LUPAPÄÄTÖS Nro 5/08/1 Dnro Psy-2005-y-106 Annettu julkipanon jälkeen 16.1.2008

LUPAPÄÄTÖS

Nro 5/08/1

Dnro Psy-2005-y-106

Annettu julkipanon jälkeen 16.1.2008

ASIA

Ahvenlahden luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuusamo

LUVAN HAKIJA

Hyrkäs & Maikku Oy Palojärventie 31

93999 KUUSAMO

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

Ympäristöluvan hakemisen peruste... 4

Vesitalousluvan hakemisen peruste ... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE ... 4

TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Vesilain mukainen toiminta ... 5

Rakenteet ... 5

Veden johtaminen ja säännöstely... 6

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7

Päästöt pintavesiin... 7

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 7

Päästöt ilmaan ja melu... 7

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen sekä varastointi ... 7

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 7

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat ... 7

Alueen luonto ja suojelualueet ... 8

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8

Vesistön tila ja käyttö ... 8

Vedenlaatu... 8

Kalatalous ... 9

Vesistön virkistys- ja muu käyttö... 9

Maaperä ja pohjavesiolot ... 9

Muut toiminnot alueella ... 9

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 9

Vaikutus pintavesiin ... 9

Vaikutus vedenlaatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin ... 9

Vaikutus kalatalouteen... 10

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 10

Muut vaikutukset ... 10

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 10

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 10

ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET VESISTÖN PILAANTUMISESTA... 10

Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet... 10

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 10

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 10

Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 11

Hakijan kuuleminen ja selitys ... 13

MERKINTÄ ... 15

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 15

VESITALOUSLUPARATKAISU ... 15

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 16

YMPÄRISTÖLUVAN LUPAMÄÄRÄYKSET ... 16

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 16

Päästöt vesiin ... 16

Päästöt ilmaan ... 16

Melu ... 17

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 17

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 17

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 17

Toiminnan lopettaminen... 17

Kalatalousmääräys ... 18

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 18

RATKAISUN PERUSTELUT... 18

VESITALOUSLUPA ... 18

YMPÄRISTÖLUPA ... 18

Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet ... 18

Luvan myöntämisen edellytykset ... 19

Lupamääräysten perustelut ... 19

Kalatalousmääräyksen perustelut... 19

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 19

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 21

Päätöksen voimassaolo ... 21

Lupamääräysten tarkistaminen ... 22

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 22

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 22

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 22

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 22

KÄSITTELYMAKSU... 22^U Ratkaisu ... 22

Perustelut... 22

Oikeusohje ... 23

MUUTOKSENHAKU ... 24

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on siirtänyt sinne 28.7.2005 saapu- neen hakemuksen hallintolain 21 §:n nojalla ympäristölupaviraston käsitel- täväksi. Ympäristölupavirastoon 1.8.2005 saapuneella hakemuksella Hyr- käs & Maikku Oy on pyytänyt lupaa luonnonravintolammikkotoiminnan jat- kamiseen hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Ahvenlahden luonnonravintolammikko sijaitsee Kuusamon kaupungissa noin 15 kilometriä Kuusamon keskustaajamasta länteen. Alue on Kurkijär- ven valuma-alueella (61.663).

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonra- vintolammikolle tai lammikkoryhmälle.

Vesitalousluvan hakemisen peruste

Vesilain 8 luvun 1 §

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukaisis- sa lupa-asioissa vesilain 8 luvun 1 §:n nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Pohjois-Suomen vesioikeus on 29.10.1985 päätöksellä nro 73/85/1 myön- tänyt luvan Ahvenlahden luonnonravintolammikon rakentamiseen ja käyt- töön kalanpoikasten kasvatusta varten. Lupaehtoja on myöhemmin muu- tettu Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksellä 9.9.1988 nro 44/88/1.

Muutoksella on muun muassa määrätty ylimmäksi vedenkorkeudeksi N60 + 312,20 m ja myönnetty lupa Hankipuron ja Isonsuonpuron vesien johtamiseen ohituskanavalla Ahvenlammen ohitse.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 7.10.2003 antamallaan päätök- sellä velvoittanut hakemaan luonnonravintolammikolle ympäristönsuojelu- lain mukaista lupaa.

Hanketta varten tarvittavien alueiden käyttöoikeuden hakija on saanut suostumuksilla ja sopimuksilla:

Hyrkkäänaho RN:o 379:2 (voimassa oleva 305-411-379-4), Kuusamo, Kir- konkylä, 23.7.1984 (suostumus voimassa 25 v), 29.3.1985 (sopimus voi- massa 25 v), 9.2.1988 (suostumus) ja 9.8.1988 (suostumus);

Koskela RN:o 86:161 (oikeastaan 305-411-86), Kuusamo, Kirkonkylä, 7.11.1984 (sopimus voimassa 25 v) ja 27.11.1987 (suostumus);

Kovaniemi RN:o 43:7, Kuusamo, Maaselkä, 24.1.1985, (sopimus) 22.1.1988 (suostumus) ja 27.1.1988 (sopimus) ja

Yrjölä RN:o 61 (voimassa oleva 305-413-61-2), Kuusamo, Maaselkä, 27.12.1984 (suostumus) ja 9.2.1988 (suostumus).

Alueella on voimassa ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistama Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava, jonka mukaan Ahvenlahden alue kuuluu val- takunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.

TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Ahvenlahden luonnonravintolammikko on rakennettu Heinäjärven Mata- laselän ja Kovajärven Kovalahden väliseen maastoon entiselle järvialueel- le, joka on vuosina 1930–1940 kuivattu ja hyödynnetty luonnonniittynä.

Lammikon pinta-ala on vedenkorkeuden ylärajalla noin 89 ha. Valuma-alue on noin 7,4 km² ja lammikon tilavuus noin 1 400 000 m³ vedenkorkeudella N₆₀ + 312,20 m ja 2 metrin keskisyvyydellä arvioituna. Lammikon pohja on aikoinaan kuivatuksen yhteydessä kanavoitu.

Lammikossa kasvatetaan siianpoikasia. Kasvatustavoite on noin 1 000 000 siianpoikasta vuodessa siten, että poikaset saavuttavat 10–11 cm:n pituu- den.

Vesilain mukainen toiminta

Rakenteet

Ahvenlahden vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön pintavirtausmunkin kautta. Pato on moreenimaapato, jonka korkeus on enimmillään noin 3 m.

Padon harjan leveys on noin 10 m, purkukanavan pituus noin 15 m ja luis- kien kaltevuus 1:3. Padon kuivavara on keskimäärin noin 90 cm. Vesipin- taa säännöstellään 10 cm korkeilla settilankuilla. Munkin alapuolella sijait- see kalojen keräilylaite. Laskuojan pituus Kovajärveen on noin 300 m.

