka rakennetuksi.

Muistuttaja on teettänyt selvityksen valtakunnallisesti merkittävän kalas- tusmatkailukohteen käynnistämisestä kalataloudellisen kunnostamisen kohteena olevassa Pesiönjoessa. Selvityksen mukaan toimien saadaan todellista ja erittäin huomattavaa hyötyä myös Pesiönjoen taimenen poi- kastuotantona. Selvitys on toimitettu kunnalle ja Kainuun ympäristökeskuk- selle, jotta noin 1,5 miljoonalla eurolla rakennetun kalastusmatkailukohteen toiminnan käynnistäminen voitaisiin yhdistää sinällään hyväksyttävään joen kunnostamishankkeeseen, jolloin selvityksessä esitetyllä toiminnalla voitaisiin saada 50 kesäaikaista työpaikkaa sekä 6 miljoonan euron liike- vaihdolla toimiva, muuta Oulun läänin itäosan matkailua tukeva ainutlaa- tuinen kalastusohjelmapalvelujen kohde, jonka strategialla ei toimi yksi- kään kalastusmatkailukohde Suomessa.

Muistuttaja ei ole sopinut koskien kunnostamisesta suunniteltuun liiketoi- mintaan sopimattomana. Hakemuksen mukaan vesitettävistä maa-alueista ei ole tarkoitus maksaa korvauksia, vaikka omistaja menettää useiden mil- joonien eurojen arvoisen hyödyn, kun kalastusmatkailutoiminta on näin tarkoitus estää ikuisiksi ajoiksi.

Muistuttaja ei ole vastustanut Pitkäsuvannon luoteispäästä ylävirtaan ole- vaa joenosan kunnostusta. Mikäli lupa sinne myönnetään, on lupamää- räyksissä mainittava, ettei kunnostaminen sulje pois joen liiketaloudellista hyötykäyttöä, eikä aseta esteitä joen sulkemiselle, kun kalastusmatkailu- hanke edistyy lupahakemusvaiheeseen.

Hakijan selitys

Hakija on 30.9.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muis- tutusten ja vaatimusten johdosta.

Hakija on 1. Kainuun ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta toden- nut, että vaatimus työnaikaisesta samentumisen tarkkailusta ja näytteiden ottamisesta samentumista havaittaessa on kohtuullinen ja tarpeellinen.

Hakija on 3. Metsä-Lappi Oy:n muistutuksen johdosta esittänyt, että siinä esitetyt vaatimukset hylätään perusteettomina. Virtavesien kunnostushan- ke on työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalataloudellisin kunnostusvaroin toteutettava hanke, johon haetaan kunnostukseen liittyvä vesilain mukai- nen lupa. Kunnostushanke ei estä muistuttajaa hakemasta yritystoimin- taansa liittyvää vesilain mukaista lupaa matkailuhankkeen infrastruktuuriin liittyviin toimenpiteisiin yritystoimintansa aloittamisen yhteydessä. Hanke ei estä yritystoiminnan kehittämistä kyseisillä kiinteistöllä. Hakija on katsonut, että kyseessä on kaksi erillistä hanketta.

Hakija on muistuttajan korvausvaatimuksen johdosta todennut, että vesit- tyvät alueet ovat osittain entistä joen pohjaa ja jo nykyisin vesittyvää ranta- aluetta. Alueet ovat poikastuotantoon soveltuvia alueita ja tällaisista alueis- ta ei ole yleensä maksettu korvauksia, koska hyöty on katsottu haittaa suu- remmaksi. Kunnostuksen aiheuttamaa haittaa ei ole muistutuksessa määri- telty, eikä korvausvaatimuksia ole esitetty. Uiton ja veneliikenteen tarpeisiin aikoinaan perattu joki on nykyisellään vajaatuottoinen ja toisaalta kalastus- oikeuden omistajalla on lakiin perustuva velvoite hoitaa kalavettä. Muistu- tuksessa ei ole muutoinkaan esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella hakemus tulisi hylätä.

