LUPAPÄÄTÖS Nro 60/09/2
Dnro Psy-2009-y-25
Annettu julkipanon jälkeen 10.7.2009
ASIA Utosjoen kalataloudellinen kunnostaminen ja töidenaloittamislupa, Utajärvi ja Muhos
LUVAN HAKIJAT Utajärven kunta PL 18
91601 UTAJÄRVI
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4
HANKKEEN KUVAUS ... 4
Yleiskuvaus hankkeesta... 4
Suunnitellut työt ... 5
Kalataloudellisen kunnostamisen periaatteet ... 5
Utosjoen kunnostustoimenpiteiden erityispiirteet ... 6
Kunnostustoimenpiteet kohteittain ... 6
Töiden toteuttaminen ja kustannukset ... 23
Arvio työajasta ... 24
HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET ... 24
YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA ... 24
Yleiskuvaus vesistöstä ... 24
Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat ... 25
Vesistön ja luonnon tila sekä käyttökelpoisuus ... 25
Vesistön käyttö ... 26
Kalasto ja kalastusolot ... 26
Alue ja kohteet, joihin hanke voi vaikuttaa ... 27
Perinne- ja kulttuurimaisemat, suojellut rakennukset ja muinaismuistot ... 27
Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet ... 27
HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 28
Vaikutukset vesi- ja rantamaisemaan ... 28
Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin ... 28
Vaikutukset kalojen elinolosuhteisiin ... 29
Työnaikaiset vaikutukset ... 29
Arvio hankkeen hyödyistä ... 29
Arvio hankkeesta aiheutuvista vahingoista ... 30
VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET ... 30
Työnaikaiset järjestelyt ... 30
Hoitotoimet ... 31
KORVAUSESITYS ... 31
HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 31
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 32
Hakemuksen täydentäminen ... 32
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 32
Muistutukset ja vaatimukset ... 32
Hakijan selitys ... 34
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 35
Käsittelyratkaisu ... 35
Pääasiaratkaisu ... 35
TÖIDENALOITTAMISLUPA ... 36
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 36
Kunnostusta koskevat määräykset ... 36
Työaika ... 37
Työnaikaisten haittojen minimointi ... 37
Viimeistelytyöt ... 37
Tarkkailumääräykset ... 37
Aloittamis- ja valmistumisilmoitus ... 38
Rajamerkkien siirtoa ja rajankäyntiä koskevien toimitusten hakeminen ... 38
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 38
RATKAISUN PERUSTELUT ... 39
Käsittelyratkaisun perustelut ... 39
Luvan myöntämisen perustelut ... 39
Töidenaloittamisluvan perustelut ... 39
Lupamääräysten perustelut ... 40
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 40
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 40
Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus ... 40
Töidenaloittamisluvan täytäntöönpanokelpoisuus ... 40
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 40
KÄSITTELYMAKSU ... 40
Ratkaisu ... 40
Perustelut ... 41
Oikeusohje ... 41
MUUTOKSENHAKU ... 42
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Utajärven kunta on 27.2.2009 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ha- kemuksessa pyytänyt lupaa Utosjoen kalataloudelliseen kunnostamiseen Utajärven ja Muhoksen kunnissa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla.
Kunnostusalueen laajuuden vuoksi on lisäksi haettu lupaa hankkeen aloit- tamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Mahdollinen valit- taminen ja aloituksen viivästyminen haittaavat hankkeen rahoituksen saan- tia. Koska kunnostuskohteita on lähes 50 kilometrin matkalla, töiden aloit- taminen joillakin osilla aluetta ei tuota muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle pysyviä haittoja. Suunnitelmassa tarkoitettujen töiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa enti- sen veroisiksi, mikäli lupa evätään tai lupamääräyksiä muutetaan.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Vesilaki 1 luku 15 § ja 2 luku 26 §
HANKKEEN KUVAUS
Yleiskuvaus hankkeesta
Utosjoen kunnostuksen tavoitteena on parantaa ja lisätä lohikalojen ja ra- vun elinalueita sekä parantaa vesimaisemaa lisäämällä uoman monimuo- toisuutta koskia kiveämällä ja jäljellä olevia uiton ohjepenkereitä purkamal- la. Suvantojen alivedenkorkeuksia nostamalla lisätään kaloille ja ravuille soveltuvia syvempiä suoja-alueita, pidennetään veden viipymää sekä eh- käistään rantojen sortumista ja ranta-eroosiota. Kunnostuksen seuraukse- na Utosjoen ekologinen tila paranee.
Kohdealueena on Ylilammelta alavirtaan oleva Utosjoki, pituudeltaan noin 50 km. Alue sisältää useita koskia sekä muutamia lampia, poukamia ja saaria. Alimpana olevasta Nuojuankoskesta alavirtaan Utosjoki laajenee noin 200 metrin levyiseksi ja lähes kahden kilometrin pituiseksi Utoslah- deksi, ennen laskua Utajärveen. Kunnostettavaa jokialuetta on Pitkäkos- kelta Nuojuankoskelle yhteensä noin 14,3 km ja 33,2 ha. Kunnostettavia kohteita on 42.
Utosjoki ja sen sivuvesistöt perattiin uittoa varten 1940- ja 1950-luvuilla.
Utosjoen alaosalla tehtiin 1970-luvun alussa perkauksia tulvasuojelua var- ten. Pohjois-Suomen vesioikeus kumosi Utosjoen vesistön uittosäännön 12.3.1976. Päätöksen mukaisesti Utosjoen vesistön uittolaitteet ja -padot purettiin lukuun ottamatta Kuivikko- ja Piltunkijärvien patoja. Kumoamis- päätökseen ei sisältynyt koskien kunnostusta.
Utosjoen käyttöolosuhteet ovat muuttuneet uittoperkausten johdosta. Va- luma-alueen maankäyttö, metsäojitukset, turvetuotanto ja uittopatojen käy- tön lopettaminen ovat muuttaneet jokiuoman hydromorfologista tilaa. Utos- joen alaosalla on asutusta haittaavia kevät- ja jääpatotulvia. Kesäajan ali- virtaamat ovat pienentyneet, ja se vaikeuttaa joen virkistyskäyttöä ja kalas- tusta.
Hakemussuunnitelma on laadittu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- sessa vuonna 1999 tehdyn kalataloudellisen kunnostussuunnitelman poh- jalta. Suunnitelma on päivitetty vastaamaan tämän päivän virtavesien kun- nostamiselle asetettuja vaatimuksia. Utosjoen virtavesikohteet inventoitiin uudelleen Yli-Utokselle saakka "Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinka- jokeen" -hankkeen yhteydessä vuosina 2006–2007. Tulosten pohjalta kun- nostettavien kohteiden lukumäärä kasvoi ja suunnitelmassa esitettävät kunnostustoimenpiteet tarkentuivat. Suurin muutos koskee kutusoraikkojen ja kunnostuksessa käytettävän soran lisäämistä. Pohjamateriaalin heikko laatu ja kutusoran vähäisyys rajoittavat selvästi eniten elinympäristöjen so- veltuvuutta lohikalojen elinympäristöksi.
Suunnitellut työt
Kalataloudellisen kunnostamisen periaatteet
Vuosina 2006–2007 kartoitetut Utosjoen ympäristömuuttujat olivat virran- nopeus, syvyys ja pohjan laatu. Saatujen tulosten perusteella tietyistä aiemman kunnostussuunnitelman mukaisista kohdekohtaisista menetel- mistä luovuttiin ja joitakin menetelmiä voitiin kohdentaa paremmin. Esimer- kiksi joissakin kohteissa alivedenkorkeutta esitetään nostettavaksi vähem- män kuin alkuperäisessä suunnitelmassa, koska vedenpinnan nosto pie- nen-täisi suvannosta ylävirtaan olevan hyvälaatuisen kosken pinta-alaa.
Kosket entisöidään alivirtaamakauden virtausoloihin siten, että rannoille ja uomaan läjitetyt erisuuruiset kivet siirretään takaisin koskeen muodosta- maan karikkoja, louhikkoisia pohja-alueita ja kostepaikkoja sekä levittä- mään virtaus myös koskien reuna-alueille. Töiden toteutuksessa pyritään mahdollisimman luonnonmukaiseen lopputulokseen. Uomaan takaisin siir- rettävistä kivistä osa ulottuu keskivedenkorkeuden yläpuolelle. Nämä kivet valitaan tarkoitukseen sopiviksi ja asetellaan huolellisesti paikalla pysymi- sen varmistamiseksi ja ottaen huomioon jään ja virtaaman aiheuttama rasi- tus. Suuret kivet upotetaan tarvittaessa osaksi uoman pohjaan.
Kynnysten ja kostekivien alavirran puolelle kaivetaan paikoin 0,4–0,8 met- rin syvyisiä kuoppia ja sopivissa kohdissa 0,8–1,5 metrin syvänteitä kalojen oleskelu- ja suojapaikoiksi. Kynnysten välisissä syvänteissä, joissa on suu- rempia asento- ja suojakiviä, veden virtausnopeus alenee. Tämä edistää jääkannen muodostumista ja vähentää alijäähtyneen veden mädille tai ka- loille aiheuttamaa vahinkoa sekä hyydepatojen muodostumista. Rannan tuntumaan muodostuvissa virtakarikoissa, joissa veden virtausnopeus on noin 0,1–0,5 m/s ja pohjan raekoko 5–100 mm, viihtyvät eri-ikäiset lohika- lojen poikaset.