Heinäjärvestä Kovajärveen on rakennettu ohituskanava 1, jolla ohjataan vettä luonnonravintolammikon ohitse sen itäpuolelta. Ahvenlahden länsi- puoliseen Niittyselkään lännestä laskevat Hankipuro ja Isonsuonpuro on suljettu maapadoilla ja niiden vedet on ohjattu ohituskanavalla 2 luonnon- ravintolammikon ohitse sen etelälaitaa kuitenkin siten, että osa vesistä voi- daan ohjata kanavasta lammikkoon.

Säännöstelymunkille johtaa tie pohjoispuolelta Ahvenlahden itäpään kaut- ta. Alueella on huoltorakennus.

Veden johtaminen ja säännöstely

Ahvenlahden luonnonravintolammikosta johdetaan vettä vesistöön vain syksyllä lammikon tyhjennysvaiheessa. Keväisin lammen annetaan täyttyä ylärajaan saakka, jonka jälkeen munkkipato suljetaan.

Ahvenlahden ylin veden korkeus on N₆₀ + 312,20 m. Lammikon pintaa las- ketaan syyskuusta jäiden tuloon saakka vain noin 30 cm eli 89 ha:n pinta- alalta juoksutettavan vesimäärän arvioidaan olevan maksimissaan noin 267 000 m³. Näiden tietojen perusteella on arvioitu tyhjennysjuoksutuksen aikaiseksi keskimääräiseksi virtaamaksi 0,11 m³/s ja maksimivirtaamaksi noin 0,60 m³/s.

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta

Ahvenlahden luonnonravintolammikossa tuotetaan siianpoikasia, jotka is- tutetaan keväällä vastakuoriutuneina. Kalanpoikaset käyttävät ravintonaan järven omaa biomassaa eli lähinnä eläinplanktonia ja pohjaeläimiä. Tavoite on kasvattaa noin miljoona siianpoikasta vuodessa eli noin 10 000 poikas- ta hehtaarilta. Kasvatettavien siianpoikasten tulisi saavuttaa lammikkokau- den aikana vähintään 10–11 cm:n pituus.

Hakijan arvion mukaan kevyt lannoitus on tarpeen tuotantotason ylläpitä- miseksi ja kooltaan riittävän suurien poikasten tuottamiseksi. Lannoituk- seen käytetään vain teollisesti tuotettuja lannoitteita. Lannoitus tapahtuu kesä-heinäkuussa tarvittaessa. Levityksessä käytetään venettä ja lannoite liuotetaan suoraan veteen. Lammikon vähäisen ravintotilanteen ja lannoi- tustarpeen havaitsee muun muassa siitä, että siianpoikaset kiertävät lam- mikon ympäri aivan rannan tuntumassa. Myös eläinplanktonin vähäinen määrä vedessä on silmämääräisesti havaittavissa. Lannoitus tapahtuu pienissä erissä ja lähes viikoittain, joten lisätyt ravinteet sitoutuvat tehok- kaasti kaloihin. Lannoitukseen käytetään esimerkiksi Puutarha Y1 -lannoitetta, jossa typen osuus on 9 % ja fosforin 6 %. Hakijan arvion mu- kaan riittävä lannoitemäärä olisi vuodessa noin 10–20 kg/ha eli enintään 107 kg fosforia ja 160 kg typpeä. Oikeaa lannoitusmäärää voidaan seurata kalojen kasvumittauksilla, joita tehdään viikoittain. Lisäksi lannoituksen vai- kutusta voidaan seurata vesinäytteillä.

Lammikolla käytetään pH:n säätöön dolomiittikalkkia noin 30 000–

40 000 kg vuodessa eli enintään noin 450 kg/ha. Kalkki tuodaan lammikol- le keväällä kuorma-autolla irtokalkkina.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Ravinnepäästöt vesistöön pyritään pitämään vähäisinä sopeuttamalla lan- noitemäärät ja lammikon kalojen ravinnonkäyttö. Lisäksi virtaus vesistöön estetään kesäaikana, jolloin lammikkoa lannoitetaan. Lannoitus tapahtuu pienissä erissä, jotta lisätyt ravinteet sitoutuvat tehokkaasti kalojen lisäkas- vuun. Lammikko tyhjennetään hitaasti eikä alapuoliseen vesistöön lasketa kerralla suurta vesimäärää.

YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin

Ahvenlahdesta johdetaan vettä alapuoliseen vesistöön vain syksyllä lam- mikon tyhjennysvaiheessa. Lammikkoa ei tyhjennetä kokonaan, vaan sen pintaa lasketaan noin 30 cm. Tyhjennysjuoksutuksen aikainen keskimää- räinen virtaama on 0,11 m³/s ja maksimivirtaama 0,60 m³/s. Keskimääräi- sen virtaaman ja 13.6.2005 mitattujen ainepitoisuuksien perusteella on laskettu Ahvenlahden tyhjennyksen aikaiseksi nettokuormitukseksi 24 kg/vrk kiintoainetta (693 kg/vuosi), 0,17 kg/vrk fosforia (5 kg/vuosi), 1,8 kg/vrk typpeä (50 kg/vuosi). Bruttokuormitus ilman lannoitusta on 8 kg fosforia, 116 kg typpeä ja 1 330 kg kiintoainetta vuodessa.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Ahvenlahden luonnonravintolammikon läheisyydessä ei ole vedenottamoi- ta eikä vedenottoon soveltuvia pohjavesiesiintymiä. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa.

Päästöt ilmaan ja melu

Toiminnasta ei aiheudu melu-, pöly- tai hajuhaittaa.

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen sekä varastointi

Alueella muodostuva jätteet ovat pääasiassa lannoitesäkkejä. Muoviset säkit toimitetaan kierrätykseen. Mahdolliset paperisäkit poltetaan pienissä erissä.

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus

Ahvenlahden luonnonravintolammikko sijaitsee Kurkijärven valuma- alueella nro 61.663, jonka pinta-ala on 111 km² ja järvisyys 17,1 %. Valu- ma-alueesta on 79 % luokittelemattomia metsätalouden maita ja maatalo- usmaata 2,3 %.

Ahvenlahden alueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Kovajärveen, joka laskee vetensä Myllylammen kautta Kurkijärveen noin 4,3 km Ahvenlah- desta alavirtaan.

Alkuperäinen lampi on kuivattu kanavoimalla 1930- ja 1940-luvuilla lähes täydellisesti.

Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat

Ahvenlahden purkuvesistöstä ei ole virtaamatietoja. Laskennassa on käy- tetty Kuusamossa sijaitsevan Vääräjoen tietoja. Vääräjoki sijaitsee noin 16 km Ahvenlahdesta kaakkoon. Kovajärven luusuan virtaamiksi on saatu:

ylivirtaama 9,4 m³/s, keskivirtaama 0,5 m³/s, alivirtaama 0,002 m³/s ja syys–lokakuun keskivirtaama 0,45 m³/s.

Alueen luonto ja suojelualueet

Ahvenlahden läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin suojelu- alue on Kuusamon Natura 2000 -alueisiin kuuluva Ruoppisuo- Nojosenvaaran kurun-Valkeaisenpuron lehdot -alue (FI1101625), joka si- jaitsee noin 5 km Ahvenlahdesta pohjois-koilliseen. Luonnonravintolam- mikko on valtakunnallisen valtioneuvoston hyväksymän lintuvesien suoje- luohjelman Ahvenlahti-Niittyselkä-Matalaselkä-Rönnynlampi -alueella.