MERKINTÄ

Ympäristölupavirastolla on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä Kiantajär- veen laskevan Pesiönjoen uittosäännön kumoamista koskeva vesioikeu- den päätös nro 104/76/I ja päätöksen perusteena olleet asiakirjat.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

Pääasiaratkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää Suomussalmen kunnalle luvan Pesiönjoen virtavesien kalataloudelliseen kunnostamiseen Suomussalmen kunnassa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoi- mattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

Käyttöoikeutta koskeva ratkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää Suomussalmen kunnalle pysyvän käyttöoi- keuden Pesiönjoen virtavesien kalataloudellisen kunnostamisen seurauk- sena veden alle jääviin Suomussalmen kunnan Pesiön kylässä sijaitseviin, alla mainittuihin kiinteistöihin kuuluviin maa-alueisiin:

Kiinteistön nimi ja RN:o Veden alle jäävä alue (m²) Kiannan valtionmaa 10:1 542

Saarikoski 33:5 98

Harakkalampi 126:4 517

Kunnostettaviin vesialueisiin myönnetään työnaikainen käyttöoikeus.

Käyttöoikeusalueet ilmenevät 21.5.2008 ympäristölupavirastoon toimite- tuista piirustuksista "Pesiönjoen kunnostus, Niskakoski ja Myllykoski" (mit- takaava 1:1 000) ja "Pesiönjoen kunnostus ja Työkohdekartta, Saarikoski ja Harakkakoski" (mittakaava 1:1 000).

Pysyvästä käyttöoikeudesta määrätään kiinteistön Harakkalampi RN:o 126:4 omistajalle kertakaikkisena korvauksena 100 euroa.

Käyttöoikeuden myöntämisestä ympäristölupavirasto tekee ilmoituksen Kainuun-Koillismaan maanmittaustoimistolle tämän päätöksen saatua lain- voiman.

Lupamääräykset

Kunnostusta koskevat määräykset

1. Pesiönjoen virtavesien kunnostus saadaan tehdä ympäristölupaviras- toon 21.5.2008 toimitetun hakemussuunnitelman liitteenä olevan piirustuk- sen 3 "Koskijaksokartta" (mittakaava 1:15 000) osoittamissa kohteissa ja piirustusten 4a–4d " Työkohdekartta" (mittakaava 1:1 000) osoittamalla ja hakemusasiakirjoista muutoin ilmenevällä tavalla.

Kunnostustöiden yhteydessä luvan saajan on poistettava jäljellä olevat tar- peettomat uittolaitteet ja -rakenteet.

Kiveyksiä, kutusoraikkoja ja muita kunnostustöitä tehtäessä on mahdolli- suuksien mukaan otettava huomioon Kainuun ympäristökeskuksen ja Kai- nuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön antamat ohjeet.

2. Kunnostettavien koskien niskoja saadaan kivetä suvantojen alimpien vedenkorkeuksien vähäistä nostamista varten. Niskakosken yläosalla ei saa muuttaa kosken kynnystä, muuttaa uomaa eikä tehdä sellaisia toi- menpiteitä, joilla muutetaan Pesiöjärven luusuan purkautumiskäyrää.

Koski- ja virta-alueille siirrettävät suuremmat kivet on sijoitettava niin tuke- vasti, etteivät jäät pääse niitä sanottavasti liikuttamaan.

Ylimääräiset kaivumaat saadaan sijoittaa kunnostettavan vesialueen koh- dalla olevien tilojen maa-alueille maanomistajan suostumuksella.

3. Kunnostustoimenpiteet on suoritettava niin, että vettä voidaan voimassa olevien lupapäätösten mukaisesti johtaa Pesiönjoesta kiinteistöille Lohiapaja RN:o 126:1, Lomalaakso RN:o 126:2, Saukkolampi RN:o 126:3 ja Harakkalampi RN:o 126:4 ja niiltä pois kalankasvatusta ja ongintalammi- koiden ylläpitoa varten.

4. Suunnitelmaan voidaan tehdä sellaisia muutoksia tai lisäyksiä, jotka ha- vaitaan kunnostukselle asetettujen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmu- kaisiksi. Muutoksiin, joilla voi olla merkitystä ranta- tai vesialueen omistajan tai kalastusoikeuden haltijan etujen kannalta, on saatava näiden suostu- mus.

Työaika

5. Kunnostustöihin on ryhdyttävä viimeistään neljän vuoden kuluessa ja työt on tehtävä olennaisilta osin valmiiksi kuuden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Työnaikaisten haittojen minimointi

6. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on toteutettava niin, ettei niistä ai- heudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei töiden aikana ve- sistön tai rannan käyttöä vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä.

Kunnostustyöt on tehtävä niin, ettei joen pohjaa ja pohjakasvillisuutta tar- peettomasti rikota ja ettei kenellekään aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin työn suunnitelman mukainen suorittaminen välttämättä vaatii.

Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella ja hankkeen vaikutusalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työt on ajoitettava siten ja toteutettava sellaisilla menetelmil- lä, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. Töistä aiheutu- vat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsi- jälle. Mikäli vahingosta, josta hakija on vesilain säännösten mukaan vas- tuussa, ei sovita, voidaan asia saattaa hakemusasiana ympäristölupaviras- ton ratkaistavaksi.

Ranta-alueilla kulkemiseen, puiden kaatamiseen ja yksityisteiden käyttämi- seen on otettava maanomistajien suostumus.

Työmaalle tulee varata riittävästi öljyntorjuntakalustoa muun muassa imey- tysturvetta ja öljyntorjuntapuomeja.

Viimeistelytyöt

7. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava työn muidenkin jälkien pois- tamisesta.

Kunnostamiseen käytettävien perkausmassojen alta paljastuvat maa- alueet ja rantaluiskat on maisemoitava jokimaisemaan sopivaksi. Täyttö- alueet on liitettävä nykyiseen maanpintaan siten, että maaston muoto jat- kuu. Vettä keräävät painanteet on täytettävä. Pituussuuntainen rantaviiva on muotoiltava vaihtelevaksi rannan virtausolosuhteiden turvaamiseksi.

Kunnostuskohteesta poistuttaessa on siistittävä ja tasoitettava koneen- ja kaivujäljet. Työn aikana rikkoutuneet puut ja paljastuneet juurakot on pois- tettava. Rantakivien oton seurauksena syntyneet kuopat ja kolot on peitet- tävä huolellisesti.

Tarkkailumääräykset

8. Luvan saajan on tarkkailtava töiden vaikutuksia vedenlaatuun ja veden- korkeuksiin Kainuun ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Pesiöjärven vedenkorkeuksia on seurattava limnigrafilla (havaintopaikka 5900180) kolme vuotta Niskakosken kunnostamisen jälkeen. Lisäksi vuoden kulues- sa kunnostustyön valmistumisesta on tehtävä eri virtaamilla virtaamanmit- tauksia ja verrattava tuloksia Pesiöjärven purkautumiskäyrään. Tulokset on toimitettava tiedoksi Kainuun ympäristökeskukselle.

Kunnostetut alueet on tarkastettava 2–3 vuoden kuluttua töiden päättymi- sestä lukien. Tarvittavat täydennyskunnostukset on tehtävä mahdollisim- man pian tarkastuksen jälkeen.

Aloittamis- ja valmistumisilmoitus

9. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava töiden aloittamisesta Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suo- mussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä hankkeen vai- kutusalueen kalastusoikeuden omistajille tai haltijoille.

Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Kainuun ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle 60 päivän kuluessa niiden päättymisestä lukien.

Rajamerkkien siirtoa ja rajankäyntiä koskevien toimitusten hakeminen

10. Luvan saajan on haettava kunnostustöiden vuoksi tarpeelliset raja- merkkien siirtoa ja rajankäyntiä koskevat toimitukset ja maksettava niistä aiheutuvat kulut.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA

Vahingonkärsijä voi vaatia luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä töiden valmistumisesta. Myös viranomainen voi edellyt- tämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi vaatia luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa.

RATKAISUN PERUSTELUT

Pääasiaratkaisun perustelut

Kunnostustöillä vähennetään uiton toimittamista varten tehdyistä perkauk- sista, muista uittoväylän kuntoonpanotöistä ja muusta Pesiönjoen virta- vesien alueella vesistöä muuttavasta toiminnasta kalastolle, kalastukselle ja vesistön virkistyskäytölle aiheutuvia haitallisia seurauksia sekä täyden- netään aikoinaan osittain puutteellisesti toteutettuja uittoväylän kunnostus- toimenpiteitä.

Pesiönjoen virtavesien kunnostaminen parantaa arvokalojen kutumahdolli- suuksia, lisää poikastuotanto- ja oleskelualueita, kalansaaliita ja virkistys- kalastusmahdollisuuksia myös Kianta- ja Pesiöjärvellä. Hanketta on pidet- tävä myös yleisen kalatalousedun kannalta merkittävänä. Hankkeesta voi aiheutua vähäistä vesistön samentumista työaikana työkohteen läheisyy- dessä sekä vähäisiä työnaikaisia kiinteistökohtaisia haittoja maalla. Vesis- tössä työn aikana ilmeneviä haittoja on mahdollista vähentää ajoittamalla työt alivirtaamakaudelle. Hankkeesta ei aiheudu pysyväisluonteista ympä- ristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, joten hanke ei edellytä ympäristönsuojelulain säännösten soveltamista.