Kutusoraikkoja tehdään työkohdekarttoihin merkittyihin paikkoihin kalojen luontaisen lisääntymisen edesauttamiseksi. Kutusoraikot rakennetaan vir- tausolosuhteet huomioiden sopiville paikoille pitkänomaisiksi, 0,2–0,5 met- riä paksuiksi sorasaarekkeiksi, joiden kohdalla vesisyvyys on kutuaikana noin 0,5 m. Lajitellun luonnonsoran raekoko on 5–50 mm. Virtaus ku- tusoraikolla ei saa olla liian pyörteistä, mikä otetaan huomioon asento- ja suojakivien asettelussa.
Perkausten takia kuiville jääneitä uomanosia palautetaan vesialueiksi ensi- sijaisesti poistamalla ohjepenkereet kokonaan tai tekemällä niihin aukkoja.
Vesitettävistä uomista ei poisteta sammalta eikä muuta vesistön pohjaan
sopivaa kasvillisuutta. Rantapuuston tai vesakon raivaus suoritetaan vain tarpeellisilta alueilta.
Erityiskäytössä olevien rantojen kohdalla maa-alueilla olevia maamassoja ei levitetä eikä tasata, jos alueen omistajan kanssa sovitaan muusta toi- menpiteestä tai ellei alueen omistaja esitä vaatimuksia.
Työ tehdään siten, ettei tarpeettomasti vahingoiteta koskiin muodostunutta pohja- ja rantakasvillisuutta. Ranta-alueita ei raivata järjestelmällisesti 2–3 metrin leveydeltä vesirajasta, vaan harkitusti maastonmuodot ja maisema huomioon ottaen.
Utosjoen kunnostustoimenpiteiden erityispiirteet
Utosjoelle on tyypillistä selvärajainen koski-suvanto vuorottelu. Kosket ovat varsin lyhyitä ja jyrkkiä. Koskien niskojen perkaukset ovat alentaneet su- vantojen vedenkorkeutta. Koskien väliset suvannot ja syvänteet ovat olleet kalojen talvehtimis- ja suoja-alueita. Virtauksen hidastuessa vesimassat ovat kerrostuneet ja tasanneet veden lämpötilaeroja. Perkausten seurauk- sena suvantojen vedenkorkeudet ovat alentuneet, mikä on heikentänyt jo- en vedenpidätyskykyä ja lisännyt rantojen sortumista ja kiihdyttänyt eroosiota. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet, joilla alivedenkorkeutta nostetaan, eivät heikennä uoman kykyä johtaa vettä tulvatilanteessa. Kun- nostustoimenpiteiden vaikutusta vedenkorkeuksiin mallinnettiin Kemilän kylästä alavirtaan olevilla Heljan- ja Pöyskönkoskilla. Tulvasuojelun takia peratuilla Kemilästä alavirtaan olevilla alueilla suvantojen alimpien veden- korkeuksien nostot ovat maltillisia (20–30 cm) ja niiden vaikutusalue ulot- tuu enimmillään seuraavaan koskeen. Kohteisiin liittyvät toimenpiteet muun muassa sivu-uomien aukaisut tai ohjepenkereiden purkamiset kasvattavat poikkileikkausta ja parantavat uoman vedenjohtokykyä ylivirtaamatilanteis- sa. Kynnykset tiivistetään sekasoralla. Tämä vahvistaa kynnyksen raken- netta tulvan ja jään aiheuttamaa rasitusta vastaan ja estää tehokkaammin suvannon vedenkorkeuden alenemisen alivirtaama-aikana.
Kunnostustoimenpiteet kohteittain Utosjoen alaosa
Utosjoen alaosalla kunnostuskohteita on 18.
1. Nuojuankoski, pl 24+00–27+00, pituus 300 m, pinta-ala 1,47 ha, piirus- tus 1
Myllyjuova kunnostetaan kiveämällä. Lisätään sopivankokoista soraa, kiviä ja tehdään syvempiä alueita kivien väliin.
Pl 25+00 ja 25+40. Syvänteet puhdistetaan ja syvennetään.
Pl 25+40. Ohjepenkereen nokka puretaan ja materiaali käytetään kiveämi- seen.
Pl 25+50–26+50. Vanha uoma (keskimmäinen) vesitetään.
Pl 23+00–26+50. Alue kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riittävän suuria yksittäisiä kiviä niiden paikalla pysymisen varmistamiseksi.
Virtausta ohjataan mutkittelevammaksi lisäämällä alueelle rannalta keski-
uomaan päin suuntautuvia ohjainsuisteita. Tehdään kutusoraikot paikalla olevasta materiaalista.
Pl 26+50–27+00. Nykyistä kynnystä tuetaan niin, että alivedenkorkeus nousee 0,2 m. Niska-alueelle lisätään sekasoraa. Virtaus ohjataan nykyi- seen, ylävirrasta katsottuna oikean puoleiseen ja entiseen (keskimmäi- seen) uomaan. Kynnyksestä ylävirtaan tehdään lajittelemattomasta sorasta kutusoraikko, jonka yhteyteen lisätään suurempia suojakiviä.
2. Kaijankoski / Pitkäkoski, pl 28+50–36+00, pituus 750 m, pinta-ala 2,17 ha, piirustus 2
Pl 28+50–31+00. Kunnostetaan kiveämällä ja lisäämällä alueelle se- kasoraa. Lisätään yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä. Tehdään syvänteitä kivistä alavirtaan.
Pl 31+00–31+50. Tehdään syvänne, puhdistetaan ja syvennetään.
Pl 31+50–36+00. Tuetaan ja vahvistetaan virtaa ohjaavia rakenteita ja tar- vittaessa lisätään ohjainsuisteita. Monipuolistetaan uoman rakennetta sy- ventämällä ohjainsuisteiden välisiä alueita.
Pl 34+60. Rakennetaan selvärajainen kynnys.
Pl 35+40–35+70. Puhdistetaan syvänteeksi.
Pl 36+00. Palautetaan entinen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta enintään 0,2 m. Asetellaan yksittäisiä ja riittävän suuria suojakiviä kynnyk- sen yläluiskaan ja kynnyksestä ylävirtaan. Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaalista.
3. Soutukoski, pl 41+50–43+00, pituus 150 m, pinta-ala 0,54 ha, piirustus 3 Pl 41+40–42+00. Kunnostetaan kiveämällä ja lisäämällä yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä. Virtausta ohjataan keskemmälle uomaa ja levennetään purka- malla ohjepenkereitä rannoilta. Ranta-alueet muotoillaan loivasti keskiuo- maan päin syveneviksi poikasalueiksi.
Pl 41+80–42+00. Tehdään syvänne.
Pl 42+00–43+00. Kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riittä- vän suuria yksittäisiä kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi.
Virtausta ohjataan mutkittelevammaksi lisäämällä alueelle rannalta keski- uomaan päin suuntautuvia ohjainsuisteita.
Pl 42+10. Rakennetaan selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkor- keutta 0,3 m.
Pl 43+00. Kosken niska-alue kivetään yksittäisillä suurilla kivillä. Uomaa kaventava kivimateriaali käytetään kiveämiseen. Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaalista.
4. Vääräkoski, pl 57+20–59+50, pituus 230 m, pinta-ala 0,52 ha, piirustus 4
Pl 57+20–58+50. Uoman oikea puoli (ylävirrasta katsottuna) kunnostetaan kiveämällä.
Pl 57+30–57+70 Ohjepenger puretaan ja materiaali käytetään kiveämi- seen.
Pl 58+50–59+20. Kunnostetaan kiveämällä. Lisätään yksittäisiä kiviä, kivi- ryhmiä, joiden alavirran puolelle tehdään syvänteitä. Virtauksen mutkittele- vuuden lisäämiseksi tehdään ohjainsuisteita. Tehdään kutusoraikko paikal- la olevasta materiaalista. Vanha uoma aukaistaan ja vesitetään. Saari jäte- tään paikoilleen.
Pl 59+20. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta 0,3 m. Kynnyksen tekemiseen käytetään ylävirrasta katsottuna oikean puoleiselle rannalle puskettuja suurempia kiviä.
5. Piirovankosket, pl 60+30–63+00, pituus 270 m, pinta-ala 0,69 ha, piirus- tus 5
Iso Piirova
Pl 60+20–60+40. Kosken alaosaan tehdään selvärajainen kynnys. Noste- taan alapuoliseen suvantoon pusketut suuremmat kivet ylös ja käytetään kiveämiseen.
Pl 60+30–61+50. Uoman vasen puoli (ylävirrasta katsottuna) kunnostetaan kiveämällä. Lisätään yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä, joista alavirtaan teh- dään syvänne. Käytetään rannan puuston tarjoamaa suojaa hyväksi ja tehdään syvänteitä myös rannan tuntumaan suojaa kuitenkaan vahingoit- tamatta.
Pl 61+30–61+80. Tehdään niskalle selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta 0,2 m. Vanhat kynnyskivet on puskettu ylävirrasta kat- sottuna uoman oikeaan reunaan. Ohjepenger puretaan, kosken niskaa le- vennetään ja kivet palautetaan uomaan. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
Pl 61+80–62+00. Kosken yläosaan tehdään kutusoraikko ja lisätään suo- jakiviä.
Pikku Piirova
Pl 61+80–62+20. Kunnostetaan lisäämällä alueelle yksittäisiä kiviä tai kivi- ryhmiä. Monipuolistetaan pohjanrakennetta tekemällä matalia ja syvempiä alueita.
Pl 62+20–63+00. Tehdään niskalle pieni kynnys sekä paikalla olevasta materiaalista kutusoraikko, jonka ylävirran puolelle lisätään yksittäisiä kiviä.
Oikean rannan (ylävirrasta katsottuna) ohjepenger puretaan ja uomaa le- vennetään penkereen verran. Virtausta pyritään ohjaamaan asettelemalla suuria kiviä etupäässä uoman oikealle puolelle. Kosken alaosa puhdiste- taan ja alas pusketut kivet nostetaan kynnyksiin.