Asutus ja muu rakennettu ympäristö

Ahvenlahden alue on asumatonta. Lähimmät rakennukset ovat Ahvenlah- den eteläpuolella sijaitsevan Kovajärven sekä itäpuolella sijaitsevan Heinä- järven rannoilla olevat kesämökit.

Vesistön tila ja käyttö

Vedenlaatu

Ahvenlammesta otettiin näyte lupahakemusta varten 13.6.2005 ennen mahdollisen lannoituksen aloittamista. Veden pH oli 7,5, sähkönjohtavuus 5 mS/m ja kiintoainepitoisuus 5 mg/l. Kokonaisfosforin pitoisuus oli rehe- välle vesistölle ominaisella tasolla (28 µg/l) ja typpipitoisuus suhteessa hieman alhaisempi (440 µg/l). Fosfaattifosfori oli kulunut vedestä ja pitoi- suus oli alle määritysrajan. Ammoniumtyppeä oli samaan aikaan vedessä vielä 26 µg/l, mikä antaa viitteitä perustuotannon fosforirajoitteisuudesta.

Aiemmat näytteet on otettu kasvatustoiminnan alkuaikoina vuosina 1986–

1988 ja vuonna 1999. Ahvenlammesta tyhjennysjuoksutusten aikana 1986–1988 otettujen näytteiden perusteella vedenlaatu vaihteli voimak- kaasti. Ahvenlahdesta tuleva vesi oli selvästi tummempaa, sameampaa ja ravinnepitoisempaa kuin Kovajärvessä. Ravinteiden pitoisuus oli enimmil- lään syyskuussa 1997 4–10-kertainen Kovajärven pintaveteen verrattuna.

Havaintopaikkojen luonne on toisaalta hyvin erilainen sillä purkuojassa vaikuttavat voimakkaammin myös luonnolliset huuhtoumat maa-alueelta kuin järvipisteellä.

Kovajärven syvänne lämpökerrostuu talvella voimakkaasti. Helmikuussa 1986 Kovajärven syvänteen happitilanne oli vielä kohtalainen, mutta maa- liskuussa 1999 otetussa näytteessä happi oli pohjanläheisestä vedestä ku- lunut loppuun. Tällöin myös rautaa ja ravinteita, etenkin pelkistynyttä am- moniumtyppeä, vapautui sedimentistä alusveteen. Kesä- ja syysnäytteissä kerrostuneisuus oli vähäistä eikä happiongelmia esiintynyt.

Kovajärven veden pH oli talvinäytteissä lievästi hapan, 6,4–6,9 ja kesällä neutraalin tuntumassa, 7,0–7,4. Sähkönjohtavuus vaihteli arvon 3 mS/m tuntumassa. Järvi on melko kirkasvetinen. Humuspitoisuutta kuvaava ke- miallinen hapenkulutus on ollut Kovajärvessä 5–9 mg O2/l, rautapitoisuus noin 200 µg/l, väriluku 20–50 mg Pt/l ja sameus 0,2–2,4 FTU.

Ravinnepitoisuuksiltaan Kovajärvi on karu, pintaveden kokonaisfosforipi- toisuus on näytteissä ollut 3–10 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 150–300 µg/l. Heinäkuussa 1999 mitatut epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet oli- vat erittäin alhaisia, ja todennäköisesti järvi on perustuotannoltaan yhteis- rajoitteinen. Leväntuotannon runsautta kuvaavan a-klorofyllin pitoisuus on määritetty vain heinäkuussa 1999, jolloin se oli verrattain korkea, 5,7 µg/l.

Veden hygieeninen laatu on ollut Kovajärvessä pääosin hyvä, vaikka 20.9.1988 mitattiin korkea fekaalisten entrokokkien pitoisuus.

Kalatalous

Kovajärven kalastosta ja kalastuksesta haastateltiin Palojärven osakas- kunnan esimiestä sekä Maaselän osakaskunnan entistä varaesimiestä, jo- ka asuu Kovajärven rannalla. Heidän mukaansa Kovajärven kalastus on vähäistä eivätkä vuosisaaliit ole kovin merkittäviä. Vuosittain kalastavien talouksien määrä on noin 10. Pyyntiä harjoittavat pääsääntöisesti rannan kesämökkiläiset. Pyynti on lähinnä verkkokalastusta. Paikallisilla talouksilla on myös kaksi nuottaa, mutta niiden käyttö on vähäistä.

Yleisimmät saalislajit ovat Kovajärvellä hauki ja ahven. Särkeä järvessä ei juurikaan esiinny. Pienikokoista muikkua on ollut runsaasti, minkä vuoksi Maaselän osakaskunta on istuttanut sitä harventamaan taimenta. Lisäksi järvessä esiintyy siikaa.

Vesistön virkistys- ja muu käyttö

Kovajärven rannan läheisyydessä on jonkin verran asuin- ja kesämökkira- kennuksia, joten vaikutusalueella on ainakin uimavesi- ja saunavesikäyt- töä.

Ahvenlahden läheisyydessä ei ole pintavedenottamoita.

Maaperä ja pohjavesiolot

Vaikutusalueella ei ole vedenottoon soveltuvia pohjavesialueita.

Muut toiminnot alueella

Alueella toimii Oivangin paliskunta.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin

Vaikutus vedenlaatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin

Ahvenlahden patoaminen vähentää virtaamia alapuolisessa vesistössä ke- säaikaan. Virtaamamuutokset alapuolisen Kovajärven luusuassa ovat kui- tenkin pieniä, noin 4 %. Keväällä patoaminen tasaa virtaamia, mutta syk- syllä tyhjennysjuoksutuksen aikana vastaavasti kasvattaa niitä. Ahvenlah- desta tyhjennetyn maksimivesimäärän ja Vääräjoen virtaamien avulla ar- vioituna Kovajärven luusuan virtaamat kasvavat tyhjennysjuoksutuksen ai- kana noin 25 %.

Luonnonravintolammikon syys–lokakuun tyhjennysjuoksutuksen aikaiset vaikutukset vesistöön on arvioitu ennen lannoituksen aloittamista 13.6.2005 mitattujen ainepitoisuuksien perusteella. Muutokset Kovajärveen on arvioitu melko vähäisiksi. Nettopitoisuusmuutokset ovat 0,5 mg/l kiinto- ainetta, 36 µg/l kokonaistyppeä ja 4 µg/l kokonaisfosforia. Nettopitoisuus- muutoksia on kuitenkin vaikea arvioida ilman laajempaa aineistoa. Lannoit- tamattomana lammen vesi aiheuttaa suhteellisen vähäisiä vesistövaikutuk- sia purkuvesistössä.

Vaikutus kalatalouteen

Hakijan arvion mukaan vaikutuksia Kovajärven kalastukseen ja kalastoon ei ole havaittavissa, koska luonnonravintolammikon tyhjennyksestä aiheu- tuva kiintoaine- ja ravinnekuormitus on vähäinen ja laimenee alapuolisessa vesistössä tehokkaasti.

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen

Luonnonravintolammikkotuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa.

Muut vaikutukset

Toiminnasta ei aiheudu melua tai hajua ympäristöön.

Tärkein virkistyskäyttömuoto alueella on kalastus, jonka harjoittamiseen lammikolla ei ole vaikutusta. Kovajärven uima- ja saunavesikäytölle ei ole haitallisia vaikutuksia.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakija on esittänyt ettei Ahvenlahden luonnonravintolammikon kuormitusta ja vesistövaikutuksia tarvitsisi tarkkailla. Toiminnasta pidetään käyttöpäivä- kirjaa. Mikäli tarkkailu katsotaan tarpeelliseksi, hakija on esittänyt, että näytteet otettaisiin tyhjennysjuoksutuksen aikana kaksi kertaa (juoksutuk- sen alussa ja lopussa) välittömästi lammikon settipadon alapuolelta sekä Kovajärven syvänteen kohdalta metrin syvyydestä. Näytteistä analysoi- daan kiintoaine, sähkönjohtavuus, pH, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppi.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Hakija ei ole esittänyt erillistä suunnitelmaa toimintaan liittyvistä riskeistä.

ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET VESISTÖN PILAANTUMISESTA Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet

Hakija on selityksessään katsonut, että aikaisemman suuruinen istutusvel- voite 5 000 siianpoikasta on riittävä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Kuusamon kaupungissa 8.3.–7.4.2006 sekä erityis- tiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työ- voima- ja elinkeinokeskukselle, Kuusamon kaupungille, kaupungin ympä-

ristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille.

Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 8.3.2006 Koillissanomat -nimisessä lehdessä.

Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnan jatkaminen ei näyttäisi sanot- tavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Toiminta täyttää kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa asetetut vaatimukset. Valtakunnalliseen valtio- neuvoston hyväksymään lintuvesien suojeluohjelmaan sisältyy Ahvenlahti- Niittyselkä-Matalaselkä-Rönnynlampi -alue. Lintuvesiensuojeluohjelmakoh- teesta on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelualue. Luonnonravintolam- mikkotoiminnalla ei ole syytä huonontaa niitä olosuhteita, jotka Ahvenlah- della nyt vallitsevat. Toisaalta ei ole estettä jatkaa toimintaa kuten tähän asti.

Tyhjennysjuoksutuksen aikana lähtevän veden laatua tulisi mitata kaksi kertaa juoksutuksen aikana välittömästi settipadon alapuolella. Näytteistä tulisi määrittää ainakin kokonais- ja fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiinto- aine. Lupamääräyksissä olisi huomioitava lisäksi seuraavaa:

– lammikon pohjaa ei saa muokata

– kaloja ei saa ruokkia lammikon ulkopuolisella ravinnolla – lupamääräykset tulisi tarkistaa viimeistään 10 vuoden kuluttua – lammikon käytöstä on pidettävä hoitopäiväkirjaa

– lammikon tyhjennys on tehtävä hitaasti ja välttäen nopeita virtaaman- muutoksia

– padon läheisyydessä on oltava vedenkorkeusasteikko, johon on sel- västi merkitty ylin sallittu padotuskorkeus.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Ahvenlahden luonnonra- vintolammikon kuormitus on samaa suuruusluokkaa kuin saman kokoiselta turvetuotantoalueelta lähtevä kuormitus. Lammikko tyhjennetään syys–

lokakuun aikana, jolloin olosuhteet perustuotannolle eivät valon vähenemi- sestä ja vesien viilenemisestä johtuen ole enää parhaimmillaan. Kovajärvi on kuitenkin melko vähäravinteinen ja lammikon tyhjennyksen aikainen ra- vinnepitoisuuksien laskennallinen nousu luusuassa on ilman lannoituksen vaikutustakin suhteellisesti suuri.

Lupa voidaan myöntää toistaiseksi niin, että hakemus lupamääräysten tar- kistamiseksi jätetään vuoden 2012 loppuun mennessä. Hakemukseen on liitettävä tarkkailuun perustuva tarkennettu arvio aiheutuvasta kuormituk- sesta ja sen vaikutuksista alapuolisessa vesistössä.

3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Jaosto on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että kau- pungin ympäristötarkastaja on ottanut lammikosta 24.9.2003 vesinäytteen, jonka typpipitoisuus oli yli kaksinkertainen ja fosforipitoisuus hieman alle kaksinkertainen hakijan esittämän näytteen pitoisuuksiin verrattaessa.

Jaoston käsityksen mukaan on arveluttavaa arvioida kuormitusvaikutuksia vain yhden näytteen perusteella. Lupa voidaan kuitenkin myöntää lupa-

määräyksillä rajoitettuna. Toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi on asetettava laajahko tarkkailuvelvoite ja lupa tulee tarkistaa viiden tark- kailuvuoden jälkeen.

Luonnonravintolammikon lannoitemäärän tulee perustua hakijan esittämän kalanpoikasten tarkkailun lisäksi veden ravinnepitoisuusanalyyseihin ja laskettuun ravinnetaseeseen, jossa tarkastellaan mm. kalaan ja sediment- tiin sitoutuvia sekä juoksutuksessa poistuvia ravinnemääriä. Mikäli lammi- kon tuotanto on selvästi fosforirajoitteista, ei lammikon lannoittamista typel- lä tule sallia tai päinvastoin. Lannoittaminen on lopetettava elokuun alkuun mennessä. Kalkitsemistarve on selvitettävä vesinäytteiden avulla, koska liika kalkitseminen nostaa veden pH:ta. Fosforin liukenemista sedimentistä on havaittu tapahtuvan veden pH:n noustessa yli 8,5.

Käytöstä, hoidosta ja tarkkailusta on pidettävä päiväkirjaa, josta jäljennös tulee toimittaa vuosittain myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Hakemuksessa esitetyn tarkkailun lisäksi hakijan tulee tarkkailla lammikon vedenlaatua kesä-, heinä- ja elokuussa otettavilla vesinäytteillä. Juoksutet- tavasta vedestä on otettava vähintään kolme näytettä. Ainakin osa näyt- teenotoista on oltava muun kuin hakijan tekemiä. Näytteistä tulee analy- soida myös lämpökestoiset ulosteperäiset indikaattoribakteerit.

Paperisäkkijätteen hävittäminen polttamalla ei ole suotavaa, eikä jätteen avopoltto nuotiossa ole kaupungin jätehuoltomääräysten mukaan sallittua.

4. Kuusamon kalastusalue

Kalastusalue on esittänyt, että kalanpoikasten kasvun lisäykseen käytettä- vän lannoituksen määrää on kohtuullistettava esimerkiksi puoleen esitetys- tä määrästä eli enintään 10 kg:aan/ha. Lannoituksesta seuraa liiallinen re- hevöityminen, mistä voi seurata muun muassa sinilevän liiallista kasvua alapuolisissa vesistöissä.

5. Maanselänkylän kalastuskunta

Muistuttaja on katsonut, että lammikon lannoitus lisää ravinnepitoisuuksia alapuolisissa vesissä. Vedenlaatua on tarkkailtava. Ravinnepitoisuuksia on mitattava riittävän usein, vähintään syksyllä ja keväällä. Mikäli ravinnearvot nousevat, on lupa otettava uudelleen käsittelyyn.

Muistuttaja on vaatinut, että kalankasvattajan on istutettava kalastuskun- nan vesiin vuosittain 50 000 siianpoikasta.

6. AA, Kovaniemi RN:o 43:7 Kuusamo, Maanselkä ja yhteinen vesialue RN:o 876:4 (305-413-876-4 osakas)

Muistuttaja on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Perusteluina muistuttaja on esittänyt, että hanke ei sovi lintuvesiensuojeluohjelman tavoitteisiin. Niit- tyselän vedenpinnan laskeminen syksyllä kuiville ja täyttäminen vasta ke- vätsulamisvesillä aiheuttaa vesikasvillisuuden ja -eläimistön tuhoutumisen.

Asiasta on tutkimustietoa useista säännöstellyistä järvistä. Tuhoutumisesta seuraa alueen linnuston köyhtyminen.

Alueen lannoittaminen sekä vedenjuoksutus lammikon tyhjennyksen takia aiheuttaa alapuolisen vesistön rehevöitymistä. Juoksutettavan veden mu-

kana kulkeutuu lietettä vesistöön. Seurauksena jo harjoitetusta toiminnasta on Kovajärven syvänteiden happikato. Hakemuksessa esitetty väite, että hanke ei aiheuta vahinkoja, on virheellinen.

Niittyselän vesialue ulottuu muistuttajan tilan alueelle. Metsätaloussuunni- telman mukainen kuvio 175, joka on pinta-alaltaan 16,4 ha, on nevaa ja osa siitä kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alue on lettoinen ja sen si- sällä oleva kuvio 176 on luokiteltu "muu arvokas elinympäristö". Samoin kuvio 179 kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan. Veden pinnan lasku liki kahdella metrillä ja täyttö kesällä ylärajaan ei voi olla vaikuttamatta haitalli- sesti alueen luonnontilaan.

Niittyselän ohituskanavan alue on osittain muistuttajan omistaman tilan alueella, eikä hakijalla ole laillista oikeutta kanavan sijoittamiseen alueelle.

Tilan edellisten omistajien 24.1.1985 antama lausuma "… sovimme, et- temme vastusta Hyrkäs & Maikun Niittyselkä-Ahvenlahdelle suunnittele- maa luonnonravintolammikkohanketta." ei sido millään tavalla tilan seuraa- via omistajia. Sopimukseen on tehty 27.1.1988 lisäys, jolla silloiset omista- jat ovat sopineet, että Hyrkäs & Maikku Oy voi nostaa Ahvenlahti- Niittyselkä luonnonravintolammikon veden korkeuteen N₆₀ + 312,20 m saakka. Lisäksi tilan omistajat ovat 22.1.1988 suostuneet siihen, että Han- kipuron ja Isonpuron vedet yhdistetään ja johdetaan Niittyselän vesiin.

Hakijat eivät ole esittäneet, että heillä olisi ollut oikeus laskea muistuttajan omistama vesialue kuivaksi ja kaivaa Niittyselän ohituskanava tilan Kova- niemi RN:o 43:7 vesi- ja maa-alueelle. Muistuttaja on ilmoittanut peruutta- vansa tilan edellisten omistajien 22.1.1988 ja 27.1.1988 antamat suostu- mukset.

Hankkeesta aiheutuu niin huomattavia taloudellisia haittoja, että ilman pe- rusteellista YVA-selvitystä hakemus tulee hylätä. Hankkeesta aiheutuvien vahinkojen selvittämiseksi ja arvioimiseksi tulisi hankkeeseen määrätä toi- mitusinsinööri.

Hakijan kuuleminen ja selitys

Hakija on ympäristölupaviraston varattua siihen tilaisuuden antanut 17.5.2006 selityksen.

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Lammikon pohjaa muokataan tarvittaessa kevyellä haraamisella pohjan elävöittämiseksi ja kaloille käyttökelpoisen ravinnon saatavuuden lisäämi- seksi. Syksyisessä poikasten paunettipyynnissä käytetään usein apuna järvinuottausta, joka käytännössä vaikuttaa pohjasedimenttiin haraamisen tapaan. Kevyt haraus ei hakijan käsityksen mukaan aiheuta merkittävää nettolisäystä veden ravinnepitoisuuksiin. Pohjan muokkaus myös vähentää tarvetta lammikon ulkopuolisen ravinnon käyttämiselle, eikä lammikkoon ole tällä hetkellä tarvetta lisätä ulkopuolista ravintoa, kuten rehua.

Lammikon tyhjennys tapahtuu hitaasti, eikä esitettyä 0,6 m³/s:n maksimi- juoksutusta juurikaan esiinny. Lammikon vedenpintaa lasketaan ainoas- taan noin 30 cm, joten lampi pysyy varsin luonnontilaisena ympäri vuoden.

Asianmukainen vedenkorkeusasteikko on padon alapuolella, josta veden- korkeudet voidaan tarvittaessa tarkistaa.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Luonnonravintolammikon kuormitus ei ole millään muotoa verrattavissa turvetuotantoalueen kuormitukseen. Turvetuotantoalue kuormittaa vesistöä ympäri vuoden, mutta luonnonravintolammikon tyhjennys tapahtuu keski- määrin kahden viikon aikana. Lammikon laskennallinen kuormitus (kg/ha/vrk) on kylläkin tyhjennysaikana likimäärin samaa luokkaa kuin tur- vetuotantoalueen.

Lammikon pintaa lasketaan ainoastaan 30 cm. Tyhjennys tapahtuu loppu- syksystä, jolloin hetkellinen ravinnepitoisuuksien kohoaminen ei aiheuta esimerkiksi leväkukintojen riskiä.

3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvon- tajaosto

Näytteenotto muuna kuin juoksutusaikana ei ole perusteltua, sillä sen tar- koitus on saada aineistoa kuormitusvaikutusarviointiin. Kalaan ja sediment- tiin sitoutuvien ravinnemäärien tarkastelu ei ole perusteltua, koska mene- telmät ovat kuormitukseen nähden kalliita.

Lannoittaminen ja sen määrä perustuu arvioihin, joiden perusteella lammi- kon tuotanto pysyy korkeana ja kannattavana. Lannoitus suoritetaan tar- peen mukaan kesä-heinäkuun aikana. Kalkitsemistarpeen selvittäminen vesinäytteillä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä kalkki levitetään jään päälle keväällä, jolloin veden pH-arvot ovat eri tasolla kuin kesäaikaan. Veden pH ei nouse ko. kalkitsemismäärillä ratkaisevasti.

Ulosteperäisten indikaatiobakteerien selvittäminen vedestä on perustee- tonta, sillä hakija käyttää ainoastaan teollisesti tuotettuja lannoitteita. Lu- pamääräysten tarkistamista hakija esittää 10 vuoden kuluessa. Mahdolli- sen paperisäkkijätteen hävittämistä polttamalla hakija on pitänyt suotava- na, mikäli poltto tapahtuu pienissä erissä nuotion tms. avotulen polton yh- teydessä.

4. Kuusamon kalastusalue

Käytettävä lannoitemäärä on 10–20 kg/ha/vuosi ja lannoitusta tehdään tar- peen mukaan. Lannoituksen tarvetta tarkkaillaan muun muassa kalojen käyttäytymisen perusteella sekä kasvumittauksilla. Tarve voi vaihdella vuosittain eikä kiinteää arvoa 10 kg/ha/vuosi tulisi määrätä. Syksyistä tyh- jennysjuoksutuksen aikaista näytteenottoa voidaan käyttää arviopohjana suunniteltaessa tulevan vuoden lannoituksen määrää.

5. Maanselänkylän kalastuskunta

Lannoituksen määrä pyritään pitämään alhaisena. Lannoitus on kuitenkin välttämätöntä, että lammen tuottavuus ja kannattava liiketoiminta säilyvät.

Vedenlaadun tarkkailu ainoastaan syksyllä on perusteltua, sillä ainoastaan silloin lammikosta lasketaan vettä alapuoliseen vesistöön. Velvoiteistutuk- sen määrä olisi pysytettävä edelleen 5 000 siianpoikasessa.

6. AA

Lammikkoa ei tyhjennetä syksyllä kokonaan vaan pintaa lasketaan ainoas- taan 30 cm kahden viikon mittaisen juoksutusjakson aikana. Siten väite eläimistön ja kasvillisuuden tuhoutumisesta on perätön. Alapuolisen vesis- tön rehevöitymisestä ei ole varsinaisesti näyttöä. Talvenaikainen pohjanlä- heinen hapettomuus on tyypillistä useimmissa luonnonvesistöissä, eikä tä- ten voida vetää johtopäätöstä, että Ahvenlahden luonnonravintolammikko olisi vuoden 1999 vähähappisuuden aiheuttaja.

Muistuttajan käsitys siitä, ettei tilan entisten omistajien suostumus kanavan rakentamiselle sitoisi uutta omistajaa, ei pidä paikkaansa. Hänelle on huu- tokauppatilaisuudessa 2.12.1998 ilmoitettu kiinteistöä koskevasta luonnon- ravintolammikkosopimuksesta ja Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapää- töksestä. Hyrkäs & Maikku Oy on suorittanut kertakaikkisen korvauksen aiheutuneista vahingoista tilan edelliselle omistajalle. Muistuttajan on tullut ottaa kanavan mahdollisesti kiinteistölle aiheuttama haitta huomioon hank- kiessaan kiinteistön itselleen, esimerkiksi alentuneena kauppahintana. Ky- symys on myyjän ja ostajan välisestä oikeussuhteesta.

Sama koskee edellisten kiinteistön omistajien suostumusta Hankipuron ja Isosuonpuron yhdistämiseen. Veden korkeuden nostamiseen korkeuteen N60 + 312,20 m on vesioikeuden lupa. Allastilavuuden kasvusta ja ve- sisyvyyden lisääntymisestä on ollut seurauksena ohituskanavan käyttötar- peen ja haitallisen vesien läpivirtaamisen väheneminen muistuttajan pals- talla nro 4. Vesioikeus on katsonut, että veden nostamisella kyseiseen kor- keuteen on vain vähäinen vaikutus ja ettei se loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Vesioikeuden päätökset ja kiinteistön edellisten omistajien suostu- mus hankkeille sitovat myös alueen uutta omistajaa. Lupa tulee myöntää hakemuksen mukaisena.

MERKINTÄ

Ympäristölupavirastolla on ollut asiaa käsitellessään esillä luonnonravinto- lammikon aikaisempien lupakäsittelyjen asiakirjat (dnrot 44/85/B-8/I ja 61/88/8/I) ja 12.12.1990 Pohjois-Suomen vesioikeuteen saapunut valmis- tumisilmoitus.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

VESITALOUSLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto muuttaa Pohjois-Suomen vesioikeuden 9.9.1988 an- taman päätöksen nro 44/88/1 lupaehtoja seuraavasti:

Lupaehto 1

Lupaehdon ensimmäisen virkkeen teksti "…"Det.1. ohituskanavan patora- kent." korvataan tekstillä "Pohjois-Suomen vesioikeuteen 12.12.1990 toimi- tetun valmistumisilmoituksen liitteenä olevan, 6.12.1990 päivätyn piirustuk- sen "Det.1. Ohituskanavan patorakenteet ja tyhjennyskanavan munkkira- kent." ...

Lupaehdon 3 kappale kumotaan.

Lupaehto 2

Lupaehdon ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

"Hakija saa säännöstellä Ahvenlahden luonnonravintolammikon vedenkor- keutta kalankasvatustoiminnan edellyttämällä tavalla siten, ettei lammikon vedenkorkeus ylitä korkeutta N₆₀ + 312,20 m ja alita korkeutta N₆₀ + 311,90 m lukuun ottamatta lyhytaikaisia, säännöstelijästä riippumat- tomista tekijöistä johtuvia poikkeuksia."

Lupaehto 3

Lupaehdon ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

"Vedenkorkeuden tarkkailua varten on lammikkoon säännöstelypadon lä- heisyyteen selvästi näkyvälle paikalle tehtävä vedenkorkeusasteikko, jo- hon on merkittävä säännöstelyn yläraja N₆₀ + 312,20 m ja alaraja N₆₀ + 311,90 m."

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Hyrkäs & Maikku Oy:lle luvan Ahvenlahden luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatuksessa Kuusa- mon kaupungissa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön koh- distuvaa korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta anne- taan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

YMPÄRISTÖLUVAN LUPAMÄÄRÄYKSET

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt vesiin

1. Luonnonravintolammikon veden pH-tasoa saa säätää lisäämällä veteen tarvittava määrä, enintään 40 000 kg vuodessa, kalkkia. Luonnonravinto- lammikon lannoittamiseen saa käyttää enintään 15 kg/ha vuodessa keino- lannoitetta, jonka keskimääräinen fosforipitoisuus on enintään 6 %. Tarvit- tava lannoitus on tehtävä kesä–heinäkuussa, mikäli lammikosta ei tällöin johdeta vettä. Vaihtoehtona lannoitukselle saa lammikon pohjaa pöyhiä laahuksella vastaavana ajankohtana. Pöyhintää ei kuitenkaan saa tehdä lammikon poistomunkin suulla, eikä tyhjennyskanavan alueella eikä pois- tovirtauksen aikana. Kaloja ei saa ruokkia.

Päästöt ilmaan

2. Luonnonravintolammikon toiminta on järjestettävä niin, ettei aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja.

Melu

3. Luonnonravintolammikon toiminta on järjestettävä niin, ettei aiheudu kohtuuttomia meluhaittoja.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

4. Kuolleet kalat ja säkkijäte on käsiteltävä Kuusamon kaupungin jätehuol- tomääräysten mukaisesti. Toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huo- lehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä ai- heudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

5. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toiminnan ympäristöön kohdis- tuvista pilaantumis- ja vesistövaikutuksista.

Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Tarkkailu on aloi- tettava heti päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen tarkkailuohjelman mu- kaisesti.

Päästö- ja vesistötarkkailua sekä lammikon vedenlaadun tarkkailua ei tar- vitse tehdä niinä vuosina, joina lammikkoa ei lannoiteta.

Tarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimai- suudesta huolimatta muuttaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hy- väksymällä tavalla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa tarkkailuohjelmaa.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

6. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai jois- ta voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Kuusamon kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen varalta sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu.

Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin siten, että siitä ei ole ympäristölle haittaa.

7. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.

Toiminnan lopettaminen

8. Jos toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitet- tava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kalatalousmääräys

9. Luvan saajan on päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta syksystä alkaen istutettava vuosittain Kovajärveen 5 000 kesänvanhaa siianpoikas- ta. Istutuksista tulee etukäteen ilmoittaa Maanselänkylän kalastuskunnalle.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT

VESITALOUSLUPA

Luvan saajalla on lainvoimainen Pohjois-Suomen vesioikeuden 29.10.1985 myöntämä vesilain mukainen lupa nro 74/85/I Ahvenlahden luonnonravin- tolammikon rakentamiseen ja käyttöön kalanpoikasten kasvatukseen. Lupa on muutettu Pohjois-Suomen vesioikeuden 9.9.1988 antamalla päätöksellä nro 44/88/I. Vesioikeuden 29.10.1985 antaman päätöksen mukaan oikeus Ahvenlahden luonnonravintolammikon säännöstelyyn on voimassa niin kauan, kuin hakijalla on sopimukseen perustuva oikeus yrityksessä tarvit- taviin alueisiin.

Lupaehtoja on valmistumisilmoituksen ja hakemuksen perusteella muutettu vesitalousluparatkaisusta ilmenevällä tavalla ja täydennetty hakemuksen mukaisella säännöstelyn alarajalla. Kalatalousmääräys on siirretty ympäris- tölupapäätökseen. Lupaehtojen muutos ja säännöstelyn alarajan määrää- minen eivät loukkaa kenenkään etua ja säännöstelyn alarajan määräämi- sellä turvataan luonnonravintolammikkoalueen säilyminen lintuvesiensuo- jeluohjelman kohteena. Luvan myöntämisedellytykset on tarkasteltu Poh- jois-Suomen vesioikeuden lupakäsittelyissä eikä vesilain mukaista toimin- taa muuteta tällä päätöksellä. Luvan myöntämisedellytyksiä ei tämän vuoksi ole tarpeen tarkastella uudelleen tämän asian yhteydessä.

YMPÄRISTÖLUPA

Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet

Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu luonnonravintolammikkohanke rakenteineen täyttää ympäris- tönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaati- mukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä sekä lannoitteiden määrästä ja laadusta toiminta vastaa Ahvenlahden luonnon- ravintolammikon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuk- sia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista.

Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjave- den pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden- hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloil- le.

Lupamääräysten perustelut

Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista koh- tuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika mah- dollisimman pitkänä ja juoksuttamalla vettä tasaisesti vesitalousluvan lu- pamääräysten mukaisesti sekä lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista.

Lannoituksen tai pohjan pöyhinnän ajankohtaa on rajoitettu kesä- heinäkuulle, jotta ravinteet ehtivät lammikon tuotantoketjuun ja sitoutuvat kalamassaan eivätkä kulkeudu syksyllä tyhjennysveden mukana vesistöön.

Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja me- luhaittojen vähentämisestä ovat riittävät.

Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä annetaan tarpeelliset määräyk- set.

Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristö- riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Käyttö- tarkkailua varten on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Koska lammikon käyttö on vakiintunut, on päästö- ja vaikutustarkkailu sekä lammikon vedenlaadun tarkkailu määrätty tehtäväksi niinä vuosina kun lammikkoa lannoitetaan.

Kalatalousmääräyksen perustelut

Hakijan hyväksymä istutusvelvoite on riittävä korvaamaan lammikon käy- töstä kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristölupavirasto on ottanut ympäristökeskuksen vaatimukset huo- mioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Lupamääräysten tarkistamisaikaa ja siinä yhteydessä esitettäviä selvityksiä koskeva vaatimus on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla.

3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvon- tajaosto

Ympäristölupavirasto on ottanut tarkkailua koskevan vaatimuksen huo- mioon lupamääräyksestä 5 ilmenevällä tavalla.

Lannoittamista ja kalkitsemista koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto on ottanut huomioon rajoittamalla määriä sekä lannoituksen ja lammikon pohjan pöyhinnän ajankohtaa. Enempien rajoitusten antaminen ei käytet- tävissä olevien tietojen perusteella ole tarpeen.

Hoitopäiväkirjan tiedot ovat tarvittaessa kunnan ympäristönsuojeluviran- omaisen saatavissa.

Paperisäkkijätteen polton osalta on noudatettava kunnan jätehuoltomäärä- yksiä.

4. Kuusamon kalastusalue

Lannoittamista on rajoitettu lupamääräyksestä 1 ilmenevästi. Enempien ra- joitusten antaminen ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole tar- peen.

5. Maanselänkylän kalastuskunta/osakaskunta

Luvan saajan hyväksymän entisen suuruisen istutusvelvoitteen lisäämi- seen ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole perusteita.

6. AA

Luvan myöntämisedellytysten osalta ympäristölupavirasto viittaa ratkai- suun ja sen perusteluihin. Ahvenlahden luonnonravintolammikon säännös- telyväli on 0,3 m ja säännöstelylle on määrätty alaraja, joten lintuvesialu- een kuivumista eikä vesikasvillisuuden ja -eläimistön tuhoutumista tapah- du. Harjoitetun säännöstelyn säännöstelyväli on ollut noin 0,3 m. Ympäris- tölupavirasto katsoo, että aikanaan tehdyllä vedenkorkeuden nostolla on parannettu luonnonravintolammikon aluetta lintuvesialueena. Pohjois- Suomen vesioikeuden päätöksissä on katsottu, että hanke ei estä lintu- vesiensuojeluohjelman toteuttamista. Toiminta on jatkunut noin 20 vuotta, eikä olosuhteissa ole tapahtunut oleellista muutosta.

Lannoittamista ja kalkitsemista on rajoitettu lupamääräyksestä 1 ilmene- västi. Enempien määräysten antaminen ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole tarpeen. Kovajärvessä mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi on määrätty istuttamaan 5 000 1-kesäistä siianpoikasta.

Kovaniemen tilan alueelle on padottu vettä ja kaivettu kanava Pohjois- Suomen vesioikeuden päätösten sekä luvan saajan ja tilan omistajien mo- lemmin puolin allekirjoitetuilla, 24.1.1985 ja 27.1.1988 päivätyillä sopimuk-

silla sekä molemmin puolin allekirjoitetulla, 22.1.1988 päivätyllä suostu- muksella.

Tammikuun 24. päivänä 1985 päivätyn sopimuksen mukaan "Me allekirjoit- taneet tilanomistajat (Kovaniemi RN:o 43:7) sovimme, ettemme vastusta Hyrkäs & Maikun Niittyselkä-Ahvenlahdelle suunnittelemaa luonnonravinto- lammikkohanketta. Oheinen karttajäljennös. Ehto: Puolueeton arviomies arvioi vedennostosta puustolle aiheutuneet vahingot, jonka perusteella va- hingot korvataan."

Tammikuun 27. päivänä 1988 päivätyn sopimuksen mukaan "Me allekirjoit- taneet tilanomistajat (Kovaniemi RN:o 43:7) sovimme, että Hyrkäs & Maik- ku Oy voi nostaa Ahvenlahti-Niittyselkä luonnonravintolammikon veden korkeuteen N₆₀ 312,20 saakka. Ehto: Sopimus on muilta osin 24.1.1985 tehdyn sopimuksen mukainen."

Tammikuun 22. päivänä 1988 päivätyn suostumuksen mukaan "Me allekir- joittaneet suostumme Kovaniemi RN:o 43:7 tilojen omistajina siihen, että Hyrkäs & Maikku saa kustannuksellaan asianomaiset luvat saatuaan to- teuttaa seuraavat vesistöä koskevat järjestelyt Ahvenlahden luonnonravin- tolammikolla. Hankipuron ja Isosuonpuron vedet yhdistetään ja johdetaan oheisen karttaliitteen mukaan Niittyselän vesiin. Mahdollisesti aiheutuvista haitoista ja korvauksista sovitaan, kun haitat on todettu."

Luvan saajan 17.5.2006 antaman selityksen mukaan muistuttaja on ollut tietoinen tilaa ostaessaan, että tilan myyjät ovat tehneet luonnonravinto- lammikkoa koskevat sopimukset hakijan kanssa. Selityksen mukaan hakija on maksanut Kovaniemen tilan entisille omistajille kertakaikkisen korvauk- sen aiheutuneista vahingoista.

Riita Kovaniemen tilaa koskevien molempien sopijapuolten allekirjoittamien sopimusten ja suostumuksen voimassaolosta voidaan ratkaista käräjäoi- keudessa. Asia ei kuulu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston toimival- taan. Voimassa olevan Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan luvan saajalla on oikeus luonnonravintolammikon säännöstelyyn niin kau- an, kuin sillä on sopimukseen perustuva oikeus yrityksessä tarvittaviin alu- eisiin.

Ahvenlahden luonnonravintolammikkohanke on toteutettu ennen YVA-lain ja -asetuksen voimaantuloa. Voimassa olevan YVA-asetuksen mukaan Ahvenlahden luonnonravintolammikko-hankkeeseen ei tarvitsisi soveltaa YVA-menettelyä, vaikka hanke olisi nyt toteutusvaiheessa.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tällä päätöksellä myönnetty ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Toi- minnan harjoittaminen edellyttää käyttöoikeutta alueeseen.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai peruuttaa luvan val- vontaviranomaisen aloitteesta.

Lupamääräysten tarkistaminen

Mikäli luvan saajalla on oikeus alueen käyttöön ja se aikoo jatkaa luonnon- ravintolammikon toimintaa vielä vuoden 2017 jälkeen, lupamääräysten tar- kistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle 31.12.2017 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjan tiedoista ja tarkkailusta sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ym- päristöön, kalastoon ja kalastukseen ja vesioloihin sekä ehdotus tarvittavis- ta hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaami- seksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristö- kuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäris- tönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Vesilaki 1 luku 21 §, 2 luku 2 § 1 momentti

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 44 §, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti, 55 § 2 momentti

Jätelaki 4 § ja 6 §

KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 323 euroa.

Perustelut

Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittely- maksu on 980 euroa. Vesilain mukaista alle 10 km²:n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on 2 800 euroa. Luvan yksittäi- sen lupamääräyksen teknisluonteisesta muuttamisesta perittävä maksu on

10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, jonka suuruus on tässä asi- assa 280 euroa. Alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevien maksutauluk- kojen mukaisista maksuista säädetään, että mikäli päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksulliseksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään kor- keimman maksuluokan mukainen maksu. Koska työmäärä on ollut suu- rempi kuin maksutaulukossa oleva, määrätään maksu 35 %:lla korotettuna.

Näin ollen maksu on 1 323 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Ulla Hantunen

Jorma Rantakangas Mikko Keränen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Ulla Hantunen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakan- gas ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen).

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.

UH/es

Liitteet

Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 15.2.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite:

28.1.2008 saakka Isokatu 14, 6. kerros 29.1.2008 alkaen Veteraanikatu 1 postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182

telekopio 020 490 6499

sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

AHVENLAHDEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa, johon merkitään lammikon hoito- ja kunnossapitotapahtumat, kalkitukset ja lannoitukset (ajankohta, määrä), havainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen veden- laadusta (levänkasvu, sameus ym.), vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kala- kuolemat, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionar- voiset lammikkoviljelyyn taikka lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikut- tavat tekijät ja niitä koskevat valitukset.

Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille ja se on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaisen nähtäväksi. Luvan saaja antaa vaadittaessa ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettä- vien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutuksen toteamiseksi otetaan luonnonravintolammikosta ennen lannoitusajankoh- taa vesinäyte, josta määritetään pH, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja fos- faattifosfori.

Päästötarkkailu

Päästötarkkailunäytteet otetaan kertanäytteenä kaksi kertaa vuodessa luonnonravintolammikon padolta (x:732 1850, y:444 7438) tyhjennysjuok- sutuksen aikana vähintään viikon välein. Näytteet toimitetaan analysoita- vaksi vuorokauden kuluessa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, niin ne pakastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoitavaksi. Lammikon käyttöhenkilökunta voi ottaa näytteet. Lähte- västä vedestä määritetään kokonaisfosfori ja kiintoaine.

Vaikutustarkkailu

Vesistötarkkailunäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa huhti- ja elokuussa Kovajärven syvänteestä (x:732 1312, y:444 7287) yksi metri pinnasta ja pohjasta. Vesistötarkkailupisteestä määritetään happi, pH, väri, kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja rauta.

Raportointi

Päästötarkkailun tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua analysoinnista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuu- samon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tu- loksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökes- kukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojär- jestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöis- tä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ottamien näytteiden analyysitulok- set.

Vesistö- ja käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muo- dossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteen- veto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden ana- lyysitulokset, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edel- lä mainituille viranomaisille, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kala- talousyksikölle sekä Kuusamon kalastusalueelle.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ympäristökes- kuksen hyväksymiä menetelmiä.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.