Kun otetaan huomioon työnaikaisten haittojen ohella vesialueiden käytölle sekä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat hyödyt kokonaisuudessaan, ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta koituvat hyödyt ovat huomat- tavasti suuremmat kuin aiheutuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetyk- set ja näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

Kunnostustyöt tehdään ensisijaisesti vesialueilla. Kunnostusten seurauk- sena koskien ylävirran puoleisten suvantojen vallitsevat alimmat vedenkor- keudet voivat nousta vähäisessä määrin, mutta keskivedenkorkeuden nousu on vähäinen ja kohdistuu osalla alueesta entiseen vesialueeseen.

Kunnostuksella ei saa vaikuttaa Pesiöjärven vedenkorkeuksiin.

Käyttöoikeusratkaisun perustelut

Hakemukseen liitetyillä sopimuksilla hakija ei ole saanut käyttöoikeutta hanketta varten tarvittaviin alueisiin, koska sopimuksessa ei ole siitä nimenomaista mainintaa. Veden alle jääviin alueisiin hakijan on tarpeen saada pysyvä käyttöoikeus ja kunnostettaviin vesialueisiin työnaikainen käyttöoikeus.

Hanketta voidaan edellä pääasiaratkaisun perusteluista ilmenevästi pitää yleisen tarpeen vaatimana. Tämän vuoksi hakijalle voidaan vesilain 2 lu- vun 8 §:n nojalla myöntää edellä tarkoitetut käyttöoikeudet.

Hankkeen seurauksena kunnostettavan vesialueen kalastollinen ja kalas- tuksellinen sekä maisemallinen arvo nousee. Veden alle jäävät alueet ovat tulvan alle jäävää aluetta eikä niitä voida pitää erityiseen käyttöön otettuina alueina. Tämän vuoksi niiden nykyinen arvo ei ole merkittävä. Myös näiden alueiden arvo nousee kunnostuksen seurauksena ja hyöty on suurempi kuin haitta. Kiinteistöjen Kiannan valtionmaa ja Saarikoski omistajat ovat suostuneet hankkeen toteuttamiseen korvauksetta. Tämän vuoksi näiden kiinteistöjen omistajille ei määrätä käyttöoikeuskorvausta. Kiinteistön Ha- rakkalampi omistajalle määrätään tilalle koituva kalastollinen ja kalastuk- sellinen sekä maisemallinen hyöty sovitellen huomioon ottaen sekä huo- mioon ottaen Korvuanjärven pohjapadon rakentamista ja vedenkorkeuden nostamista koskeva KHO:n 12.12.2001 antama palautuspäätös (taltionu- mero 3091) korvauksena pysyvästä käyttöoikeudesta 100 euroa. KHO:n päätöksen mukaan vesioikeuden päätöksessä ei ollut minkään kiinteistön osalta määrätty vesilain 11 luvussa tarkoitettua korvausta veden alle jää- vään alueeseen myönnettävästä käyttöoikeudesta. Korvaus on suoritetta- va ennen luvassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymistä ja viimeistään vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta (eräpäivä).

Maksun viivästyessä on eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvaukselle maksetta- va vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korke- ampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekor- ko.

Lupamääräysten perustelut

Niskakosken yläosalla ei saa tehdä Pesiöjärven vedenkorkeuksiin vaikut- tavia kunnostustoimenpiteitä. Pesiönjärvi on iso järvi ja hakemussuunni- telmassa ei ole selvitystä järven rantojen käytöstä eikä vedenkorkeuden nousun vaikutuksista rantojen tilaan ja käyttöön. Pesiöjärven vedenkorke- utta on määrätty seurattavaksi varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ottaen huomioon, että seurantaa varten on olemassa havaintopaikka.

Kiinteistöille Lohiapaja RN:o 126:1, Lomalaakso RN:o 126:2, Saukkolampi RN:o 126:3 ja Harakkalampi RN:o 126:4 luvanvaraisesti tapahtuva veden johtaminen ja veden poisjohtaminen ei saa estyä tai vaikeutua kunnostuk- sen seurauksena. Veden johtaminen kalankasvatusta ja ongintalammikoita varten edellyttää voimassa olevaa lupaa.