6. Saarenpäänkoski ja Kuusikorva, pl 64+70–69+00, pituus 430 m, pinta- ala 1,9 ha, piirustus 6
Pl 64+70–66+20. Tehdään uomaa monimuotoisemmaksi kiveämällä virtaa yksittäisillä perkauskivillä ja kiviryhmillä. Niskalle tehdään kutusoraikko pai- kalla olevasta materiaalista.
Pl 66+60–66+70. Sisäkurviin tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta ma- teriaalista.
Pl 68+20–69+20. Kivetään yksittäisillä kivillä ja kiviryhmillä, joiden alavirran puolelle muotoillaan syvänne.
Läntisen haaran, ylävirrasta katsottuna oikean puolen niska-alue kunnoste- taan kiveämällä ja alavirtaan pusketut kivet nostetaan takaisin kynnykseen.
Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaalista. Niska-alue kive- tään siten, että virtaama jakaantuu tasaisesti molempiin uomiin ja alive- denkorkeutta nostetaan kynnyksellä 0,2–0,3 m.
Itäinen haara aukaistaan ja kunnostetaan allas / kynnys -periaatteella. Nis- ka-alueelle sekä saareen kulkevan sillan tuntumaan muotoillaan pienialai- set kutusoraikot paikalle tuotavasta materiaalista. Kiveämiseen käytetään riittävän suuria yksittäisiä kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistami- seksi. Virtausta ohjataan mutkittelevammaksi lisäämällä alueelle rannalta keskiuomaan päin suuntautuvia ohjainsuisteita.
Pl 68+90–69+00. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan aliveden- korkeutta 0,3 m.
7. Rakankoski (Kemilä), pl 69+60–71+00, pituus 140 m, pinta-ala 0,28 ha, piirustus 7
Pl 69+60–70+30. Kunnostetaan kiveämällä. Siirretään reunoille pusketut kivet takaisin uomaan. Tehdään kivien alavirran puolelle syvänteitä.
Pl 70+30–70+70. Ohjepenkereet puretaan ja materiaali käytetään kiveämi- seen. Kunnostetaan lisäämällä ohjainsuisteita, joiden yhteyteen tehdään syvänteitä.
Pl 70+30–70+50. Uoman vasemmalla rannalla ylävirrasta katsottuna oleva ohjepenger puretaan ja materiaali käytetään kiveämiseen. Lahdelma puh- distetaan ja syvennetään.
Pl 70+70–71+00. Kosken niska-alueelle tehdään selvärajainen kynnys, jol- la nostetaan alivedenkorkeutta 0,3 m. Tehdään kutusoraikko paikalle tuo- tavasta materiaalista. Kynnyksestä ylävirtaan sijoitetaan joitakin suurempia kiviä. Molemmilla rannoilla uomaa kaventavat ohjepenkereet puretaan ja materiaali käytetään kiveämiseen. Rannat muotoillaan loivasti keskiuo- maan päin syveneviksi, jolloin rannan tuntumaan jää matalia suoja-alueita pienpoikasille.
8. Heljan- ja Pöyskönkoski, pl 71+30–73+00, pituus 170 m, pinta-ala 0,47 ha, piirustus 8
Heljankoski
Pl 71+00–71+60. Kunnostetaan kiveämällä. Koskesta alavirtaan oleva sy- vänne puhdistetaan ja kivet nostetaan takaisin koskeen.
Pl 71+60–72+00. Kunnostetaan kiveämällä. Ylävirrasta katsottuna oikealla puolella oleva noin 5 metrin levyinen ohjepenger ja vasemman puoleinen noin 10 metrin pituinen nokka puretaan ja materiaali käytetään kiveämi- seen. Kunnostetaan rakentamalla ohjainsuisteita, joiden väliin tehdään sy- vänteitä. Rannat muotoillaan loivasti keskiuomaan päin syveneviksi ja mai- semoidaan.
Niska-alueelle tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkor- keutta 0,2–0,3 m. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
Pöyskönkoski
Pl 72+30–72+60. Saareksi pusketut kivet palautetaan takaisin uomaan ja saari poistetaan. Alaosassa olevat kivet käytetään kiveämiseen.
Pl 72+00–72+70. Kunnostetaan kiveämällä ja käytetään myös suuria per- kauskiviä. Kivien alavirran puolelle tehdään syvänteitä ja suojapaikkoja.
Pl 72+70–73+00. Kosken niskalle tehdään kynnys suuremmista kivistä, joilla nostetaan Pöyskönlammen alivedenkorkeutta 0,2–0,3 m. Kynnyksen yhteyteen tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista. Vasem- man puoleista nokkaa ylävirrasta katsottuna lyhennetään 5–10 m ja mate- riaali käytetään kiveämiseen.
9. Kurjalankoski, pl 74+00–74+50, pituus 50 m, pinta-ala 0,1 ha, piirustus 9 Pl 74+00–74+30. Kunnostetaan kiveämällä. Entinen uoma vesitetään. Va- semman reunan ohjepenger puretaan ja muotoillaan saari entisistä läjitys- massoista. Saaren alaosaan pusketut kivet palautetaan takaisin kynnyk- siin.
Pl 74+30–74+50. Kosken niskalle tehdään selvärajainen kynnys, jolla nos- tetaan Paasikonlammen alivedenkorkeutta 0,3 m. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetellaan suurempia yksittäisiä kiviä.
10. Paasikonkoski, pl 79+00–81+00, pituus 200 m, pinta-ala 0,32 ha, pii- rustus 10
Pl 79+00–79+20. Kosken alaosa kunnostetaan kiveämällä ja puhdistetaan.
Alavirtaan työnnetyt kivet palautetaan takaisin kynnyksiin.
Pl 80+10–80+20. Kunnostetaan kiveämällä. Ohjepenger puretaan. Alueelle tehdään syvänne.
Pl 79+20–80+30. Kunnostetaan kiveämällä. Siirretään rannoilla olevat ki- vet uomaan takaisin.
Pl 80+30–81+00. Niska-alueelle tehdään selvärajainen kynnys, jolla noste- taan alivedenkorkeutta noin 0,3 m. Kynnyksestä ylävirtaan asetellaan suu- rempia pintakiviä. Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaalista.
Uomaa levennetään purkamalla nykyiset ohjepenkereet.
11. Hautakoski, pl 82+50–85+50, pituus 300 m, pinta-ala 0,75 ha, piirustus 11
Pl 82+50–83+30. Koski kunnostetaan lisäämällä alueelle virtausta ohjaavia ohjainsuisteita, joiden väliin jätetään syvänne. Rannalla oleva ohjepenger puretaan ja uomaa levennetään entisen rantaviivaan tasalle. Nykyisten perkausmassojen tilalle jätetään mahdollisesti saari.
Pl 83+30. Tehdään kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta noin 0,3 m.
Tehdään kutualue paikalle tuotavasta materiaalista.
Pl 83+30–84+30. Kunnostetaan kiveämällä. Ohjepenkereet puretaan ja ki- vet siirretään takaisin uomaan. Tehdään syvänteitä. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
Pl 84+50–85+00. Ohjepenger puretaan ja materiaali käytetään kiveämi- seen. Kosken alapuoli puhdistetaan ja syvennetään. Kivetään yksittäisillä, suurilla kivillä.
Pl 85+00-85+50. Kunnostetaan kiveämällä ja tehdään kutusoraikko paikal- la olevasta materiaalista. Kiveämiseen käytetään riittävän suuria yksittäisiä kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Uomaa levennetään.
Rantaviivan tuntumaan muotoillaan matalia, loivasti keskiuomaan päin sy- veneviä pienpoikasalueita.
12. Myllypudas (Kemilä), pl 85+50–88+50, pituus 300 m, pinta-ala 1,27 ha, piirustus 12
Pl 85+50–86+50. Kunnostetaan kiveämällä. Kivikynnyksen yhteyteen teh- dään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista. Ohjepenger puretaan.
Uomaa levennetään. Kiveämiseen käytetään riittävän suuria yksittäisiä ki- viä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi.
Pl 87+00 ja 87+50. Syvänteet puhdistetaan ja kivet nostetaan kynnyksiin.
Pl 87+50–88+00. Kunnostetaan kiveämällä. Ohjepenger puretaan. Ki- veämiseen käytetään riittävän suuria yksittäisiä kiviä niiden paikallaan py- syvyyden varmistamiseksi.
Pl 88+00. Niska-alue kunnostetaan kiveämällä. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta 0,3–0,4 m siten, että virtaus oh- jautuu myös Myllyputaaseen ja Kissaputaaseen. Niskoille tehdään ku- tusoraikot paikalla olevasta materiaalista. Myllyputaan ja Kissaputaan uo- mat aukaistaan, kunnostetaan ja kivetään.
13. Niskankoski, pl 88+50–90+00, pituus 150 m, pinta-ala 0,47 ha, piirus- tus 13
Pl 88+50–88+80. Kosken alaosa kunnostetaan kiveämällä. Ylävirrasta kat- sottuna vasemmanpuoleinen ohjepenger puretaan. Suvantoon työnnetyt kivet nostetaan ylös ja käytetään kiveämiseen. Lisätään uomaan suuria, yksittäisiä kiviä ja niiden yhteyteen syvänteitä.
Pl 88+80–89+60. Kunnostetaan kiveämällä. Lisätään yksittäisiä kiviä tai ki- viryhmiä, joiden yhteyteen tehdään syvänteitä. Lisätään ohjainsuisteita, joilla ohjataan virtausta mutkittelevammaksi.
Pl 89+60–90+00. Tehdään selvärajainen kynnys. Kynnyksellä nostetaan alivedenkorkeutta noin 0,2 m. Tehdään kutualue paikalla olevasta materi- aalista.
14. Pehkosenkoski, pl 97+50–105+40, pituus 790 m, pinta-ala 2,1 ha, pii- rustus 14
Pl 97+50–98+50. Alavirranpuoleiseen lampeen pusketut kivet nostetaan kynnyksiin. Kosken alaosa puhdistetaan ja syvennetään, tarvittaessa mas- sat läjitetään rannalle.
Pl 98+00–98+50. Kunnostetaan kiveämällä ja tehdään kutusoraikot paikal- la olevasta materiaalista. Kiveämiseen käytetään riittävän suuria yksittäisiä
kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Ohjepenkereet pure- taan ja materiaali käytetään kiveämiseen.
Pl 98+50–101+00. Kunnostetaan kiveämällä ja ohjepenger puretaan. Enti- nen uoma kunnostetaan ja vesitetään. Lisätään kutusoraikkoja ohjepenke- reen sorasta. Nykyiset syvänteet pyritään säilyttämään. Virtausta ohjataan mutkittelevammaksi lisäämällä alueelle rannalta keskiuomaan päin suun- tautuvia ohjainsuisteita. Ylävirrasta katsottuna oikeanpuoleista rantaa mai- semoidaan loivasti keskiuomaan päin syveneväksi pienpoikasalueeksi.
Pl 100+70–101+00. Kunnostetaan kiveämällä. Niskalle tehdään ku- tusoraikko paikalla olevasta materiaalista. Asetellaan yksittäisiä ja riittävän suuria suojakiviä niskalle ja siitä ylävirtaan.
Pl 103+30–105+40. Kivetään reunoille pusketuilla kivillä. Muotoillaan poi- kasalue loivasti keskiuomaan päin syvenevästi.Tehdään kutusoraikko pai- kalla olevasta materiaalista.
15. Oravaisenkoski, pl 111+00–117+00, pituus 600 m, pinta-ala 1,58 ha, piirustus 15
Pl 111+00–113+50. Kunnostetaan kiveämällä ja käytetään riittävän suuria yksittäisiä kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Syvänteet puhdistetaan ja niihin pusketut kivet nostetaan kynnyksiin. Ylävirrasta kat- sottuna vasemman rannan ohjepenkereen takana olevat uoman osat vesi- tetään ja kivetään. Tehdään kutusoraikot paikalla olevasta materiaalista.
Pl 113+80–114+00. Ylävirrasta katsottuna vasemmalla rannalla oleva sy- vänne puhdistetaan ja syvennetään.
Pl 114+30–115+30. Kunnostetaan kiveämällä. Rannalla olevat kivet siirre- tään takaisin uomaan. Rakennetaan ohjainsuisteita rannalta keskiuomaan päin. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
Pl 115+50–116+00. Noin 50 metrin pituinen ohjepenger kunnostetaan ki- veämällä. Sisäkurviin tehdään kutusoraikot paikalla olevasta materiaalista.
Ohjepenger puretaan ja kivet käytetään kunnostukseen.
Pl 115+90–116+00. Kynnys kunnostetaan kiveämällä. Tehdään selvärajai- nen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta noin 0,3 m. Kynnyksen yh- teyteen tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista. Saari jäte- tään ja sen takainen uoma vesitetään ja kivetään. Tehdään kutusoraikko saaren suojaan.
Pl 116+00–117+00. Noin 100 metrin pituinen kosken yläpuolinen osa kun- nostetaan kiveämällä. Yksittäiset kivet siirretään takaisin keskiuomaan ja kivistä alavirtaan muotoillaan syvänteitä.
16. Aholankoski, pl 137+00–141+00, pituus 400 m, pinta-ala 0,98 ha, pii- rustus 16
Pl 137+00–137+80. Kosken alaosa kunnostetaan kiveämällä, lisätään yk- sittäisiä kiviä, kiviryhmiä ja tehdään syvänteitä. Tehdään rannalta keskiuo- maan päin suuntautuvia ja noin 1/3 uoman levyisiä ohjainsuisteita.
Pl 137+80. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,3 m. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetellaan yksittäisiä ki- viä ja/tai kiviryhmiä. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
Pl 138+20–138+40. Syvänne puhdistetaan ja raivataan sekä jätetään tai li- sätään joitakin suurempia yksittäisiä suojakiviä.
Saaret/läjitysalueet kunnostetaan kiveämällä. Kivimateriaali käytetään kos- ken kiveämiseen ja jäljelle jäävästä osasta maisemoidaan saari. Saarten suojaan tehdään kutusoraikot paikalla olevasta materiaalista. Saarten ta- kainen vanha uoma puhdistetaan, vesitetään ja tarvittaessa kivetään.
Pl 138+50–139+30. Kunnostetaan kiveämällä. Uomaan lisätään suuria, yksittäisiä kiviä ja niiden yhteyteen tehdään syvänteitä. Tuetaan nykyisiä kynnyksiä ja syvennetään niiden välisiä alueita. Kosken alaosaa kivetään suuremmilla kivillä ja kiviryhmillä, joiden yhteyteen tehdään syvänteitä.
Vanhat uoman osat puhdistetaan ja vesitetään.
Pl 139+30–140+50. Kunnostetaan kiveämällä. Lisätään yksittäisiä kiviä, ki- viryhmiä, joiden alapuolelle tehdään syvänteitä.
Pl 140+50–141+40. Kunnostetaan kiveämällä. Kynnyksestä ylävirtaan ase- tellaan suuria pintakiviä. Koski kivetään noin 50 metrin matkalta suurilla yksittäisillä kivillä tai kiviryhmillä, joiden yhteyteen tehdään syvänteitä.
Pl 141+30. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,2 m. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista
17. Pörskiönkoski, pl 172+00–173+50, pituus 150 m, pinta-ala 0,34 ha, pii- rustus 17
Pl 172+20–172+90. Kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riit- tävän suuria yksittäisiä kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi.
Nykyisiä kynnysten paikkoja tuetaan ja väleihin tehdään syvänteitä. Ki- veämiseen käytetään saaren reunoille ja kosken alaosaan puskettua kivi- materiaalia. Saaren taustauoma vesitetään ja kunnostetaan. Ohjepenger puretaan. Materiaali käytetään kunnostamiseen.
Pl 172+80–173+00. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alive- denkorkeutta noin 0,2 m. Palautetaan rannalla olevat kivet uomaan.
Pl 173+00–173+50. Kunnostetaan kiveämällä ja tehdään kutusoraikko pai- kalla olevasta materiaalista. Palautetaan rannalla olevat kivet uomaan. Li- sätään kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan suojakiviä.
18. Autionkoski, pl 214+50–217+00, pituus 250 m, pinta-ala 0,43 ha, pii- rustus 18
Pl 214+50–215+50. Kunnostetaan kiveämällä. Lisätään rannalta keskiuo- maan päin suuntautuvia, virtausta mutkittelevammaksi ohjaavia suisteita.
Lisätään yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä, joiden yhteyteen tehdään syvänne.
Pl 215+00. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta noin 0,2 m. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
Pl 215+30. Ylävirrasta katsoen oikealla rannalla oleva suuri kivi siirretään takaisin uomaan.
Pl 215+50, Syvänne puhdistetaan.
Pl 215+50–216+20. Kunnostetaan kiveämällä. Tuetaan olemassa olevia kynnyksiä suuremmilla yksittäisillä kivillä. Ylävirrasta katsoen vasemmalle
puolelle lisätään ohjainsuisteita. Ylävirrasta katsoen oikean puoleiselle osalle ei tehdä toimenpiteitä.
Pl 216+20–217+00. Kunnostetaan kiveämällä. Tehdään sillasta ylävirtaan olevaan niskaan kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaalista. Palaute- taan rannalle pusketut kivet takaisin uomaan. Kivetään yksittäisillä kivillä tai kiviryhmillä, joiden alavirran puolelle tehdään syvänne.
Utosjoen yläosa
Utosjoen yläosalla kunnostuskohteita on 24.
19. Tippilampi, pl 218+50–220+50, pituus 200 m, pinta-ala 0,77 ha, piirus- tus 19
Pl 218+50–219+50. Kunnostetaan kiveämällä nykyinen uoma. Läjitys- alueesta muotoillaan saari. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta mate- riaalista. Ohjepenkereen alapäässä olevat kivet käytetään kunnostukseen.
Vanha uoma kunnostetaan kiveämällä. Puhdistetaan kuivatyönä ja vesite- tään. Lampea puhdistetaan, massat läjitetään törmälle ja maisemoidaan ympäristöön sopeutuviksi.
Pl 220+00. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,3 m. Ohjepenger puhkaistaan ja kynnyksen avulla ohjataan vettä van- haan uomaan. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista
Pl 220+00–220+50. Kynnyksen yläpuolinen alue kunnostetaan lisäämällä yksittäisiä kiviä ja kiviryhmiä, joiden yhteyteen tehdään syvänteitä.
20. Myllykoski/Autio, pl 222+50–226+00, pituus 350 m, pinta-ala 0,85 ha, piirustus 20
Pl 222+50–223+00. Kosken alaosa puhdistetaan ja alas työnnetyt kivet pa- lautetaan kynnyksiin.
Pl 223+00–224+50. Kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riit- tävän suuria kiviä pysyvyyden varmistamiseksi. Lisätään rannalta keski- uomaan päin suuntautuvia suisteita ohjaamaan virtausta mutkittelevam- maksi.
Pl 224+40. Tehdään selvärajainen kynnys ja tuetaan nykyistä kynnystä, jolla nostetaan alivedenkorkeutta noin 0,2–0,4 m. Lisätään sekasoraa.
Kynnyksellä säädetään sivu-uomiin menevän virtauksen määrää.
Pl 224+40–224+70. Tehdään syvänne. Puhdistetaan ja suuret kivet käyte- tään kiveämiseen.
Vasen puoli ylävirrasta katsottuna kunnostetaan kiveämällä. Päävirtaus oh- jataan entiseen (vasemman puoleiseen) uomaan. Kiveämiseen käytetään riittävän suuria kiviä pysyvyyden varmistamiseksi.
Oikean puoleinen ranta ylävirrasta katsottuna kunnostetaan kiveämällä.
Maisemoidaan ja muotoillaan maisemaan sopivaksi poikasalueeksi. Muo- toillaan ranta loivasti syveneväksi keskiuomaan päin.
Pl 224+70–226+00. Ohjepenger puretaan kokonaisuudessaan noin 130 metrin matkalta. Suurempikokoinen kiviaines käytetään kiveämiseen ja pienempi oikeanpuoleisen rannan maisemointiin.
Pl 226+00. Tehdään selvärajainen kynnys ja asetellaan suojakiviä yläluis- kaan ja siitä ylävirtaan. Ohjataan päävirtaus entiseen (ylävirrasta katsottu- na vasempaan) uomaan. Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta mate- riaalista.
Myllyjuova kunnostetaan kiveämällä. Tehdään kutusoraikkoja paikalla ole- vasta materiaalista.
41. Virtala, pl 251+50–258+80, pituus 730 m, pinta-ala 1,17 ha, piirustus li- säkohde1
Pl 251+50–251+80. Asetellaan muutamia isompia kiviä suoja- ja asento- paikoiksi. Pienen niskan yhteyteen tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista ja siitä ylävirtaan tehdään syvänne.
Pl 253+10. Tehdään kutusoraikko nivan yläosaan paikalle tuotavasta ma- teriaalista.
Pl 255+90–256+10. Asetellaan muutamia isompia kiviä suoja- ja asento- paikoiksi. Pienen niskan yhteyteen tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista ja siitä ylävirtaan tehdään syvänne.
Pl 258+00–258+80. Asetellaan nivaan muutamia isompia kiviä suoja- ja asentopaikoiksi. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
42. Jokimaa, pl 260+10–269+00, pituus 890 m, pinta-ala 1,44 ha, piirustus lisäkohde 2
Pl 260+10–262+90. Asetellaan reunoille perattuja kiviä takaisin uomaan.
Muutamia isompia kiviä ankkuroidaan suoja- ja asentopaikoiksi. Tehdään kutusoraikkoja paikalla olevasta materiaalista. Asentokivien yhteyteen sekä tasamatalille alueille tehdään pienialaisia syvänteitä.
Pl 262+90–263+10. Tehdään kutusoraikko kosken niskalle paikalla olevas- ta materiaalista. Niskalta ylävirtaan kaivetaan syvänne.
Pl 264+90–265+10. Asetellaan reunoilta muutamia kiviä suoja- ja asento- paikoiksi. Palautetaan nivan vasemmalla rannalla oleva suuri kivi uomaan ja ankkuroidaan hyvin. Tehdään kutusoraikko sisäkurviin paikalla olevasta materiaalista. Mutkasta ylävirtaan tehdään syvänne.
Pl 267+80. Tehdään kutusoraikko vasemman rannan suojaan paikalle tuo- tavasta materiaalista
Pl 268+80–269+00. Tuetaan paikalla olevaa kynnystä. Kynnyksen yhtey- teen tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaalista.
21. Jokelankoski, pl 280+50–290+20, pituus 970 m, pinta-ala 1,5 ha, pii- rustus 21
Pl 280+50–281+00. Kosken alaosa puhdistetaan ja syvennetään. Massat läjitetään rannalle ja maisemoidaan ympäristöön sopeutuvaksi.
Pl 281+00–282+00. Kunnostetaan kiveämällä. Tehdään kutusoraikko pai- kalle tuotavasta materiaalista. Lisätään ohjainsuisteita ja syvänteitä. Teh- dään niska-osalle selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta noin 0,2 m.
Pl 282+00–289+00. Kunnostetaan kiveämällä. Asetellaan uoman reunoille pusketut kivet takaisin uomaan. Lisätään pohjan monimuotoisuutta teke- mällä syvänteitä ja suojapaikkoja suuremmille kaloille.
Pl 288+80. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta noin 0,2 m. Tehdään kynnyksen yhteyteen kutusoraikko paikalle tuota- vasta materiaalista.
Pl 289+80–290+00. Kunnostetaan kiveämällä. Saaren tausta aukaistaan.
22. Heljänkoski, pl 291+00–293+00, pituus 200 m, pinta-ala 0,31 ha, pii- rustus 22
Pl 291+00–291+40 Kosken alaosa puhdistetaan ja kunnostetaan. Tehdään kosken niskalle kutusoraikko alueelle kertyneestä materiaalista. Ylävirrasta katsottuna oikean puoleinen ohjepenger poistetaan.
Pl 291+40–292+00. Kunnostetaan kiveämällä. Lisätään virtausta ohjaavia suisteita ja tehdään syvänteitä.
Pl 292+10. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta noin 0,2 m. Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaalista.
Pl 292+00–293+00. Kunnostetaan kiveämällä. Lisätään yksittäisiä kiviä ja kiviryhmiä, joiden yhteyteen tehdään syvänteitä.
23. Kalliokoski, pl 296+50–299+00, pituus 250 m, pinta-ala 0,38 ha, piirus- tus 23
Pl 296+50–297+20. Kosken alaosa puhdistetaan ja nostetaan alas puske- tut kivet takaisin kynnyksiin.
Pl 297+20–298+00. Kunnostetaan kiveämällä. Tuetaan olemassa olevia kynnyksiä. Lisätään rannalta keskiuomaan päin suuntautuvia suisteita oh- jaamaan virtausta mutkittelevammaksi.
Pl 298+00. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,3 m. Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaalista.
Pl 298+00–299+00. Kunnostetaan kiveämällä. Lisätään yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä ja niiden yhteyteen syvänteitä.
24. Viinakosket, pl 307+00–308+50, pituus 150 m, pinta-ala 0,33 ha, pii- rustus 24
Pl 307+00–307+30. Kosken alaosa puhdistetaan ja alas pusketut kivet pa- lautetaan kynnyksiin.
Pl 307+50. Ylävirrasta katsottuna uoman oikealla puolella oleva ohje- penger puretaan ja kivet käytetään kunnostukseen. Sisäkurviin tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
Pl 307+30–308+50. Kunnostetaan palauttamalla rannoille pusketut kivet takaisin uomaan. Lisätään rannalta keskiuomaan päin suuntautuvia suis- teita ohjaamaan virtausta mutkittelevammaksi. Lisätään syvänteitä suoja- paikoiksi suuremmille kaloille.
Pl 308+50. Tehdään selvärajainen kynnys, jonka yläluiskaan ja siitä ylävir- taan asetellaan suurempia suojakiviä. Tehdään kutusoraikko paikalla ole- vasta materiaalista.
25. Alempi Louhikonkoski, pl 310+00–312+00, pituus 200 m, pinta-ala 0,59 ha, piirustus 24
Pl 310+00–310+80. Kosken alapuolista osaa puhdistetaan ja syvennetään.
Alas pusketut kivet nostetaan kynnyksiin.
Pl 310+80–311+30. Kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riit- tävän suuria kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Ohjepen- ger puretaan. Virtaus palautetaan entiseen uomaan. Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaalista. Ylävirrasta katsoen oikeanpuoleinen ran- ta maisemoidaan loivasti keskiuomaan päin syveneväksi pienpoikasalu- eeksi.
Pl 311+30. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,3 m. Ylävirran puoleinen syvänne kunnostetaan ja raivataan.
Pl 311+80. Kallion nokan kohdalle tehdään selvärajainen kynnys, jolla nos- tetaan alivedenkorkeutta 0,2 m. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetellaan suurempia suojakiviä.
26. Ylempi Louhikonkoski, pl 315+50–318+50, pituus 300 m, pinta-ala 0,54 ha, piirustus 26
Pl 315+50–316+00. Ylävirrasta katsottuna kosken alaosan oikean puolei- nen ohjepenger puretaan. Suvantoon liukuneet kivet käytetään kiveämi- seen. Virtausta ohjataan ylävirrasta katsottuna oikean puoleisen rannan suuntaan.
Pl 315+80–317+10. Noin 130 metrin pituinen kosken alaosa kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riittävän suuria kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Tehdään myös pieniä kynnyksiä ja suisteita, joilla ohjataan virtausta mutkittelevammaksi.
Pl 317+15. Muotoillaan selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenpin- taa 0,2 m. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetellaan suurempia suojakiviä. Muotoillaan suurempi syvänne kynnyksestä ylävirtaan.
Pl 317+10–317+50. Ylävirrasta katsottuna uoman oikealla reunalla oleva ohjepenger puretaan ja materiaali käytetään kiveämiseen. Ohjepenkereen takainen entinen uoma puhdistetaan ja vesitetään sekä yläosa muotoillaan loivasti keskiuomaan päin syveneväksi pienpoikasalueeksi.
Pl 317+50–318+45. Kunnostetaan kiveämällä. Virtausolosuhteiden perus- teella sopivaan paikkaan tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta mate- riaalista. Lisätään yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä, joiden yhteyteen tehdään syvempiä suoja-alueita.
Pl 318+40–318+50. Kosken niskaan tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta 0,2 m. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävir- taan asetellaan suurempia suojakiviä. Tehdään kutusoraikko paikalle tuo- tavasta materiaalista.
27. Ämmäkoski, pl 319+00–322+00, pituus 300 m, pinta-ala 0,82 ha, pii- rustus 27
Pl 319+00–320+20. Kunnostetaan kiveämällä. Lisätään yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä, joiden yhteyteen tehdään syvänteitä.
Pl 320+20–320+60. Kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riit- tävän suuria kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Tehdään kynnyksiä ja suisteita, joilla ohjataan virtausta mutkittelevammaksi.
Pl 320+60. Tehdään niskalle selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alive- denkorkeutta 0,3 m. Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaalis- ta.
Pl 320+60–321+80. Kunnostetaan kiveämällä. Lisätään yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä, joiden alavirran puolelle tehdään syvänteitä suojapaikoiksi suu- remmille kaloille.
Pl 321+80. Tehdään kynnys, jonka yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetellaan suurempia suojakiviä. Kynnyksellä nostetaan alivedenkorkeutta noin 0,2 m.
28. Rakankoski, pl 322+50–326+20, pituus 370 m, pinta-ala 0,67 ha, pii- rustus 28
Pl 322+50–323+80. Kunnostetaan kiveämällä. Ylävirrasta katsottuna oikeanpuoleinen ohjepenger poistetaan ja materiaali käytetään kiveämi- seen. Vasemmalla rannalla olevaan kallion nokkaan tehdään ohjainsuiste, jolla ohjataan virtausta enemmän oikeaan reunaan.
Pl 323+00–323+50. Ylävirrasta katsottuna vasemmanpuoleinen ohjepen- ger poistetaan ja virtaus palautetaan ohjepenkereen takana olleeseen en- tiseen uomaan. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista Pl 323+50–324+00. Kunnostetaan kiveämällä. Palautetaan rannalle puske- tut kivet takaisin uomaan ja tehdään niiden yhteyteen syvänteitä.
Pl 324+20–324+40. Ylävirrasta katsottuna vasemmanpuoleinen (niemen nokassa oleva) ohjepenger puretaan, ja päävirtausta ohjataan enemmän vasemmalle. Vasemmalle puolelle jäävä lahdelmasyvänne puhdistetaan ja massat maisemoidaan rannalle ympäristöön sopeutuvaksi.
Pl 324+20–325+00. Palautetaan rannalle pusketut kivet takaisin uomaan ja tehdään niiden yhteyteen syvänteitä.
Pl 324+90. Tehdään kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta 0,2 m. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
Pl 325+10. Tehdään rannalta keskiuomaan päin suuntautuva ohjainsuiste, jonka avulla saadaan virtausta ohjatuksi mutkittelevammaksi. Suisteesta alavirtaan oleva syvänne puhdistetaan ja raivataan.
Pl 325+00–326+00. Kunnostetaan kiveämällä. Palautetaan rannalle puske- tut kivet takaisin uomaan ja tehdään niiden yhteyteen syvänteitä.
29. Korpikoski, pl 330+50–333+00, pituus 250 m, pinta-ala 0,5 ha, piirustus 29
Pl 330+50–331+30. Kosken alaosa kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riittävän suuria kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistami- seksi. Tehdään kynnyksiä ja suisteita, joilla ohjataan virtausta mutkittele- vammaksi. Molemmilla rannoilla olevat ohjepenkereet puretaan.
Pl 331+30. Tehdään kosken niskalle kynnys, jolla nostetaan alivedenkor- keutta 0,2 m. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
Pl 331+30–333+00. Kosken yläosa kunnostetaan kiveämällä. Lisätään yk- sittäisiä kiviä tai kiviryhmiä ja niiden yhteyteen syvänteitä suojapaikoiksi.
Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista
30. Alempi Pilkkakoski, pl 334+00–335+80, pituus 180 m, pinta-ala 0,41 ha, piirustus 30
Pl 334+00–334+80. Kosken alaosa puhdistetaan ja palautetaan koskesta pusketut kivet takaisin kynnyksiin. Syvennetään ylävirrasta katsottuna va- semman puoleinen ranta. Ohjepenkereet puretaan ja materiaali käytetään kiveämiseen.
Pl 334+80. Tehdään kynnys suvantoon työnnetyistä kivistä.
Pl 33+80–335+80. Palautetaan rannalle pusketut kivet takaisin uomaan ja tehdään niiden yhteyteen syvänteitä. Lisätään yksittäisiä kiviä tai kiviryh- miä, joiden yhteyteen tehdään syvänne.
Pl 335+70. Kosken niskalle tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta 0,2 m. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetel- laan suurempia suojakiviä. Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta ma- teriaalista.
31. Ylempi Pilkkakoski, pl 336+50–339+00, pituus 250 m, pinta-ala 0,37 ha, piirustus 31
Pl 336+50–337+00. Ylävirrasta katsottuna vasemmanpuoleinen ohjepen- ger puretaan ja materiaali käytetään kiveämiseen. Päävirtaus ohjataan kulkemaan ylävirrasta katsoen vasenta rantaa.
Pl 337+00–337+50. Kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riit- tävän suuria kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Tehdään pieniä kynnyksiä ja suisteita, joilla ohjataan virtausta mutkittelevammaksi.
Molemmilla rannoilla olevat ohjepenkereet puretaan.
Pl 337+50. Kosken niskalle tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta 0,2 m. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetel- laan suurempia suojakiviä. Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta ma- teriaalista. Kynnyksestä ylävirtaan tehdään syvänne.
Pl 337+60–338+80. Palautetaan rannalle pusketut kivet takaisin uomaan ja tehdään niiden yhteyteen syvänteitä. Lisätään yksittäisiä kiviä tai kiviryh- miä, joiden yhteyteen tehdään syvänne.
32. Viitalankoski, p l 371+30–372+00, pituus 70 m, pinta-ala 0,17 ha, pii- rustus 32
Pl 371+30–371+50. Syvänne puhdistetaan. Massat käytetään kiveämiseen ja läjitetään rannalle maisemaan sopeutuvasti.
Pl 371+50–372+00. Kunnostetaan kiveämällä. Lisätään sekasoraa ja yksit- täisiä kiviä tai kiviryhmiä uoman keskelle. Tehdään kynnyksiä ja suisteita, joilla ohjataan virtausta mutkittelevammaksi. Siirretään ylävirrasta katsottu- na oikealla rannalla olevat kivet takaisin koskeen. Vältetään pohjakasvilli- suuden turhaa vahingoittamista.
Pl 372+00. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,2–0,3 m. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetellaan suurem- pia suojakiviä. Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaalista.
33. Koskelankoski, pl 392+50–394+00, pituus 150 m, pinta-ala 0,33 ha, pii- rustus 33
Pl 392+50–393+00. Ylävirrasta katsottuna oikeanpuoleinen lahdelma puh- distetaan ja syvennetään. Tarvittaessa massat läjitetään rannalle ja mai- semoidaan ympäristöön sopeutuvaksi. Uoman vasempaan reunaan asetel- laan yksittäisiä suojakiviä.
Pl 393+40. Tehdään ohjainsuiste, jolle ohjataan virtausta ylävirrasta kat- soen vasemmalle puolelle. Oikeanpuoleista rantaa muotoillaan loivasti keskiuomaan päin syveneväksi. Vasemmalla puolen oleva levennys, enti- nen lampi kunnostetaan puhdistamalla ja syventämällä.
Pl 393+00–393+80. Kunnostetaan kiveämällä. Siirretään rannoilta suu- remmat kivet takaisin uomaan ja tehdään niiden yhteyteen syvänne. Saa- resta ylävirtaan tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaalista.
Pl 393+80–394+00. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alive- denkorkeutta 0,3 m. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetellaan suurempia suojakiviä. Tehdään kutusoraikko paikalle tuotavasta materiaa- lista. Kynnyksellä ohjataan päävirta (3/4 keskivirtaamasta) saaren oikean- puoleiseen uomaan ylävirrasta alavirtaan päin katsottuna.
34. Vuohinginkoski, pl 414+00–417+00, pituus 300 m, pinta-ala 0,45 ha, piirustus 34
Pl 414+00–414+80. Kunnostetaan kiveämällä. Kosken alaosa puhdiste- taan. Tehdään kutusoraikkoja alueelle kerääntyneestä materiaalista. Siirre- tään rannoilla olevat suuremmat kivet takaisin uomaan ja tehdään niiden yhteyteen syvänne. Ylävirrasta katsottuna oikeanpuoleinen vanha uoma puhdistetaan ja vesitetään.
Pl 414+80–416+50. Kunnostetaan kiveämällä. Siirretään rannoilla olevat kivet takaisin uomaan ja tehdään niiden yhteyteen syvänne. Oikeanpuolei- nen ranta muotoillaan loivasti keskiuomaan päin syveneväksi. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetellaan suurempia suojakiviä. Tehdään ku- tusoraikkoja paikalla olevasta materiaalista.
Pl 415+50. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,3 m. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetellaan suurempia suojakiviä.
Pl 416+00. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta noin 0,3 m. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetellaan suurem- pia suojakiviä.
Pl 416+50. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,2 m. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista. Kynnyksen yläluiskaan ja siitä ylävirtaan asetellaan suurempia suojakiviä.
Pl 416+50–417+00. Saarien takaiset entiset uoman osat aukaistaan ja ve- sitetään. Tehdään kutusoraikkoja paikalla olevasta materiaalista. Ylävirras- ta katsottuna vasemman puoleinen syvänne puhdistetaan ja kunnostetaan.
35. Kakatti, pl 417+00–418+50, pituus 150 m, pinta-ala 0,15 ha, piirustus 35
Pl 417+00–418+00. Kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riit- tävän suuria kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Tehdään kynnyksiä ja suisteita, joilla ohjataan virtausta mutkittelevammaksi. Kiveä- misellä tuetaan jo olemassa olevia kynnyksiä ja niistä ylä- ja alavirtaan ole- via syvänteitä. Siirretään rannalla olevat kivet takaisin uomaan.
Pl 418+30. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,5 m. Sillasta ylävirtaan olevat ohjepenkereet (arkut) poistetaan haittaa ja vaaraa aiheuttavina rakenteina. Materiaali käytetään kiveämiseen.
36. Häikiönkoski, pl 418+50–422+00, pituus 250 m, pinta-ala 0,55 ha, pii- rustus 36
Pl 418+50–418+70. Ylävirrasta katsottuna vasemman puoleinen ohjepen- ger puretaan ja entiset uoman osat kunnostetaan ja vesitetään. Oikean- puoleista rantaa muotoillaan loivasti keskiuomaan päin syveneväksi pien- poikasalueeksi.
Pl 418+70–419+30. Lisätään yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä.
Pl 419+30–419+60. Paalulle 419+30 tehdään kynnys, jolla nostetaan ali- vedenkorkeutta 0,3 m. Syvänne puhdistetaan ja kunnostetaan.
Pl 419+60–420+50. Kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riit- tävän suuria kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Tehdään kynnyksiä ja suisteita, joilla ohjataan virtausta mutkittelevammaksi. Ylävir- rasta katsottuna vasemmalla rannalla olevat kivet siirretään takaisin uomaan. Tehdään kutusoraikkoja paikalla olevasta materiaalista.
Pl 420+50. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,2 m.
Pl 420+50–422+00. Kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riit- tävän suuria kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Tehdään kynnyksiä ja suisteita, joilla ohjataan virtausta mutkittelevammaksi. Lisä- tään yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä.
37. Kulperinkosket, pl 454+00–457+00, pituus 300 m, pinta-ala 0,86 ha, piirustus 37
Pl 454+00–454+50. Kosken alaosassa oleva, ylävirrasta katsottuna oikeanpuoleinen ohjepenger puretaan. Vasemmalle rannalle tehdään oh- jainsuiste, jolla ohjataan virtausta mutkittelevammaksi. Alapuoli kunnoste- taan matalaksi pienpoikasalueeksi.
Pl 454+50–455+20. Ylävirrasta katsottuna vasemmalla rannalla virtaus oh- jataan entiseen uomaan. Kunnostetaan kiveämällä ja tekemällä syvänteitä lähellä rantaa. Varjostusta ja suojaelementtejä pyritään jättämään mahdol- lisimman paljon.
Pl 454+50–455+20. Ylävirrasta katsottuna oikeanpuoleisella rannalla oleva ohjepenger puretaan. Koski kunnostetaan loivasti keskiuomaan päin syve- neväksi.
Pl 455+30. Tehdään kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta 0,3 m.
Pl 456+30. Tehdään kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeutta 0,2 m.
Pl 455+00–457+00. Ylävirrasta katsottuna vasemmanpuoleinen vanha uoma kunnostetaan ja vesitetään. Nykyinen ohjepenger puretaan. Ohje- penkereet puretaan ja muotoillaan loivasti keskiuomaan päin syveneviksi poikasalueiksi.
Pl 457+00. Kosken niskalla vahvistetaan nykyistä kynnystä, jolla nostetaan alivedenkorkeutta noin 0,2–0,3 m. Ohjataan päävirtaus ylävirrasta katsot- tuna vasemman puoleiseen, ohjepenkereen takaiseen uomaan. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
38. Kulperin nivat, pl 457+00–459+00, pituus 200 m, pinta-ala 0,45 ha, pii- rustus 38
Pl 457+00–457+80. Kunnostetaan kiveämällä. Lisätään yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä. Rannoilla olevat kivet palautetaan uomaan.
Pl 457+80. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,3 m.
Pl 458+00–458+50. Oikeanpuoleinen lahdelma ylävirrasta katsottuna puh- distetaan ja kunnostetaan. Rannoilla olevat kivet palautetaan takaisin uo- maan.
Pl 458+30–459+00. Kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riit- tävän suuria kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Tehdään kynnyksiä ja suisteita, joilla ohjataan virtausta mutkittelevammaksi. Kun- nostetaan allas /kynnys -periaatteella.
Pl 459+00. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,3 m.
39. Pitkäkoski (alaosa), pl 462+00–469+00, pituus 700 m, pinta-ala 1,52 ha, piirustus 39
Pl 462+00–462+80. Kunnostetaan kiveämällä ja lisätään yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä, joiden yhteyteen tehdään syvänteitä.
Pl 468+80. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,2 m.
Pl 462+80–463+60. Kunnostetaan kiveämällä. Siirretään yksittäiset rannal- la olevat kivet takaisin uomaan.
Pl 463+60–464+00. Kosken alaosassa oleva syvänne puhdistetaan ja alas työnnetyt kivet nostetaan kynnyksiin.
Pl 464+00–465+60. Kunnostetaan kiveämällä. Lisätään ohjainsuisteita ja niistä ylä- ja alavirtaan tehdään syvänteitä.
Pl 465+60. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,3 m.
Pl 465+60–467+60. Kunnostetaan palauttamalla rannalla olevat kivet ta- kaisin uomaan. Lisätään yksittäisiä kiviä, joiden alavirran puolelle muotoil- laan syvänne.
Pl 467+60. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,2 m. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
Pl 467+60–469+00. Kunnostetaan kiveämällä. Palautetaan rannalla olevat kivet takaisin uomaan.
40. Pitkäkoski (yläosa), pl 469+00–478+00, pituus 730 m, pinta-ala 1,74 ha, piirustus 40
Pl 469+00–470+50. Saaren takainen uoma aukaistaan ja kunnostetaan.
Alaosalle kulkeutunut sora nostetaan ylös ja viedään ylävirtaan paalulle 472+00 tehtävään kynnykseen kutusoraikoksi.
Pl 470+50–472+00. Kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riit- tävän suuria kiviä niiden paikallaan pysymisen varmistamiseksi. Tehdään kynnyksiä ja suisteita, joilla ohjataan virtausta mutkittelevammaksi. Kun- nostetaan allas/kynnys -periaatteella. Rannoille pusketut kivet palautetaan uomaan. Tehdään kutusoraikkoja paikalla olevasta materiaalista.
Pl 472+00. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,3 m.
Pl 472+00–475+00. Kunnostetaan kiveämällä. Palautetaan rannoille pus- ketut kivet takaisin uomaan. Lisätään yksittäisiä kiviä, joiden yhteyteen tehdään syvänne.
Pl 475+00. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alivedenkorkeut- ta 0,3 m.
Pl 475+00–476+00. Kunnostetaan syventämällä ja puhdistamalla. Massat läjitetään rannalle ja maisemoidaan ympäristöön sopeutuvaksi.
Pl 476+00–477+80. Kunnostetaan kiveämällä. Kiveämiseen käytetään riit- tävän suuria kiviä niiden paikalla pysymisen varmistamiseksi. Tehdään kynnyksiä ja suisteita, joilla ohjataan virtausta mutkittelevammaksi. Kun- nostetaan allas/kynnys -periaatteella.
Pl 477+80–478+00. Tehdään selvärajainen kynnys, jolla nostetaan alive- denkorkeutta 0,3 m. Tehdään kutusoraikko paikalla olevasta materiaalista.
Töiden toteuttaminen ja kustannukset
Kunnostustyöt tehdään kaivinkoneella. Hydraulinen noin 20 tonnin leveäte- lainen kaivinkone on osoittautunut sopivaksi vastaavantyyppisissä kunnos- tuskohteissa. Jos kunnostuskohteessa ei ole rantojen kunnostusta, liikkuu kone vesialueella työnaikaisten ranta- ja puustovaurioiden välttämiseksi.
Kunnostustöiden toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota maansiirto- työn ohjaamiseen ja valvontaan sekä ideointiin paikan päällä, jotta vältet- täisiin työn jäljen kaavamaisuus. Ne uoman kohdat, jotka jo ovat kaloille sopivia, käytetään hyväksi. Töiden yksityiskohdat päätetään kalatalous- asiantuntijan johdolla maastossa työn aikana. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja kohteiden lisäksi voidaan työhön sisällyttää toimenpiteitä ja alueita, jotka eivät maastotutkimusten ja suunnittelun aikana ole tulleet suunnitelman laatijan tietoon, mutta ovat kuitenkin työn lopputuloksen kan- nalta tarkoituksenmukaisia.
Rannoille työnnetyt maa- ja kivikasat sekä penkereiden luiskat pyritään le- vittämällä, tasoittamalla tai muuten muotoilemalla saattamaan paremmin ympäristöön sopeutuviksi. Syvänteiden puhdistamisessa nostettu kiintoai- ne ja roskat sekä ohjepenkereissä purettavissa oleva kunnostustöihin kel- paamaton maa-aines läjitetään sopivaan paikkaan maanomistajan luvalla ja maisemoidaan ympäristöön sopeutuvaksi. Uomaa varjostavan kasvilli- suuden vaurioittamista vältetään. Raivauksia ei tehdä järjestelmällisesti, vaan ainoastaan siellä, missä se työn lopputuloksen kannalta on välttämä- töntä.
Jos kuivillaan olleiden uoman osien vesittämisestä aiheutuu haittaa tai va- hinkoa nykyiselle käyttömuodolle, sovitaan asiasta ensisijaisesti maan- omistajan tai vesialueen omistajan kanssa. Asiasta sovitaan asianosaisten kanssa siten, että kunnostukselle asetetut tavoitteet eivät vaarannu ja työ toteutetaan kunnostuksen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
Kunnostusten kustannusarvio on vuoden 2009 helmikuun hintatasossa noin 130 000 euroa (alv 0 %). Konetyön osuus kustannuksista on yli puo- let. Sen lisäksi kustannuksia muodostuu muun muassa työnjohdosta, ra- kennuttamisesta ja valvonnasta sekä kutu- ja tiivistesoran ostamisesta ja tarkkailusta.
Arvio työajasta
Kunnostustyöt ajoitetaan kesän alivirtaamakauteen. Koska kunnostustöi- den tekemiseen voi tulla lähinnä rahoituksen takia taukoja, on kunnostus- töiden tekoajaksi esitetty 10 vuotta.
HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET
Utosjoen vesialueen omistavien Laitasaaren osakaskunnan, Särkijärven osakaskunnan, Sangin osakaskunnan, Utajärven osakaskunnan ja Metsä- hallituksen kanssa on hakija tehnyt sopimukset kalataloudellisen kunnos- tuksen tekemisestä.
Ranta-alueiden maanomistajien kanssa tehdään kirjallinen sopimus kulku- yhteyksien käytöstä ennen töiden aloittamista. Kulkuyhteyksien käytöstä ei makseta rahallista korvausta, mikäli puusto-, tie- ym- vaurioita ei synny.
Odottamattomista vahingoista maksetaan korvaus, joka neuvotellaan ta- pauskohtaisesti tai jäljet korjataan.
YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA
Yleiskuvaus vesistöstä
Utosjoki saa alkunsa Puolangan kunnan alueella sijaitsevan Utavaaran ta- kaa ja laskee itäkoillisesta Utasen voimalaitoksen alakanavan pohjoispuo- lelle jäävään osaan Utajärveä, josta vedet virtaavat Ala-Utoksen voimalai- toksen kautta Utasen alakanavaan. Merkittävimpiä sivujokia ovat eteläpuo- lelta laskevat Naamanjoki, Potkunjoki ja Piltunkijoki.
Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat
Utosjoen pääuoman valuma-alue on 590 km2 ja järvisyys 2,0 %. Utosjoella ei ole suoritettu jatkuvaa pitempiaikaista virtaamien ja vedenkorkeuksien seurantaa. Useita yksittäisiä havaintoja alueelta kuitenkin on. Utosjoen ve- det virtaavat kuitenkin lähes kokonaisuudessaan Ala-Utoksen voimalaitok- sen kautta. Hankealueella ei ole järviä.
Keskimääräiset virtaamat (m3/s) ovat hankealueelta alavirtaan olevalla Ala- Utoksen voimalaitoksella seuraavat:
MNQ 0,58
MQ 7,7
MHQ 92,2
HQ1/20 155
Ala-Utoksen voimalaitoksella ja padolla säännöstellään Utajärven ja Utos- lahden vedenkorkeutta. Padon putouskorkeus on 6,2 metriä, eikä padossa ole kalatietä.
Vesistön ja luonnon tila sekä käyttökelpoisuus
Utosjokea kuormittaa eniten metsätalous. Sen osuus kokonaiskuormituk- sesta on hieman yli 90 %. Seuraavaksi suurimpia kuormittajia ovat maata- lous (4 %) ja turvetuotanto (1,5 %) sekä asutus (0,5 %).
Suomen ympäristökeskuksen laatiman vesien yleisen käyttökelpoisuusluo- kituksen mukaan Oulujoen sivujokien vedenlaatu on välttävän ja tyydyttä- vän välillä. Humuspitoisten sivujokien luokkaa ovat alentaneet muun muassa korkeat fosforipitoisuudet, voimakas väri, sameusarvot ja kesäai- kaiset klorofyllipitoisuudet. Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoito- suunnitelmassa Utosjoen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja suunnitelman mukaan tavoitetilaksi on arvioitu yhden luokan parannus eli hyvä. Tavoitetilan saavuttamisen edellytyksenä on muun muassa uoman monimuotoisuuden lisääminen kalataloudellisilla kunnostustoimenpiteillä.
Tavoitetila on arvioitu suunnitelmassa saavutettavan vuoteen 2015 men- nessä.
"Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokeen" -hankkeessa selvitettiin laajasti lohikaloille soveltuvia Oulujoen alaosan kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia. Selvitysalueeseen kuuluivat Oulujoen pääuoma ja siihen laskevat merkittävimmät sivujoet sekä Oulujärveen laskeva Varis- joki.
Sivujokien happitilanne on ollut keskimääräisesti hyvä, vaihdellen välillä 84–89 %. Vesien happamuus on yleisesti ollut lähellä neutraalia (pH 6,2–
7,2). Joen pohjalla kulkeutuvan kiintoaineen määriä selvitettiin Kutujoen ala- ja yläjuoksulla, Poikajoen alajuoksulla ja Utosjoen alajuoksulla talvella 2006–2007 lokakuun lopusta toukokuun puoliväliin. Orgaanisen kiintoai- neen määrät olivat Kutujoessa, Poikajoessa ja Utosjoessa samalla tasolla kuin Sanginjoessa ja Muhosjoessa. Sen sijaan epäorgaanisen aineen osuus oli näillä kolmella joella selvästi suurempi kuin Sanginjoen ja Mu- hosjoen yläosalla. Utosjoella kiintoainekeräimiin laskeutuneen epäorgaani- sen kiintoaineen määrä oli noin 0,3 mg/cm2/vrk ja orgaanisen kiintoaineen määrä noin 0,1 mg/cm2/vrk.
Vuosina 2006–2007 tehdyn selvityksen mukaan Utosjoen parhaimmat poi- kas- ja kutualueet sijaitsevat joen ala- ja yläosilla. Keskiosalla Oravaisen-
kosken ja Autionkosken välillä on pitkiä suvantoja. Ylempänä 25–30 km:n päässä jokisuulta on pitkä jokiosuus rauhallista, osin hiekkapohjaista ni- vaa, jota monipuolistavat lyhyet kynnykset. Tästä ylävirtaan Kalliokosken ja Ämmäkosken välillä on lohelle paremmin soveltuvaa aluetta. Utosjoen so- rapohjaiset alueet ovat hiekkaisia ja niitä ei voida luokitella hyviksi kutupai- koiksi.
Vesistön käyttö
Utosjoen suvantojen vedenkorkeuksien aleneminen on aiheuttanut ran- tasortumia ja aikaisemmin kalojen talvehtimisalueina toimineet syvänteet ovat täyttyneet virran tuomasta kiintoaineesta. Jäät ovat tarttuneet mata- lassa vedessä lujasti rantatörmiin kiinni, mikä hidastaa jäiden lähtöä ja synnyttää jääpatoja. Valuma-alueen lisääntynyt maankäyttö, metsäojituk- set ja turvetuotanto ovat yhdessä edellä mainittujen muutosten kanssa heikentäneet jokiekosysteemin toimivuutta.
Seurauksia tästä ovat jokavuotiset tulvaongelmat, vedenlaadun heikkene- minen, veden vähyys kesällä, lajiston köyhtyminen ja yksipuolistuminen.
Ihmisen toiminta on aiheuttanut lohikaloille ja ravuille haitallisia elinympä- ristömuutoksia.
Hankealueella tai sen välittömällä vaikutusalueella ei ole patoja, voimalai- toksia tai muita säännöstelyrakenteita. Peruskarttatietojen perusteella han- kealueella on seitsemän siltaa ja useita jokiuoman ylittäviä sähkölinjoja.
Muutamat sillat ovat väliaikaisia tai kesäkäytössä olevia kevytrakenteisia siltoja.
Utajärven kirkonkylässä Utoslahdessa on Pitkäkoskelle ulottuva yleiskaa- va-alue, jossa on määritetty alueen maankäyttö. Muutoin alueella on voi- massa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa ei ole tätä aluetta kos- kevia merkintöjä ja alue on luokiteltu maatalousalueeksi. Lähin asemakaa- vamerkintä on alimmalta työkohteelta alavirtaan olevalla Utoslahdella, jo- hon kunnostushankkeella ei ole vaikutusta.
Vakituisia asuntoja valuma-alueella on 254 ja loma-asuntoja 161. Utosjoen rannalla on yli 80 ympärivuotisessa käytössä olevaa asuinrakennusta, jois- ta noin puolet on maatiloja tuotantorakennuksineen. Kesämökkejä tai muu- toin osan aikaa käytössä olevia rakennuksia on noin 80.
Alueen pääasialliset virkistyskäyttömuodot ovat kalastus, syksyinen vesilin- tujen metsästys sekä kesällä uinti. Kesäaikaisesta vedenvähyydestä johtuen vesiliikennettä harjoitetaan pääasiassa sivuvesistöjen järvialueilla ja Ylilammella.
Kalasto ja kalastusolot
Utosjoen kalastoon kuuluvat kalastustiedustelun mukaan ainakin taimen, kirjolohi, harjus, siika, hauki, ahven, made, lahna, särki, seipi, säyne ja kiiski. Utosjoen ala- ja keskiosilla tehtyjen sähkökoekalastusten mukaan Utosjoen koskikalasto oli pääasiassa kivennuoliaisia, kivisimppuja ja mutu- ja. Näiden lisäksi esiintyi harjusta, haukea, ahventa ja madetta. Harjusta esiintyi pieninä tiheyksinä kaikilla koealueilla. Kahdella ylimmällä alueella oli sekä yksikesäisiä varmuudella Utosjoessa syntyneitä että yksivuotiaita harjuksen poikasia. Alimmalta koealalta saatiin vain yksi kolmivuotias har- jus. Hauen, ahvenen, mateen ja särjen yksilötiheydet olivat pieniä ja niitä esiintyi vain satunnaisesti osalla koealueista.