Lupamääräykset on annettu ottaen huomioon, että kalataloudellista kun- nostamista varten tehtävien toimenpiteiden seurauksena ei muita vesistön käyttömuotoja aiheettomasti heikennetä.

Lupamääräykset työn suorittamisesta annetaan hakemuksen mukaisesti täydentäen niitä pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavilla ja valvonnalli- sista syistä annettavilla määräyksillä.

Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisen ja yksityisen edun turvaamisesta.

Ottaen huomioon töiden laatu ja laajuus ympäristölupavirasto katsoo kuu- den vuoden työajan riittäväksi.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

1. Kainuun ympäristökeskus

Ympäristökeskuksen vaatimus tarkkailusta otetaan huomioon lupamää- räyksestä 7 ilmenevällä tavalla.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamää- räyksestä 3 ilmenevällä tavalla.

3. Metsä-Lappi Oy

Muistutuksen johdosta ympäristölupavirasto katsoo, että hakemusasiakir- joista saatavat selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Kunnostuk- sessa veden alle jäävien maa-alueiden osalta viitataan siihen, mitä on sanottu edellä kohdissa käyttöoikeutta koskeva ratkaisu, pääasiaratkaisun perustelut ja käyttöoikeusratkaisun perustelut.

Ympäristölupaviraston arvion mukaan lupamääräysten mukaisesti tehtävä Pesiönjoen virtavesien kunnostus myös muistuttajan tilan maa- ja vesialu- eilla ei ole ristiriidassa muistutuksessa esitetyn kalastusmatkailukohdetta koskevan suunnitelman kanssa. Kunnostustoimenpiteillä parannetaan vir- tavesiolosuhteita vaativien kalojen lisääntymis-, poikastuotanto- ja koskika- lastusedellytyksiä Pesiönjoessa ja vaelluskalojen kalastusmahdollisuuksia niiden syönnösalueilla.

Korvausta vahingosta, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu, voidaan vaatia ympäristölupavirastoon tehtävällä hakemuksella, kuten edellä koh- dasta ohjaus ennakoimattoman vahingon varalta ilmenee.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Tämä päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti, 7 § 1 ja 3 momentti, 8 §, 12 §, 14 a § 1 ja 2 momentti ja 15 §, 11 luku 3 § 1 momentti, 5 § 2 momentti, 6 § 1 mo- mentti ja 14 a § 2 momentti, 16 luku 21 § ja 21 luku 8 § 1 momentti

Vesiasetus 85 § 1 momentti

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1039,50 euroa.

Perustelut

Ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muusta vesilain 2 luvun mukaisesta hankkeesta perittävä käsittelymaksu on 770 euroa. Koska hakemuksen käsittelyn vaatima työmäärä on maksu- taulukossa mainittua ja maksun perusteena olevaa työmäärää suurempi, peritään maksu taulukon mukaista maksua 35 % korkeampana. Maksu on näin ollen 1 039,50 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Jorma Rantakangas Mikko Keränen

Heidi Nyman

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman.

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.

HN/es

Liitteet

Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Eriävä mielipide Liite 3 Äänestyslausunto

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 13.2.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asi- aa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystie- dot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväk-

si

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskir- jelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviras- ton kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähet- tää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Veteraanikatu 14, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 08 - 816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeu- denkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviran- omaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

Päätös nro 8/09/2

Esittelijä Heidi Nymanin eriävä mielipide

En määrää korvausta pysyvästä käyttöoikeudesta.

Perustelut

Hankkeen seurauksena kunnostettavan vesialueen kalastuksellinen ja maisemallinen arvo kasvaa. Veden alle jäävät alueet ovat tulvan alle jää- vää aluetta eikä niitä voida pitää erityiseen käyttöön otettuina alueina. Tä- män vuoksi niiden arvo ei ole merkittävä. Tiloille koituvaa hyötyä voidaan pitää aiheutuvaa vahinkoa suurempana eikä vahinkoa aiheuttavien toi- menpiteiden kohteina olevien tilojen omistajat ole velvolliset ottamaan osaa hankkeen kustannuksiin. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon vesilain 11 luvun 5 §:n 2 momentin säännökset pysyvästä käyttöoikeudesta ei ole syytä määrätä korvauksia.

Esittelijä Heidi Nyman

Liite 3

Päätös nro 8/09/2

Puheenjohtaja Jukka Sihvomaan äänestyslausunto

Yhdyn esittelijän eriävään mielipiteeseen.

Ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa